Marraskuun harmaus ei juuri imartele liettualaisen Visaginasin kaupungin ilmettä.
Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten Ignalinan ydinvoimalan kylkeen synnytetty kaupunki edusti neuvosarkkitehtuurin ihanteita. Osa neuvostoajan lopussa aloitetuista kerrostaloista ei koskaan kuitenkaan valmistunut.
Korkeiden puna- ja harmaatiilisten talojen sisäpihoilta löytyy sentään puita ja lasten kiipeilytelineitä.
Ostoskeskuksen luona keskustelee joukko venäjänkielisiä naisia. Heillä on huoli 29000 asukkaan kaupungista.
–Poikani saa potkut ydinvoimalasta. Hänellä on kaksi pientä lasta, ja hänen vaimonsa on vielä nuoremman kanssa äitiyslomalla, kertoo Venäjältä kyläilemään tullut Tatjana Soboleva.
–Pojallani ei ole vielä suunnitelmia. Monet lähtevät ulkomaille.
–Nuorille ihmisille kaupunki ei anna toivoa, lisää valkoiseen toppatakkiin sonnustautunut Galina Babenko.
Visaginasin kaupunki perustettiin vuonna 1975, vuosi ydinvoimalan rakennustöiden aloittamisen jälkeen. Ignalina on yhä alueen suurin työnantaja, vaikka ensimmäinen reaktori sammui jo viisi vuotta sitten.
Seuraava isku on luvassa vuodenvaihteessa. Tuolloin Ignalinan toinenkin reaktori sammutetaan. Ydinvoimalan sulkeminen oli ehtona Liettuan EU-jäsenyydelle 2004.
Lauhdevesi lämmittää
Voimalan täydellinen alasajo ja purkaminen kestävät vuoteen 2029, mikä takaa työn jatkumisen ainakin osalle ihmisistä. Ensi vuoden aikana Ignalina irtisanoo kuitenkin yli 500 nykyisestä 2700 työntekijästä.
–Voimalan sulkeminen ei ole suuri tragedia, sillä se tapahtuu asteittain, lohduttaa Visaginasin hallintojohtaja Alikas Milko.
–1990 menetimme 10000 työpaikkaa, kun päätettiin, että kolmatta reaktoria ei rakenneta. Silloinkin ihmisten piti keksiä muuta tekemistä.
Visaginasia kehystää kilometrien mittainen putkiverkosto. Sitä pitkin kaupunkiin virtaa ydinvoimalan lauhdevettä, joka lämmittää asuntojen patterit vuodenvaihteeseen saakka. Sitten käyntiin pyörähtää kaupungin rakentama kaasulla toimiva lämmityskeskus.
Sähkö on Visaginasin asukkaille ollut ydinvoimalan läheisyyden takia puolet halvempaa kuin muille liettualaisille.
–Mielestäni ydinvoimalan sulkeminen on suuri virhe. Poliitikot eivät ajatelleet alueen asukkaita lainkaan, sanoo ostoskeskuksen luona Lidia Bereznaja.
–Nyt Liettuan täytyy hankkia kalliimpaa sähköä muualta.
"Ei meiltä koskaan kysytty"
Ydinvoimalan kakkosreaktorin hallissa katto nousee kymmenien metrien korkeuteen. Metallisten laattojen alla on piilossa itse reaktori.
–Voitte kävellä sen päällä jos haluatte, viittoo ydinvoimalan pääopas Brigita Dauniene.
Daunienen 16 vuotta kestänyt työura voimalassa päättyy ensi kesänä, jolloin hän muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa Kaunasiin eläkepäivien viettoon.
–Ei, en ole surullinen voimalan sulkemisesta. Eihän meiltä alunperinkään kysytty, haluammeko voimalan tänne vai emme.
Liettua on säätänyt Ignalinassa työnsä menettäville erityisen tukipaketin. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi kouluttautua uudelleen tai siirtyä varhaiseläkkeelle.
