Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Lyöty mies, Jokinen-Koskinen

alvari.raappavaara

Tamperelaisen komisario Koskisen arkipuurtamista kuvaellut Seppo Jokinen heittäytyy välillä pätkäsanataiteen puolelle. Kolmetoista rikoskertomusta yksissä kansissa on napakka lukupaketti. Ihan joka jutussa Koskinen kollegoineen ei pyöri mukana, vaan näkökulma on entisten tai tulevien asiakkaiden aatoksissa.
Tiukan paikkasidonnaista Jokisen teksti on ja auennee parhaiten kaltaiselleni, nuoruutensa Mansen katuja trampanneelle lukijalle. Ei tartte miettiä Ryssänkirkon suhdetta Frenckelin lukusaliin, noin asemakaavallisesti.
Yhteiskunnan yläkerroksissa ei liikuta, pikemminkin keskiluokassa ja alempana, tutunoloisesti ja uskottavasti kuvatun porukan parissa. Joskus humoristiseksi (?) tarkotetut kielikuvat hieman ontuvat, mikä sopii pirkkahämäläiseen sielunmaisemaan. Varsinaista rikosta saati sen selvittämistä ei joka tarinassa tapahdu, ajatus vain elää vahvasti. Kuten Lihavan miehen miniässä.
Jotain hetkittäin haikeaa kokoelmassa on, samantapaista viipyilevien jäähyväisten tuntua kuin viimeisessä Wallanderissa. Alzhaimer ei sentään syö Koskista, vielä, mutta muita ei-ammatillisia paineita on yllinkyllin. Mielenterveyden romahtaminenkin on lähellä, polkupyörän hajoamisesta puhumatta.
Rohkenen suositella, pitkän proosan välipalaksi.

1

405

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meinaan...

      ... Koskistaan tämä Jokinen. Kertomus- tai novellikokoelmakin on suhteellisen helppo hyväksyä juuri noin välipalana. Useinhan sellaiset ovat hyviäkin.

      Seppo Jokinen on erinomainen kirjoittaja, ainakin 2000-luvun teoksissa Hukan enkeleistä lähtien. Kieli on sujuvaa, työyhteisön henkilöt kuvataan ihan riittävästi toisistaan poikkeavina persoonina ja jännitystäkin loppuratkaisun suhteen Jokisen kirjoissa on enemmän kuin nykydekkareissa yleensä.

      Tavanomaisempaa suhteessa muihin dekkaristeihin Jokisen tuotannossa on tiettyjen päähenkilöön liittyvien tapojen ja asioiden roikuttaminen kirjasta toiseen. Ei esimerkiksi ole yllätys, jos Koskisen polkupyörä on tosiaan tässä uusimmassakin suuren huomion kohteena. Nuo mainitsemasi paineet liittyvät varmaankin hänen perheeseensä ja naisystäväänsä. :-)

      Pitääpä siis lukea tuo uusinkin heti, kun se kirjastoihin ilmestyy.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2207
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2043
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1642
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1480
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1456
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1357
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1334
    8. 52
      1238
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1180
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1169
    Aihe