Suomen ensimmäinen karjalan kielen professori on aloittanut työnsä Joensuun yliopistossa. Syksyllä yliopistossa alkavat karjalan perusopinnot, joita suositellaan esimerkiksi opettajien sivuaineeksi. Opettajia kaivataankin, sillä kielen puolestapuhujat haluavat antaa päiväkodeissa ja kouluissa opetusta, että uhanalainen kieli saadaan elvytettyä.
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/02/uusi_professori_kaipaa_karjalan_kielta_peruskouluihin_543208.html
Maailmassa on karjalan kielen professuureja vain kahdessa paikassa, Petroskoissa ja nyt Joensuussa. Virka saatiin Joensuun yliopistoon, sillä täällä on jo ennestään vahvaa karjalaisen kulttuurin osaamista. Venäjä- ja rajaosaaminen onkin yksi Joensuun yliopiston painopistealueista.
Virkaan valittu filologian tohtori Pekka Zaikov (s. 1946) arvelee, että uhattuna oleva kieli saadaan nousuun. Tärkeänä osana on taidon siirtäminen uusille polville.
- Hyvä olisi saada karjalan kielen opetus kouluihin niille seuduille, missä karjalaisia asuu. Saada kirjallisuutta karjalan kielellä, miksei karjalan kielisiä lehtiä, Zaikov luettelee kielen elvyttämisen keinoja.
Zaikov on aiemmin toiminut Petroskoissa vastaavassa tehtävässä. Hänellä on kokemusta useista oppilaitoksista Venäjältä.
Uusi virka vankistaa karjalan kielen asemaa paitsi yliopistossa, myös koko läänissä.
- Kieli saa tästä lisää vahvistusta. Nimenomaan Itä-Suomessa on paljon siirtokarjalaisten lapsia ja lapsenlapsia, joilla on vielä tiedossa karjalaisia juuria. He haluaisivat opiskella karjalaista kulttuuria. Minusta tuntuu, että nykyaikana karjalainen kulttuuri on jollain tapaa jopa muodikas, arvioi suomen kielen professori Marjatta Palander.
Yliopiston parille ennakkokurssille onkin ollut suorastaan tunkua. Keväällä pidetään kaksi perusteita käsittelevää kurssia, jotka ovat kaikille avoimia.
Syksyllä alkaviin aineopintoihin on haettava sivuaineoikeus. Niissä opetuksen paino on karjalan kieliopissa, kielen historiassa, eri murteissa ja kulttuurin ominaispiirteissä.
- Tulevina vuosina luvassa ovat myös syventävät opinnot, Palander sanoo.
Karjalan kieltä on voinut tutkia Joensuun yliopistossa aiemminkin, mutta se on tehty suomen kielen alaisuudessa. Parhaillaankin yliopistossa on tekeillä muutama väitöskirja karjalan kielestä.
Karjalaa myös päiväkoteihin ja kouluihin?
Karjalan Kielen Seura pyrkii saamaan karjalan yhdeksi Suomen viralliseksi vähemmistökieleksi. Status toisi kielen radioon, televisioon ja ehkä aikaansaisi karjalankielisen lehdenkin. Seura pyrkii tavoitteeseensa muun muassa työstämällä karjalankielistä kirjallisuutta.
Nyt seura ponnistelee kielen viemiseksi päiväkotiin. Seura haluaa perustaa päiväkotiin kielipesän, jossa lapsille puhuttaisiin vain karjalaa. Opettajat olisi tuotava rajan takaa, sillä ohjaajien tulisi olla omaa äidinkieltään puhuvia.
- Jos vanhemmat eivät enää pysty välittämään lapsilleen sitä kieltä, joka on ollut heidän sukunsa äidinkieli, silloin kielipesällä on merkittävä tehtävä, sanoo koordinaattori Timo Munne.
Koko maailmassa karjalan taitaa noin 100 000 ihmistä. Kieltä puhuu Suomessa arviolta muutama tuhat henkilöä, jotka ovat pääasiassa vanhuksia.
- Meidän on ponnisteltava sen puolesta, että nuoret ja lapset käyttäisivät sitä arkikielenä. Näin päästään elvyttämisen kannalta parhaisiin tuloksiin, Munne sanoo.
Kielipesän halutaan aloittavan syksyllä. Nurmeksen kaupunki on suhtautunut myönteisesti ajatukseen jo imagohyödynkin takia. Munnen mukaan kaupunki ei myöskään pidä kielipesän toiminnan kuluja suurina suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.
Professori Marjatta Palander näkee päiväkotiopetuksessa hyvän alun.
- Seuraava askelhan olisi, että joissakin itäsuomalaisissa kouluissa otettaisiin valinnaiseksi aineeksi karjalan kieli. Me koulutamme asiantuntijoita, jotka voisivat sitten opettaa kieltä, Palander visioi.
