Vanhanen sählää eikä ymmärrä mikä elin on Eurooppa neuvosto (EU huippukokous) ja mitkä ovat sen tehtävät Lissabonin sopimuksen mukaan. Ei avutonta Vanhasta saa laskea yksin edustamaan Suomea kokouksiin, joissa ratkotaan jäsenmaiden välisiä linjaristiriitoja ja annetaan impulsseja unionin edelleen kehittämiseksi.
Vanhanen valehteli TV:ssä väittäessään Eurooppa neuvoston kokouksia EU:n tärkeimmiksi tapahtumiksi järjestön toiminnan kannalta. EU huippukokouksen edelle toiminnan tärkeydessä ja jäsenmaiden tahdon kuulemisessa asettuu Euroopan Unionin neuvosto (Ministerineuvosto), joka toimii Komission rinnalla ja jolta Komissio saa käsiteltäväkseen alustavat lakialoitteet. Ministerineuvosto kokoontuu säännöllisesti, - toisin kuin EU huippukokous neljästi vuodessa -, ja sen puheenjohtajana toimii EU:n presidentti. Riippuen käsiteltävästä asialistasta, kokoukseen osallistuvat jäsenmaiden ko. toimialan ministerit. Käsiteltäessä rahatalousasioita osallistuu valtionvarainministeri, ilmastonsuojelukysymyksissä ympäristöministeri, teollisuuden asemaa käsiteltäessä kauppa ja teollisuusministeri, maatalousasioissa maatalousministeri, jne. (meidän ministerinimikkeitä käyttäen).
Yhteistyö EU:ssa asettaa suuret vaatimukset toimintaan osallistuvien ministerien kielitaidolle, eikä riitä, että luulee ymmärtävänsä puheen ja tekstin, vaan asia täytyy sisäistää täysin, jottei tule ymmärtämättömyyttään myönnyttyä omalle maalle epäedullisiin ratkaisuihin.
Viime vuosien suuntaus hallitusten kohdalla on ollut pyrkimys yhä lisääntyvään vallan keskittämiseen omiin käsiin. Eduskunnasta yritetään tehdä kumileimasin ja presidentti pyritään kampeamaan ulos politiikasta. Edustuksellinen demokratia alkaa olla pelkkä klisee.
Suoraan presidentinvaaliin liittyy vielä ripaus kansalaisdemokratiaa, eikä tältä kannalta voi olla kummeksumatta Vanhasen teennäistä ”lautasongelmaa” presidentin EU huippukokoukseen osallistumisen kohdalla. Presidentti osallistukoon kokouksiin, kun asialistalla on nykyisen presidentin toimivaltaan liittyviä teemoja.
Pääministerille riittää kenttää maan sisäpolitiikassa kohottaa profiiliaan kyl kyl – mikäli vaan osaamista on.
Vanhanen valehteli TV:ssä väittäessään Eurooppa neuvoston kokouksia EU:n tärkeimmiksi tapahtumiksi järjestön toiminnan kannalta. EU huippukokouksen edelle toiminnan tärkeydessä ja jäsenmaiden tahdon kuulemisessa asettuu Euroopan Unionin neuvosto (Ministerineuvosto), joka toimii Komission rinnalla ja jolta Komissio saa käsiteltäväkseen alustavat lakialoitteet. Ministerineuvosto kokoontuu säännöllisesti, - toisin kuin EU huippukokous neljästi vuodessa -, ja sen puheenjohtajana toimii EU:n presidentti. Riippuen käsiteltävästä asialistasta, kokoukseen osallistuvat jäsenmaiden ko. toimialan ministerit. Käsiteltäessä rahatalousasioita osallistuu valtionvarainministeri, ilmastonsuojelukysymyksissä ympäristöministeri, teollisuuden asemaa käsiteltäessä kauppa ja teollisuusministeri, maatalousasioissa maatalousministeri, jne. (meidän ministerinimikkeitä käyttäen).
Yhteistyö EU:ssa asettaa suuret vaatimukset toimintaan osallistuvien ministerien kielitaidolle, eikä riitä, että luulee ymmärtävänsä puheen ja tekstin, vaan asia täytyy sisäistää täysin, jottei tule ymmärtämättömyyttään myönnyttyä omalle maalle epäedullisiin ratkaisuihin.
