Lahjavanhurskauden tuottama hedelmä

Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.

Room 6:17-22 "Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ENNEN OLITTE SYNNIN PALVELIJOITA, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,ja että TE SYNNISTÄ VAPAUTETTUINA olette tulleet VANHURSKAUDEN PALVELIJOIKSI! Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
Sillä kun OLITTE SYNNIN PALVELIJOITA, niin te olitte VAPAAT VANHURSKAUDESTA. Minkä HEDELMÄN te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. Mutta nyt, kun olette SYNNISTÄ VAPAUTETUT ja JUMALAN PALVELIJOIKSI tulleet, ON TEIDÄN HEDELMÄNNE PYHITYS, ja sen loppu on iankaikkinen elämä."

Ennen uskoontuloa jokainen ihminen on syntinen. Syntisyyden seurauksena hän on vapaa vanhurskaudesta. Tämä siksi koska hän on toisen palveluksessa. Hän on synnin palvelija. Syntisyyden hedelmä on synnilliset teot (synti) ja häpeä.

Jeesus on vapauttanut uskovan synnistä. Uskova on nyt Jumalan palvelija. Siksi hän voi tehdä vanhurskautta. "Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi" (Joh 8:34-36).

Synnistä vapautuneen ja Jumalan palvelijaksi tulleen uskovan HEDELMÄ on pyhitys. Pyhitys on Jumalalle erottautumista. Silloin uskova karttaa syntiä. Synnistä vapautettu ihminen on VANHURSKAUTETTU. Se on se lahjavanhurskaus jonka uskova saa uskomalla Jeesukseen (Room 3:21-24). Jumalan vanhurskaus virtaa Jeesukseen uskovaan niin kuin vesi putken kautta virtaa juomalasiin kun sinä avaat kraanan. Uskon on tuo putki jonka kautta Jumalan vanhurskaus virtaa sinuun automaattisesti heti kun kiinnität uskosi Jeesukseen Kristukseen. Tältä vanhurskauden perustalta sinä alat elämään vanhurskasta Jumalalle erottautunutta elämää. Se on synnistä vapautumisen ja Jeesuksen vanhurskauden tuottama HEDELMÄ.

Jos opetetaan yksipuolisesti vain ihmisen syntisyydestä ja taipumuksesta syntiin, se hämärtää tai jopa peittää Jeesuksen lahjoittamaa vanhurskautta ja sen merkitystä. Uskoville täytyy opettaa sovituksen sanaa. Heille täytyy opettaa sovituksen tuloksena heidän uusi asemansa Jumalan edessä vanhurskautettuina vanhurskaina ja pyhinä. Silloin Jumalan vanhurskaus heissä pääsee tuottamaan vanhurskaita tekoja. Omaan syntisyyteensä tuijottaminen ei tuota näitä hedelmiä. Se masentaa uskovaa. Lahjavanhurskauden ymmärtäminen ja omistaminen omalle kohdalle vie uskovan vanhurskaaseen elämään. Tästä syystä lahjavanhurskauden ymmärtäminen on hyvin tärkeä perusta vanhurskaalle elämälle.

Tästä syystä opetan lahjavanhurskautta uskon kautta Jeesukseen.
Vain synnistä vapautettu Jeesukseen uskova voi tehdä vanhurskautta joka miellyttää Jumalaa.
Vanhurskaat teot ovat synnistä vapautuksen ja lahjavanhurskauden HEDELMIÄ.

99

885

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tapio522eikirj.

      jaikal: "Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
      Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi".
      --
      Paavali kirjoittaa lainaamassasi sanan paikassa (Room. 6:17-22) vanhurskauttamisesta ja pyhityksestä.

      Minusta olisi hyvä valottaa Paavalin tavoin molempia yhtäaikaa.
      --
      Uskon kautta siis meillä on lahjana Kristus ja hänen puhtautensa kokonansa ja täydellisenä, kuten kirjoitatkin.

      Kuitenkaan emme omassa itsessämme hetikään tule kokonaan puhtaiksi, synnittömiksi ja vioista vapaiksi, vaan meihin jää jäljelle vielä paljon vanhaa hapatusta; se kuitenkin varmasti annetaan anteeksi eikä sitä viaksemme lueta, mikäli pysymme uskossa ja perkaamme pois jäljelläolevaa saastaisuutta.

      Tästä ”perkuutyöstä” Paavali kirjoittaa Efesolaisille:
      "Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen" (Ef. 4:22-24).

      Paavali kehoittaa Efeson kristittyjä päivittäiseen uudistumiseen (23). Se merkitsee vanhan ihmisen pois riisumista ja uuteen pukeutumista (24).
      Kaikki, jotka oli Kristukseen kastettu, olivat Kristuksen päällensä pukeneet (Gal. 3:27).
      Me olemme Kristukseen kiinnitettyjä kasteen kautta. Kaikki kastetut ovat pukeutuneet Kristukseen.

      Kristus sanoo: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas." (Joh. 13:10)
      Tämä merkitsee sitä, että synti kasteessa annetaan kokonaan anteeksi (Apt. 2:38, Apt. 22:16).
      Synti jää kuitenkin olemaan. Se on todellisesti ihmisluonnossa vielä jäljellä (Kuten Paavali sanoo Room. 7. luvussa).
      Läpi koko elämän tarvitsemme jalkojen pesua.
      "Perkuutyötä" siis riittää. Ei ummisteta silmiämme tältä tosiasialta.

      • Sinun vastauksessasi aloitukseeni toteutuu tämä minun sana:

        >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
        Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.


      • Tapio522eikirj.
        jaikal kirjoitti:

        Sinun vastauksessasi aloitukseeni toteutuu tämä minun sana:

        >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
        Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.

        jaikal:
        Sinun vastauksessasi aloitukseeni toteutuu tämä minun sana:
        >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
        Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.


      • Etköhän,Tapio,sinä
        Tapio522eikirj. kirjoitti:

        jaikal:
        Sinun vastauksessasi aloitukseeni toteutuu tämä minun sana:
        >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
        Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.

        ole jo tuonut esille sen toisen puolen kirjoituksissasi?

        Annetaan Jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta.


      • Tapio522eikirj. kirjoitti:

        jaikal:
        Sinun vastauksessasi aloitukseeni toteutuu tämä minun sana:
        >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.
        Ihmisen syntisyydestä minun ei tarvitse kirjoittaa koska siitä aiheesta kirjoittavia on riittävästi.

        olet saanut kirko teologisen opetuksen lahjavanhurskaudesta, ja se vie siinä sinut pois varsinaisesta lahjavanhurskauden kokemisesta, kun sekoitat siihen kasteen. Kasteessa ei saada syntejä anteeksi, vaan yksinomaan Jeesuksen veressä ja Pyhän Hengen peson uudistuksen kautta, ja tämä "prosessi" on kohdallamme tapahtunut, olemme uudestisyntyneitä jo ennen kastetta täysin vanhurskautetut Jeesuksen ruumiin uhrin kautta kertakaikkiaan. (Heb.10:10.) Tämän jälkeen vasta tulee kaste.
        * Kuoelman jälkeen haudataan, eikä toisnpäin, että ensin haudataan, jasitten vasta kuollaan. Tämän on saarnassaan todennekut Veikko Manninen ! Ja siinä on peruuttamaton totuus!
        * " Joka USKOO ja KASTETAAN, se pelastuu. Emme voi olla haudatut kasteessa Kristukseen, ja sitten vasta kuolla ? Ymmärrät viisaana miehenä tämän sanonnan merkityksen ?
        * Kastetta ei pidä liittää lahjavanhurskauden saamiseen, uudestisyntymisen kautta olemme vanhurskaat, syyttömät Jumalan lain edessä, yhtä syyttömät kuin on Jumalan Poika Jeesus Kristus. Ja tässä tilassa meillä on oiekus ja hyvä mennä myös uskovien kasteelle !


      • Etköhän,Tapio,sinä kirjoitti:

        ole jo tuonut esille sen toisen puolen kirjoituksissasi?

        Annetaan Jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta.

        Etköhän,Tapio,sinä ole jo tuonut esille sen toisen puolen kirjoituksissasi?
        Annetaan Jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta.
        --
        Kyllä kyllä...annetaan vaan jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta!

        Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että molempia tulee valottaa yhtäaikaa; sekä "kylpemistä", että "jalkojen pesua".
        Vai olenko täysin väärässä?

        Eikö meidän pitäisi ottaa Jeesuksesta (Joh. 13:1-20) ja Paavalista (Room.5:20,21-6:1-23) esimerkkiä?
        Itse ainakin pyrin siihen ja rohkaisen muitakin.


      • Mohikaani_27 kirjoitti:

        olet saanut kirko teologisen opetuksen lahjavanhurskaudesta, ja se vie siinä sinut pois varsinaisesta lahjavanhurskauden kokemisesta, kun sekoitat siihen kasteen. Kasteessa ei saada syntejä anteeksi, vaan yksinomaan Jeesuksen veressä ja Pyhän Hengen peson uudistuksen kautta, ja tämä "prosessi" on kohdallamme tapahtunut, olemme uudestisyntyneitä jo ennen kastetta täysin vanhurskautetut Jeesuksen ruumiin uhrin kautta kertakaikkiaan. (Heb.10:10.) Tämän jälkeen vasta tulee kaste.
        * Kuoelman jälkeen haudataan, eikä toisnpäin, että ensin haudataan, jasitten vasta kuollaan. Tämän on saarnassaan todennekut Veikko Manninen ! Ja siinä on peruuttamaton totuus!
        * " Joka USKOO ja KASTETAAN, se pelastuu. Emme voi olla haudatut kasteessa Kristukseen, ja sitten vasta kuolla ? Ymmärrät viisaana miehenä tämän sanonnan merkityksen ?
        * Kastetta ei pidä liittää lahjavanhurskauden saamiseen, uudestisyntymisen kautta olemme vanhurskaat, syyttömät Jumalan lain edessä, yhtä syyttömät kuin on Jumalan Poika Jeesus Kristus. Ja tässä tilassa meillä on oiekus ja hyvä mennä myös uskovien kasteelle !

        Mohikaani_27: * Kuoleman jälkeen haudataan, eikä toisin päin, että ensin haudataan, ja sitten vasta kuollaan. Tämän on saarnassaan todennut Veikko Manninen ! Ja siinä on peruuttamaton totuus!
        --
        Niinpä...kuolleet haudataan! Ei ketään elävältä haudata.


      • WeijoLindroos
        Tapio522 kirjoitti:

        Mohikaani_27: * Kuoleman jälkeen haudataan, eikä toisin päin, että ensin haudataan, ja sitten vasta kuollaan. Tämän on saarnassaan todennut Veikko Manninen ! Ja siinä on peruuttamaton totuus!
        --
        Niinpä...kuolleet haudataan! Ei ketään elävältä haudata.

        Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.


      • oikein painottaa vanhurskauttamisen tärkeyttä, sillä "sydämen kyllyydestä suu puhuu", ja se on vanha Aadam, ja Eeva, jotka mielellään puhuvat siitä vanhasta syntinsä saastasta, josta Paavali käski riisuutumaan ja pukeutumaan Kristukseen, joka on samaa kuin oikeamielisyyteen ja pyhitykseen pukeutumista, sillä Jumala on antanut meille "Kristuksen Jeesuksen, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi", [1.Kor. 1:30 ]

        Olen usein Raamattua lukiessani ihmetellyt, miksi ei suomalaiset raamattuversiot käytä sanan vanhurskaus asemasta suomalaista sanaa, - o i k e a m i e l i n e n -. Eihän oikeamielinen tarvitse mieltänsä muuttaa, vaan väärämieliselle se on tarkoitettu! Sana vanhurskas tarkoittaa suomeksi samaa kuin olla
        o i k e a m i e l i n e n . Kun Jumala vanhurskauttaa syntisen, hän antaa syntiselle - m i e l e n
        m u u t o k s e n - (2.Tim. 2:25) ja hänestä tulee vanhurskautettu, eli suomeksi o i k e a m i e l i n e n, - eikä hän ole enää syntinen ihminen, koska Jumala on ottanut pois hänen syntinsä!

        Profeetta Sakarja jo vertasi ylipappi Joosuan mielen muutosta juhlavaatteiden vaihtamiseen saastaisten vaatteiden sijaan;

        Sakarja 3:
        4 "Niin tämä lausui ja sanoi näin niille, jotka seisoivat hänen edessänsä: »Riisukaa pois saastaiset vaatteet hänen yltänsä«. Ja hän sanoi hänelle: »Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin«".

        Sakarja 9:
        14 H e r r a - o n - n ä k y v ä - h e i d ä n - y l l ä n s ä, ja hänen nuolensa lähtee kuin salama. Herra, Herra puhaltaa pasuunaan ja kulkee etelän myrskytuulissa.

        '


      • WeijoLindroos kirjoitti:

        Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.

        >>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.


      • jaikal kirjoitti:

        >>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.

        Kirjoitin edellä;

        >>>Jumala puki Aadamin ja Eevan paratiisissa (1 Ms 3:21).
        Jumala puki tuhlaajapojan ja Joosuan parhaisiin juhlavaatteisiin (Joos 3:3-5, Luuk 15:22).
        Uskova puetaan Jeesuksen viattomuteen ja puhtauteen (2 Kor 5:21, Ef 6:14).


      • jaikal kirjoitti:

        Kirjoitin edellä;

        >>>Jumala puki Aadamin ja Eevan paratiisissa (1 Ms 3:21).
        Jumala puki tuhlaajapojan ja Joosuan parhaisiin juhlavaatteisiin (Joos 3:3-5, Luuk 15:22).
        Uskova puetaan Jeesuksen viattomuteen ja puhtauteen (2 Kor 5:21, Ef 6:14).

        ja ottakaa vastaan Jumalan puku.
        HALLELUJAA!!!


