Pääkirjoitukset RKP etsii linjaa
27.11.2009
” Olisi uskomatonta, jos hallitus ei kuuntelisi keskipohjalaisten omia toiveita tällaisessa asiassa.”
Ruotsalaisessa kansanpuolueessa on käynnissä linjanetsintä. Puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin sanoi lehtihaastattelussa (Hbl 22.11.2009), että RKP harkitsee terrieritaktiikan käyttämistä ajaakseen paremmin omia tavoitteitaan. Wallin tarkoitti ennen muuta ruotsin kielen asemaa hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa.
RKP:n esiinnostamia kysymyksiä on viime aikoina ollut kolme ylitse muiden, Tammisaaren synnytyssairaalan sulkeminen, Ylen FST5-kanavan tuleva kohtalo ja aluehallintouudistus Keski-Pohjanmaalla.
Kielikeskustelu on vellonut tähän asti suomenruotsalaisessa keskustelupiirissä, ”ankkalammikossa”, jonka loiskeet eivät yleensä yllä sen pidemmälle. Keski-Pohjanmaan hallintoratkaisu on kuitenkin tuonut diskuteeraukseen yleisiä ulottuvuuksia. Samalla on paljastunut piirre, jota yleensä ei RKP:hen liitetä. Puolueessa on perinteisen vapaamielisyyden rinnalla ahdashenkistä nurkkakuntaisuutta ja suvaitsemattomuutta vähintäänkin riittävästi.
Ruotsin kielellä on Suomessa kansalliskielen asema. Tähän asti on ollut yleisesti hyväksytty asia, että Suomi säilytetään jatkossakin kaksikielisenä maana. Tästä ei voida tinkiä ja siihen myös kaikki tärkeät puolueet ovat sitoutuneet. Suomessa on voitava käyttää molempia kieliä hallinnossa, ja palveluja ja koulutusta on saatava molemmilla kielillä peruskoulusta yliopistoon asti.
Ruotsin kieli ei kuitenkaan voi olla RKP:n yksinoikeus. Keskustelusta voisi usein saada käsityksen, että vain kielipuolue on riittävän pätevä ajamaan kaksikielisyyden asiaa Suomessa. RKP pyrkii monopolisoimaan kielipolitiikan omaksi reviirikseen, johon muilla ei ole asiaa.
Hyvä esimerkki on tuore aluehallintouudistus. Keski-Pohjanmaa haluaa aluehallintouudistuksessa suuntautua Ouluun. Alueen suurimmassa kaupungissa Kokkolassa niukka enemmistö haluaisi, että Keski-Pohjanmaan aluehallintopalvelut olisivat Vaasassa. Tätä perusteltiin kielisyillä.
Hallitus päätti, että Keski-Pohjanmaa saa palvelunsa aluksi Vaasasta, mutta jatkossa suunta on Oulu. Oulun palvelukyky arvioidaan tämän vuoden aikana. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus turvataan myös Oulussa.
RKP:ssä on nyt syntynyt hirvittävä elämä Keski-Pohjanmaan vilpittömästä pyrkimyksestä. Kuten usein tällaisissa tapauksissa, myös tässä taustalla on poliittinen valtapeli enemmän kuin aito huoli kaksikielisyydestä. RKP pelkää Keski-Pohjanmaan liittyvän joskus Oulun vaalipiiriin ja se voisi maksaa puolueelle kansanedustajan paikan.
Keski-Pohjanmaan liiton johtaja Altti Seikkula totesikin Helsingin Sanomissa, että koskaan aiemmin Keski-Pohjanmaalla ei ole ollut kieliriitoja vaan elävä kaksikielisyys. Nyt tämä harmonia voi vaarantua ulkopuolisten toheloinnin tuloksena, kun enemmistön tahto halutaan vailla pöytätapoja ohittaa.
Jos terrieripolitiikka on tätä, ei saavutus vakuuta. Olisi uskomatonta, jos hallitus ei kuuntelisi keskipohjalaisten omia toiveita tällaisessa asiassa.
Keskipohjalaisten toiveen toteutuminen sitä paitsi vahvistaisi ruotsin kielen asemaa Oulussa, jossa asuu nytkin merkittävä ruotsinkielinen kielivähemmistö. Tämän luulisi olevan kaikkien etu. Oulu on lisäksi yksi kansainvälisimmistä paikoista Suomessa, ja nopeasti kasvava.
RKP:n olisi hyvä miettiä, onko terrieriräksytys sittenkään se ainoa ja paras vaihtoehto. Se voi sopia jollekin protestipuolueelle, muttei RKP:lle.
Ehkä kannattaisi pyrkiä toimimaan enemmänkin vahtikoirana kuin räksyttävänä terrierinä. Puolue voisi vaalia vapaamielisyyttään mieluummin kuin kaivautua besserwisserinä siilipuolustusasemaan ja umpioitua sinne. Yhteiskunnassa vallitseva tuki kaksikielisyydelle ja kielisopu on arvokas asia. Siitä on pidettävä kiinni.
27.11.2009
” Olisi uskomatonta, jos hallitus ei kuuntelisi keskipohjalaisten omia toiveita tällaisessa asiassa.”
Ruotsalaisessa kansanpuolueessa on käynnissä linjanetsintä. Puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin sanoi lehtihaastattelussa (Hbl 22.11.2009), että RKP harkitsee terrieritaktiikan käyttämistä ajaakseen paremmin omia tavoitteitaan. Wallin tarkoitti ennen muuta ruotsin kielen asemaa hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa.