Viime vuosien suuntaus hallitusten kohdalla on ollut pyrkimys yhä lisääntyvään vallan keskittämiseen omiin käsiin. Eduskunnasta yritetään tehdä kumileimasin ja presidentti pyritään kampeamaan ulos politiikasta. Edustuksellinen demokratia alkaa olla pelkkä klisee.
Suoraan presidentinvaaliin liittyy vielä ripaus kansalaisdemokratiaa, eikä tältä kannalta voi olla kummeksumatta Vanhasen teennäistä ”lautasongelmaa” presidentin EU huippukokoukseen osallistumisen kohdalla. Presidentti osallistukoon kokouksiin, kun asialistalla on nykyisen presidentin toimivaltaan liittyviä teemoja.
Pääministerille riittää kenttää maan sisäpolitiikassa kohottaa profiiliaan kyl kyl – mikäli vaan osaamista on.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Presidentti osallistukoon kokouksiin, kun asialistalla on nykyisen presidentin toimivaltaan liittyviä teemoja.
Käytännössä niitä ei ole ainuttakaan, ei edes ulkopolitiikassa, koska nekin päätökset ovat EU:ssa hallitusten välisiä päätöksiä.
Tekee eu-pöydässä, syököön kotonaan.
Katsoppa sinäkin muorin uuden vuoden puhetta, ei taida olla pilkettä silmässä...;)
mitä höpöstelyä?!
Eduskuntahan on perustuslain muutoksilla määrätietoisesti vienyt Suomea pääministerimalliin. Pääministeri johtaa maan EU- ja sisäpolitiikkaa, piste.
Se, että pääministerin naama ei satu miellyttämään sinua ei muuta tilannetta miksikään.
Mitä taas tulee kissamummoon, hänen sankarityönsä on jo nähty aikapäiviä...
Parlamentaarisen demokratian vihollinen on puolueiden harjoittama ryhmäkuri, joka pitäisi Suomessa lailla kieltää.
Ryhmäkuri pitää rivikansanedustajat ruodussa, eivätkä he uskalla äänestää oman harkintansa mukaan ja tämä mahdollistaa hallituskoalition vallankäytön koko vaalikauden ajan. Kansalainen ei äänestäessään tiedä miten ehdokas parlamentissa tulee poliittisesti käyttäytymään. Vaalitilaisuuksien puheet ja mainokset ovat pelkkää silmän lumetta.
Hallituksella tulisi olla jatkuva pelko p...ssä mahdollisesta epäluottamusäänestyksen läpimenosta eduskunnan äänestäessä, näin ministerit pysyisivät nöyrinä kansan palvelijoina.
Vaikka nykyisen presidentin naama ei sattuisi miellyttämään, niin kannattaa pitää mielessä, että hänen jälkeensäkin presidentin viran täyttää joku muu suomalalainen. Seuraava viran haltija saattaa olla kokoomuslainen tai kepu ja olisihan se järkevää jättää tulevillekin sukupolville perintönä toimiva presidentti-instituutio. Enää 820 päivää ja pääsette juhlimaan itsellenne mieluista presidenttiä. Kyllä se siitä.
Myös seuraava presidentti, olkoon hän sitten vaikka kokoomuslainen, niin kipparoi vain presidentille tarkoitettua kalastusvenettä Naantalin edustalla. Ihan kiva homma sekin kun kulut menee veronmaksajien piikkiin mutta halvempaa kuin joutilaana istuttaa EU-pöydissä.
Myös seuraava presidentti, olkoon hän sitten vaikka kokoomuslainen, niin kipparoi vain presidentille tarkoitettua kalastusvenettä Naantalin edustalla. Ihan kiva homma sekin kun kulut menee veronmaksajien piikkiin mutta halvempaa kuin joutilaana istuttaa EU-pöydissä.
yksi presidentin tärkeimmistä tehtävistä olisi kamppailla suomalaisen vientiteollisuuden edustajana maisssa, joissa näillä valtiovallan manöövereillä on vielä merkitystä.
Kissamummolle näin rahvaanomaiset työt, vaikka onkin koko elämänsä nostanut liksansa veronmaksajien rahoista, eivät sovi.