Ydinvoimalan turvallisuusyksikössä työskentelevä Valerijus Kozenkovas katsoo pitkään ja merkitsevästi.
–Tarjottu tuki ei todellakaan ole riittävä. Se on kertaluontoinen ja pienenee asteittain nopeasti, hän viimein vastaa.
–Oman työni jatkumisesta en vielä varmuudella tiedä. Monille ystävistäni on jo näytetty ovea.
STT
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/28295&ext=rss
Maanantai 30.11.2009 klo 07:30
En huomannut että täällä olisi asiasta juuri keskustelua, mutta kuitenkin ydinvoimala Liettuassa on sulkemassa toimintansa.
Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten Ignalinan ydinvoimalan kylkeen synnytetty kaupunki edusti neuvosarkkitehtuurin ihanteita. Osa neuvostoajan lopussa aloitetuista kerrostaloista ei koskaan kuitenkaan valmistunut.
Korkeiden puna- ja harmaatiilisten talojen sisäpihoilta löytyy sentään puita ja lasten kiipeilytelineitä.
Ostoskeskuksen luona keskustelee joukko venäjänkielisiä naisia. Heillä on huoli 29000 asukkaan kaupungista.
–Poikani saa potkut ydinvoimalasta. Hänellä on kaksi pientä lasta, ja hänen vaimonsa on vielä nuoremman kanssa äitiyslomalla, kertoo Venäjältä kyläilemään tullut Tatjana Soboleva.
–Pojallani ei ole vielä suunnitelmia. Monet lähtevät ulkomaille.
–Nuorille ihmisille kaupunki ei anna toivoa, lisää valkoiseen toppatakkiin sonnustautunut Galina Babenko.
Visaginasin kaupunki perustettiin vuonna 1975, vuosi ydinvoimalan rakennustöiden aloittamisen jälkeen. Ignalina on yhä alueen suurin työnantaja, vaikka ensimmäinen reaktori sammui jo viisi vuotta sitten.
Seuraava isku on luvassa vuodenvaihteessa. Tuolloin Ignalinan toinenkin reaktori sammutetaan. Ydinvoimalan sulkeminen oli ehtona Liettuan EU-jäsenyydelle 2004.
Lauhdevesi lämmittää
Voimalan täydellinen alasajo ja purkaminen kestävät vuoteen 2029, mikä takaa työn jatkumisen ainakin osalle ihmisistä. Ensi vuoden aikana Ignalina irtisanoo kuitenkin yli 500 nykyisestä 2700 työntekijästä.
–Voimalan sulkeminen ei ole suuri tragedia, sillä se tapahtuu asteittain, lohduttaa Visaginasin hallintojohtaja Alikas Milko.
–1990 menetimme 10000 työpaikkaa, kun päätettiin, että kolmatta reaktoria ei rakenneta. Silloinkin ihmisten piti keksiä muuta tekemistä.
Visaginasia kehystää kilometrien mittainen putkiverkosto. Sitä pitkin kaupunkiin virtaa ydinvoimalan lauhdevettä, joka lämmittää asuntojen patterit vuodenvaihteeseen saakka. Sitten käyntiin pyörähtää kaupungin rakentama kaasulla toimiva lämmityskeskus.
Sähkö on Visaginasin asukkaille ollut ydinvoimalan läheisyyden takia puolet halvempaa kuin muille liettualaisille.
–Mielestäni ydinvoimalan sulkeminen on suuri virhe. Poliitikot eivät ajatelleet alueen asukkaita lainkaan, sanoo ostoskeskuksen luona Lidia Bereznaja.
–Nyt Liettuan täytyy hankkia kalliimpaa sähköä muualta.
"Ei meiltä koskaan kysytty"
Ydinvoimalan kakkosreaktorin hallissa katto nousee kymmenien metrien korkeuteen. Metallisten laattojen alla on piilossa itse reaktori.
–Voitte kävellä sen päällä jos haluatte, viittoo ydinvoimalan pääopas Brigita Dauniene.
