Samppanjalaseja nostellaan

EU:n uusi reformoitu perustuslaki – Lissabonin sopimus – astuu tänään 1.11.09 voimaan.
Epämiellyttävänä yllätyksenä saattavat jotkin maat kokea uuden perustuslain EU-parlamentille mahdollistaman todellisen vallan. Parlamentissa monet riemuitsevat ja samppanja kuohuu laseissa, vaikka tuskin laseja istuntosalin puolella nostellaan. Euroedustajille tietää uusi laki massiivista vallan lisäystä, mutta kasvaneeseen valtaan liittyy myös edustajiin kohdistuva vaatimusten lisääntyminen. Kun aiemmin kansanedustajilla oli päätäntävalta 40:llä politiikan alueella, niin lakireformi mahdollistaa päätännän tulevaisuudessa 90:llä alueella. Vallankäytön alue tulee enemmän kuin kaksinkertaistumaan.

Parlamentin päätäntävallan lisääntymisalueita ovat mm. maahanmuutto, turvapaikkakysymykset ja maatalouspolitiikka. Etenkin maatalouspolitiikka tulee aiheuttamaan lisää harmaita hiuksia Suomen kepuille, sillä maataloustukien yli 40 % osuus EU:n budjetissa on koettu kestämättömäksi ja suurin osa varoista on tarkoitus kohdentaa tulevaisuutta tukevaan toimintaan. 50 miljardin maatalousbudjetti tullaan jakamaan uudella tavatta ja uusjaon tulee päättämään parlamentti. Parlamentin päätöstä tullaan noudattamaan myös Suomessa, - kepulaisten niskuroinnista huolimatta.

EU-parlamentti muodostuu poliittisista ryhmistä – Europuolueet -, joiden joukosta puuttuvat Suomessa tutut nimet kuten Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue tai Keskusta (-Maalaisliitto). Näin meidän Kepu on joutunut mukaan itselleen vieraaseen joukkoon – Euroopan liberaalidemokraattinen puolue – yhdessä mm. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansa.
Osan kansallisesta vallasta siirtyessä Brysseliin, merkitsee se sitä, että tulevaisuudessa politiikan painopistealueen osalta suomalaisten puolueiden tulee mukauttaa toimintansa lähinnä vastaavan europuolueen politiikkaan. Vaikka kansallinen lainsäädäntö säilyy, niin kansallinen parlamentti joutuu tulevaisuudessa yhä enemmän keskustelemaan EU-parlamentin kanssa, eikä kaukana ole aika, jolloin myös kansallisten puolueiden nimet ja poliittiset tavoitteet vastaavat europuolueita.
0106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


ylihiihtäjä kirjoitti:

EU:n uusi reformoitu perustuslaki – Lissabonin sopimus – astuu tänään 1.11.09 voimaan.
Epämiellyttävänä yllätyksenä saattavat jotkin maat kokea uuden perustuslain EU-parlamentille mahdollistaman todellisen vallan. Parlamentissa monet riemuitsevat ja samppanja kuohuu laseissa, vaikka tuskin laseja istuntosalin puolella nostellaan. Euroedustajille tietää uusi laki massiivista vallan lisäystä, mutta kasvaneeseen valtaan liittyy myös edustajiin kohdistuva vaatimusten lisääntyminen. Kun aiemmin kansanedustajilla oli päätäntävalta 40:llä politiikan alueella, niin lakireformi mahdollistaa päätännän tulevaisuudessa 90:llä alueella. Vallankäytön alue tulee enemmän kuin kaksinkertaistumaan.

Parlamentin päätäntävallan lisääntymisalueita ovat mm. maahanmuutto, turvapaikkakysymykset ja maatalouspolitiikka. Etenkin maatalouspolitiikka tulee aiheuttamaan lisää harmaita hiuksia Suomen kepuille, sillä maataloustukien yli 40 % osuus EU:n budjetissa on koettu kestämättömäksi ja suurin osa varoista on tarkoitus kohdentaa tulevaisuutta tukevaan toimintaan. 50 miljardin maatalousbudjetti tullaan jakamaan uudella tavatta ja uusjaon tulee päättämään parlamentti. Parlamentin päätöstä tullaan noudattamaan myös Suomessa, - kepulaisten niskuroinnista huolimatta.

EU-parlamentti muodostuu poliittisista ryhmistä – Europuolueet -, joiden joukosta puuttuvat Suomessa tutut nimet kuten Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue tai Keskusta (-Maalaisliitto). Näin meidän Kepu on joutunut mukaan itselleen vieraaseen joukkoon – Euroopan liberaalidemokraattinen puolue – yhdessä mm. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansa.
Osan kansallisesta vallasta siirtyessä Brysseliin, merkitsee se sitä, että tulevaisuudessa politiikan painopistealueen osalta suomalaisten puolueiden tulee mukauttaa toimintansa lähinnä vastaavan europuolueen politiikkaan. Vaikka kansallinen lainsäädäntö säilyy, niin kansallinen parlamentti joutuu tulevaisuudessa yhä enemmän keskustelemaan EU-parlamentin kanssa, eikä kaukana ole aika, jolloin myös kansallisten puolueiden nimet ja poliittiset tavoitteet vastaavat europuolueita.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu