Lukaisin juuri todellisen helmen journalismin aarteiden joukossa: jutun ministerin nenänkaivelusta kesken eduskunnan kyselytunnin.
Mieleen nousee kuva aivan tietynlaisesta toimittajasta, joka kyselytuntia seuratessaan havahtuu, katsoo kuvaruutua lähemmin ja tönäisee nukahtanutta vierustoveriaan:
"Hei, herää! Nyt törmättiin oikeaan kultasuoneen! Tuossa se Thors vaan kaivaa nenäänsä ihan julkisesti, tästä saadaan varmasti ainakin pari - kolme artikkelia ja mahdollisesti syväluotaava haastattelu kuukauden päästä, otsikkona ehkä 'Minä en ole nenäni - kuinka menetin työni ministerinä'.. "
Onko tässä nyt kyseessä pelkkä journalistien pyrkimys saada lukijoiden kiinnostus käännettyä täysin toissijaisiin asiohin, koska se on heille niin paljon helpompaa kuin tehdä juttuja ns. oikeista asioista?
Surettaa niiden aivosolujen puolesta, jotka tänäänkin surkastuivat virikkeiden puutteessa.
Mieleen nousee kuva aivan tietynlaisesta toimittajasta, joka kyselytuntia seuratessaan havahtuu, katsoo kuvaruutua lähemmin ja tönäisee nukahtanutta vierustoveriaan:
"Hei, herää! Nyt törmättiin oikeaan kultasuoneen! Tuossa se Thors vaan kaivaa nenäänsä ihan julkisesti, tästä saadaan varmasti ainakin pari - kolme artikkelia ja mahdollisesti syväluotaava haastattelu kuukauden päästä, otsikkona ehkä 'Minä en ole nenäni - kuinka menetin työni ministerinä'.. "
Onko tässä nyt kyseessä pelkkä journalistien pyrkimys saada lukijoiden kiinnostus käännettyä täysin toissijaisiin asiohin, koska se on heille niin paljon helpompaa kuin tehdä juttuja ns. oikeista asioista?
Surettaa niiden aivosolujen puolesta, jotka tänäänkin surkastuivat virikkeiden puutteessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.