Daunienen 16 vuotta kestänyt työura voimalassa päättyy ensi kesänä, jolloin hän muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa Kaunasiin eläkepäivien viettoon.
–Ei, en ole surullinen voimalan sulkemisesta. Eihän meiltä alunperinkään kysytty, haluammeko voimalan tänne vai emme.
Liettua on säätänyt Ignalinassa työnsä menettäville erityisen tukipaketin. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi kouluttautua uudelleen tai siirtyä varhaiseläkkeelle.
Ydinvoimalan turvallisuusyksikössä työskentelevä Valerijus Kozenkovas katsoo pitkään ja merkitsevästi.
–Tarjottu tuki ei todellakaan ole riittävä. Se on kertaluontoinen ja pienenee asteittain nopeasti, hän viimein vastaa.
–Oman työni jatkumisesta en vielä varmuudella tiedä. Monille ystävistäni on jo näytetty ovea.
STT
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/28295&ext=rss
Maanantai 30.11.2009 klo 07:30
En huomannut että täällä olisi asiasta juuri keskustelua, mutta kuitenkin ydinvoimala Liettuassa on sulkemassa toimintansa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ignalinan ydinvoimalaitoksen sulkemisen vahvin vaatija oli Ruotsi. Ruotsilla oli kaksi hyvää perustelua:
- Ignalina on lähin Ruotsia oleva tshernobyl-tyyppinen reaktori.
- Ruotsi saattoi moraalisesti vaatia Ignalinan sulkemista, koska Ruotsi itse oli luvannut luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä.
Myös Saksan viherstallarit vaativat Ignalinan alasajamista EU:hun liittymisen ehtona, sillä he halusivat rangaista liettualaisia siitä, että nämä pyrkivät livahtamaan karkuun pelättyä Neuvostokommunismin uutta tulemista.
Neuvostoliiton miehityssorron traumatisoimassa Liettuassa EU:n jäseneksi pääseminen oli niin tärkeää, että Liettua suostui Ruotsin painostukseen. Lisäksi Liettualaiset kuvittelivat, että koska Ruotsi ei itsekään luovu ydinvoimasta niin ei heidänkään tositilanteessa tarvitse.
Voi sitä sinisilmäisyyttä! Liettualaiset eivät ymmärtäneet, että vaikka EU:ssa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Me suomalaiset olisimme osanneet kertoa kokemuksesta, että ruotsalaisilta puuttuu moraali ja omatunto, joten sopimuksesta Liettuan tapauksessa pidetään kiinni - vaikka viimeiseen liettualaiseen asti.
Sääliksi käy liettualaisia. Ei ole kiva aloittaa vuotta 2010 ilman ydinvoimaa ja riittävää sähköä. Paitsi Vastaajan mielestä se on ihanaa: Täältä Suomesta ydinsähkön lämmössä on Vastaajan turvallista jaella ilmaisia neuvoja Liettuan suuntaan. Vastaajan kovasydämisyyden ylittää vain hänen ihmisvihansa.
kalliiksi tuontisähkö ulkomailta,eikä uuden voimalan suunnitelmat edisty.Ruotsissa oli eri hallitus kun noita lLiettuankin ja muiden EU-hakemuksia käsiteltiin.Sulkeeko Ruotsi vuoden alusta voimalansa on oma asiansa.
"Sulkeehan Ruotsikin ydinvoimalansa "
Ei sulje. Lupaan sinulle sen.
Myös Saksalaiset joutuvat pyörtämään pyhät lupauksensa ydinvoiman alasajosta 2021 loppuun menessä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Merkel ei halua luopua Saksan ydinvoimaloista/1135237036331
Liettuassa alkaa kolea ydinvoimavapaa-kausi, kun Ignalinan ydinvoimalaitos suljetaan parin viikon kuluttua. Ydinvoimana vastustajat näyttivät jälleen kerran karvansa: Edes Neuvostoliitto ei kommunistisorrossaan käyttänyt noin raakoja otteita: Liettuan koko kansaa ei laitettu palelemaan, vaika iso joukko tuhottiinkin Siperiassa.
