kyrkanin eli Ruotsin kirkon jäseneksi, Suomessa luku lienee 81-82%. Ruotsi tässäkin osoittaa varmaan tulevan suunnan Suomelle eli kirkonjäsenmäärä vähenee myös kasteiden vähenemisen kautta tulevaisuudessa.
Syntyneistä lapsista enää vain 59% Ruotsissa kastetaan
Svenska
11309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvin todennäköistä, että Suomessa kastettujen osuus laskee alle kirkkoon kuuluvien suhteellisen osuuden tänä tai ensi vuonna. Eli alkaa kiihdyttämään kirkkoon kuuluvien suhteellisen osuuden laskua.
Hyvin todennäköisesti pystyt perustelemaan väitteesi tai ei ole mitään syytä uskoa siihen, että kasteiden määrä romahtaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko
evlut kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut vuoden 2000 lopusta 85% vuoden 2008 loppuun 80,6%
eli 85%-80,6%= 4,4% prosentti yksikköä
evlut kirkkoon kastettavien osuus on laskenut vuoden 2000 syntyneiden osuudesta 88,7% vuoden 2008 osuuteen 82,5%
eli 88,7% -82,5%=6,2% prosentti yksikköä
kirkosta eroaminen on paljon suositumpaa nuorilla kuin vanhoilla
Kastettavien määrä on laskenut useita vuosia jokseenkin a) kiihtyvällä vauhdilla b) nopeammin kuin kirkosta erominen tapahtuu.
Osaatko heittää edes mitään arvailuja, miksi tämä kehitys pysähtyisi?
" Osaatko heittää edes mitään arvailuja, miksi tämä kehitys pysähtyisi? "
kohta tulee sellanen Jeesus-buumi että oksat pois ! kirkkoonkuulumisprosentti räjähtää 100%:tiin !
Nimenomaan, että nuoret ihmiset, jotka lapsia saa, eroavat suhteellisesti eniten ja kuuluvat kirkkoon suuhteellisesti vähiten tulee seuraavan vuoden tai kahden aukana painamaan kasteprosentin alle kirkkoon kuulumisprosentin. Tämä siitäkin huolimatta, että kirkkoon kuulumisprosetti laskee 1% per vuosi, mutta kasteprosetti tulee laskemaan vielä paljon nopeammin.
Kirkollisissa vihkimisissä on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana suorastaan romahdus.
2006: 66.6%
2007: 60.0% -6.6%
2008: 56.9% -3.1%
En yhtään ihmettelisi, jos samanlainen romahtaminen siirtyy myös kastamisiin, sillä samat ihmiset tekee päätökset kastamisissa.
Usean uskonnon perheet... Vaikka toinen kuuluisi kirkkoon ja toinen ei, lasta ei useinkaan kasteta... Näitä perheitä on tuttavapiirissä jo lukuisia... ja lisää tulee. Joskus on jääneet lapset kastamatta, kun kummeja ei tahdo enää löytää...
Se ikäpolvi, jolle lapsen kastamatta jättäminen on raamatullinen kauhistus, alkaa painumaan kiihtyvällä vauhdilla mullan alle. Joten sosiaalinen paine tehdä niinkuin omatunto sanoo hellittää vuosi vuodelta.
Tuo on niin totta. Nykyaikuiset uskaltavat enenevissä määrin ajatella omilla aivoillaan eivätkä pelkää, jos äiskä tai iskä suuttuu, tai mummi ja paappa. Myös koulut alkavat muuttua neutraalimmiksi.
Kyllä vähän jänskätti kertoa, että ollaan erottu kirkosta, mutta myöhemmin myös vanhemmat seurasivat esimerkkiä ja pikkuveli viimeisenä. Eroinnostuksen viimeinen niitti oli se, että myös kirkkoon kuuluvien hautapaikat menivät maksullisiksi. Maksetaan sitten kun tarvitaan, ei etukäteen vuosittain veroina.
Muut elämisen kustannukset tulevat käytön mukaan ja maistraati osaa vihkiä parin siinä kuin kirkkokin.
Itse olen aina kertonut lastemme nimenantojuhlista ja kirkkoonkuulumattomuudesta avoimesti, joku voisi väittää että oikein korostaen. Meitä on työpaikalla muitakin. Sattumalta pojan kummitkaan eivät kuulu kirkkoon, toinen ei ole koskaan kuulunut eikä häntä ole kastettu, toinen kuului tuolloin mutta on myöhemmin eronnut. Meillä kulkeekin sanonta "lapsi tulee puolet kummiinsa".
Ruotsissa ne loput kastetaankin sitten Allahin nimessä.