      • jaikal kirjoitti:

        >>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.

        on juuri se asia, josta kenkä puristaa. Kysyin semberiltä täsmä kysymyksen edellisessä ketjussa ja hän vastasi siihen, että vanhurskaus on syyttömäksi julistamista, mutta ei täydellisyyttä. Se oli rehellinen ja suora vastaus suoraan kysymykseen. Samalla siinä selvisi se, miksi toiset nyt niin kiivaasti vastustavat ja ovat hätääntyneet tästä "uudesta" opista. Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!


      • Psalmi50.15 kirjoitti:

        on juuri se asia, josta kenkä puristaa. Kysyin semberiltä täsmä kysymyksen edellisessä ketjussa ja hän vastasi siihen, että vanhurskaus on syyttömäksi julistamista, mutta ei täydellisyyttä. Se oli rehellinen ja suora vastaus suoraan kysymykseen. Samalla siinä selvisi se, miksi toiset nyt niin kiivaasti vastustavat ja ovat hätääntyneet tästä "uudesta" opista. Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!

        >>>>Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!


      • jaikal kirjoitti:

        >>>>Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!

        Heti luuli:)))))))))))))))))))))

        Tuleepa ainakin luku kertoja lisää tällä otsikoinilla.
        Hyvä itsenäisyyspäivää ja siunausta.

        ps. kätketään tämä salaisuus sydämeen:)


      • Psalmi50.15 kirjoitti:

        Heti luuli:)))))))))))))))))))))

        Tuleepa ainakin luku kertoja lisää tällä otsikoinilla.
        Hyvä itsenäisyyspäivää ja siunausta.

        ps. kätketään tämä salaisuus sydämeen:)

        ""Nyt meni hermot ""

        Heh!

        Hyvää itsaenäisyyspäivää ja sinunausta samoin!


      • Psalmi50.15 kirjoitti:

        Heti luuli:)))))))))))))))))))))

        Tuleepa ainakin luku kertoja lisää tällä otsikoinilla.
        Hyvä itsenäisyyspäivää ja siunausta.

        ps. kätketään tämä salaisuus sydämeen:)

        otsikoin teksitin niin että kaikki lukisivat kirjoitukseni.
        Sinä sait kärsiä mutta se oli vain hetken kestävä kevyt ahdistus. He hee!!!


      • Sirpa Rajala
        Il-Mari kirjoitti:

        ""Nyt meni hermot ""

        Heh!

        Hyvää itsaenäisyyspäivää ja sinunausta samoin!

        Mikä teitä vaivaa? En pysy kärryil, mut vaikuttas et hauskaa teil ainaki o? No se pää asia.


      • jaikal kirjoitti:

        >>>>Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!

        Tulin juuri sauvakävelyltä ja hiki nousi pintaa. HUH HUH!!!

        Kengät ja vaatteetkin tahraantuivat heti alkumetreillä!
        -------
        Asiaan!!!
        Kysyn teiltä "matkakumppanit", joko te olette "verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan" (Hebr. 12:4)?


      • Sirpa Rajala kirjoitti:

        Mikä teitä vaivaa? En pysy kärryil, mut vaikuttas et hauskaa teil ainaki o? No se pää asia.

        Jos sinä olet ymmärtänyt mitä sait ilmaiseksi lahjaksi silloin kun tulit uskoon, olet iloinen ja ylistät Jeesusta.

        Ennen uskoontuloasi sinä olit syntinen Jumalan vihollinen tuomittu helvettiin.
        Yksikään sinun tekosi, vaikka se olisi kuinka hyvä teko, ei kelvannut Jumalalle.
        Koko sinun elämäsi oli yhtä saastaa Pyhän vanhurskaan Jumalan edessä.
        Sinä elit ilman Kristusta ilman toivoa ja ilman Jumalaa mailmassa.
        Sinä elit pimeydessä ja Saatanan vallassa.

        Mutta nyt kun olet uskossa:

        Sinä olet saanut kaikki syntisi anteeksi. Jeesuksen veri on puhdistanut sinut kaikesta
        synnistä. Olet puhdas ja viaton Pyhän Jumalan edessä. Mutta tämä ei vielä riitä.
        Synnistä vapautettuna ja puhdistettuna sinä olisit neutraalissa asemassa Jumalan edessä.
        Jumala vaatii sinulta enemmän. Jumala vaatii sinulta Jeesuksen viattomuutta (Room 8:4). Siksi...
        Jumala puki sinut Jeesuksen täysin viattomaan elämään. Jumala puki sinun yllesi
        saman puhtauden ja viattomuuden joka Jeesuksella oli ennen ristillä synniksi tekemistä.
        Tällä puhtaudella ja viattomuudella puettuna sinä voit lähestyä elävää Jumalaa.
        Tähän viattomuuteen puettuna sinä pääset Karitsana hääaterialle.
        Jumala kohtelee sinua niin kuin sinä et koskaan olisi tehnyt ensimmäistäkään syntiä.
        Et ole enää syntinen. Olet Hänen rakas lapsensa. Olet vanhurskautettu ja pyhitetty.
        Siksi olet vanhurskas ja pyhä.
        Sinut on vapautettu Saatanan vallasta ja siirretty Jumalan Pojan ikuiseen valtakuntaan.
        Sinut on kutsuttu pimeydestä valkeuteen. Jeesuksessa sinulla on toivo ikuisesta elämästä.
        Jeesuksessa sinulla on pelastus helvetistä. Jeesuksessa sinulla on Jumala.

        Eikö ole aihetta olla iloinen ja kiitollinen Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle?


      • Tapio522 kirjoitti:

        Tulin juuri sauvakävelyltä ja hiki nousi pintaa. HUH HUH!!!

        Kengät ja vaatteetkin tahraantuivat heti alkumetreillä!
        -------
        Asiaan!!!
        Kysyn teiltä "matkakumppanit", joko te olette "verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan" (Hebr. 12:4)?

        Siinä kerron Sirpalle uskovan ja uskosta osattoman eron.
        Oletko reimuinnut Jumalan vanhurskaudesta jonka omistat uskon kautta?
        Katsotko vain itseesi?
        Mistä se johtuu?


      • jaikal kirjoitti:

        Siinä kerron Sirpalle uskovan ja uskosta osattoman eron.
        Oletko reimuinnut Jumalan vanhurskaudesta jonka omistat uskon kautta?
        Katsotko vain itseesi?
        Mistä se johtuu?

        jaikal kysyy:
        Katsotko vain itseesi?
        Mistä se johtuu?
        --
        En suinkaan.

        Virsi 343 kuvatkoon tuntojani.
        --
        1.
        Voisinpa Jeesuksestani
        nyt laulaa sydämestäni!
        Hän tuli tänne päälle maan
        suuressa rakkaudessaan,
        suuressa rakkaudessaan.
        2.
        Hän kärsi ristinkuoleman,
        sovitti synnit maailman.
        Jumalan rauhan siitä saan
        ja perinnöksi taivaanmaan,
        ja perinnöksi taivaanmaan.
        3.
        Jo täällä armon ajassa
        Jumalan valtakunnassa
        autuudestani iloitsen
        anteeksi synnit uskoen,
        anteeksi synnit uskoen.
        4.
        Jumala seurakunnassaan
        varjelee, hoitaa lapsiaan.
        Kun synti kietoo, ahdistaa,
        Jeesuksen veri puhdistaa,
        Jeesuksen veri puhdistaa.
        5.
        Edessä armoistuimen
        pääsemme alta taakkojen,
        ja kiitoslaulu helähtää,
        kun taivaan armo lämmittää,
        kun taivaan armo lämmittää.
        6.
        Kotona kerran taivaassa
        katsella saamme Jeesusta.
        Myös minä uutta virttä saan
        riemuiten käydä laulamaan,
        riemuiten käydä laulamaan.


      • Tapio522 kirjoitti:

        Tulin juuri sauvakävelyltä ja hiki nousi pintaa. HUH HUH!!!

        Kengät ja vaatteetkin tahraantuivat heti alkumetreillä!
        -------
        Asiaan!!!
        Kysyn teiltä "matkakumppanit", joko te olette "verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan" (Hebr. 12:4)?

        syntiä vastaan käydään voitosta käsin. Et ole syntinen, kun käyt tuota taistelua, et, vaikka et aina pärjäisikkään. Olet synnitön.

        Jos päätät luopua tuosta taistelusta ja luovuttaa, niin silloin sinusta tulee syntinen, koska Raamattu sanoo, ettei ole mitään uhria meidän syntiemme puolesta, jos tahallamme teemme syntiä. Voit kuitenkin aina päättää, että palaan takaisin kilvoitukseen ja silloin olet taas synnitön. Tämä on sikäli mustavalkoinen asia, että sinä olet aina vain jompaa kumpaa, joko syntinen, tai synnitön. Välimuotoja ei ole.

        Tarkennan vielä, että en tarkoita taistelusta luopumisella mitään yksittäistä syntiä, vaan täydellistä luopumista sydämmen tasolla ja maailmaan rakastumista. Jumala ei siis ole päästänyt irti vaan sinä. Silloin vasta olet menettänyt puhtautesi ja olet syntinen.


      • Sirpa Rajala
        jaikal kirjoitti:

        Jos sinä olet ymmärtänyt mitä sait ilmaiseksi lahjaksi silloin kun tulit uskoon, olet iloinen ja ylistät Jeesusta.

        Ennen uskoontuloasi sinä olit syntinen Jumalan vihollinen tuomittu helvettiin.
        Yksikään sinun tekosi, vaikka se olisi kuinka hyvä teko, ei kelvannut Jumalalle.
        Koko sinun elämäsi oli yhtä saastaa Pyhän vanhurskaan Jumalan edessä.
        Sinä elit ilman Kristusta ilman toivoa ja ilman Jumalaa mailmassa.
        Sinä elit pimeydessä ja Saatanan vallassa.

        Mutta nyt kun olet uskossa:

        Sinä olet saanut kaikki syntisi anteeksi. Jeesuksen veri on puhdistanut sinut kaikesta
        synnistä. Olet puhdas ja viaton Pyhän Jumalan edessä. Mutta tämä ei vielä riitä.
        Synnistä vapautettuna ja puhdistettuna sinä olisit neutraalissa asemassa Jumalan edessä.
        Jumala vaatii sinulta enemmän. Jumala vaatii sinulta Jeesuksen viattomuutta (Room 8:4). Siksi...
        Jumala puki sinut Jeesuksen täysin viattomaan elämään. Jumala puki sinun yllesi
        saman puhtauden ja viattomuuden joka Jeesuksella oli ennen ristillä synniksi tekemistä.
        Tällä puhtaudella ja viattomuudella puettuna sinä voit lähestyä elävää Jumalaa.
        Tähän viattomuuteen puettuna sinä pääset Karitsana hääaterialle.
        Jumala kohtelee sinua niin kuin sinä et koskaan olisi tehnyt ensimmäistäkään syntiä.
        Et ole enää syntinen. Olet Hänen rakas lapsensa. Olet vanhurskautettu ja pyhitetty.
        Siksi olet vanhurskas ja pyhä.
        Sinut on vapautettu Saatanan vallasta ja siirretty Jumalan Pojan ikuiseen valtakuntaan.
        Sinut on kutsuttu pimeydestä valkeuteen. Jeesuksessa sinulla on toivo ikuisesta elämästä.
        Jeesuksessa sinulla on pelastus helvetistä. Jeesuksessa sinulla on Jumala.

        Eikö ole aihetta olla iloinen ja kiitollinen Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle?

        >>>Eikö ole aihetta olla iloinen ja kiitollinen Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle?


      • Betsy67;n
        Tapio522 kirjoitti:

        Etköhän,Tapio,sinä ole jo tuonut esille sen toisen puolen kirjoituksissasi?
        Annetaan Jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta.
        --
        Kyllä kyllä...annetaan vaan jaikalin kirjoittaa lahjavanhurskaudesta!

        Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että molempia tulee valottaa yhtäaikaa; sekä "kylpemistä", että "jalkojen pesua".
        Vai olenko täysin väärässä?

        Eikö meidän pitäisi ottaa Jeesuksesta (Joh. 13:1-20) ja Paavalista (Room.5:20,21-6:1-23) esimerkkiä?
        Itse ainakin pyrin siihen ja rohkaisen muitakin.

        Minä olen aina ymmärtänyt Raamatusta tuon kylpesimen tarkoittavan
        uskoontuloa, jolloin kaikki synnit saadaan anteeksi.

        Jalkojen pesu taas kuvaa mielestäni sitä matkanpölyä,
        joka tarttuu meihin vaeltaessamme täällä savikehossa ja keskenkasvuisina.

        Jalat pestään aina kun pyydetään Jeesukselta veren pesua erehtymistemme ja
        mahdollisten väärien valintojemmekin tähden.

        Vaikka olemme uskossa, teemme silti syntiä, jopa tiedostettua-valitettavasti.
        Se voi olla pahan asian hyväksymistä, tai hyvän asian toteuttamatta jättämistä.

        Olenko hirveän väärässä?