RKP:n esiinnostamia kysymyksiä on viime aikoina ollut kolme ylitse muiden, Tammisaaren synnytyssairaalan sulkeminen, Ylen FST5-kanavan tuleva kohtalo ja aluehallintouudistus Keski-Pohjanmaalla.
Kielikeskustelu on vellonut tähän asti suomenruotsalaisessa keskustelupiirissä, ”ankkalammikossa”, jonka loiskeet eivät yleensä yllä sen pidemmälle. Keski-Pohjanmaan hallintoratkaisu on kuitenkin tuonut diskuteeraukseen yleisiä ulottuvuuksia. Samalla on paljastunut piirre, jota yleensä ei RKP:hen liitetä. Puolueessa on perinteisen vapaamielisyyden rinnalla ahdashenkistä nurkkakuntaisuutta ja suvaitsemattomuutta vähintäänkin riittävästi.
Ruotsin kielellä on Suomessa kansalliskielen asema. Tähän asti on ollut yleisesti hyväksytty asia, että Suomi säilytetään jatkossakin kaksikielisenä maana. Tästä ei voida tinkiä ja siihen myös kaikki tärkeät puolueet ovat sitoutuneet. Suomessa on voitava käyttää molempia kieliä hallinnossa, ja palveluja ja koulutusta on saatava molemmilla kielillä peruskoulusta yliopistoon asti.
Ruotsin kieli ei kuitenkaan voi olla RKP:n yksinoikeus. Keskustelusta voisi usein saada käsityksen, että vain kielipuolue on riittävän pätevä ajamaan kaksikielisyyden asiaa Suomessa. RKP pyrkii monopolisoimaan kielipolitiikan omaksi reviirikseen, johon muilla ei ole asiaa.
Hyvä esimerkki on tuore aluehallintouudistus. Keski-Pohjanmaa haluaa aluehallintouudistuksessa suuntautua Ouluun. Alueen suurimmassa kaupungissa Kokkolassa niukka enemmistö haluaisi, että Keski-Pohjanmaan aluehallintopalvelut olisivat Vaasassa. Tätä perusteltiin kielisyillä.
Hallitus päätti, että Keski-Pohjanmaa saa palvelunsa aluksi Vaasasta, mutta jatkossa suunta on Oulu. Oulun palvelukyky arvioidaan tämän vuoden aikana. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus turvataan myös Oulussa.
RKP:ssä on nyt syntynyt hirvittävä elämä Keski-Pohjanmaan vilpittömästä pyrkimyksestä. Kuten usein tällaisissa tapauksissa, myös tässä taustalla on poliittinen valtapeli enemmän kuin aito huoli kaksikielisyydestä. RKP pelkää Keski-Pohjanmaan liittyvän joskus Oulun vaalipiiriin ja se voisi maksaa puolueelle kansanedustajan paikan.
Keski-Pohjanmaan liiton johtaja Altti Seikkula totesikin Helsingin Sanomissa, että koskaan aiemmin Keski-Pohjanmaalla ei ole ollut kieliriitoja vaan elävä kaksikielisyys. Nyt tämä harmonia voi vaarantua ulkopuolisten toheloinnin tuloksena, kun enemmistön tahto halutaan vailla pöytätapoja ohittaa.
Jos terrieripolitiikka on tätä, ei saavutus vakuuta. Olisi uskomatonta, jos hallitus ei kuuntelisi keskipohjalaisten omia toiveita tällaisessa asiassa.
Keskipohjalaisten toiveen toteutuminen sitä paitsi vahvistaisi ruotsin kielen asemaa Oulussa, jossa asuu nytkin merkittävä ruotsinkielinen kielivähemmistö. Tämän luulisi olevan kaikkien etu. Oulu on lisäksi yksi kansainvälisimmistä paikoista Suomessa, ja nopeasti kasvava.
RKP:n olisi hyvä miettiä, onko terrieriräksytys sittenkään se ainoa ja paras vaihtoehto. Se voi sopia jollekin protestipuolueelle, muttei RKP:lle.
Ehkä kannattaisi pyrkiä toimimaan enemmänkin vahtikoirana kuin räksyttävänä terrierinä. Puolue voisi vaalia vapaamielisyyttään mieluummin kuin kaivautua besserwisserinä siilipuolustusasemaan ja umpioitua sinne. Yhteiskunnassa vallitseva tuki kaksikielisyydelle ja kielisopu on arvokas asia. Siitä on pidettävä kiinni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käytännössä nykynuoriso viimeistään, kun pääsee valtaan, pitää huolen siitä että pakkoruotsi poistuu .
Se tapahtuu silloin ns kovalla vallankäytöllä, ja olisi tosiaan rkp:n etu oman asemansa ja imagonsa takia muuttaa kelkka pakkoruotsin osalta vapaaehtoisesti.
Yhtä ja samaa "pakkoruotsi"marinaa, etkä huomaa kuinka lapset ovat kurkkua myöten kyllästyneet siihen pakollasyötettyyn englantiin. Kannattais vähän ottaa asioista selvää, ennenkuin vinkuu täällä olemattomia.
"Keskipohjalaisten toiveen toteutuminen sitä paitsi vahvistaisi ruotsin kielen asemaa Oulussa, jossa asuu nytkin merkittävä ruotsinkielinen kielivähemmistö."
Onko MT:n mielestä 316 ruotsinkielistä merkittävä vähemmistö 137 061:n asukkaan kaupungissa? Mitä tuo on promilleissa?
Jaaha, kyse on siis yhdestä kansanedustajan paikasta, että kummalle puolueelle se menee, kepulle vai rkp:lle.