Tiedotusvälineille 3.12.2009
Lautaskiista johtuu siitä, että Suomella ei ole enää omaa ulkopolitiikkaa
Surkuhupaisa kiista siitä, edustaako Suomea EU:n huippukokouksissa tasavallan presidentti vai pääministeri, johtuu yksinkertaisesta asiasta. Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti, tosin yhdessä maan hallituksen kanssa. EU-Suomella ei kuitenkaan ole omaa ulkopolitiikkaa, vaan Suomen ulkopolitiikka on EU:n sisäpolitiikkaa.
Presidentti pitää johdonmukaisesti kiinni siitä, mitä Suomen perustuslaki presidentin tehtävistä määrää. EU-jäsenyys ja juuri voimaan tullut EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus, kuitenkin vievät pohjan pois Suomen perustuslailta. EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella ja Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikkaan.
Juristikoulutuskaan ei ole auttanut presidenttiä huomaamaan tai ainakaan tunnustamaan, mitä EU-jäsenyys tarkoittaa presidentin asemaan. Halonen voi katsoa peiliin. Hän on ollut keskeisesti vaikuttamassa jo aiemmin kansanedustajana ja ministerinä nykyisen tilanteen syntymiseen.
Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on alku sille, että Suomen tulevaisuutta koskien löydetään kestäviä ratkaisuja. Vielä joulukuussa 2009 suuri osa suomalaisista elää sen harhan vallassa, että Suomi on itsenäinen ja demokraattinen valtio.
Sopii toivoa, että herääminen todellisuuteen tapahtuu mahdollisimman nopeasti.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
p.0400-565 366
[email protected]
Lautaskiista johtuu siitä, että Suomella ei ole enää omaa ulkopolitiikkaa
Surkuhupaisa kiista siitä, edustaako Suomea EU:n huippukokouksissa tasavallan presidentti vai pääministeri, johtuu yksinkertaisesta asiasta. Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti, tosin yhdessä maan hallituksen kanssa. EU-Suomella ei kuitenkaan ole omaa ulkopolitiikkaa, vaan Suomen ulkopolitiikka on EU:n sisäpolitiikkaa.
Presidentti pitää johdonmukaisesti kiinni siitä, mitä Suomen perustuslaki presidentin tehtävistä määrää. EU-jäsenyys ja juuri voimaan tullut EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus, kuitenkin vievät pohjan pois Suomen perustuslailta. EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella ja Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikkaan.
Juristikoulutuskaan ei ole auttanut presidenttiä huomaamaan tai ainakaan tunnustamaan, mitä EU-jäsenyys tarkoittaa presidentin asemaan. Halonen voi katsoa peiliin. Hän on ollut keskeisesti vaikuttamassa jo aiemmin kansanedustajana ja ministerinä nykyisen tilanteen syntymiseen.
Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on alku sille, että Suomen tulevaisuutta koskien löydetään kestäviä ratkaisuja. Vielä joulukuussa 2009 suuri osa suomalaisista elää sen harhan vallassa, että Suomi on itsenäinen ja demokraattinen valtio.
Sopii toivoa, että herääminen todellisuuteen tapahtuu mahdollisimman nopeasti.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
p.0400-565 366
[email protected]
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lautaskiista paljastaa vihdoin valtaa pitävän klikin vuosia sitten tekemän vallankaappauksen suomen hallinnassa!
Meidän on noustava barrikaadeille oikeuksiamme puolustamaan. Maa meidän on sekä hallinta ja olla täytyy, vaan ei lierojen lurjusten ja markkinamafioille kasaavien konnien.
Itse kukin pidetään tästä huoli, tämä on meidän puoli ja huoli vastatkaamme tästä.
valtioilla PM:it
ja maakunnilla kuten EU:lle naitettu Suomi nykyisellään on enintään, pormemestari ja sellaiseksikaan ei Suomineidon markkinoinneista rengeistä, eliitistä ole kukaan.
Korjaan, tarkoitin tietysti että osavaltioilla eli maakunnilla kuten Suomi on kuvernöörit, eikä sellaiseksikaan huolita uuniperuna persämmää. Näin on nattaset.
Käytännössä EU:ssa ei ole enää valtioita, vain osavaltioita, Lissabonin sopimuksen myötä.
Olkoonkin että EU ei ole aito liittovaltio vaan hiili- ja terästeollisuuden sekä pankkiirien jo vuosikymmeniä ajama ryöstökoneisto.
Kansalais adressi Haloselle lautanen, laittakaa eteenpäin. Halonen on kansan valitema.
http://www.adressit.com/lautanen
Jos herra Pesonen näin alkuun perehtyisi Suomen perustuslakiin, niin hän saisi tietää, että sen mukaan Suomen EU-politiikkaa johtaa pääministeri, ei presidentti. Asia on harvinaisen selkeästi ja yksiselitteisesti määritelty. Jos EU-kokouksiin saa osallistua vain yksi henkilö, on se Suomen perustuslain mukaan ehdottomasti pääministeri.