      • Murskemyyrä
        Psalmi50.15 kirjoitti:

        on juuri se asia, josta kenkä puristaa. Kysyin semberiltä täsmä kysymyksen edellisessä ketjussa ja hän vastasi siihen, että vanhurskaus on syyttömäksi julistamista, mutta ei täydellisyyttä. Se oli rehellinen ja suora vastaus suoraan kysymykseen. Samalla siinä selvisi se, miksi toiset nyt niin kiivaasti vastustavat ja ovat hätääntyneet tästä "uudesta" opista. Vanhurskaus ON enemmän kuin syyttömäksi julistamista, se on täysin selvä asia. Jeesus tehtiin SYNNIKSI, että me saisimme Jumalan vanhurskauden. Näin Raamattu sanoo. HÄNET tehtiin synniksi. On muuten aika voimakas ilmaus ja pistää miettimään. Ei Jeesus ollut syntiä, eikä syntinen, mutta Hänet tehtiin synniksi, ETTÄ MEISTÄ TULISI JUMALAN VANHURSKAUS (sana tarkasti).

        Ajattele. Jeesus tehtiin synniksi. Meidät tehdään Jumalan vanhurskaudeksi.

        eimen!

        Halleluja!
        Näin on asia.

        Uusi luomus meissä, asuu saviastiassa, joka perii maan, koska on maallinen ja maasta otettu.
        Savi ei ole vanhurskas, eikä tule vanhurskaaksi, mutta Jeesuksen, saviastian tähden kärsimä rangaistus, kuolema, oikeuttaa meidät osalliseksi Hänen vanhurskaudestaan uskon kautta
        Hänen vereensä.
        Saviastia on vapaa Jeesuksen ansioon perustuvan uskon tähden(on Jumalan lahja)
        Savi on silti aina savea,,,se ei jalostu koskaan.

        Jeesuksen vanhurskaus saa meissä aikaan sen, että uusi luomus pääsee johtamaan meitä,
        kun suostumme, ja savikin, kuolleena luonteensa mukaisuudelle, menee Jumalan armon
        viitoittamaa tietä ja edeltä valmistetuissa teoissa.


      • Valkopukuinen
        jaikal kirjoitti:

        >>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.

        Aamen. Lahjavanhurskaus on juhlapukumme!

        >
        ">>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.


      • jaikal kirjoitti:

        Jos sinä olet ymmärtänyt mitä sait ilmaiseksi lahjaksi silloin kun tulit uskoon, olet iloinen ja ylistät Jeesusta.

        Ennen uskoontuloasi sinä olit syntinen Jumalan vihollinen tuomittu helvettiin.
        Yksikään sinun tekosi, vaikka se olisi kuinka hyvä teko, ei kelvannut Jumalalle.
        Koko sinun elämäsi oli yhtä saastaa Pyhän vanhurskaan Jumalan edessä.
        Sinä elit ilman Kristusta ilman toivoa ja ilman Jumalaa mailmassa.
        Sinä elit pimeydessä ja Saatanan vallassa.

        Mutta nyt kun olet uskossa:

        Sinä olet saanut kaikki syntisi anteeksi. Jeesuksen veri on puhdistanut sinut kaikesta
        synnistä. Olet puhdas ja viaton Pyhän Jumalan edessä. Mutta tämä ei vielä riitä.
        Synnistä vapautettuna ja puhdistettuna sinä olisit neutraalissa asemassa Jumalan edessä.
        Jumala vaatii sinulta enemmän. Jumala vaatii sinulta Jeesuksen viattomuutta (Room 8:4). Siksi...
        Jumala puki sinut Jeesuksen täysin viattomaan elämään. Jumala puki sinun yllesi
        saman puhtauden ja viattomuuden joka Jeesuksella oli ennen ristillä synniksi tekemistä.
        Tällä puhtaudella ja viattomuudella puettuna sinä voit lähestyä elävää Jumalaa.
        Tähän viattomuuteen puettuna sinä pääset Karitsana hääaterialle.
        Jumala kohtelee sinua niin kuin sinä et koskaan olisi tehnyt ensimmäistäkään syntiä.
        Et ole enää syntinen. Olet Hänen rakas lapsensa. Olet vanhurskautettu ja pyhitetty.
        Siksi olet vanhurskas ja pyhä.
        Sinut on vapautettu Saatanan vallasta ja siirretty Jumalan Pojan ikuiseen valtakuntaan.
        Sinut on kutsuttu pimeydestä valkeuteen. Jeesuksessa sinulla on toivo ikuisesta elämästä.
        Jeesuksessa sinulla on pelastus helvetistä. Jeesuksessa sinulla on Jumala.

        Eikö ole aihetta olla iloinen ja kiitollinen Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle?

        jaikal: "Et ole enää syntinen".
        --
        Saarnaajan opetukseen ilolla yhdyn:http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001

        "Mitä enemmän olen saanut tutkia Jumalan sanaa, sitä suuremmaksi syntiseksi olen tullut, ajattelinpa mitä aluetta elämässäni hyvänsä.
        Mutta kun luin tätä evankeliumin hyvää sanaa, iloitsin Paavalin sanomasta: Missä synti on suureksi tullut, siellä armo on ylenpalttinen"
        (Jaakko Haapala).

        Nänhän se on.
        Tämä on ollut totta "syntisistä suurimman" Paavalinkin kohdalla.
        Toivon, että tämän totuuden sanan Jumala Pyhän Henkensä kautta meillekkin kirkastaisi.


      • Tapio522 kirjoitti:

        jaikal: "Et ole enää syntinen".
        --
        Saarnaajan opetukseen ilolla yhdyn:http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001

        "Mitä enemmän olen saanut tutkia Jumalan sanaa, sitä suuremmaksi syntiseksi olen tullut, ajattelinpa mitä aluetta elämässäni hyvänsä.
        Mutta kun luin tätä evankeliumin hyvää sanaa, iloitsin Paavalin sanomasta: Missä synti on suureksi tullut, siellä armo on ylenpalttinen"
        (Jaakko Haapala).

        Nänhän se on.
        Tämä on ollut totta "syntisistä suurimman" Paavalinkin kohdalla.
        Toivon, että tämän totuuden sanan Jumala Pyhän Henkensä kautta meillekkin kirkastaisi.

        http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001


      • jaikal kirjoitti:

        ja ottakaa vastaan Jumalan puku.
        HALLELUJAA!!!

        Jaikalin viesti yllä 6.12.2009 12:11:

        >Jumala puki Aadamin ja Eevan paratiisissa (1 Ms 3:21).
        Jumala puki tuhlaajapojan ja Joosuan parhaisiin juhlavaatteisiin (Joos 3:3-5, Luuk 15:22).
        Uskova puetaan Jeesuksen viattomuteen ja puhtauteen (2 Kor 5:21, Ef 6:14).
        Tässä passiivimuoto "Uskova puetaan" pitää olla; "Jumala pukee uskovan".
        Uskovaa ei pue kuka tahansa. USKOVAN PUKEE ITSE HERRA JUMALA KAIKKIVALTIAS.<

        Katsotaanpa mitä mainitsemissasi jakeissa sanotaan.
        Gen 3:17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
        Gen 3:18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
        Gen 3:19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
        Gen 3:20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.
        Gen 3:21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.
        Gen 3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
        Gen 3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.

        Juhlavaatteisiinko Jumala puki Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen jälkeen ja sitten karkoitti heidät juhlavaatteissa paratiisista?

        Zec 3:3 Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä.
        Zec 3:4 Niin tämä lausui ja sanoi näin niille, jotka seisoivat hänen edessänsä: "Riisukaa pois saastaiset vaatteet hänen yltänsä". Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin".
        Zec 3:5 Minä sanoin: "Pantakoon puhdas käärelakki hänen päähänsä". Niin he panivat puhtaan käärelakin hänen päähänsä ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä.

        Tarkoittaako ”minä puetan sinut” sitä, että Jumala pukee itse?

        Luk 15:22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

        Kun Isä sanoo, että pukekaa hänet niihin, tarkoittaako se, että Isä pukee?

        2Co 5:21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

        Kuka tässä pukee ja mitä?

        Eph 6:13 Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
        Eph 6:14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
        Eph 6:15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

        Tarkoittaako ”ottakaa päällenne sota-asu”, että Jumala pukee? Jos tarkoittaa niin miksei sitten sanota: ”Antakaa Jumalan pukea päällenne...”?

        Jaikal, harhautitko lukijoita esittämällä nämä jakeet?


      • Jonah kirjoitti:

        Jaikalin viesti yllä 6.12.2009 12:11:

        >Jumala puki Aadamin ja Eevan paratiisissa (1 Ms 3:21).
        Jumala puki tuhlaajapojan ja Joosuan parhaisiin juhlavaatteisiin (Joos 3:3-5, Luuk 15:22).
        Uskova puetaan Jeesuksen viattomuteen ja puhtauteen (2 Kor 5:21, Ef 6:14).
        Tässä passiivimuoto "Uskova puetaan" pitää olla; "Jumala pukee uskovan".
        Uskovaa ei pue kuka tahansa. USKOVAN PUKEE ITSE HERRA JUMALA KAIKKIVALTIAS.<

        Katsotaanpa mitä mainitsemissasi jakeissa sanotaan.
        Gen 3:17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
        Gen 3:18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
        Gen 3:19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
        Gen 3:20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.
        Gen 3:21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.
        Gen 3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
        Gen 3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.

        Juhlavaatteisiinko Jumala puki Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen jälkeen ja sitten karkoitti heidät juhlavaatteissa paratiisista?

        Zec 3:3 Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä.
        Zec 3:4 Niin tämä lausui ja sanoi näin niille, jotka seisoivat hänen edessänsä: "Riisukaa pois saastaiset vaatteet hänen yltänsä". Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin".
        Zec 3:5 Minä sanoin: "Pantakoon puhdas käärelakki hänen päähänsä". Niin he panivat puhtaan käärelakin hänen päähänsä ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä.

        Tarkoittaako ”minä puetan sinut” sitä, että Jumala pukee itse?

        Luk 15:22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

        Kun Isä sanoo, että pukekaa hänet niihin, tarkoittaako se, että Isä pukee?

        2Co 5:21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

        Kuka tässä pukee ja mitä?

        Eph 6:13 Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
        Eph 6:14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
        Eph 6:15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

        Tarkoittaako ”ottakaa päällenne sota-asu”, että Jumala pukee? Jos tarkoittaa niin miksei sitten sanota: ”Antakaa Jumalan pukea päällenne...”?

        Jaikal, harhautitko lukijoita esittämällä nämä jakeet?

        pukenut Aadamia ja Eevaa mielestäni vanhurskaudella vaan "nahalla", ja minä ajattelen niin että Aadam ja Eeva olivat lankeemukseensa saakka jonkinlaisessa henkiruumiissa, joka lankeemuksesta johtuen Jumalan piti pukea liha- ja nahkaruumiiseen, josta Job sanoi;

        Job 10:
        11 "Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon."

        Juuri tämä lihaan ja nahkaan joutuminen näyttää olevan se karkotus Paratiisista, ja lihan ruumiista oikeassa mielenlaadussa vapautuminen on taas samaa kuin Paratiisiin pääseminen, sillä Jeesuksen kanssa ristille naulitulle toiselle ryövärille Jeesus antoi lupauksen olla jo samana päivänä hänen kanssaan Paratiisissa.

        '


      • Eikä tämä ristille
        ekivaari kirjoitti:

        pukenut Aadamia ja Eevaa mielestäni vanhurskaudella vaan "nahalla", ja minä ajattelen niin että Aadam ja Eeva olivat lankeemukseensa saakka jonkinlaisessa henkiruumiissa, joka lankeemuksesta johtuen Jumalan piti pukea liha- ja nahkaruumiiseen, josta Job sanoi;

        Job 10:
        11 "Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon."

        Juuri tämä lihaan ja nahkaan joutuminen näyttää olevan se karkotus Paratiisista, ja lihan ruumiista oikeassa mielenlaadussa vapautuminen on taas samaa kuin Paratiisiin pääseminen, sillä Jeesuksen kanssa ristille naulitulle toiselle ryövärille Jeesus antoi lupauksen olla jo samana päivänä hänen kanssaan Paratiisissa.

        '

        naulittu ehtinyt kasteelle,eikä tekemään hyviä tekoja,
        kun hänet vanhurskautettiin ja hän pääsi paratiisiin..


    • Room. 6:16
      "Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan,
      te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette,
      joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden,
      vanhurskaudeksi?"

      Tuon jakeen jätit jaikal pois aloituksestasi. Aloitit jakeesta Room. 6:17, ymmärrettävästi.
      Kirjoitat aloituksessasi: >>Syntisyyden hedelmä on synnilliset teot (synti) ja häpeä.

    • Lahjavanhurskauden ymmärtäminen ja omistaminen omalle kohdalle vie uskovan vanhurskaaseen elämään. Tästä syystä lahjavanhurskauden ymmärtäminen on hyvin tärkeä perusta vanhurskaalle elämälle.
      -------

      Mutta, miksi jaikal et kerro mihin ihminen tarvitsee tätä lahjavanhurskautta.Se on totta, miten ihminen tarvitsee tämän/kin asian ymmärtämistä.

      Jos ihminen ei ymmärrä tätä aluetta laajemmin, niin hän ei pääse sydämentasolla vapaaksi ja iloitsemaan uudesta elämästään.Jumalahan on aivoitellut, miten ihminen uudestisyntymisesssä saisi uuden mielen/tasapainon ja erikoisuutena tässä on se, että hän mahdollistuisi aitoon iloon.Hänen mieltään ei paina aiemmat rikokset tai synnit tai mitkään kielteiset asiat,- koska on saanut ne anteeksi ja ne on sovitettu Jumalalle Krisuksen sovittamana.Jos ymmärrät, mitä tarkoitan edellä, niin siinä olet juuri oikeassa, ettei tämä ihminen ole enää syntinen.Hänhän on vapaa.Juuri tämä synneistä vapautuminen vaikuttaa ihmisen mieleen/mielikuviin ja siksi uudestisyntyminmen on helppo mieltää mielen uudistumiseksi./mielenmuutokseksi.

