Kilpailukykyinen 2020 ja elinikä onkin 90%:lla 30 vuotta kun luultu että 20 vuotta
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8386460.stm
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8386460.stm
Aurinkosähkön kustannukset laskee
Soler
151144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kymmenessä vuodessa aurinkosähkö ei kehity siinä määrin että siitä tulisi minkäänlaista uhkaajaa perinteisille energian tuotannnnoille.
Sellaisissa paikoissa, joihin piuhojen vetäminen on vaikeaa, kallista tai mahdotonta, on aurinkosähkö jo nyt kilpailukykyinen. Myös silloin, jos sähkönkulutus on hyvin vähäistä, kannattaa piuhat katkaista ja laittaa aurinkopaneeli, aggregaatti tai tuulivoimala, koska muuten järjettömien perusmaksujen vuoksi kWh:lla saattaa tulla hintaa eurokaupalla.
Ainakin aloituksesta sai sen kuvan että kyse olisi verkkosähköstä.
Itellänikin on mökillä paneelit kun verkkoon liittyminen maksaisi
enemmän kuin maltaita ja mökki on pelkästään kesäkäytössä.
Mutta laskelmieni mukaan yhdelle aurinkokilowatille tulee hintaa yksi euro.
Että kyllä aurinkosähköllä on vielä piiiitkä tie edessään enenkun
atomisähkön silmille pystyy hyppimään.
Mikäli olisit kuullut Sahara-projektistä ja siitä, että Kiina on jo johtava aurinkokennojen valmistaja, jonka eurooppalaiset valmistajat ovat jo ymmärtäneet pelkää, et kirjoittaisiit tuollaista.
En tiedä noista aurinkokilowateista, mutta rakennusintegroiduissa järjestelmissä hinta on tällä hetkellä noin 1 - 3 € per W ja noin 100 - 150 € per MWh. Nord Pool Spot AS huippuvuosi 2008 hinta oli 51,02 € per MWh (Suomen kantaverkon huippuvuosi) ALV sähköyhtiön maksut*.
*) Sisältyy:
- Sähköliittymämaksu sisältäen ALV
- Perusmaksu sisältäen ALV (sähköliittymän perusmaksu)
- Siirtohinta sisältäen ALV
-- Sähkövero sisältäen ALV
- Välityspalkkio sisältäen ALV
- Perusmaksu sisältäen ALV (pörssisähkön perusmaksu)
Se miksi valitsin pörssisidonnaisen sähköenergian, on koska se on energian suhteen (lähes) aina edullisin vaihtoehto.
Kun otetaan kaikki huomioon, on aurinkosähköjärjestelmä varsin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto jo nykyiselläänkin. Aurinkovoimalaitoksia ei välttämättä Suomessa tulla näkemään, mutta yksittäisiä pientaloja (myös vakituisia asuntoja) sekä yrityksiä siirtyy käyttämään aurinkoenergiaa ja on niitäkin (noin 1 200 MWh sähköenergian ja yli 3 000 MWh lämmitysenergian edestä) jotka jo käyttävät tätä energiamuotoa.
Suomessakin aurinkoenergiaa on varsin paljon (ero Keski-Eurooppaan marginaalista) ja varajärjestelyjä joudutaan tekemään lähinnä napapiirin pohjoispuolella. Siellä taas riittää runsaasti tuulienergiaa jolla saadaan kokonaisvaltainen järjestelmä.
Auringon säteily ja aurinkosähköpotentiaali: (ihanteellisessa kulmassa oleva kiinteä järjestelmä)
- Ahvenanmaa ja Turku: 1 200 kWh / m² ja 900 kWh / kW
- Helsinki: 1 125 kWh / m² ja 844 kWh / kW
- Tampere: 1 100 kWh / m² ja 825 kWh / kW
- Oulu: 1 050 kWh / m² ja 788 kWh / kW
- Rovaniemi: 950 kWh / m² ja 713 kWh / kW
- Hampurg, Saksa: < 1 100 kWh / m² ja < 825 kWh / kW
- Berlin, Saksa: 1 150 kWh / m² ja 863 kWh / kW
- München, Saksa: 1 300 kWh / m² ja 975 kWh / kW
- Damaturu, Nigeria: 6 500 Wh / m² / päivä (vanhentunut tieto)
Aurinkosähkö on vielä kaukana tuosta 100- 150 euron per MWh kustannuksesta.