Meille suomalaisille tämä on tuttua: 30 vuotta on meidän ydinvoiman vastustajat torpanneet keskenjääneen ydinvoimaohjelmamme toteuttamisen vedoten "Ruotsi-luopuu-ydinvoimasta ja Saksa-luopuu-ydinvoimasta" - hokemiin. Euroopan ydinvoimamaista Suomi on häntäpäässä ydinvoiman määrässä ja ydinvoiman osuudessa. Siksi olemme joutuneet maksamaan kovat rahat öljy- ja kaasumonopoleille, ja suhteelliset kasvihuonepäästöt ovat selvästi isommat kuin Ruotsissa (jossa on paljon ydinvoimaa).
Ruotsalaisten ja saksalaisten moraalin me tunnemme: Kun heidän vuoronsa tulee noudattaa omia "sitovia" päätöksiään, niin niistä luistetaan näppärästi vetoamalla siihen, että "meillä sattuu nyt olemaan uusi hallitus". Ei puhettakaan siitä, että olisivat häpeissään tai pyytäisivät anteeksi meille suomalaisille tekemäänsä vuosikymmenien kiusantekoa tai katuisivat osoittamaansa ylimielisyyttään.
Ovat ihan kuin Vastaaja.
Sääliksi käy muutenkin rääkätty kansa.Pitkään miehitettynä ja nyt alkaa taloudelliset vaikeudet.Sähköntuotannon omavaraisuus % lähes nolla.Kaiken joutuvat ulkoa ostamaan ja kalliilla hinnalla.
Vastaajan iloksi Liettua vapautuu ydinvoimasta.
Vastaajan ja Lundin ja Nurmen ja Hassin ja Greenpeacen ja Hautalan ja Holttisen ja mitä niitä nyt onkaan mieli on ollut pitkään matalapaineella, kun Ruotsi ei luopunutkaan ydinvoimasta. (Tosin viime sunnuntain Hesarissa Lund yhdessä muiden greenpeacelaisten kanssa todisti, että Ruotsi ja Saksa luopuvat ydinvoimasta). Näiden veijareiden mielestä ydivoima on syy siihen, että tuulivoima ei ole päässyt pelastamaan maailmaa, laskemaan sähkön hintaa ja tuomaan maailman rauhaa.
Nyt kun Liettua lopullisesti vapautuu ydinvoimasta, niin siellä vihdoin toteutuu Vihreä Utopia. Jostain syystä liettualaiset eivät tunnu hurraavan ilosta, mutta kyllä se siitä iloksi muuttuu - eikö vaan? Kysykää vaikka Lundilta, niin kohta Liettua on uusiutuvan energian suurvalta, jonka VihreänEnergianNokia tahkoaa työtä ja hyvinvointia meille ydinvoimamaiden asukkaille kateudeksi asti!
Tai sitten ei. Toinen vaihtoehto on, että Liettuaan saapuu Siperia nykypakkasten muodossa. Ja loppujen lopuksi on ihan se ja sama kärvisteleekö kansa Siperiassa vai kotonaan: molemmissa on pirun kylmää ja ilman toivoa paremmasta. Jos tämä jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, niin ViherUtopia osoittautuu yhtä hyytäväksi kuin KommunistiUtopia.
Mutta pitihän tämäkin ihmiskoe tehdä - jos ei muuten niin Vastaajan ja Lundin mieliksi.
Mitä arvoisan palstan lukijat arvelette: osaako Vastaaja hävetä?
yleensä katsovat asioita vihreiden lasien läpi.Kansan hyvinvoinnista he eivät välitä pätkääkään,kuten eivät myöskään siitä mistä kuluttajat saisivat edullisimmin sähköä.
Herranen aika, pakko sanoa, olen 100% samaa mieltä Vastaajan kanssa!!!