      Jos tarkemmin tarkastellaan ihmisen käyttäytymistä, niin tosiasia on, miten ihmisen on vaikea uskoa, että hänen syntinsä on sovitettu.Siis tekemiset, jotka hän on tehnyt ennen uudestisyntymistä.Nimittäin, tämä tekijä näkyy ihmisen reagoimisessa.Kun ihminen saa synnit anteeksi tai antaa toiselle ihmiselle anteeksi sydämentasolla, niin tämä ihminen ei enää reagoi asiaan - kuin ennen, jonka on saanut/antanut anteeksi. Hänelle tämä asia on siirtynyt tiedolliselle tasolle eli hän muistaa kyllä asian, mutta ei reagoi siihen.

      Juuri tällä reagoimattomuudella on suuri tekijä ihmisen mieleen ja erikoisesti iloitsemisen mahdollisuuteen ja yleensä mielestä tulevaan elämän keveyteen. Arki ei ahdista, vaan ihminen kokee mielentasolla vapautta jne...


      *

      "Jos opetetaan yksipuolisesti vain ihmisen syntisyydestä ja taipumuksesta syntiin, se hämärtää tai jopa peittää Jeesuksen lahjoittamaa vanhurskautta ja sen merkitystä".
      -------

      Se on totta, miten ihmisen uudestisyntyessä, niin hänelle tulee tiedostaa miten hän on vapaa menneisyyden tekemisestään jne..... Mutta, yhtä tärkeää on opettaa ihmiselle synnnin merkitys eli hän mahdollistuu tekemään syntiä edelleen ja siten ohjaantumaan aivan samaan tilaan kuin oli ennen uudestisyntymistä eli se koira palaa oksennukselleen tai se pesty sika pesytyy rapakossa.
      Tuossa mielessä uudestisyntynyt ihminen ei ole enää syntinen,- koska hänen synnit on sovitettu ja hänet on pesty puhtaaksi synneistään, mutta hänellä on täydet mahdollisuudet likaantua yhä uudelleen ja siksi;-

      "Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä, sillä jos sen teet, olet pelastava, sekä itsesi, että ne, jotka sinua kuulevat". 1 Tim. 4:16

      Ymmärrän ja näen, miten nämä asiat tulisi erikoisesti yhdistää ihmisen mieleen ja mielikuvien rakentumiseen ja koko mielentasapainoon.Joskus näyttää siltä, että nämäkin asiat on liitetty viisasteluun tai yleensä vain tiedollisiksi asioiksi.Niin, opettamisen tarkoitushan on opettajan opetaa Raamatun ilmoituksia siten, että kuulijat mahdollistuvat yhdistämään opetuksen elämisen raaka-aineiksi ja siten arjessa tapahtuvaan elämän helpottamiseksi eli todellisen elämän löytämiseen Krisuksessa.

      • Ilo irti

        Et sitten enää kieltäisi mua kuuntelemasta Hiski salomaata ja Elvistä.


      • ml213.
        Ilo irti kirjoitti:

        Et sitten enää kieltäisi mua kuuntelemasta Hiski salomaata ja Elvistä.

        No, itselläni ei ole valtuuksia kiellellä mitään asioita ihmisten elämästä. Ihmisen sydämentilahan määrittelee mitä musiikkia ihminen haluaa kuunnella ja itselläni ei ole kykyä muuttaa ihmisten sydämentilaa.


      • ROOM.6:12-23
        ml213. kirjoitti:

        No, itselläni ei ole valtuuksia kiellellä mitään asioita ihmisten elämästä. Ihmisen sydämentilahan määrittelee mitä musiikkia ihminen haluaa kuunnella ja itselläni ei ole kykyä muuttaa ihmisten sydämentilaa.

        PYHITYS JA LAINALAISUUS

        Paavalin julistama armon evankeliumi ei anna lupaa synnissä elämiseen
        "Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman,koska ette ole lain(lain periaatteen)
        vaan armon(armon periaatteen)alla"

        Laki sanoo:"Tee,niin saat elää"
        Armo sanoo:"Elä, niin saat tehdä"

        Armosta elävällä on siunattu voimanlähde,jonka varassa hän tekee
        Jumalalle mieluisia tekoja ja kantaa hyvää hedelmää.

        Jumala on siis ilmoittanut,ettei uskova ole enää lain alla.
        Tämän ajatuksen vääristelijöille Paavali vastaa,että armosta pyhittyminen
        ei suinkaan anna lupaa synnin tekemiseen,vaan itseasiassa se vapauttaa
        synnin vallasta.

        Paavali asettaa vastakkain orjuuden,josta armosta saatava pyhitys vapauttaa
        ja vapauden,jonka se antaa;hän puhuu ensin palvelijoista ja isännistä,ja
        sitten kahden eri elämäntavan seurauksista.

        Vastakkain on kaksi isäntää:henkilöitynyt synti, sekä Jumala Kristuksessa.

        Orjuus johtaa kuolemaan,vapaus sitävastoin vie elämään.

        Ihmiset ovat joko synnin orjia tai vanhurskauden palvelijoita.

        Seuraus tästä asiaintilasta on joko "kuolema" ja hedelmättömyys tai
        "pyhitys" ja "iankaikkinen elämä",

        Synnin palkan,kuoleman, vastakohta on Jumalan lahja,ikuinen elämä.

        ***

        PYHITYS MENNEISYYDEN KANNALTA:

        Pyhitys liittyy uskovan asemaan Kristuksessa (1Kor.1:2,30)
        Kaikki uskovat-nuorimmat,yhtä hyvin kuin vanhimmat,
        lihallisemmat,yhtä hyvin,kuin hengellisemmät--on pyhitetty;
        he ovat pyhiä Kristuksessa.

        Muuttumaton,vanhurskauteen erottamattomasti liittyvä tosiasia,
        seurausta yksinomaan siitä,että olemme yhtä Kristuksen kanssa.

        Jumala näkee meidät pyhitettyinä Kristuksessa (1Kor.1:2,30,Fil.1:1..)

        PYHITYS NYKYHETKEN KANNALTA

        Pyhitys koettuna tosiasiana riippuu siitä,miten hyvin olemme selvillä
        asemastamme Kristuksessa ja miten lujasti luotamme siihen
        (Room.6:1-11.Asemamme voi muuttua kokemukseksi.

        Jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä tilanne.Pyhittyminen riippuu
        Jumalan tahtoon myöntymisestä (Room.6:13)

        Pyhitys näkyy arkielämässämme (Room.6:13, 2Tess.2:13)


        PYHITYS TULEVAISUUDEN KANNALTA

        Pyhitys toteutuu lopullisesti,kun me saamme nähdä Herran ja
        meistä tulee Hänen kaltaisiaan--synnittömiä,sairaudettomia,
        kuolemattomia (1 Kor.15:54, 2Kor.4, 1Joh.3:2)

        Ikuinen olotila (Fil.3:21)

        Pyhitys tulee täydelliseksi kirkkaudessa (Room.8:29, 1Kor.15:49)

        ***

        ROOM.7:1-6.PYHITYS VAPAUTTAA LAIN ALAISUUDESTA

        6 luvussa synti on isäntä,jota syntinen orjana palvelee.
        Tämän siteen katkaisee orjan kuolema.
        Uskovan suhdetta lakiin verrataan avioliiton siteeseen.
        Pyhityksessä tapahtuu vapautuminen laista
        sekä uskovan kuoleman,että uuden avioliiton, kautta.

        Viittaamalla avioliittoon Paavali haluaa muistuttaa,että
        vain jomman kumman puolison kuolema katkaisee
        avioliiton siteet.

        Mutta kuka kuolee tässä tapauksessa?
        Lakiko? Kristusko? Vai uskova?
        Kristus tosin kuoli,mutta Hänen kuolemansa vain teki
        mahdolliseksi uskovan kuoleman yhdessä Hänen kanssaan.
        Uskova vapautuu siis lain alaisuudesta"kuoleman" ja
        Kristuksen ruumiiseen liittymisen kautta.

        Mutta uskovan vapautuminen lain alaisuudesta kuoleman kautta
        on vain toinen puoli vertauskuvan sisällöstä.
        Uskova on nyt näet vapaa tulemaan toisen,nimittäin
        kuolleista nousseen Uuden ihmisen,Kristuksen,omaksi.

        Mutta miten tälläinen liitto on mahdollinen,jos me olemme kuolleet?

        On muistettava,että olemme yhtä ylösnousseen Herran kanssa,
        joka on hankkinut itselleen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan
        itsensä kaltaisen morsiamen (Efes.5:25-32)
        Suurenmoinen tosiasia!

        Ylösnousseen Kristuksen morsiamena me olemme päässeet osallisiksi
        Hänen saavuttamastaan voitosta, Hänen elämästään ja tulevasta
        kunniastaan!

        Isä on tarttunut Poikaansa ja lastaan kädestä ja liittänyt heidät
        yhteen ikuisiksi ajoiksi.


      • ROOM.6:12-23 kirjoitti:

        PYHITYS JA LAINALAISUUS

        Paavalin julistama armon evankeliumi ei anna lupaa synnissä elämiseen
        "Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman,koska ette ole lain(lain periaatteen)
        vaan armon(armon periaatteen)alla"

        Laki sanoo:"Tee,niin saat elää"
        Armo sanoo:"Elä, niin saat tehdä"

        Armosta elävällä on siunattu voimanlähde,jonka varassa hän tekee
        Jumalalle mieluisia tekoja ja kantaa hyvää hedelmää.

        Jumala on siis ilmoittanut,ettei uskova ole enää lain alla.
        Tämän ajatuksen vääristelijöille Paavali vastaa,että armosta pyhittyminen
        ei suinkaan anna lupaa synnin tekemiseen,vaan itseasiassa se vapauttaa
        synnin vallasta.

        Paavali asettaa vastakkain orjuuden,josta armosta saatava pyhitys vapauttaa
        ja vapauden,jonka se antaa;hän puhuu ensin palvelijoista ja isännistä,ja
        sitten kahden eri elämäntavan seurauksista.

        Vastakkain on kaksi isäntää:henkilöitynyt synti, sekä Jumala Kristuksessa.

        Orjuus johtaa kuolemaan,vapaus sitävastoin vie elämään.

        Ihmiset ovat joko synnin orjia tai vanhurskauden palvelijoita.

        Seuraus tästä asiaintilasta on joko "kuolema" ja hedelmättömyys tai
        "pyhitys" ja "iankaikkinen elämä",

        Synnin palkan,kuoleman, vastakohta on Jumalan lahja,ikuinen elämä.

        ***

        PYHITYS MENNEISYYDEN KANNALTA:

        Pyhitys liittyy uskovan asemaan Kristuksessa (1Kor.1:2,30)
        Kaikki uskovat-nuorimmat,yhtä hyvin kuin vanhimmat,
        lihallisemmat,yhtä hyvin,kuin hengellisemmät--on pyhitetty;
        he ovat pyhiä Kristuksessa.

        Muuttumaton,vanhurskauteen erottamattomasti liittyvä tosiasia,
        seurausta yksinomaan siitä,että olemme yhtä Kristuksen kanssa.

        Jumala näkee meidät pyhitettyinä Kristuksessa (1Kor.1:2,30,Fil.1:1..)

        PYHITYS NYKYHETKEN KANNALTA

        Pyhitys koettuna tosiasiana riippuu siitä,miten hyvin olemme selvillä
        asemastamme Kristuksessa ja miten lujasti luotamme siihen
        (Room.6:1-11.Asemamme voi muuttua kokemukseksi.

        Jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä tilanne.Pyhittyminen riippuu
        Jumalan tahtoon myöntymisestä (Room.6:13)

        Pyhitys näkyy arkielämässämme (Room.6:13, 2Tess.2:13)


        PYHITYS TULEVAISUUDEN KANNALTA

        Pyhitys toteutuu lopullisesti,kun me saamme nähdä Herran ja
        meistä tulee Hänen kaltaisiaan--synnittömiä,sairaudettomia,
        kuolemattomia (1 Kor.15:54, 2Kor.4, 1Joh.3:2)

        Ikuinen olotila (Fil.3:21)

        Pyhitys tulee täydelliseksi kirkkaudessa (Room.8:29, 1Kor.15:49)

        ***

        ROOM.7:1-6.PYHITYS VAPAUTTAA LAIN ALAISUUDESTA

        6 luvussa synti on isäntä,jota syntinen orjana palvelee.
        Tämän siteen katkaisee orjan kuolema.
        Uskovan suhdetta lakiin verrataan avioliiton siteeseen.
        Pyhityksessä tapahtuu vapautuminen laista
        sekä uskovan kuoleman,että uuden avioliiton, kautta.

        Viittaamalla avioliittoon Paavali haluaa muistuttaa,että
        vain jomman kumman puolison kuolema katkaisee
        avioliiton siteet.

        Mutta kuka kuolee tässä tapauksessa?
        Lakiko? Kristusko? Vai uskova?
        Kristus tosin kuoli,mutta Hänen kuolemansa vain teki
        mahdolliseksi uskovan kuoleman yhdessä Hänen kanssaan.
        Uskova vapautuu siis lain alaisuudesta"kuoleman" ja
        Kristuksen ruumiiseen liittymisen kautta.

        Mutta uskovan vapautuminen lain alaisuudesta kuoleman kautta
        on vain toinen puoli vertauskuvan sisällöstä.
        Uskova on nyt näet vapaa tulemaan toisen,nimittäin
        kuolleista nousseen Uuden ihmisen,Kristuksen,omaksi.