Kun hyvin tiedämme, että ainoa vaihtoehto raapia kasaan korkean elintasomme vaatimat rahat on hankkia ne viennistä, tuntuu tämän ämmänlahon toiminta täysin kohtuuttomalta. Siis minusta...
Saittikepujen epäjumalalla, U. K. Kekkosella, kävi aikoinaan pieni vahinko veneensä Kultaranta III kanssa; vene paloi käyttökelvottomaan kuntoon. Purjehduskausi uhkasi mennä pilalle, mutta ei hätää, kun hyvävelisysteemi toimii. Sen aikaisella Nesteen pääjohtaja Uolevi Raadella oli samanlainen ”virkavene” kuin Kekkosella ja hän riensi oitis tarjoamaan omaa paattiaan tuhoutuneen tilalle.
Kuules, ei presidentti ole mikään suurfirmojen lobbari, vaikka Halonenkin on kaukomatkoillaan yritysjohtajia mukanaan kuljettanut.
sanoa painava sananen.
Luuletko perkele sen mannan tähän maahan tulevan sossun kassasta? Älä luule...
katso vaikka täältä, viimeisin esimerkki miten köyhän asialla oleva pannaan ruotuun.
http://www.youtube.com/watch?v=c72ctwuA1HA
kysymyksen, mistä ei voi kieltäytyä.
Ylihiihtäjän pitänee nyt sanoa olevansa kokkari tai persesuomalainen?
????
Kyllä naurattaa kuin sonni”miestä” konsanaan teidän ryhmäkuria puoltavat juttunne. Joidenkin näyttää olevan vaikeaa ymmärtää, etteivät kaikki kirjoittajat ole saittikepujen lailla hurahtaneet poliittiseen uskoon, Kepun tai jonkun muun puolueen julkilausumaan vannoen. Onhan heitäkin täällä esiintynyt – valitettavasti.
asenteen?
tuossa vannota mihinkään keskustapuolueen julkilausumaan???
tuon..."
"Parlamentaarisen demokratian vihollinen on puolueiden harjoittama ryhmäkuri, joka pitäisi Suomessa lailla kieltää.
Ryhmäkuri pitää rivikansanedustajat ruodussa, eivätkä he uskalla äänestää oman harkintansa mukaan ja tämä mahdollistaa hallituskoalition vallankäytön koko vaalikauden ajan. Kansalainen ei äänestäessään tiedä miten ehdokas parlamentissa tulee poliittisesti käyttäytymään. Vaalitilaisuuksien puheet ja mainokset ovat pelkkää silmän lumetta.
Hallituksella tulisi olla jatkuva pelko p...ssä mahdollisesta epäluottamusäänestyksen läpimenosta eduskunnan äänestäessä, näin ministerit pysyisivät nöyrinä kansan palvelijoina"
----------------------------
Nykyisen pääoppositiopuolueen toilailut on sitä luokkaa, että niistä ei ole nöyryyttäjiksi.
Kaikki parlamentaariset länsimaat - Ranskaa ja Suomea lukuunottamatta - ovat järjestäneet perustuslakinsa niin, että valta on pääministerillä, hallituksella ja parlamentilla. Presidenteillä ja monarkeilla on lähinnä enää arvovaltaa.
Vain entisissä kommunistimmaissa on vahvoja presidenttivaltaisia perutuslakeja, niissä kun on totuttu näihin "vahvoihin johtajiin".
Demokratiassa Suomenkin olisi opeteltava luottamaan siihen, että valta pitää ottaa kansan valitsemalle eduskunnalle ja sen luottamusta nauttivalle hallitukselle, jota pääministeri johtaa.
Presidentti joutaa olemaan arvojohtaja, aivan puolueestaan riippumatta.
-Jäbä
SE RYHMÄKURI ON SDP,n ONGELMA ?
Itse olen aina kannattanut edustuksellista parlamentarismia enkä pitäisi ns. puoluevaltaakaan tässä suurena ongelmana. Tätä taustaa vasten koko presidentti-instituutio voitaisiin lakkauttaa.
