Miksi ruotsinkielisiä demonisoidaan ja asetetaan syyllisiksi?
Nykyään alentava sanonta ”pakkoruotsi” on salonkikelpoista myöskin julkisen television puitteissa. Logon on tehnyt Suomalaisuuden liitto.
Loka nousi pintaan. Sille vulgäärikeskustelulle joka on kytenyt websivuilla annetaan nyt yhtäkkiä tilaa myöskin Ylen julkiseen tarjontaan.
Ajankohtaisessa kakkkosessa TV2:ssa tiistai-iltana saivat katsojat tietää, että suomenkielisiä vieläkin ”kiusataan pakkoruotsilla” siitäkin huolimatta, että on kulunut 200 vuotta siitä kun maa erotettiin Ruotsista.
Katsojille kerrottiin, että ruotsi otettiin pakolliseksi kieleksi sen ”kielisodan” seurauksena jonka RKP onnistui aikaansaamaan 1960-luvulla, mutta ruotsin kieli suomenkielisessä koulussa on vaakakupissa valtakunnallisessa tuntijakotyöryhmässä, joka tarkistaa peruskoulun oppisuunnitelmaa.
Keskustelussa Folktingetin johtaja Anna-Maja Henriksson (RKP) joutui vastakkain Mikkelistä kotoisin olevan Leo Havukaisen kanssa. Havukainen on hiljakkoin aloittanut joukkoadressin osoitteessa, adressit.com jossa sisältönä on, että Suomen pitäisi tulla yksikielinen.
Henriksson teki parhaansa oikaistakseen pahimpia väärinkäsityksiä ja selvittääkseen kaksikielisyyden mekanismien taustoja, mutta koska ohjelman liitteet ja toinen vieras antoivat ymmärtää, että suomenkielistä enemmistöä syrjitään oli hän ilman mahdollisuutta.
Ruotsin ja venäjän kielet pantiin vastakkain ohjelmassa, joka antoi ymmärtää, että suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettuja ja samanaikaisesti 90 prosenttia maan väestöstä odotetaan olevan eräänlainen valmiusjoukko, valmiina antamaan ruotsinkielisille palvelua jos he mahdollisesti sitä kysyisivät.
Sanavalinnat ohjelmassa antoi sen vaikutelman, että Yle yrittää poistaa ruotsin kielen suomalaisessa koulussa. Se on vahinko. Sitä ajatellen, että kielitaidot ovat rahanarvoista huomispäivän maailmassa pitäisi suomalaisten pikemminkin nähdä arvokkaana opiskella useampia kieliä, ei vähempää. Se, että nuoret pitkin ryssärajaa eivät missään suuremmassa määrin ole motivoituneet lukemaan venäjää valinnaisena ei ole mitään josta B-ruotsin pitäisi kantaa syyllisyyttä.
Ajankohtainen kakkonen-ohjelma vaikutti noudattavan samaa ajatuslinjaa kuin tiedot henkivartijoista Keskustalaisministerien kokouksen yhteydessä Pietarsaaressa viime viikonloppuna. Helsingin Sanomien kuvaus Pietarsaaresta kieliriitojen areenana (29.11) ja Ruotsinkielisen Keskustan Peter Albäckin tempaus kaikkien suomenruotsalaisten puolesta pyytää Mari Kiviniemeltä anteeksi sitä ”kielirasismia” jota on häneen suunnattu. (Hbl 29.11)
Henkivartijoilla Pietarsaaressa ei itse asiassa ollut mitään yhteyttä ruotsinkielisiin piireihin ja Kokkolan päätökseen. Suojeluspoliisin päätös valvoa Keskustan kokousta perustui uhkauksiin jotka ovat aikaisemmalta ajalta ja joilla ei edes ollut kytkentää Kiviniemen persoonaan. (Hbl 1.12)
Sen sijaan, että tämä olisi otettu huomioon julkaisi Helsingin Sanomat keskiviikkona (2.12) poliittisen karikatyyrin kulttuuriministeristä jolle tehdään ruumiintarkastus. Annetaan mennä-hän on ruotsinkielinen, mutta kuitenkin täysin vaaraton, lukee tekstiruudussa.
Miksi tämä suuntaus demonisoida ruotsinkieliset ja syyllistää heitä näistä päätöksistä jotka suuri eduskuntaenemmistö on tehnyt ja jotka ovat täysin loogisia Suomen identiteettiä ja historiaa ajatellen?
Onko se niin vaikeata hyväksyä, että ruotsin kieli on osa Suomea?
Kenneth Myntti
Nykyään alentava sanonta ”pakkoruotsi” on salonkikelpoista myöskin julkisen television puitteissa. Logon on tehnyt Suomalaisuuden liitto.
Loka nousi pintaan. Sille vulgäärikeskustelulle joka on kytenyt websivuilla annetaan nyt yhtäkkiä tilaa myöskin Ylen julkiseen tarjontaan.
Ajankohtaisessa kakkkosessa TV2:ssa tiistai-iltana saivat katsojat tietää, että suomenkielisiä vieläkin ”kiusataan pakkoruotsilla” siitäkin huolimatta, että on kulunut 200 vuotta siitä kun maa erotettiin Ruotsista.