Munne toivoo, että kieltä pystyisi opiskelemaan kaikilla asteilla. Opiskelu alkaisi päiväkodin kielipesästä, jatkuisi peruskoulun sekä lukion kursseilla ja halutessaan voisi vielä kouluttautua yliopistossa.
- Peruskoulussakin voisi olla paitsi valinnaisia karjalan kielen opintoja, myös joitain muiden aineiden kursseja karjalaksi. Mikä estää opettamasta esimerkiksi matematiikkaa karjalaksi, Munne kysyy.
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/02/uusi_professori_kaipaa_karjalan_kielta_peruskouluihin_543208.html
Maailmassa on karjalan kielen professuureja vain kahdessa paikassa, Petroskoissa ja nyt Joensuussa. Virka saatiin Joensuun yliopistoon, sillä täällä on jo ennestään vahvaa karjalaisen kulttuurin osaamista. Venäjä- ja rajaosaaminen onkin yksi Joensuun yliopiston painopistealueista.
Virkaan valittu filologian tohtori Pekka Zaikov (s. 1946) arvelee, että uhattuna oleva kieli saadaan nousuun. Tärkeänä osana on taidon siirtäminen uusille polville.
- Hyvä olisi saada karjalan kielen opetus kouluihin niille seuduille, missä karjalaisia asuu. Saada kirjallisuutta karjalan kielellä, miksei karjalan kielisiä lehtiä, Zaikov luettelee kielen elvyttämisen keinoja.
Zaikov on aiemmin toiminut Petroskoissa vastaavassa tehtävässä. Hänellä on kokemusta useista oppilaitoksista Venäjältä.
Uusi virka vankistaa karjalan kielen asemaa paitsi yliopistossa, myös koko läänissä.
- Kieli saa tästä lisää vahvistusta. Nimenomaan Itä-Suomessa on paljon siirtokarjalaisten lapsia ja lapsenlapsia, joilla on vielä tiedossa karjalaisia juuria. He haluaisivat opiskella karjalaista kulttuuria. Minusta tuntuu, että nykyaikana karjalainen kulttuuri on jollain tapaa jopa muodikas, arvioi suomen kielen professori Marjatta Palander.
Yliopiston parille ennakkokurssille onkin ollut suorastaan tunkua. Keväällä pidetään kaksi perusteita käsittelevää kurssia, jotka ovat kaikille avoimia.
Syksyllä alkaviin aineopintoihin on haettava sivuaineoikeus. Niissä opetuksen paino on karjalan kieliopissa, kielen historiassa, eri murteissa ja kulttuurin ominaispiirteissä.
- Tulevina vuosina luvassa ovat myös syventävät opinnot, Palander sanoo.
Karjalan kieltä on voinut tutkia Joensuun yliopistossa aiemminkin, mutta se on tehty suomen kielen alaisuudessa. Parhaillaankin yliopistossa on tekeillä muutama väitöskirja karjalan kielestä.
Karjalaa myös päiväkoteihin ja kouluihin?
Karjalan Kielen Seura pyrkii saamaan karjalan yhdeksi Suomen viralliseksi vähemmistökieleksi. Status toisi kielen radioon, televisioon ja ehkä aikaansaisi karjalankielisen lehdenkin. Seura pyrkii tavoitteeseensa muun muassa työstämällä karjalankielistä kirjallisuutta.
Nyt seura ponnistelee kielen viemiseksi päiväkotiin. Seura haluaa perustaa päiväkotiin kielipesän, jossa lapsille puhuttaisiin vain karjalaa. Opettajat olisi tuotava rajan takaa, sillä ohjaajien tulisi olla omaa äidinkieltään puhuvia.
- Jos vanhemmat eivät enää pysty välittämään lapsilleen sitä kieltä, joka on ollut heidän sukunsa äidinkieli, silloin kielipesällä on merkittävä tehtävä, sanoo koordinaattori Timo Munne.
Koko maailmassa karjalan taitaa noin 100 000 ihmistä. Kieltä puhuu Suomessa arviolta muutama tuhat henkilöä, jotka ovat pääasiassa vanhuksia.
- Meidän on ponnisteltava sen puolesta, että nuoret ja lapset käyttäisivät sitä arkikielenä. Näin päästään elvyttämisen kannalta parhaisiin tuloksiin, Munne sanoo.
Kielipesän halutaan aloittavan syksyllä. Nurmeksen kaupunki on suhtautunut myönteisesti ajatukseen jo imagohyödynkin takia. Munnen mukaan kaupunki ei myöskään pidä kielipesän toiminnan kuluja suurina suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.
Professori Marjatta Palander näkee päiväkotiopetuksessa hyvän alun.
- Seuraava askelhan olisi, että joissakin itäsuomalaisissa kouluissa otettaisiin valinnaiseksi aineeksi karjalan kieli. Me koulutamme asiantuntijoita, jotka voisivat sitten opettaa kieltä, Palander visioi.
Munne toivoo, että kieltä pystyisi opiskelemaan kaikilla asteilla. Opiskelu alkaisi päiväkodin kielipesästä, jatkuisi peruskoulun sekä lukion kursseilla ja halutessaan voisi vielä kouluttautua yliopistossa.