Minua on kummastuttanut se, että SDP kannattaa presidentti-instituutiota ja presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä niin vahvasti. En ole päässyt perille, mitkä ovat tämän politiikan taustalla olevat syyt. Luulisi, että SDP:llä on niin karvaita kokemuksia presidentin vallankäytöstä Kekkosen ajoilta, että se olisi ainakin siitä ottanut opiksi. Kokoomus ajaa puolueistamme vahvimmin demokratiaa tässä kohdin, mikä on hyvä asia.
Kokoomuksella on karvaita kokemuksia presidentin vallankäytöstä Halosen ajalta, jospa he ovat ottaneet opikseen siitä. Muuten kokoomuksen demokratia ei poikkea keskustan demokratiasta, erilaisia mielipiteitä ei katsota haukkumiseksi vaan on osa demokratiaa niin kuin demokratiaan kuuluukin.
Demarit tekee tässäkin rajun poikkeuksen, puolueen puheenjohtajan valitsee konklaavi, ei puolueen jäsenet.
Puolueen ryhmäkuri SAK:n määräyksellä estää yksittäistä kansanedustajaa esittämästä köyhän asian ajamista eduskunnassa. Valehtelu päin naamaa on demareiden demokratiaa (Heinäluoma) jne.
..tuossa ylempänä, tuon videon avulla paljastaa SDP,n ryhmäkurin olemassaoloa, mutta ylihiihtäjä käsitti asian niin, että minä puolustan sitä. :)))
On sillä punikilla järjenjuoksu.
Tervehdys MPP! Olin iltapäivän poissa kotoa, illalla palattua ja koneen avattuani huomasin kommenttisi avaukseeni.
Politiikka on siitä mielenkiintoinen alue, ettei sen puitteissa yleisellä tasolla toimiessa tarvitse todistella puheittensa paikkansapitävyyttä. Jokainen on asiassaan (mielestään) oikeassa. Itse olen ansainnut elantoni ”kovalla” alueella, jossa puhumalla ei saa valmista aikaan ja se mitä tehdään, perustuu asioiden luonnonmukaisen oikeellisuuden todistamiselle. Olen aina välttänyt politikoimista, mutta nyt eläkepäivien ajankuluksi on tullut jotain pientä jutuntynkää politiikastakin tänne nettiin kirjoiteltua. Täällä näyttäisi tilanne olevan se, ettei neljää viittä riviä pidempää juttua kannata kirjoittaa, sillä muuten lukijoiden huomiokyky useimmiten herpaantuu ja kirjoituksen sanoma jää epäselväksi.
Parlamentarismi
Suomessa vahva puoluevalta yhdistettynä tiukkaan puoluekuriin on johtanut siihen, että hallitus istuu koko vaalikauden ja tekee kansalaisia kurittavia päätöksiä täysin omin päin. Ei hyvä, ei.
Demokratia
Eikö EU:n perussopimuksessa sanota jotenkin, että EU:ssa vallalla oleva poliittinen hallintomalli on edustuksellinen demokratia. ?
Edustuksellisuus on suht’ helppo ymmärtää, mutta demokratia on huomattavasti kinkkisempi asia. Tietosanakirjamainen selitys: demokratia, kansanvalta, hallitusjärjestelmä, jossa valta lähtee kansasta. Tunnusomaisia piirteitä mm. yleiset, yhtäläiset, vapaat ja salaiset vaalit sekä vallankäytön kolmijako.
vallanjako-oppi, valtio-opillinen teoria jonka mukaan valtion toimet jakaantuvat lainsäädäntöön, lainkäyttöön eli tuomiovaltaan ja hallintoon eli toimeenpanovaltaan.
Edustuksellinen demokratia perustuu pitkälti puoluelaitoksen periaatteelle.
Tasavalta
EU:n jäsenyydelle tasavalta valtiomuotona ei ole välttämätön vaatimus, kunhan hallintomalli on riittävän kansanvaltainen perussopimuksen ehdot täyttääkseen. Tasavallan ylin johtokin voi olla joko presidenttivaltainen, jolloin parlamentin rinnalla toimii vahva presidentti, tai parlamentaarinen jolloin hallitus on vastuussa eduskunnalle.