        Mutta miten tälläinen liitto on mahdollinen,jos me olemme kuolleet?

        On muistettava,että olemme yhtä ylösnousseen Herran kanssa,
        joka on hankkinut itselleen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan
        itsensä kaltaisen morsiamen (Efes.5:25-32)
        Suurenmoinen tosiasia!

        Ylösnousseen Kristuksen morsiamena me olemme päässeet osallisiksi
        Hänen saavuttamastaan voitosta, Hänen elämästään ja tulevasta
        kunniastaan!

        Isä on tarttunut Poikaansa ja lastaan kädestä ja liittänyt heidät
        yhteen ikuisiksi ajoiksi.

        J u m a l a n - t a h t o - on sama kuin Jeesuksen Kristuksen veri, joka on meidän pyhityksemme;

        1. Tessalonikalaiskirje 4:
        3 "Sillä tämä on - J u m a l a n - t a h t o, - t e i d ä n - p y h i t y k s e n n e, - että kartatte haureutta,

        Heprealaiskirje 10
        9 "sanoo hän sitten: »Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi«. Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen.
        10 Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan"

        '


      • ml213.
        ROOM.6:12-23 kirjoitti:

        PYHITYS JA LAINALAISUUS

        Paavalin julistama armon evankeliumi ei anna lupaa synnissä elämiseen
        "Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman,koska ette ole lain(lain periaatteen)
        vaan armon(armon periaatteen)alla"

        Laki sanoo:"Tee,niin saat elää"
        Armo sanoo:"Elä, niin saat tehdä"

        Armosta elävällä on siunattu voimanlähde,jonka varassa hän tekee
        Jumalalle mieluisia tekoja ja kantaa hyvää hedelmää.

        Jumala on siis ilmoittanut,ettei uskova ole enää lain alla.
        Tämän ajatuksen vääristelijöille Paavali vastaa,että armosta pyhittyminen
        ei suinkaan anna lupaa synnin tekemiseen,vaan itseasiassa se vapauttaa
        synnin vallasta.

        Paavali asettaa vastakkain orjuuden,josta armosta saatava pyhitys vapauttaa
        ja vapauden,jonka se antaa;hän puhuu ensin palvelijoista ja isännistä,ja
        sitten kahden eri elämäntavan seurauksista.

        Vastakkain on kaksi isäntää:henkilöitynyt synti, sekä Jumala Kristuksessa.

        Orjuus johtaa kuolemaan,vapaus sitävastoin vie elämään.

        Ihmiset ovat joko synnin orjia tai vanhurskauden palvelijoita.

        Seuraus tästä asiaintilasta on joko "kuolema" ja hedelmättömyys tai
        "pyhitys" ja "iankaikkinen elämä",

        Synnin palkan,kuoleman, vastakohta on Jumalan lahja,ikuinen elämä.

        ***

        PYHITYS MENNEISYYDEN KANNALTA:

        Pyhitys liittyy uskovan asemaan Kristuksessa (1Kor.1:2,30)
        Kaikki uskovat-nuorimmat,yhtä hyvin kuin vanhimmat,
        lihallisemmat,yhtä hyvin,kuin hengellisemmät--on pyhitetty;
        he ovat pyhiä Kristuksessa.

        Muuttumaton,vanhurskauteen erottamattomasti liittyvä tosiasia,
        seurausta yksinomaan siitä,että olemme yhtä Kristuksen kanssa.

        Jumala näkee meidät pyhitettyinä Kristuksessa (1Kor.1:2,30,Fil.1:1..)

        PYHITYS NYKYHETKEN KANNALTA

        Pyhitys koettuna tosiasiana riippuu siitä,miten hyvin olemme selvillä
        asemastamme Kristuksessa ja miten lujasti luotamme siihen
        (Room.6:1-11.Asemamme voi muuttua kokemukseksi.

        Jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä tilanne.Pyhittyminen riippuu
        Jumalan tahtoon myöntymisestä (Room.6:13)

        Pyhitys näkyy arkielämässämme (Room.6:13, 2Tess.2:13)


        PYHITYS TULEVAISUUDEN KANNALTA

        Pyhitys toteutuu lopullisesti,kun me saamme nähdä Herran ja
        meistä tulee Hänen kaltaisiaan--synnittömiä,sairaudettomia,
        kuolemattomia (1 Kor.15:54, 2Kor.4, 1Joh.3:2)

        Ikuinen olotila (Fil.3:21)

        Pyhitys tulee täydelliseksi kirkkaudessa (Room.8:29, 1Kor.15:49)

        ***

        ROOM.7:1-6.PYHITYS VAPAUTTAA LAIN ALAISUUDESTA

        6 luvussa synti on isäntä,jota syntinen orjana palvelee.
        Tämän siteen katkaisee orjan kuolema.
        Uskovan suhdetta lakiin verrataan avioliiton siteeseen.
        Pyhityksessä tapahtuu vapautuminen laista
        sekä uskovan kuoleman,että uuden avioliiton, kautta.

        Viittaamalla avioliittoon Paavali haluaa muistuttaa,että
        vain jomman kumman puolison kuolema katkaisee
        avioliiton siteet.

        Mutta kuka kuolee tässä tapauksessa?
        Lakiko? Kristusko? Vai uskova?
        Kristus tosin kuoli,mutta Hänen kuolemansa vain teki
        mahdolliseksi uskovan kuoleman yhdessä Hänen kanssaan.
        Uskova vapautuu siis lain alaisuudesta"kuoleman" ja
        Kristuksen ruumiiseen liittymisen kautta.

        Mutta uskovan vapautuminen lain alaisuudesta kuoleman kautta
        on vain toinen puoli vertauskuvan sisällöstä.
        Uskova on nyt näet vapaa tulemaan toisen,nimittäin
        kuolleista nousseen Uuden ihmisen,Kristuksen,omaksi.

        Mutta miten tälläinen liitto on mahdollinen,jos me olemme kuolleet?

        On muistettava,että olemme yhtä ylösnousseen Herran kanssa,
        joka on hankkinut itselleen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan
        itsensä kaltaisen morsiamen (Efes.5:25-32)
        Suurenmoinen tosiasia!

        Ylösnousseen Kristuksen morsiamena me olemme päässeet osallisiksi
        Hänen saavuttamastaan voitosta, Hänen elämästään ja tulevasta
        kunniastaan!

        Isä on tarttunut Poikaansa ja lastaan kädestä ja liittänyt heidät
        yhteen ikuisiksi ajoiksi.

        Niin, tähdenän, ettei minulla ole valtuuksia kieltää/estää toiselta ihmiseltä synnin tekemistä,- koska KAIKKI tekemiset ja halut ja mieltymykset esim. musiikkimakuun lähtee ihmisen sydämestä. Tähän liittyen ensiksi ihmisellä tulee muuttua sydämentila ja tämän jälkeen hän luonnolisesti kokee asian synniksi.Ohjaisinhan ihmiset lain alle,- jos pakottaisin ihmisen olemaan kuuntelematta "Hiskisalomaata" kuten kysyjä/jaikal pohti.

        Muuten aikoinaan soittelin ns. vanhaatanssimusiikkia ja erikoisesti oli ikivihreitä sävelmiä, joista todella tykkäsin.Niiden sävelkulku sanoituksineen on erikoisen hyvää jne...Niin, pidän tätä/kin ihmeenä, miten sydämeni muuttuessa mahdollistuin luopumaan näistä,- silloin sydänt'ni lä'hellä olevista lauluista,sekä hävittäen laajat nuotistot.

        Raamatussa on erikoisen hyvin tuotu esiin, miten ihmisen sydämentilalla on vaikutuksensa mitä suu puhuu tai taoisin päin, "Ylikaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sielt'ä elämä lähtee".

        Toisaalta, jos pohditaan ihan tavallisen ihmisen musiikkimakua, niin selkeästi ihmisen sydämentila vaikuttaa siihen mikä ryhmä kuuntelee raskasta heviä tai mikä ryhmä kuuntelee iskelmämusiikkia ja erikoisesti iskelmiä, jotka ilmentävät menetettyä rakkautta ja yksinjäämistä.

        *

        Jos ihminen ymmärtää, miten uskolla ihminen vahvistaa lain. Room. 3:31. Kun ihmisen sydämentila muuttuu Jumalan aivoituksiin uskomalla, niin eihän silloin Jumalan aivoitukset ole enää lakia sanan varsinaisessa merkityksessä ja tässä tilassa ihminen näkee asian synniksi.


      • vastata hyvin lyhyesti Raamatun sanalla.
        Kysyt:

        >>>Mutta, miksi jaikal et kerro mihin ihminen tarvitsee tätä lahjavanhurskautta.Se on totta, miten ihminen tarvitsee tämän/kin asian ymmärtämistä.


    • >>>Lahjavanhurskauden ymmärtäminen ja omistaminen omalle kohdalle vie uskovan vanhurskaaseen elämään.>>>

      Lahjavahurskautta ei voi oikein käsittää, ellei sitä näe omaa syntisyyttä vasten.


      >>>Yritän vastata kysymykseen miksi kirjoitan yksipuolisesti lahjavanhurskaudesta.>>>

      Miksi pitää yleensä tarkoituksellisesti johdattaa yksipuoliseen näkemykseen, sehän on väärin.
      Kokonaisnäkemyksen puolella kaikki halutaan olla. Loppu päätelmä: -Syntinen ja vanhurskas samaan aikaan.
      Olisiko pisteen paikka!

    • paas kattoen

      Aivan oikein. Mutta synti ei lihasta poistu ennen kehon kuolemaa. Joka toisin väittää, hän ei ole vielä herännyt synnin unesta tuntemaan syntiään. Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta.

      • paas kattoen: "Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta".
        ---
        Näin minäkin ajattelen.

        Pyhän Hengen työ ihmissydämessä johtaa meidät yhä syvempään SYNNIN ja ARMON tuntoon.
        Raamattu sanoo:
        Ja kun PYHÄ HENKI tulee, "niin hän näyttää maailmalle todeksi SYNNIN ja VANHURSKAUDEN ja TUOMION:..." (Joh. 16:8).


      • Tapio522 kirjoitti:

        paas kattoen: "Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta".
        ---
        Näin minäkin ajattelen.

        Pyhän Hengen työ ihmissydämessä johtaa meidät yhä syvempään SYNNIN ja ARMON tuntoon.
        Raamattu sanoo:
        Ja kun PYHÄ HENKI tulee, "niin hän näyttää maailmalle todeksi SYNNIN ja VANHURSKAUDEN ja TUOMION:..." (Joh. 16:8).

        "< Ja kun PYHÄ HENKI tulee, "niin hän näyttää maailmalle todeksi SYNNIN ja VANHURSKAUDEN ja TUOMION:..." (Joh. 16:8). >"? ei enää kuulu uskovaiselle, vaan maailmalle, jossa mekin olimme ennen uskoon tuloamme. Silloin PH: näytti minulle/sinulle totuuden, eli tuon, Raamatun kohdan todelliseksi kohdallamme!

        * Nyt emme enää ole maailmasta, vaikka olemme maailmassa.
        * Nyt PH: kirkastaa meille Kristusta yhä syvemmin, ja Kristusta katselemalla me pyhitymme hengessämme.
        * Pyhitys on kuin vuorikiipeilijä. Mitä ylemmälle hän kapuaa, sitä loistavammat on näkymät, emmekä koskaan tule pyhityksessä täydellisiksi, vain ja ainoastaan yksi on täydellinen, Jeesus Kristus.
        * Sitten erään kerran vuorikiipeiljä on , vaikka Mountewerstin huipulla, ja on saavuttanut täydellisen näköalapaikan. Mitkä mahtavat näkymät sieltä avautuukaan, sitä me jotka emme sinne koskaan pääse näkemään, emme edes osaa kuvitella sitä täyttymyksen kokemusta, mitä joku, vaikka "Veikka" siellä saa tuta koko olemuksessaan! Miksi muuten he sinne henkensä kaupalla kapuavat, fyysistä ja henkistä kipua kärsien?
        * Samoin uskovaisen kapuaminen pyhityksen lumihuippuisilla vuorilla, saavuttaa kerran päämäärän. Kun Jeesus tulee, saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on! Ja se näky kyllä korvaa kakikki matkan rasitukset, uskon tiellä kompuroinnit, lankeemusket, putoamiset pyhityksen alpeilta maan tasolle, ja eikun taas uudestaan matkaan ja katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen Kristukseen. Lihan aseilla ja voimilla ei pyhityksen tietä eteenpäin pääse, eikä omilla töillä, ei hyvillä eikä millään, mikä on lähtöisin syntisestä luonnostamme.
        * Heb.10:10. on minusta mainio lähtökohta, se takaa perille pääsyn jokaisessa pyhityksemme vaiheessa, siinäkin, jos putoamme takaisin alkuun, silloinkin Kristuksen Jeesuksen pyhitys pyhittää meidät lahjavanhurskauden saamin oikeusin, olemme Jeesuksessa täydelliset, Jumalan vaatiman vanhurskauden kautta syyttömät. Pyhityksemme tulee olla yksinomaan Jeesuksessa ja Hänen ansioistaan, ja Hänessä !
        * Hän on meidän pyhityksemme, alusta loppuun. Heb.10:10.


    • Jaikal (Toisessa ketjussa):
      "En minä ole väittänyt että uskova on synnitön.
      Minä väitän että uskova ei ole SYNTINEN. Uskova on vanhurskas.

      Syntinen ja vanhurskas käsitteenä ei tarkoita ihmisen tekoja niin että
      syntinen olisi paha ihminen ja vanhurskas synnitön ja hyvä.