Naurettavaa julkisuudessa edes keskustella moisesta. Lapset omilla hiekkalaatikoillaan sopii asiansa paremmin, kun meidän päättäjät ja kirstunvartiat. Minulle on aivan sama kumpi sinne menee ----kunhan ei vaan Tarja. Matti on hyvä edustaja,se ei ole kuullutkaan eikä muita----- Naurettavaa sakkia. Nämä töllot päättää meidän asioista. No,ne sinne äänestettiin päättäjiksi. Vähäinenkin usko politiikkaan on mennyt koluneen vuoden aikana. Omia etuja ajaa jokainen ja kansa ponssaa sellaisilla maksuilla,joita ei voi välttää jos jotain on saanu omaisuutta hankittua. Niistäkin vielä perikunta verot maksaa........eiiiiii
Lautaskiistan ratkaisu on hyvin yksinkertainen.
Perustuslakiin on kirjoitettu, että ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Ulkopolitiikan hoitamiseen on kuitenkin kirjoitettu poikkeus, että presidentin toimivaltaan ei kuulu EU-asioiden johtaminen.
Presidentin toimivallan rajoittaminen EU-asioita koskevissa asioissa on perusteltua. Presidentillä ei ole parlamentaarista vastuuta, koska hän ei ole poliittisessa vastuussa kansalle eli kansaa edustavalle elimelle, eduskunnalle. Eduskunta ja valtioneuvosto mittaa luottamustaan vaaleissa SEKÄ kautensa aikana. Molemmat voidaan hajottaa ja valita uudelleen kesken toimikauden, toisin kuin presidetti-instituutio.
Miksi lautaskiista on siis olemassa, jos valtiosääntöiset perusteet ilmaisevat tosiasiat näin selvästi? Ensinnäkin pakkaa on sekoittanut Euroopan neuvoston toiminta (älkää sekoittako Euroopan ministerineuvostoon). Euroopan neuvosto on ollut Lissabonin sopimukseen asti Euroopan Unionin elin, jolla ei ole ollut tosiasiallista päätösvaltaa EU:ssa. Euroopan neuvostossa jäsenmaata edustaa valtion päämies, mikä Suomessa on tarkoittanut joko presidentin tai pääministerin osallistumista huippukokouksiin. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan siitä tuli EU:n virallinen elin, jolla on todellista vaikutusvaltaa EU:n sisäisissä asioissa. Se ei siis enää ole päämiesten poliittinen kokous, vaan EU-liitännäinen toimielin, kuten esimerkiksi komissio.
Presidentin tulisi pidättyä EU-asioista, koska ei ole valtiosääntöoikeudellisia eikä poliittisia perusteita hajottaa Suomen vallankäyttöä ja edustusta tässä asiassa.
Ulkopolitiikka ei ole kadonnut mihinkään EU-jäsenyyden myötä. EU-jäsenvaltioilla on myös unionin ulkoista kanssakäymistä, johon presidentti voi osallistua. Vaikka EU:lla on (toistaiseksi heikohkoa) yhteistä ulkopolitiikkaa, se ei poista Suomen oikeutta omaan kanssakäymiseen toisten valtioiden kanssa.
EU on kaventanut Suomen suvereniteettia, mutta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU puuttuu jäsenvaltioiden toimintaan vain siinä määrin, kun asioita ei pystytä tehokkaasti toteuttaa kansallisesti.
Oma henkilökohtainen toiveeni on, että ihmiset ottaisivat asioista selvää, ennen kuin osallistuivat tämän kaltaisiin keskusteluihin. Kärjistäminen ja omaperäiset perustuslailliset tulkinnat eivät aja kenenkään asiaa.
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä. Pakko vain korjata yksi pieni virhe ihan väärinkäsitysten välttämiseksi:
EU:n jäsenmaiden päämiesten huippukokous ei ole nimeltään "Euroopan neuvosto", vaan "Eurooppa-neuvosto". Euroopan neuvosto sen sijaan on EU:sta irrallinen toimija, johon kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat Venäjää myöten. Lisäksi sanoit: "Euroopan neuvosto [Eurooppa-neuvosto] on ollut Lissabonin sopimukseen asti Euroopan Unionin elin, jolla ei ole ollut tosiasiallista päätösvaltaa EU:ssa". Tähän korjaan, että Eurooppa-neuvosto ei ole ollut virallisesti Euroopan unionin elin, mutta sillä on siitä huolimatta käytännössä ollut hyvinkin konkreettista päätösvaltaa suurten linjojen muokkaamisessa. Lissabonin myöstä Eurooppa-neuvoston asema virallistetaan.