Se minkä itse näen ongelmana näissä minun aikana Suomessa voimassa olleissa hallintomalleissa, vahva presidentinvalta jota hallitus ja eduskunta noudattavat, tai vahva hallitusvalta ja valtaoikeuksiaan menettävä presidentti, on, ettei kunnollista kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta ole ollut olemassa virallisten henkilövaalien lisäksi. Ollakseen todella demokraattinen, pitäisi vallankäytön olla useammalla taholla kuin presidentti/hallitus suhteessa eduskuntaan. Noista vaihtoehdoista paras on presidentti ja hallitus suhteessa eduskuntaan. Kuitenkin pitää lähteä kehittämään systeemiä siten, että edustuksellisen demokratian vallitessa kansalaisilla on myös vaalien välillä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suoritettavien valintojen suhteen.
Mielestäni Euroopassa on vain yksi valtio, jossa todellinen ”kansandemokratia” toteutuu – Sveitsi. Viime päivinä olemme saaneet lehdistä lukea, kuinka Sveitsissä kansa puhui ja vaati stoppia minareettien rakentamiselle Sveitsin maaperällä. Oliko tehty päätös järkevä vai typerä, siihen en ota kantaa, pääasia oli, että kansalaiset saivat asian ratkaista. Tässä äänestyksessä äänestysprosentti oli suurempi kuin EU parlamentin vaaleissa kaikissa jäsenmaissa keskimäärin. Kansalaiset kokivat asian tärkeäksi itselleen.
Ihailen tavattomasti sveitsiläistä hallintomallia kansanäänestyksineen, siitäkin huolimatta, että Sveitsissä on perinteisesti ollut vahva sosialidemokraattisen puolueen edustus hallinnossa.
Jaaha, en taaskaan osannut sanoa sanottavaani lyhyesti.
viimeaikaisia saavutuksia? Viittaan esimerkiksi tähän:
http://www.youtube.com/watch?v=c72ctwuA1HA
Taisimme löytää taas yhden asian, josta olemme samaa mieltä. Itse en kyllä lopettaisi presidentin virkaa, se voisi olla tarpeen kekustelun herättämiseksi asioista, joihin hallitus ei halua puuttua ja joista tarvitaan arvokeskustelua.
Minusta presidentti voisi toimia paljolti niin kuin Ahtisaari toimi: suhteiden ylläpitäjänä kansainvälisellätasolla ja tulevaisuudessa myös arvojohtajana. Presidentillä tulisi olla oikeus - ehkä jopavelvollisuus - patistella hallitusta ajamaan koko kansan etua, ellei se sitä muuten tee. Tällaista ei tulisi pitää hallituksen ja eduskunnan toimiin sekaantumisena niin kuin nyt tehdään, vaan vaikkapa Niinistön esittämänä unilukkarina.
Hallitushan voi aina jättää presidentin mielipiteen omaan arvoonsa - jos uskaltaa. Arvokeskustelu on minusta niin tärkeää, ettei sitä voi jättää puolueiden varaan, koska eivät puolueet koskaan keskustele keskeneräisistä asioista ja valmiiksi päätetyistä asioistakaan ei saa keskustella, koska se olisi jo sovittujen asioiden repimistä auki.
-Jäbä
Kun hallitus saa lisää valtaa EU:sta ja presidentin valta rajautuu selkeämmin siihen osaan ulkopolitiikkaa, jossa on kyse Suomen ja muiden valtioiden kahdenvälisistä suhteista sekä YK:sta tämä merkitsee, että eduskunnan valta kasvaa.
Hallitushan ei yksinään päätä mistään muusta kuin eduskunnalle annettavista esityksistä, tiedonannoista, ilmoituksista, selonteoista, jne., joista eduskunta kaskustelee ja äänestää niiden hyväksymisestä tai hylkäämisetä.
Ei hallitus voi koskaan ottaa eduskunnalta mitään valtaa pois, koska hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta.
Jos siis joku nakertaa edustuksellisen parlamentarismin ja eduskunnan valtaa, niin se on enintään hallituspuolueiden tiukka yhteistyö ja siihen liittyvä puoluekuri. Tämä taas asettaa oppositiolle kovat vaatimukset, kun oppositiopuolueiden olisi pystyttävä tekemään niin hyvää, vaihtoehtoista politiikkaa, että se pystyisi saamaan hallituspuolueiden rivit hajalle.