      Syntinen ihminen voi olla ihmisten mielestä erittäin hyvä ihminen tekojensa puolesta.
      Mutta, koska hän ei ole uskossa Jeesukseen, hän on syntisen asemassa ja siksi syntinen.
      Käsitteet syntinen ja vanhurskas viittaavat ihmisen asemaan Jumalan edessä.

      Vanhurskas ei tarkoita synnittömyyden tilaa. Huomaatko eron?
      Ihminen on joko syntinen tai vanhurskas Jumalan edessä mutta ei molempia samanaikaisesti.
      Onko ihminen syntinen tai vanhurskas riippuu siitä onko hän uskossa Jeesukseen vai ei" (jaikal).
      --
      Vastaus (Tapio552)
      Pyörittelet sanoja niin, ettei kukaan saa selvää, mitä tahdot sanoa OIKEASTI.

      Yhden lauseen poimin selityksistäsi:
      ”Minä väitän että uskova ei ole SYNTINEN” (Jaikal).
      --
      Jos väitteesi pitää paikkaansa, niin siinä tapauksessa Paavali valehtelee, kun hän sanoo itsestään siinä hetkessä: ”OLEN SYNTISISTÄ SUURIN” (1.Tim. 1:15) -Huom! Aikamuoto preesens.
      (Toisaalla jaikal muuttaa aikamuodon imperfektiksi "OLIN syntisistä suurin! Miksi?)

      ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä” (1.Joh. 1:8.).

      Mielestäni jaikal on eksyksissä, kun ei OIKEASTI tunnusta syntisyyttään Jumalan edessä.
      Vai onko jaikalilla vain pinnallinen syntikäsitys?
      --
      Syntisen rukous.:
      ”Ole minulle SYNTISELLE armollinen.”

      • Kun lukee noita jaikalin ajatelmia, niin tulee mieleen, mitä saarnaaja, Daavidin poika sanoi:

        Saarn. 7:29 (7:30) Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

        Sama King James Bible:
        Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

        ”Mutkia”, jonka sijasta KJV on käyttänyt sanaa ”inventions” tarkoittaa, alkukielellä ”keksintöjä, keksimisiä, kuvitelmia, ajatelmia”.

        Jae selvällä suomenkielellä sanottuna:
        Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt eli havainnut, että Jumala on tehnyt ihmisen suoraksi oikeamieliseksi, mutta he ovat haeskelleet monia kuviteltuja ajatelmia.
        Eli ovat sepittäneet mutkikkaita selityksiä

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.

        Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.


      • erikseen - l i h a n - t e o t - ja erikseen - h e n g e n - h e d e l m ä t -, jotka Jumala armossaan kavattaa niissä, jotka pysyvät hänen sanassaan Jeesuksessa Kristuksessa, ja lihan teoissa pysyvistä Jeesus opetti näin rajusti:

        Johannes 8:
        44 "Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija ja sen isä".

        1. Johanneksen kirje 3:
        9 "Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt."

        1. Johanneksen kirje 5:
        18 "Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha."

        1. Johanneksen kirje 3:
        8 "Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot."

        1. Johanneksen kirje 3:
        10 "Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta."

        Tapio522, siedä minun ystävällistä neuvoani, että niiltä oppi-isiltäsi on jäänyt vajavaiseksi tämä jaikalin korostama asia, ja jaikal tekee ihan oikein kun jaksaa kerta toisensa jälkeen toistaa tätä erittäin tärkeätä asiaa, jonka opetuksessa helluntailaisetkin ovat jättäneet Raamatustaan tarkastamatta ja uskoneet enemmän Lutheria kuin apostoleita!


        '


      • Jonah kirjoitti:

        Kun lukee noita jaikalin ajatelmia, niin tulee mieleen, mitä saarnaaja, Daavidin poika sanoi:

        Saarn. 7:29 (7:30) Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

        Sama King James Bible:
        Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

        ”Mutkia”, jonka sijasta KJV on käyttänyt sanaa ”inventions” tarkoittaa, alkukielellä ”keksintöjä, keksimisiä, kuvitelmia, ajatelmia”.

        Jae selvällä suomenkielellä sanottuna:
        Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt eli havainnut, että Jumala on tehnyt ihmisen suoraksi oikeamieliseksi, mutta he ovat haeskelleet monia kuviteltuja ajatelmia.
        Eli ovat sepittäneet mutkikkaita selityksiä

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.

        Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.

        tässä asiassa ovat täysin selviä, jotka eivät ole jaikalin itsensä sepittämiä eikä muutenkaan takomalla tehtyjä, vaan ne ovat selvästi apostolien opettamaa tervettä Jeesuksen Kristuksen oppia!

        Yritin samaa asiaa kuin jaikal on selotanut, selventää useilla raamatunkohdilla, viimeksi kirjoituksessani "Jeesus ja apostolit analysoivat" klo 8:24 tänä aamuna.

        '


      • Jonah kirjoitti:

        Kun lukee noita jaikalin ajatelmia, niin tulee mieleen, mitä saarnaaja, Daavidin poika sanoi:

        Saarn. 7:29 (7:30) Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

        Sama King James Bible:
        Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

        ”Mutkia”, jonka sijasta KJV on käyttänyt sanaa ”inventions” tarkoittaa, alkukielellä ”keksintöjä, keksimisiä, kuvitelmia, ajatelmia”.

        Jae selvällä suomenkielellä sanottuna:
        Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt eli havainnut, että Jumala on tehnyt ihmisen suoraksi oikeamieliseksi, mutta he ovat haeskelleet monia kuviteltuja ajatelmia.
        Eli ovat sepittäneet mutkikkaita selityksiä

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.

        Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.

        >>>Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.


      • ml213.
        Jonah kirjoitti:

        Kun lukee noita jaikalin ajatelmia, niin tulee mieleen, mitä saarnaaja, Daavidin poika sanoi:

        Saarn. 7:29 (7:30) Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

        Sama King James Bible:
        Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

        ”Mutkia”, jonka sijasta KJV on käyttänyt sanaa ”inventions” tarkoittaa, alkukielellä ”keksintöjä, keksimisiä, kuvitelmia, ajatelmia”.

        Jae selvällä suomenkielellä sanottuna:
        Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt eli havainnut, että Jumala on tehnyt ihmisen suoraksi oikeamieliseksi, mutta he ovat haeskelleet monia kuviteltuja ajatelmia.
        Eli ovat sepittäneet mutkikkaita selityksiä

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.

        Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.
        -----

        Jos ymmärrän jaikalin pohdinnat asiasta oikein, niin lyhyesti ja yksinkertaisesti ilmaisten hän tarkoittaa tätä.

        Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää. Voihan Raamatun ilmoituksen mukaan tämä puhdas ihminen palata takasin siihen tilaan, josta tuli.Jaikal ei painota erikoisemmin valvomisen tärkeyttä ja siksi asian voi helposti ymmärtää väärin.
        No, tämä oli oma näkemykseni hänen ajattelustaan ja ymmärrän hänen olevan oikealla tiellä.Monasti näitä syvällisiä asioita helposti vääristää asioiden painotus.


      • ml213.
        Jonah kirjoitti:

        Kun lukee noita jaikalin ajatelmia, niin tulee mieleen, mitä saarnaaja, Daavidin poika sanoi:

        Saarn. 7:29 (7:30) Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

        Sama King James Bible:
        Lo, this only have I found, that God hath made man upright; but they have sought out many inventions.

        ”Mutkia”, jonka sijasta KJV on käyttänyt sanaa ”inventions” tarkoittaa, alkukielellä ”keksintöjä, keksimisiä, kuvitelmia, ajatelmia”.

        Jae selvällä suomenkielellä sanottuna:
        Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt eli havainnut, että Jumala on tehnyt ihmisen suoraksi oikeamieliseksi, mutta he ovat haeskelleet monia kuviteltuja ajatelmia.
        Eli ovat sepittäneet mutkikkaita selityksiä

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.

        Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.

        Sekin helpottaa jaikalin tuoman asian ymmärtämistä kun ymmärtää miten "Vanhurskas on elävä uskosta". Siis kun ihminen uskoo, niin luonnoloisesti tämä uskosta elävä ihminen kaihtaa syntiä eli ei tee sitä.

        Ja suurin pointti tässä onkin tuo USKO. Jos vanhurskas ihminen ei eläisi uskosta, niin hön olisi se entinen sama syntinen ihminen.

        Siis usko ohjaa ihmisen tahtoa ja tekemistä, mutta on huomioitava, miten meissä vaikuttaa myös loppuun asti lihallisuutemme ja taistelu on näiden kahden välillä loppuuin asti. Ihminen ei ole enää vanhurskas,- jos hän elää lihanmielestä,- ei uskosta.


      • Tapio522eikirj.
        jaikal kirjoitti:

        >>>Jumalan suoraksi tekemä ihminen sanoo: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
        Niinkuin Tapiokin sanoo.

        jaikal: "Sinä katsoisit lastasi ja huomaisit että vaatteet ovat samat ja yhtä puhtaat kuin silloin kun sinä hetki sitten puit ne hänen päälleen".
        ---
        Ei minun mielestäni.
        Ihostakin erittyy koko ajan kuona-aineita ja ulkoapäin tarttuu kaikenlaista likaa ja pölyä, heti kun vaatteet päällensä laittaa.
        Likaa ei välttämättä näe paljain silmin.
        (jotkut puhuvat ns. "siivosyntisistä")
        Vaatteet pölyttyy, vaikka niitä ei käyttäisikään.

        Tänään kirkossa saarnaaja toi hyvän sanapaikan esiin:
        "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" (1.Joh. 1:9 ).

        Tämän saman sanan paikan eräs uskonveli kirjoitti Raamattuni loppusivulle.
        Syntisinä saamme tulla Herran tykö ja "hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä".
        Tähän sanan lupaukseen saamme luottaa.

        Jeesus sanoo omavanhurskaille:
        "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan" (Matt.21:31).


      • ml213. kirjoitti:

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.
        -----

        Jos ymmärrän jaikalin pohdinnat asiasta oikein, niin lyhyesti ja yksinkertaisesti ilmaisten hän tarkoittaa tätä.

        Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää. Voihan Raamatun ilmoituksen mukaan tämä puhdas ihminen palata takasin siihen tilaan, josta tuli.Jaikal ei painota erikoisemmin valvomisen tärkeyttä ja siksi asian voi helposti ymmärtää väärin.
        No, tämä oli oma näkemykseni hänen ajattelustaan ja ymmärrän hänen olevan oikealla tiellä.Monasti näitä syvällisiä asioita helposti vääristää asioiden painotus.

        >>>Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää.


      • Tapio522eikirj.
        ml213. kirjoitti:

        Saarnaajan löytö pätee hyvin Jaikalin syntinen/vanhurskas sepitelmään, josta ei saa mitään tolkkua.
        -----

        Jos ymmärrän jaikalin pohdinnat asiasta oikein, niin lyhyesti ja yksinkertaisesti ilmaisten hän tarkoittaa tätä.

        Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää. Voihan Raamatun ilmoituksen mukaan tämä puhdas ihminen palata takasin siihen tilaan, josta tuli.Jaikal ei painota erikoisemmin valvomisen tärkeyttä ja siksi asian voi helposti ymmärtää väärin.
        No, tämä oli oma näkemykseni hänen ajattelustaan ja ymmärrän hänen olevan oikealla tiellä.Monasti näitä syvällisiä asioita helposti vääristää asioiden painotus.

        ml213: "Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen....".
        ---
        Koska Paavali tunnustaa olevansa ”syntisistä suurin” (1.Tim.5:11) , saa hän myös kokea todeksi: ”...missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room 5:20).

        Tässä ketjussa on hyvä kirjoitus, joka sopii hyvin edellä olevaan Paavalin teksteihin.
        Lainaan sitä vielä tähän.

        ”Mutta synti ei lihasta poistu ennen kehon kuolemaa. Joka toisin väittää, hän ei ole vielä herännyt synnin unesta tuntemaan syntiään. Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta”.


      • Tapio522eikirj.
        jaikal kirjoitti:

        >>>Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää.

        jaikal: "Oikea pyhitys ja vanhurskas syntiä vastaan taisteleva elämä nousee lahjavanhurskauden ja sen ymmärtämisen perustalta".
        --
        Kysymyksiä.

        Kuka saa ARMON?

        Kelpaako sellaiselle ihmiselle Jumalan armo, joka väittää olevansa synnitön?

        Toteutuuko synnittömän ihmisen kohdalla se, mistä Paavali kirjoittaa Tiitukselle:
        "Jumalan ARMO... kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,...(Tiit. 2:11-12 )?


      • Tapio522eikirj.
        jaikal kirjoitti:

        >>>Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen, onhan hänen syntinsä käsitelty ja anteeksi annettu.

        Taas kokonaan toinen alue on se tosiasia, että tämä puhdas ihminen mahdollistuu tekemään syntiä ja siksi itsensä valvominen on tärkeää.

        jaikal: ”Oikea pyhitys ja vanhurskas syntiä vastaan taisteleva elämä nousee lahjavanhurskauden ja sen ymmärtämisen perustalta”

        Utulila: ”Lahjavahurskautta ei voi oikein käsittää, ellei sitä näe omaa syntisyyttä vasten” .

        Kumpi näkemys on ”tasapainoisempi”?

        Kommentteja!


      • Tapio522eikirj. kirjoitti:

        ml213: "Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen....".
        ---
        Koska Paavali tunnustaa olevansa ”syntisistä suurin” (1.Tim.5:11) , saa hän myös kokea todeksi: ”...missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room 5:20).

