Lueskelin kirppikseltä ostamaani poliittista muistelmaa, josta käy ilmi, että ensimmäiset työväenyhdistykset olivat tehtailijoiden perustamia. Tämä tapahtui melko samaan aikaan Helsingissä ja Vaasassa 1883. Tavoitteena tehtailijoilla oli, että työväki järjestäytyisi isänmaallisesti ja edistyksellisesti, jotta päästäisi eroon monista epäkohdista, joita oli syntynyt, kun nopeasti kasvava teollistuminen veti maaseudun tilattomat kaupunkeihin töihin. Teollisuusmiesten tarkoituksena oli näin myös välttää radikaalin kommunismin pääsy työväenliikkeeseen.
Maltillisia porvareita oli siis jo liki 150 vuotta sitten. Nämä teollisuusmiehet muodostivat myös rungon siinä isänmaallisessa porvarisäädystä joka katsoi hyväksi, jos Suomi voisi irtautua Venäjän tsaarinvallasta, kun taas aateli- ja virkamiessääty oli rähmällään tsaarin edessä ja halusi pitää meidät pelkkänä autonomiana.
Työväenliike alkoi näistä alkuvaiheistaan kasvaa ja levitä teollisuuspaikkakunnille, ja aikaa myöden teollisuusherrat heitettiin sen johdosta pois, ja sosialidemokraatit astuivat tilalle. Venäjän sortokausi lkoi jakaa myös tyävänliikettä, jossa ns. siltasaarelaiset alkoivat vaatia radilaakela otteita niitä Suomen herroja vastaan, jotka kumarsivt tsaaria ja olivat mukana sortamassa sekä Venäjän, että Suomen työväestöä. Maltillisemoi osa työväenliikkeestä taas kannatti Suomen itsenäistymistä ja sen hoitamista laillisin keinoin niin kuin maltillinen porvaristokin teki.
Näiden yhteiskunnalklisten viheiden selvittelyssä ei sanallakaan mainita mitään alkiolaisia liikkeitä eikä maalaisten perustamia puolueita. Ne taisivat jo silloin olla aika tarpeettomia isojen linjojen vetämisen kannalta,
Nyt meillä on edessämme suuri elinkeinoelämän rakennemuutos. Keskusta elättelee toiveita tukipolitiikasta ja sellaisesta aluepolitiikasta, jossa maaseudun pienkuntien tehottomuutta edelleen rahoitettaisi kaupunkilaisten veroilla. Taitaa tulla eteen aika, jossa maltillinen porvaristo ja asiallinen työväenliike ottavat ohjat käsiinsä uudelleen.
Maltillisia porvareita oli siis jo liki 150 vuotta sitten. Nämä teollisuusmiehet muodostivat myös rungon siinä isänmaallisessa porvarisäädystä joka katsoi hyväksi, jos Suomi voisi irtautua Venäjän tsaarinvallasta, kun taas aateli- ja virkamiessääty oli rähmällään tsaarin edessä ja halusi pitää meidät pelkkänä autonomiana.
Työväenliike alkoi näistä alkuvaiheistaan kasvaa ja levitä teollisuuspaikkakunnille, ja aikaa myöden teollisuusherrat heitettiin sen johdosta pois, ja sosialidemokraatit astuivat tilalle. Venäjän sortokausi lkoi jakaa myös tyävänliikettä, jossa ns. siltasaarelaiset alkoivat vaatia radilaakela otteita niitä Suomen herroja vastaan, jotka kumarsivt tsaaria ja olivat mukana sortamassa sekä Venäjän, että Suomen työväestöä. Maltillisemoi osa työväenliikkeestä taas kannatti Suomen itsenäistymistä ja sen hoitamista laillisin keinoin niin kuin maltillinen porvaristokin teki.
Näiden yhteiskunnalklisten viheiden selvittelyssä ei sanallakaan mainita mitään alkiolaisia liikkeitä eikä maalaisten perustamia puolueita. Ne taisivat jo silloin olla aika tarpeettomia isojen linjojen vetämisen kannalta,
Nyt meillä on edessämme suuri elinkeinoelämän rakennemuutos. Keskusta elättelee toiveita tukipolitiikasta ja sellaisesta aluepolitiikasta, jossa maaseudun pienkuntien tehottomuutta edelleen rahoitettaisi kaupunkilaisten veroilla. Taitaa tulla eteen aika, jossa maltillinen porvaristo ja asiallinen työväenliike ottavat ohjat käsiinsä uudelleen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tottakai me towerit kiitämme herrojenpuoluetta! Kiitos ja ylistys
Wencheremos.
"jos Suomi voisi irtautua Venäjän tsaarinvallasta".
Tuo vain sattui silmääni eikä suoraan asiaasi liity, mutta eikös tämä kuuluisa Mannerheim lähetetty Venäjältä Suomeen siinä toivossa, että hän takaisi tsaarinvallan jatkumisen?
ps. Miksi Mannerheimpatsaan hevonen askeltaa kovin oudosti?