Valta on nimenomaan eduskunnalla, kun presidentillä ei ole enää eduskunnan hajoitusoikeutta, eli oikeutta ruveta tekemään politiikkaa omiin nimiinsä niin kuin Kekkonen teki.
-Jäbä
PS. Lautasongelmat eivät muuten ole teennäisiä. Ne ovat nyt konkreettisia tuoliongelmia, kun kokoussalissa on Lissabonin sopimuksen tultua voimaan tuolit vain yhtä edustajaa kohti per jäenvaltio.
Hyvä, että Halonen jäi pois.
Valta keskittyy hallitukselle kun puolueiden ylläpitämä puoluekuri pitää hallituksen vallassa koko vaalikauden. Ei oppositio vähemmistönä pysty tiukasti yhtenäistä hallitusrintamaa murtamaan, ei sellaisia aloitteita tule olemaan. Jotain täytyisi keksiä oppositiopuolueiden vallan kasvattamiseksi hallitusta vastaan.
Voisihan sitä kuvitella vaikka, että lakiehdotusten läpimenon hyväksymisehtoja muutettaisiin niin, että kyllä ääniä pitäisi kaikissa tapauksissa olla vähintään 2/3.
En tunne eduskunnan valiokuntatyöskentelyä, että olisiko sillä puolella mahdollisesti vahvistaa eduskunnan ja opposition asemaa päätösehdotusten valmistelussa.
Vallasta vapautettua presidenttiä varten ei kanna nykyisen muotoista presidentti-instituutiota ylläpitää. Viran voisi lakkauttaa ja mikäli presidentti maahan (tasavalta) halutaan, niin Sveitsin malli olisi tässäkin hyvä. Hallitus valitsisi keskuudestaan yhden ministerin vuodeksi kerrallaan hoitamaan presidentin edustustehtäviä. Mitään erityisvaltaoikeuksia viranhoitoon ei tarvitsisi liittyä. Ko. ministeri olisi yksi vertaistensa ministerien joukossa.
Lautasongelman stilisointia
Jäbä, loppulauseessa teet sanasta Halonen turhaan synonyymin sanalle presidentti.
Halosen jälkeenkin Suomeen valitaan presidentti ja seuraava on todennäköisimmin kokoomuksen ehdokkaakseen asettama. Ei anneta puoluepolitiikan nousta liikaa pintaan.
”Hyvä, että presidentti jää pois.”
Kun eduskunta nimittää hallituksen ja hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, niin hallituksella ei ole mitään sellaista valtaa, mitä eduskunta ei halua hallitukselle antaa.
Puoluevalta ja puoluekuri ovat eri asioita: tapoja, joilla eduskuntaryhmiä johdetaan puoluetoimistoista käsin. Siinä on ongelmia minustakin.
Presidentistä ja hänen vallastaan olen samaa mieltä riippumatta siitä, kuka on presidentti. Minun mielestäni presidentille sopisivat edustustehtävien lisäksi kansainväliset kontaktit ja niiden ylläpito ikään kuin kaikkien suurlähettiläidemme ylilähettiläänä sekä arvo- ja mielipidejohtaminen kotimaassa. Tällä tarkoitan epäkohtien esiinnostamista Kekkosen uudenvuodenpuheiden ja myllykirjeiden tyyliin, jotta hallitus ja eduskunta pysyisivät hereillä.
Valta saa olla eduskunnalla ja hallituksella, jota presidentin tulisi arvovallallaan "härnätä" oikeaan suuntaan. Puolueet sitten kantaisivat poliittisen riskin, jos jättävät prsidentin mielipiteen ottamatta huomioon. Kansa valitsisi presidentin edelleen suoralla kansanvaalilla.
Halonen on vain vaihdittanut prsidenttipohdintaani, ei siinä muuta ole. ,-)
-Jäbä
kuin tallitontulla.
http://www.kuninkaantienpyoraily.net/kuvagalleria/
http://galleria.suomi24.fi/profile.do?alias=ylihiihtäjä
...kuvan kuskilla vyötärömitta on reilusti runsaampi kuin minulla. ;)