Hänen olisi syytä muistaa, että Suomen Perustuslakia ei ole kumottu. Perustuslaissa todetaan, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Perustuslaki siis lähtee siitä, että tasavallan presidentti johtaa. Jos olisi kirjoitettu jotenkin toisin ja painotettu pääministerin tai valtioneuvoston johtoasemaa, se olisi kirjoitettu myös perustuslakiin. Perustuslaki korostaa siis tasavallan presidentin asemaa ohi pääministerin ja valtioneuvoston.
Se on selvää, että valtioneuvosto vastaa Euroopan Unionin sisäisestä toiminnasta. Ja siihen tasavallan presidentillä ei ole asiaan. Näin onkin toteutunut.
Oikeistomedia kyllä silloin tällöin vaatii tasavallan presidentiltä toimia Suomen talouspolitiikassa tai Euroopan Unionin talouspolitiikassa. Tarkoitushakuista, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeuksia ja turhaan ei pidä huudella suuta suuremmalla. Tarja Halosta on mollattu mennen tullen. Niin näyttää nyt tapahtuvan ulkopolitiikassakin.
Lissabonin sopimuksessa ei todeta, että kumotaan jokaisen itsenäisen valtion perustuslaki ja hallitusten on ryhdyttävä muuttamaan perustuslakeja, jos ne ovat ristiriidassa sopimuksen kanssa. Ei Suomen hallitus kyseenalaistanut missään valmisteluvaiheessa Suomen perustuslain yksiselitteistä määräystä ja tuonut eduskuntaan ehdotusta määräyksen muuttamisesta. On puhuttu vain ehdotuksesta, joka koskee seuraavan presidentin kautta.
Valtioneuvosto joutunee kuuntelemaan tasavallan presidenttiä, kun Euroopan Union käsittelee ulkopoliittisia kysymyksiä. Hän tekee valinnan osallistumisestaan sen käytännön mukaisesti joka on valittu tähän saakka.
Matti Vanhanen, Keskusta ja Kokoomus haluaa nyt tosiasiassa jakaa Suomen kansaa. Kansa on selkeästi ilmaissut sen, että se tukee käsitystä vahvasta presidenttistä. Ilmeistä on, että kansa haluaa nykyistä vahvemmat valtuudet tasavallan presidentille. Ne valtuudet, jotka olivat ennen Euroopan Unionia.
Ongelmaksi saattaa tulla sekin, että tässä eduskunnassa tarvitaan perustuslain muuttamiseksi 133 jaa ääntä ja silloin muutos astuisi voimaan aikaisintaan seuraavan tasavallan presidentin aloittaessa virkakauttaan. Muutoksen vastustamiseen tarvitaan siis 66 ääntä.
Mikäli valtioneuvosto haluaa ratkaista asian kertaheitolla kiireellisenä, kuten nyt näyttää tapahtuvan palatsivallankumouksella, tarvitaan muutosehdotuksen taakse 166 kansanedustajaa. Kiireellisenä ehdotus ei mene läpi tässä eduskunnassa. Molemmat ennakoivat siis sitä, ettei tie ole kovin helppo Matti Vanhansen vallankaappauspyrkimyksille.
Mitä tulee sitten Matti Vanhasen ryvettyneeseen kunniaan ja maineeseen, on ollutkin ymmärrettävää etteivät kaikki katso hyvällä häntä maan johtajana. Epäilyjä lautakasoista ja seksisuhteista virtaa jatkuvasti ja se soppa ei ole keitetty vielä loppuun.
Se on selvää, että valtioneuvosto vastaa Euroopan Unionin sisäisestä toiminnasta. Ja siihen tasavallan presidentillä ei ole asiaan. Näin onkin toteutunut.
Oikeistomedia kyllä silloin tällöin vaatii tasavallan presidentiltä toimia Suomen talouspolitiikassa tai Euroopan Unionin talouspolitiikassa. Tarkoitushakuista, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeuksia ja turhaan ei pidä huudella suuta suuremmalla. Tarja Halosta on mollattu mennen tullen. Niin näyttää nyt tapahtuvan ulkopolitiikassakin.
Lissabonin sopimuksessa ei todeta, että kumotaan jokaisen itsenäisen valtion perustuslaki ja hallitusten on ryhdyttävä muuttamaan perustuslakeja, jos ne ovat ristiriidassa sopimuksen kanssa. Ei Suomen hallitus kyseenalaistanut missään valmisteluvaiheessa Suomen perustuslain yksiselitteistä määräystä ja tuonut eduskuntaan ehdotusta määräyksen muuttamisesta. On puhuttu vain ehdotuksesta, joka koskee seuraavan presidentin kautta.
Valtioneuvosto joutunee kuuntelemaan tasavallan presidenttiä, kun Euroopan Union käsittelee ulkopoliittisia kysymyksiä. Hän tekee valinnan osallistumisestaan sen käytännön mukaisesti joka on valittu tähän saakka.
Matti Vanhanen, Keskusta ja Kokoomus haluaa nyt tosiasiassa jakaa Suomen kansaa. Kansa on selkeästi ilmaissut sen, että se tukee käsitystä vahvasta presidenttistä. Ilmeistä on, että kansa haluaa nykyistä vahvemmat valtuudet tasavallan presidentille. Ne valtuudet, jotka olivat ennen Euroopan Unionia.
Ongelmaksi saattaa tulla sekin, että tässä eduskunnassa tarvitaan perustuslain muuttamiseksi 133 jaa ääntä ja silloin muutos astuisi voimaan aikaisintaan seuraavan tasavallan presidentin aloittaessa virkakauttaan. Muutoksen vastustamiseen tarvitaan siis 66 ääntä.
Mikäli valtioneuvosto haluaa ratkaista asian kertaheitolla kiireellisenä, kuten nyt näyttää tapahtuvan palatsivallankumouksella, tarvitaan muutosehdotuksen taakse 166 kansanedustajaa. Kiireellisenä ehdotus ei mene läpi tässä eduskunnassa. Molemmat ennakoivat siis sitä, ettei tie ole kovin helppo Matti Vanhansen vallankaappauspyrkimyksille.
Mitä tulee sitten Matti Vanhasen ryvettyneeseen kunniaan ja maineeseen, on ollutkin ymmärrettävää etteivät kaikki katso hyvällä häntä maan johtajana. Epäilyjä lautakasoista ja seksisuhteista virtaa jatkuvasti ja se soppa ei ole keitetty vielä loppuun.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.