- Peruskoulussakin voisi olla paitsi valinnaisia karjalan kielen opintoja, myös joitain muiden aineiden kursseja karjalaksi. Mikä estää opettamasta esimerkiksi matematiikkaa karjalaksi, Munne kysyy.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen stallari! Olen stallari! Olen stallari! La la laaalaaa laaa!
Olen stallari! Olen stallari! Olen stallari! La la laaalaaa laaa!
En ole porvari! En ole porvari! En ole porvari! La la laaalaaa laaa!
En ole porvari! En ole porvari! En ole porvari! La la laaalaaa laaa!
Olen stallari! Olen stallari! Olen stallari! La la laaalaaa laaa!
Olen stallari! Olen stallari! Olen stallari! La la laaalaaa laaa!
En ole porvari! En ole porvari! En ole porvari! La la laaalaaa laaa!
En ole porvari! En ole porvari! En ole porvari! La la laaalaaa laaa!
Martta Laine lahjoitti 25 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle. Polvijärveltä maailmalle lähtenyt maalaistyttö kohosi varakkaaksi K-kauppiaaksi.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/
Talousneuvos Martta Laine, 90, pääsi maanantaina huomion keskipisteeksi Joensuun yliopistossa, jossa hänelle ja KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖLLE järjestettiin täytekakkukahvit.
Rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen kättelivät, kumartelivat ja kiittelivät kohteliaasti, sillä talousneuvos lahjoitti säätiön nimikkorahastosta 25 000 euroa Karjalan yliopiston pääoman vahvistamiseksi.
Summa on suurin yliopiston yksityiseltä saama.
Potti olisi voinut olla isompikin, jos Laine olisi saanut päättää yksin. Säätiön asiamies Satu Kokkonen ja hallituksen varapuheenjohtaja Eino Tenhunen olivat kuitenkin taivutelleet, ettei hänen nimikkorahastonsa pääomiin kajota. Sen sijaan rahaston tulevien vuosien tuotto-odotuksista voitiin ottaa jonkin verran etukäteen.
Laine perusti rahaston 1992. Pääomaksi merkittiin 100 000 markkaa (nykyarvo vajaat 22 000 euroa). Säätiö ei julkista yksittäisten rahastojen pääomien määrää, mutta lahjoitussummasta voi päätellä sijoitustoiminnan olleen merkittävän tuottoisaa.
Nimikkorahastostaan talousneuvos on jakanut apurahoja tarvitseville, jotta saajien ei tarvitsisi kokea samaa köyhyyttä kuin hän aikanaan. "Olen opiskelun ja opiskelijoiden ihailija", hän tiivisti.
Laine kertoi lähteneensä maailmalle kotoaan Polvijärveltä 15-vuotiaana ilman taloudellista tukea ja päätyneensä kauppakoulun jälkeen 1949 kauppiaaksi Joensuuhun. K-kauppa EVÄSKONTTI kasvoi legendaksi, ja vihdoin 75-vuotiaana hän jäi eläkkeelle 1994 tehtyään "töitä olan takaa".
Ikä ei ole Laineelle suurikaan haitta. Hän jumppaa ja liikkuu, käy pelaamassa golfia, harrastaa autoilua. "Pitää elää täysillä", hän tuumaa.
Yliopistolle Laineella oli vakavia sanoja: "SEN ON PYSYTTÄVÄ JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA!"
Ylen hod on tshoma dielo netshe karjalan kielen virallistamini, a onnuako nygöin vet jo vähäzel myöhäini aiga muga ruadua. Eihäi meidä putjin pagizijie enie vikse olle äijän elos ni vouse!
voisit kyllä laittaa vähän käännöstäkin - ei ihan
mennyt perille.
Kielet ja kulttuurit ovat rikkautemme - kaikki!
Vaikka on hyvin hieno juttu tuo karjalan kielen virallistaminen, niin lieneekö nyt jo vähäsen myöhäinen ajankohta tehdä niin. Eihän meitä kunnon puhujia enää taida olla juurikaan elossa.
väitetään, että karjalan kielen puhujia on Suomessa tuhansia, viisi - kymmenen tuhatta,
Venäjällä kymmeniä tuhansia.
Kieli on karjalaisenkin kulttuurin olennaisin osa.
Ja vastaisuudessa kielen elvyttäminen ei tuntuisi enää olevan rahastakaan kiinni.
Mie nygöi kuundelin nettiradivuo karjalakse. Hyö kuin siel paissah, heispäi kuuluu shto ollah suomelazet ja savolazet. Voi sanuo toljko arkkipiispu Leo pagizhoo hot' kuin nibut'. Muut hyö ollah jo igä paistu i duumaittu suomekse ja savokse, a nygöi on ruvettu karjalua mustelemah. No onhäi se jevrein kieli Iizraelas muga tozhe elvytetty.