Ruotsi ei sulje ydinvoimaloitaan, Ruotsu tulee rakentamaan uusia isoja voimaloita lisää.
Samalla kun iloitsen yksimielisyydestä vastaajan kanssa, kerron etten suinkaan ole mikään ydinvoimafriikki, enkä ydinvoiman lobbaaja. Realistina vaam en nää mitään vaihtoehtoa!
Tietenkin hyvä on kaikki pienikin vähäsaasteinen energia, tuuli ja aurinkovoima, mutta ne ovat vain pieniä puroja tuotoltaan, toistaiseksi.
Pakko vaan rukoilla pikaista fuusion käyntiin saantia, sähköä tuottavassa mielessä!
Ignalina-2 (RBMK) (1185 MWe) on pien historiaa (1987 - 31.12.2009), mutta uusi on suunnitteilla. Taloudellisesti uusi yksikkö on houkutteleva vuonna 2015 kun hinta on EUR 2½ - 4 miljardia.
Oikeastaan suunnitelmissa on kahden yksikön ydinvoimalaitos (2 x 1600 MWe) joka maksaa noin EUR 6.7 miljardia. Vaihtoehtoja löytyy 11 eri yksikkömallia ja rakennuksesta huolehtisi LEO:n sijaan joko E.On, RWE, Vattenfall tai EdF. Johtuen Liettuan kokemattomuudesta reaktorien rakentamisessa.
pien ... pian
Mutta ei hätää, tuontisähköä riittää:
- 400 kV ja 1 000 MW DC PowerBridge* (Liettua - Puola) (EUR 250 - 300M) (2015 -)
- 150 kV ja 350 MW DC Estlink** (Viro - Suomi) (EUR 110M)
- 700 ... 1 000 MWe (todennäköisesti 750 MWe) meren alitse (Ruotsi - Liettua) suunnitteilla***
*) Riippumaton ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamisesta; siirron tehostamista varten. EY:n rahoitus 50 %.
**) Valmistuu ennen PowerBridge:ä ja sisältää myös EY:n rahoitusta.
***) Yhteisen reaktorin sähkön vientiä varten Skandinaviaan ja siihen asti sähkön tuontia varten.
Baltian maiden ja Valko-Venäjän välillä on hyvät sähköyhteydet jo entuudestaan, mutta tämä ei kata Puolaa.
Voikin olla, että kun Ruotsi ja Norja kastelee varpaitaan Desertec-hankkeessa (uusiutuvan energian superverkko, Skandinaviaan vesienergian keskus ja Baltiaan tuulivoimaa) jäävät Suomi ja osa Baltiaa tuottamaan ydinvoimaa ja fossiilista energiaa.
Ydinvoimalaitosten hinta laskee vasta sitten kun päästään pitkiin sarjoihin. Lähes 30 vuoden mittainen tauko ydinvoimalaitosten rakentamisessa Euroopassa tuntuu vaikeuksina saada valmista ja mahdottomuutena pitää kiinni kovin kunnianhimoisista aikatauluista. Liian pitkäksi venyneen rakentamistauon seurauksena ammattitaitoa ja tuotantoyksiköitä on hankittava pitkän kaavan mukaan, ja siksi käynnistyvän ydinvoimarenesanssin ensimmäiset laitosyksiköt tulevat kalliiksi. Jos ydinvoimabuumi kiihtyy kovin ponnekkaaksi (mikä ympäristön kannalta olisi tietysti pelkästään hyvä asia), niin tuotannon ja kysynnän epätasapaino pitää ydinvoimalaitosten hinnat korkealla vuosikymmeniä.
Liettuasta puuttuu omasta takaa osaamista, teollisuutta ja rahaa. Kun he joutuvat maksamaan ensi tammikuusta alkaen sähköstään spottihintaa, niin siihenhän ne rahat menevätkin. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen Liettuaan on tuskien takana.
Mutta ei hätää. Köyhtykööt ja palelkoot siellä rauhassa. Liettuan ongelmat eivät koske meitä.
vaaralliset suljetaan