Tuskin saksalaiset maksavat turhaan 500 euron per MWh syöttötariffia aurinkosähkölle.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8616797/41273015
Muuten hyvä ajatus.
Saksan sähkön verkkohintakin on hieman toista maata kuin Suomessa, jolloin kannustin pitää olla vielä korkeammalla että varmasti saadaan uusiutuva energia kasvamaan.
10 kW = 30 000 €
Takuu: 25 vuotta, elinkaari 25 - 50+ vuotta
Hyötysuhde: 10 %
Pinta-ala: 100 m²
Turku: 3 000 MWh josta saadaan talteen 300 MWh
>> 100,00 € / MWh
Mutta ei siitä sen enempää. Tuli jo raapusteltua aika paljon.
Hyvää päivän jatkoa.
Helsingin korkeudella 200 Wp:n paneelin tuotto on 173 kWh vuodessa eli 10 kilowatin paneelisto tuottaisi 8,65 MWh vuodessa. Tuon 300 MWh:n keräämiseen menisi siis 35 vuotta.
Laskelmissasi ei ole huomioitu lainkaan huoltokuluja eikä pääoman korkokuluja.
Ja epäilempä ettei 10 kW:n paneelistoa vielä edes saa asennuksineen 30.000 eurolla.
Eli aikas paljon ilmaa on laskelmissasi.
http://www.kilowatti.com/index.php?option=com_content&task=view&id=60&Itemid=131
Siellä ollaan nyt pudottamassa näitä tukiaisa, koska komponentien hinnat ovat suistumassa kellariin, kun kiinalaiset ovat voimalla ruvennut näitä valmistamaan. Siinä ovat euroopalaiset valmistajat nyt helisemässä ja pörssikurssit syöksyvät samantien.
Muuten: keskimääräinen hyötysuhde standardipaneelissä on n. 13% kun labraolosuhteissa ollaan jo yli 40%, sitä myötä kun tuotantotekniikka kehittyy aurinkoenergian hinta putoa roimasti. Jos siinä nyt mene muutama vuotta lisää, so what, onhan se sen jälkeen ilmaista.
Jos tarkkoja ollaan, Turussa globaali irradiaatio on 1 160 kWh ja Helsingissä 1 120 kWh per neliömetri per annum.
Tästä Turussa saadaan 25 vuoden aikana 2 900 MWh josta 10 % hyötysuhteella saadaan 290 MWh ja siten 103,45 € / MWh + käyttö- ja huoltokustannukset (roskien huuhtelu pois ajoittain, ellei vesisadetta ilmene kyseisellä alueella).
Tuulivoima ja dieselaggregaatit vaativat taas vuotuisen (tuulivoimalla 1 - 5 vuoden välein) huollon, ehkä sinulla jäi tuosta päähän ne huoltokulut - aurinkokennot ovat kalliimpia pääomainvestoinniltaan mutta lähes huoltovapaita, tuota vesisuihkutusta lukuun ottamatta, sen jälkeen.
Pääomakustannuksissa on tietysti eroa, mutta tuskin nyt esim. vuokralaiset aurinkokennoja pikavipeillä ostavatkaan - eiköhän ne mene siihen autoleasingin lyhennyksiin.
Omistusasujat useimmin ostavat kennot käteisenä tai rakennusintegroidut mallit sisältyvät jo talon rakennusbudjettiin (korvaten mm. tiilikaton kustannukset yms. ja jossain tapauksessa myös kuntatekniikan sähköliittymän).