        Tässä ketjussa on hyvä kirjoitus, joka sopii hyvin edellä olevaan Paavalin teksteihin.
        Lainaan sitä vielä tähän.

        ”Mutta synti ei lihasta poistu ennen kehon kuolemaa. Joka toisin väittää, hän ei ole vielä herännyt synnin unesta tuntemaan syntiään. Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta”.

        toisin päin. Silloin minua käy sinua sääliksi.

        >>>Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta”.


      • ml213.
        Tapio522eikirj. kirjoitti:

        ml213: "Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen....".
        ---
        Koska Paavali tunnustaa olevansa ”syntisistä suurin” (1.Tim.5:11) , saa hän myös kokea todeksi: ”...missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room 5:20).

        Tässä ketjussa on hyvä kirjoitus, joka sopii hyvin edellä olevaan Paavalin teksteihin.
        Lainaan sitä vielä tähän.

        ”Mutta synti ei lihasta poistu ennen kehon kuolemaa. Joka toisin väittää, hän ei ole vielä herännyt synnin unesta tuntemaan syntiään. Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta”.

        Tähdennän, miten ihmiseltä vie synti syvän iloitsemisen mahdollisuuden.Siis kaikki Jumalan tahdon vastaiset ajatukset ja teot vaikeuttavat syvän ilon omistamista.Puhumattakaan siitä, miten ihmisen kehitykseen vaikuttaa synti.

        Kun Jumalan kutsuessa ihminen uudestisyntyy, niin ennen uudestisyntymistään ihmiknen on synnin kahleissa ja siten iloitseminen on pinnalllista ja lyhytkestoista. Monasti ihminen todellisuudessa peittää tämän tilan naurureaktiolla.
        Siis ihmisen ongelma liittyy menneisyyteen ja juuri pelastuminen Jumalan lapseksi poistaa tämän menneisyyden vaikutuksen. Siis ihminen saa synnit anteeksi ja monasti ihmisellä on ongelmana epäusko.Siis ihminen itse pyrkii muistelemaan ja ahdistumaan mitä aiemmin tuli tehdyksi.

        Ihmiselle on erittäin hyväksi puhdistaa se pöytä puhtaaksi ja pitää huli siitä, että se pöytä säilyy puhtaana vlvomisen kautta. Näin ihminen mahdollistuu elämään pitkäkestoisesti rikasta elämää ja iloitsemaan syvällisesti,johon liittyy vahvasti myös tunteet. "Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon; iloitkaa" Fil 4:4

        Sekin on tosiasia, jos ihminen itse ihmisenä jää kiinni menneisyyteensä/syntiin tai kuvittelee, mioten mahdollistuu edelleenkin lankeamaan syntiin, niin nämä tekijät vievät ihmiseltä aidon ilon.Hän ikään kuin pelkää mitä VOISI tapahtua jne... eli todellisuudessa elää; "minä maan matonen matkalla".

        Siis ihmisen tulisi uskoa miten on saanut synnit anteeksi ja valvoa, ettei tekisi syntiä. Ainut tie ihmisen aitoon ja syvään elämiseen tunnetasolla.Niin, ihmisen kehityksen/kin ongelma on menneisyyden vaikutus tulevaisuuteen ja juuri tähän liittyen menneisyyden asiat tulisi olla ratkaistu.


      • Tapio522eikirj. kirjoitti:

        jaikal: ”Oikea pyhitys ja vanhurskas syntiä vastaan taisteleva elämä nousee lahjavanhurskauden ja sen ymmärtämisen perustalta”

        Utulila: ”Lahjavahurskautta ei voi oikein käsittää, ellei sitä näe omaa syntisyyttä vasten” .

        Kumpi näkemys on ”tasapainoisempi”?

        Kommentteja!

        >>>jaikal: ”Oikea pyhitys ja vanhurskas syntiä vastaan taisteleva elämä nousee lahjavanhurskauden ja sen ymmärtämisen perustalta”>Utulila: ”Lahjavahurskautta ei voi oikein käsittää, ellei sitä näe omaa syntisyyttä vasten” .


      • ml213.
        Tapio522eikirj. kirjoitti:

        ml213: "Kun syntinen ihminen ottaa pelastuksen vastaan eli uudestisyntyy, niin Jeesuksen sovitustyö ja veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. Siis hän ei ole enää syntinen....".
        ---
        Koska Paavali tunnustaa olevansa ”syntisistä suurin” (1.Tim.5:11) , saa hän myös kokea todeksi: ”...missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room 5:20).

        Tässä ketjussa on hyvä kirjoitus, joka sopii hyvin edellä olevaan Paavalin teksteihin.
        Lainaan sitä vielä tähän.

        ”Mutta synti ei lihasta poistu ennen kehon kuolemaa. Joka toisin väittää, hän ei ole vielä herännyt synnin unesta tuntemaan syntiään. Sääli sinua miesparkaa. Lähellä Jumalaa elävällä ihmisellä on myös elävä synnintunto. Jolla ei ole synnintuntoa hän elää mielikuvituksissaan, itsepetoksessa ja kaukana Jumalasta”.

        Mutta, ymmärräthän selkeästi, miten ihmisellä on täysin eri tilanne kun hän tekee syntiä ennen uudestisyntymistään kuin uudestisyntymisen jälkeen.Tämä uudestisyntynyt ihminen on aivan eri ymmärryksen omaava ihminen syntiin/kin nähden.

        Juuri uudestisyntymisessä avartunut ymmärrys ja sen vaikutus on ratkaisevassa osassa.


    • Näin jaikal todistaa: >>luuletteko te ihan vakavissanne että joku aikuinen ihminen
      pysytyisi elämään synnittömästi edes yhden päivän. En minä ainakaan.>Syntisyyden hedelmä on synnilliset teot (synti) ja häpeä.

      • Sinä,Semper

        et ymmärrä Jaikalin kirjoituksia. Ihmettelen tapaasi -uskovana-tuoda esille omaa näkökantaasi:
        kirjoituksesi on ylimielistä ja riitaa haastavaa,eikä sellainen ole Jumalasta. Itsessäsi et huomaa
        sitä,mistä häntä syytät.Kyse ei ole enää keskustelusta,vaan sinä pyrit motivoimaan lukijoita
        näkemään vääränä Jaikalin kirjoitukset:joista tulee selvästi esille Jumalan armon tunteminen.


      • Sinä,Semper kirjoitti:

        et ymmärrä Jaikalin kirjoituksia. Ihmettelen tapaasi -uskovana-tuoda esille omaa näkökantaasi:
        kirjoituksesi on ylimielistä ja riitaa haastavaa,eikä sellainen ole Jumalasta. Itsessäsi et huomaa
        sitä,mistä häntä syytät.Kyse ei ole enää keskustelusta,vaan sinä pyrit motivoimaan lukijoita
        näkemään vääränä Jaikalin kirjoitukset:joista tulee selvästi esille Jumalan armon tunteminen.

        En ymmärrä sitä Sanan vastaista ristiriitaisuutta, joka Jaikalin kirjoituksissa esiintyy.

        En ymmärrä enkä hyväksy sitä korvasyyhyyn perustuvaa Jumalan sanan valikointia,
        jota Jaikal kirjoituksissaan harrastaa. Sitä en todella ymmärrä - enkä haluakaan.

        Hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivän illanjatkoa sinulle. Jumala sinua siunatkoon!

        PS.
        Tulkaamme motivoiduiksi Jumalan sanasta ja totuudesta!
        Palstakirjoituksista ottakaamme vain se, mikä hyvää on.


      • S.F. "Jaikalin todistus osoittaa, että hänet on "vanhurskautettu" synnin palvelijaksi; siinä
        määrin kepeästi hän suhtautuu syntiseen vaellukseen ja synnin harjoittamiseen.
        Ei mitään kehotusta, ei mitään Jumalan mielen mukaista murhetta siitä, että hän
        käytännössä hyväksyy huolettoman elämän synnissä - ja vieläpä synnittömänä"!
        --------------
        PYHITYS
        linkistä: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/usko/usko1h.html

        "Kristukseen uskovan elämää leimaa sekoitus heikkoutta ja voimaa, kärsimystä ja iloa, luottamusta ja toiveissa pettymistä, turvallisuutta ja pelkoa, menestystä ja vastoinkäymistä, epätoivoa ja toivoa, kiitosta ja panettelua, katkeraa itkua ja vapauttavaa naurua, sairautta ja terveyttä ja lopuksi kaikkein varmimpana vaiheena - usein vähiten sitä odottaessamme - kuolema.

        Meidän on opittava pitämään yhdessä tällaiset vastakkaiset kuvaukset uskonelämästä. On helpompi yksinkertaistaa ja korostaa vain toista puolta. Kuitenkaan Jumalan Hengen meissä tapahtuvaa työtä ei voida kuvata totuudellisesti muuten kuin näennäisesti toisensa poissulkevien vastakohtien avulla.

        Eräänä seurauksena tästä on, että Raamattua tuekseen käyttäen pyhityksestä opetetaan varsin eri tavoin ja kristityt ovat kovin eri mieltä".
        (Olavi Peltola)
        --------------
        S.F. "Yksipuolisille ja huolettomille ylistäjille suosittelen kuuliaisuutta Jumalan Sanalle".
        Hyvä kehoitus.
        Ei sorruta huolettomaan vaellukseen.


      • Kirjoituksissanne
        Tapio522 kirjoitti:

        S.F. "Jaikalin todistus osoittaa, että hänet on "vanhurskautettu" synnin palvelijaksi; siinä
        määrin kepeästi hän suhtautuu syntiseen vaellukseen ja synnin harjoittamiseen.
        Ei mitään kehotusta, ei mitään Jumalan mielen mukaista murhetta siitä, että hän
        käytännössä hyväksyy huolettoman elämän synnissä - ja vieläpä synnittömänä"!
        --------------
        PYHITYS
        linkistä: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/usko/usko1h.html

        "Kristukseen uskovan elämää leimaa sekoitus heikkoutta ja voimaa, kärsimystä ja iloa, luottamusta ja toiveissa pettymistä, turvallisuutta ja pelkoa, menestystä ja vastoinkäymistä, epätoivoa ja toivoa, kiitosta ja panettelua, katkeraa itkua ja vapauttavaa naurua, sairautta ja terveyttä ja lopuksi kaikkein varmimpana vaiheena - usein vähiten sitä odottaessamme - kuolema.

        Meidän on opittava pitämään yhdessä tällaiset vastakkaiset kuvaukset uskonelämästä. On helpompi yksinkertaistaa ja korostaa vain toista puolta. Kuitenkaan Jumalan Hengen meissä tapahtuvaa työtä ei voida kuvata totuudellisesti muuten kuin näennäisesti toisensa poissulkevien vastakohtien avulla.

        Eräänä seurauksena tästä on, että Raamattua tuekseen käyttäen pyhityksestä opetetaan varsin eri tavoin ja kristityt ovat kovin eri mieltä".
        (Olavi Peltola)
        --------------
        S.F. "Yksipuolisille ja huolettomille ylistäjille suosittelen kuuliaisuutta Jumalan Sanalle".
        Hyvä kehoitus.
        Ei sorruta huolettomaan vaellukseen.

        Semper ja Tapio olette yhtämieltä siitä,että helluntailaiset ovat:
        yksipuolisia ja huolettomia ylistäjiä..?!


      • Kirjoituksissanne kirjoitti:

        Semper ja Tapio olette yhtämieltä siitä,että helluntailaiset ovat:
        yksipuolisia ja huolettomia ylistäjiä..?!

        En sanoisi noin.
        "Yksipuolisia ja huolettomia ylistäjiä" löytyy meistä jokaisesta uskonsuuntaan katsomatta.

        Kuinka vaikeata meidän onkaan todeta Paavalin tavoin itsestämme "minä syntisistä suurin" (Huom! Aikamuodossa preesens) ja samalla uskoa, että kuinka paljon Vapahtajamme meitä kuitenkin rakastaa.
        Tämä on luonnolliselle ihmiselle mahdotonta.

        Vain Jumalan Pyhä Henki voi osoittaa meille todeksi "synnin, vanhurskauden ja tuomion".
        --
        http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001
        "Oikeastaan kaipaan, ystävät, itsessäni ja teissä sitä, että meistä tulisi niin suuria syntisiä, että nöyrtyisimme tunnustamaan reilusti syntimme ja tunnustamaan, että Jumalan armo on suurempi kuin meidän syntimme. Eikö ole ihana asia saada uskoa tällainen evankeliumi.

        Kellä on perhe hajoamassa, kellä on sairaus, joka osoittaa, että elinpäivät ovat vähissä, kellä on taloudellinen hätä, Kristus on lohduttamassa kaikkia.
        Olkaamme me, jotka kannamme kristityn nimeä, lohduttamassa ja levittämässä rakkauden eikä tuomion ja arvostelun tuoksua".
        (Jaakko Haapala)
        ----------
        Tänäänkin Jeesus kuuluttaa:
        "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt. 11:28) .


      • Tapio522 kirjoitti:

        S.F. "Jaikalin todistus osoittaa, että hänet on "vanhurskautettu" synnin palvelijaksi; siinä
        määrin kepeästi hän suhtautuu syntiseen vaellukseen ja synnin harjoittamiseen.
        Ei mitään kehotusta, ei mitään Jumalan mielen mukaista murhetta siitä, että hän
        käytännössä hyväksyy huolettoman elämän synnissä - ja vieläpä synnittömänä"!
        --------------
        PYHITYS
        linkistä: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/usko/usko1h.html

        "Kristukseen uskovan elämää leimaa sekoitus heikkoutta ja voimaa, kärsimystä ja iloa, luottamusta ja toiveissa pettymistä, turvallisuutta ja pelkoa, menestystä ja vastoinkäymistä, epätoivoa ja toivoa, kiitosta ja panettelua, katkeraa itkua ja vapauttavaa naurua, sairautta ja terveyttä ja lopuksi kaikkein varmimpana vaiheena - usein vähiten sitä odottaessamme - kuolema.