Katsojille kerrottiin, että ruotsi otettiin pakolliseksi kieleksi sen ”kielisodan” seurauksena jonka RKP onnistui aikaansaamaan 1960-luvulla, mutta ruotsin kieli suomenkielisessä koulussa on vaakakupissa valtakunnallisessa tuntijakotyöryhmässä, joka tarkistaa peruskoulun oppisuunnitelmaa.
Keskustelussa Folktingetin johtaja Anna-Maja Henriksson (RKP) joutui vastakkain Mikkelistä kotoisin olevan Leo Havukaisen kanssa. Havukainen on hiljakkoin aloittanut joukkoadressin osoitteessa, adressit.com jossa sisältönä on, että Suomen pitäisi tulla yksikielinen.
Henriksson teki parhaansa oikaistakseen pahimpia väärinkäsityksiä ja selvittääkseen kaksikielisyyden mekanismien taustoja, mutta koska ohjelman liitteet ja toinen vieras antoivat ymmärtää, että suomenkielistä enemmistöä syrjitään oli hän ilman mahdollisuutta.
Ruotsin ja venäjän kielet pantiin vastakkain ohjelmassa, joka antoi ymmärtää, että suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettuja ja samanaikaisesti 90 prosenttia maan väestöstä odotetaan olevan eräänlainen valmiusjoukko, valmiina antamaan ruotsinkielisille palvelua jos he mahdollisesti sitä kysyisivät.
Sanavalinnat ohjelmassa antoi sen vaikutelman, että Yle yrittää poistaa ruotsin kielen suomalaisessa koulussa. Se on vahinko. Sitä ajatellen, että kielitaidot ovat rahanarvoista huomispäivän maailmassa pitäisi suomalaisten pikemminkin nähdä arvokkaana opiskella useampia kieliä, ei vähempää. Se, että nuoret pitkin ryssärajaa eivät missään suuremmassa määrin ole motivoituneet lukemaan venäjää valinnaisena ei ole mitään josta B-ruotsin pitäisi kantaa syyllisyyttä.
Ajankohtainen kakkonen-ohjelma vaikutti noudattavan samaa ajatuslinjaa kuin tiedot henkivartijoista Keskustalaisministerien kokouksen yhteydessä Pietarsaaressa viime viikonloppuna. Helsingin Sanomien kuvaus Pietarsaaresta kieliriitojen areenana (29.11) ja Ruotsinkielisen Keskustan Peter Albäckin tempaus kaikkien suomenruotsalaisten puolesta pyytää Mari Kiviniemeltä anteeksi sitä ”kielirasismia” jota on häneen suunnattu. (Hbl 29.11)
Henkivartijoilla Pietarsaaressa ei itse asiassa ollut mitään yhteyttä ruotsinkielisiin piireihin ja Kokkolan päätökseen. Suojeluspoliisin päätös valvoa Keskustan kokousta perustui uhkauksiin jotka ovat aikaisemmalta ajalta ja joilla ei edes ollut kytkentää Kiviniemen persoonaan. (Hbl 1.12)
Sen sijaan, että tämä olisi otettu huomioon julkaisi Helsingin Sanomat keskiviikkona (2.12) poliittisen karikatyyrin kulttuuriministeristä jolle tehdään ruumiintarkastus. Annetaan mennä-hän on ruotsinkielinen, mutta kuitenkin täysin vaaraton, lukee tekstiruudussa.
Miksi tämä suuntaus demonisoida ruotsinkieliset ja syyllistää heitä näistä päätöksistä jotka suuri eduskuntaenemmistö on tehnyt ja jotka ovat täysin loogisia Suomen identiteettiä ja historiaa ajatellen?
Onko se niin vaikeata hyväksyä, että ruotsin kieli on osa Suomea?
Kenneth Myntti
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=52763
Jälleen suomentajalle.
Todella mieluista ja antoisaa puuhaa auttaa heitä jotka kaikesta huolimatta eivät ole suomenruotsia oppineet.
oikeilla nimikkeillä. Pakkoruotsista ei saisi käyttää sanaa "pakkoruotsi" vaan sitä olisi kutsuttava riemuruotsiksi.
Jokaisen suomalaisen pitäisi tietää kuka herr Myntti on mutta kun suomenkielinen media hyvin harvoin kääntää tai keskustelee ruotsinkielisen median lempiaiheista, esim. Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä niin Myntti jää useimmille tuntemattomaksi.
Laittaisitko jonkun tiivistelmän siitä, kuka tämä sekopää-Myntti oikein taustaltaan on? Tekstien perusteella elää jossain toisessa ulottuvuudessa.
Oli puolue mikä hyvänsä niin siellä olevat ruotsinkieliset-mieliset sekä agitaattorit kielipoliittisissa äänestyksissä äänestävät S.Wallinin sanelemana Rkp:n mukaan suomenkielistä enemmistöä vastaan.
Pietarsaaressa unohdettiin suomenkielisen vähemmistön vajavainen kohtelu äidinkielellään, sekä heikot kouluolot suomenkielisillä, sama koko svenskfinlandiassa ja aina ollut.
Suomenkielinen enemmistö oan alistettu keneltäkään kysymättä hurrivaltikan alle, kokoomuskin eduskunnassa suurimmalta osin rkp: tytärpuolue kieliasioissa.
Mitenkä kohtelitte karjalaisia??
Kaikilla pakkoruotsin,-kaksikielisyyden kannattajilla ilman kansanäänestystä, heillä on rasistinen halu alistaa suomenkielinen enemmistö.
kielivapaus ja kansanäänestys