10 % Turussa pääsee 13 % paneelilla (taustalämpötilan häviöt 12.4 %, kulmareflektanssin häviöt 3.0 % ja muut häviöt 14.0 % kuten invertteri ja kaapeli). Nykyään invertterejäkin saa 98 % hyötysuhteella ainakin Saksasta ja kaapelin häviöt on olemattomat 1 000 VDC systeemillä verrattuna noihin vanhoihin 12 VDC järjestelmiin. Rakennusintegroituna nekin häviöt toimivat lämmitysenergian mikrogeneraationa jolloin sekin voidaan hyödyntää vaikkei sähköenergiana saadakaan.
Ei se ole tyhmää pyytää, vaan maksaa - eiköhän niitä parempilaatuisia kotimaisiakin maahantuojia ala lähitulevaisuudessa tulla, mutta toistaiseksi vain rikas voi ostaa napsin (7-10+ €/W!) tai kilowatin laitteita. Että tavallaan ymmärrän ihmettelyäsi, olen kyllä katsonut mm. napsin tuotteiden hintalappuja.
Niin ja vaikka tuo aurinkosähkö on kaikkineen päivineen 150 €/MWh suoraan valmistajalta hankittuna, niin esim. vesisähkön ja monen muun halvemman tuotannon omakustannukset ovat jopa alle 10 €/MWh.
Näin on lähes mahdoton saada markkinoilla suurta kasvua ellei tarjota radiakaaleja syöttötariffia (200 - 500 €/MWh) tai muuta vastaavaa etuisuuksia. Siitä huolimatta osa jättää syöttämättä sähköä verkkoon jos sille löytyy parempaa käyttöä (esim. Tesla Roadster).
Muutoinkin vie enemmän aikaa saada 100 - 300 W kennoilla tai 10 kW rakennusintegroiduilla järjestelmillä kasaan prosentteja markkinoista kun toiset tuotantotavat voivat olla helposti GW-luokkaa.
Tämä vain siksi kun ihmettelit tuota syöttötariffia - katso kun pörssisähkön hinta ei ole sama kuin sähkön omakustannuksen hinta. Pitäähän ne työntekijöiden palkat ja johtajien optiotkin jostain maksaa. Muutoin pörssisähkö olisi jatkuvasti 5 - 15 € / MWh siirtomaksut yms.
Yksi korjaus laskelmaasi.
Investointia laskettaessa korko lasketaan aina mukaan riippumatta siitä, maksetaanko investointi käteisellä tai lainalla tms.
Muuten ok.
Edessäni on juttu ulkomaalaisesta lehdestä:
US-yhtiö Sandia National Laboratories on kehittänyt hiekkajyvän kokoisia kennoja paksuus 14-20 myy ja läpimitta 0,25-1 mm. Näiden hyötysuhde on 14,9% kun markkinnoilla olevat nykyiset antaavat 13-20%. Ero on siinä vain, että uusien minikennojen siliziumtarve on vain 1/100 entisistä, jolloin voidaan hintojen putoavan huimasti. Uudet minikennot voidaan myös paljon joustavammin käyttä mm. patterijärjestelmiin, rakennusten ulkoseinillä, kankaissa ja vaateissa. Näihin voi integroidaa myös toimintaan kuuluvat muut funktiot.
Instituutin mukaan saavutettaan valmistus- ja installointikustannusten selvä vähentämistä.
Näin kehitys kulkee - meidän ohitseko?
Viimeisen vuoden aikana aurinkopaneelien hinnan ovat laskeneet 30% oltuaan sitä ennen viisi vuotta lähes paikallaan. Kiitos kiinalaiten kennovalmistajien tulon markkinoille. Mutta silti aurinkosähkön kustannukset ovat vielä moninkertaiset perinteisiin sähköntuotantotapoihin verrattuna.
Saas nähdä miten kehitys kehittyy.
kun lasketaan kaikki kustannukset yhteen on aurinkosähkö jo nyt monessa paikassa paljonkin edullisempi kuin verkkosähkö.
Eli en puhu nyt varsinaisesta keskitetystä energiantuotannosta, vaan esim. kesämökeistä.
Usein sähköliittymä on niin kallis, että täysin toimiva aurinkosähkö on huomattavasti edullisempi jo nyt kun lasketaan kaikki kustannukset mukaan.