        Meidän on opittava pitämään yhdessä tällaiset vastakkaiset kuvaukset uskonelämästä. On helpompi yksinkertaistaa ja korostaa vain toista puolta. Kuitenkaan Jumalan Hengen meissä tapahtuvaa työtä ei voida kuvata totuudellisesti muuten kuin näennäisesti toisensa poissulkevien vastakohtien avulla.

        Eräänä seurauksena tästä on, että Raamattua tuekseen käyttäen pyhityksestä opetetaan varsin eri tavoin ja kristityt ovat kovin eri mieltä".
        (Olavi Peltola)
        --------------
        S.F. "Yksipuolisille ja huolettomille ylistäjille suosittelen kuuliaisuutta Jumalan Sanalle".
        Hyvä kehoitus.
        Ei sorruta huolettomaan vaellukseen.

        ensimmäisessä kappaleessa on selvää jaikalin aiheetonta panettelua ja S.F;n oma muokattu muunnos jaikalin kirjoituksesta ja tehty panettelutarkoituksessa, eikä ole toistamisesi arvoinen;

        3. Mooseksen kirja 19:
        16 "Älä liiku panettelijana kansasi keskellä äläkä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra."

        '


      • Tapio522 kirjoitti:

        En sanoisi noin.
        "Yksipuolisia ja huolettomia ylistäjiä" löytyy meistä jokaisesta uskonsuuntaan katsomatta.

        Kuinka vaikeata meidän onkaan todeta Paavalin tavoin itsestämme "minä syntisistä suurin" (Huom! Aikamuodossa preesens) ja samalla uskoa, että kuinka paljon Vapahtajamme meitä kuitenkin rakastaa.
        Tämä on luonnolliselle ihmiselle mahdotonta.

        Vain Jumalan Pyhä Henki voi osoittaa meille todeksi "synnin, vanhurskauden ja tuomion".
        --
        http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001
        "Oikeastaan kaipaan, ystävät, itsessäni ja teissä sitä, että meistä tulisi niin suuria syntisiä, että nöyrtyisimme tunnustamaan reilusti syntimme ja tunnustamaan, että Jumalan armo on suurempi kuin meidän syntimme. Eikö ole ihana asia saada uskoa tällainen evankeliumi.

        Kellä on perhe hajoamassa, kellä on sairaus, joka osoittaa, että elinpäivät ovat vähissä, kellä on taloudellinen hätä, Kristus on lohduttamassa kaikkia.
        Olkaamme me, jotka kannamme kristityn nimeä, lohduttamassa ja levittämässä rakkauden eikä tuomion ja arvostelun tuoksua".
        (Jaakko Haapala)
        ----------
        Tänäänkin Jeesus kuuluttaa:
        "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt. 11:28) .

        suurin", koska hän oli vainonnut Jumalan seurakuntaa, ja teko saattoi olla jopa pistimenä hänen lihassaan, mutta toisin kuin sinä, Tapio522, hän tahtoi tehdä lukijoille selväksi sen, että hän oli tehnyt pahat tekonsa synnin pettämänä ja synnin eksyttämänä sekä tietämättömänä ja epäuskossa:

        1. Timoteuskirje 1:
        13 "minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa",

        Varmaa kuitenkin lienee ettei Paavali kääntymisensä jälkeen tietoisena enää "preesensissä" harjoittanut ainakaan saman synnin tekoa, vaan yritti vilpittömästi selittää että oli ollut ennen kääntymistään synnin orja ja synnin palvelija, ja lykkäsi sekä omat että kuuntelijoidensa pahat teot synnin teoiksi;

        Roomalaiskirje 7
        17 "Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
        18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
        19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
        20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu."

        Heprealaiskirje 3:
        13 "vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: »tänä päivänä«, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;"

        '


      • ekivaari kirjoitti:

        suurin", koska hän oli vainonnut Jumalan seurakuntaa, ja teko saattoi olla jopa pistimenä hänen lihassaan, mutta toisin kuin sinä, Tapio522, hän tahtoi tehdä lukijoille selväksi sen, että hän oli tehnyt pahat tekonsa synnin pettämänä ja synnin eksyttämänä sekä tietämättömänä ja epäuskossa:

        1. Timoteuskirje 1:
        13 "minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa",

        Varmaa kuitenkin lienee ettei Paavali kääntymisensä jälkeen tietoisena enää "preesensissä" harjoittanut ainakaan saman synnin tekoa, vaan yritti vilpittömästi selittää että oli ollut ennen kääntymistään synnin orja ja synnin palvelija, ja lykkäsi sekä omat että kuuntelijoidensa pahat teot synnin teoiksi;

        Roomalaiskirje 7
        17 "Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
        18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
        19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
        20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu."

        Heprealaiskirje 3:
        13 "vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: »tänä päivänä«, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;"

        '

        Jos Paavali käyttää "OLEN"-sanaa (=Preesens), niin miksi mennä muuttamaan Paavalin sanoja muuksi.
        Itse en ainakaan rohkeneisi sitä tehdä.

        Tuskin Paavali tarkoittaa syntinen-sanalla yksittäisiä tekoja!
        Eiköhän kyse ole jostain suuremmasta asiasta, josta Johannes kirjoittaa:
        1.Joh. 1:8
        "Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä".

        "Pyhä Henki näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion".
        Tuskin synti-sana tässäkään kohden tarkoittaa vain yksittäisiä tekoja.

        Vai olenko täysin väärässä?

        AADAM JA KRISTUS
        Room. 5:12-21
        5:18"Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;...".
        --
        Aadamin kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema kaikkien ihmisten osaksi (12). Kuolema kuului ensimmäiselle ihmiselle lausuttuun kiroukseen: ”...maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19).

        Kuoleman tuleminen kaikkien osaksi johtuu siitä, että ”kaikki ovat syntiä tehneet” (12). Yksikään ihminen ei ole poikkeus tästä. Aadamin synti on syynä siihen, että me kaikki teemme syntiä. Synti hallitsee maailmassa kaikkialla. Vasta Kristuksessa se kukistetaan (17-19). Synti on tosiasia.

        Paavali vertaa Aadamia ja Kristusta toisiinsa siinä, että kummankin teosta koituu ratkaisevat seuraukset koko ihmiskunnalle (19).
        Kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat uskon kautta vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi (21). Jokaisen on henkilökohtaisesti suostuttava ottamaan Kristus vastaan.
        Evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat" (Room.1:16).
        --
        Virsi 299
        1.
        Ei mikään niin voi virvoittaa,
        en muusta iloani saa,
        ei autuutta saa suurempaa
        kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
        2.
        En lepoa mä löytänyt,
        en muusta mistään tyyntynyt,
        ennen kuin löysin aartehen,
        ystävän, Herran Jeesuksen.
        3.
        Muu vaivoissa ei lohduta,
        ei auta kuolon tuskissa,
        ei päästä alta murheitten
        kuin läsnäolo Jeesuksen.
        4.
        Valmisti kuuliaisuuden,
        aukaisi oven autuuden
        Jumala meille Pojassaan,
        kun antoi hänet kuolemaan.
        5.
        Ainoa anteeksantamus,
        ainoa synnin sovitus
        ja ainoa tie armohon
        Jeesuksen risti yksin on.


      • ekivaari kirjoitti:

        suurin", koska hän oli vainonnut Jumalan seurakuntaa, ja teko saattoi olla jopa pistimenä hänen lihassaan, mutta toisin kuin sinä, Tapio522, hän tahtoi tehdä lukijoille selväksi sen, että hän oli tehnyt pahat tekonsa synnin pettämänä ja synnin eksyttämänä sekä tietämättömänä ja epäuskossa:

        1. Timoteuskirje 1:
        13 "minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa",

        Varmaa kuitenkin lienee ettei Paavali kääntymisensä jälkeen tietoisena enää "preesensissä" harjoittanut ainakaan saman synnin tekoa, vaan yritti vilpittömästi selittää että oli ollut ennen kääntymistään synnin orja ja synnin palvelija, ja lykkäsi sekä omat että kuuntelijoidensa pahat teot synnin teoiksi;

        Roomalaiskirje 7
        17 "Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
        18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
        19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
        20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu."

        Heprealaiskirje 3:
        13 "vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: »tänä päivänä«, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;"

        '

        Jos ei voi yhtyä Paavalin sanoihin "minä syntisistä suurin" (Huom! Aikamuodossa preesens), niin kuinka voi uskoa todeksi senkään, kuinka Vapahtajamme meitä kuitenkin rakastaa syntisyydestämme huolimatta.

        Snl. 28:13
        "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon".

        Ihmettelen todella, jos joku voi tulla Herransa eteen synnittömänä.
        Rukous:
        "Herra, ole minulle syntiselle armollinen".


      • Tapio522 kirjoitti:

        Jos Paavali käyttää "OLEN"-sanaa (=Preesens), niin miksi mennä muuttamaan Paavalin sanoja muuksi.
        Itse en ainakaan rohkeneisi sitä tehdä.

        Tuskin Paavali tarkoittaa syntinen-sanalla yksittäisiä tekoja!
        Eiköhän kyse ole jostain suuremmasta asiasta, josta Johannes kirjoittaa:
        1.Joh. 1:8
        "Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä".

        "Pyhä Henki näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion".
        Tuskin synti-sana tässäkään kohden tarkoittaa vain yksittäisiä tekoja.

        Vai olenko täysin väärässä?

        AADAM JA KRISTUS
        Room. 5:12-21
        5:18"Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;...".
        --
        Aadamin kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema kaikkien ihmisten osaksi (12). Kuolema kuului ensimmäiselle ihmiselle lausuttuun kiroukseen: ”...maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19).

        Kuoleman tuleminen kaikkien osaksi johtuu siitä, että ”kaikki ovat syntiä tehneet” (12). Yksikään ihminen ei ole poikkeus tästä. Aadamin synti on syynä siihen, että me kaikki teemme syntiä. Synti hallitsee maailmassa kaikkialla. Vasta Kristuksessa se kukistetaan (17-19). Synti on tosiasia.

        Paavali vertaa Aadamia ja Kristusta toisiinsa siinä, että kummankin teosta koituu ratkaisevat seuraukset koko ihmiskunnalle (19).
        Kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat uskon kautta vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi (21). Jokaisen on henkilökohtaisesti suostuttava ottamaan Kristus vastaan.
        Evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat" (Room.1:16).
        --
        Virsi 299
        1.
        Ei mikään niin voi virvoittaa,
        en muusta iloani saa,
        ei autuutta saa suurempaa
        kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
        2.
        En lepoa mä löytänyt,
        en muusta mistään tyyntynyt,
        ennen kuin löysin aartehen,
        ystävän, Herran Jeesuksen.
        3.
        Muu vaivoissa ei lohduta,
        ei auta kuolon tuskissa,
        ei päästä alta murheitten
        kuin läsnäolo Jeesuksen.
        4.
        Valmisti kuuliaisuuden,
        aukaisi oven autuuden
        Jumala meille Pojassaan,
        kun antoi hänet kuolemaan.
        5.
        Ainoa anteeksantamus,
        ainoa synnin sovitus
        ja ainoa tie armohon
        Jeesuksen risti yksin on.

        sitä pientä eroa, mitä jaikal ja minä olemme yrittäneet selittää, että Paavali ei tahattoman tietämättömyyden tähden tehdyillä rikkomuksilla raskauttanut synnin tekijöiksi kuulijoidensa eikä itsensä omaatuntoa, vaan nimesi niiden tekijäksi synnin eikä itsensä;

        Roomalaiskirje 7
        17 "Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. ... ...
        20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu."

        Ellet sinä hyväksy tätä "syntinen" / "vanhurskautettu"-asiaa tällä tavalla, sinä et voi hyväksyä silloin myöskään näitä apostolien opetuksia. Vai hyväksytkö, Tapio522?;

        1. Johanneksen kirje 3:
        8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.""

        1. Johanneksen kirje 3:
        9 "Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt."

        '


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        En sanoisi noin.
        "Yksipuolisia ja huolettomia ylistäjiä" löytyy meistä jokaisesta uskonsuuntaan katsomatta.

        Kuinka vaikeata meidän onkaan todeta Paavalin tavoin itsestämme "minä syntisistä suurin" (Huom! Aikamuodossa preesens) ja samalla uskoa, että kuinka paljon Vapahtajamme meitä kuitenkin rakastaa.
        Tämä on luonnolliselle ihmiselle mahdotonta.

        Vain Jumalan Pyhä Henki voi osoittaa meille todeksi "synnin, vanhurskauden ja tuomion".
        --
        http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=saarnapuhe&id=haapala_jaakko_001
        "Oikeastaan kaipaan, ystävät, itsessäni ja teissä sitä, että meistä tulisi niin suuria syntisiä, että nöyrtyisimme tunnustamaan reilusti syntimme ja tunnustamaan, että Jumalan armo on suurempi kuin meidän syntimme. Eikö ole ihana asia saada uskoa tällainen evankeliumi.

        Kellä on perhe hajoamassa, kellä on sairaus, joka osoittaa, että elinpäivät ovat vähissä, kellä on taloudellinen hätä, Kristus on lohduttamassa kaikkia.
        Olkaamme me, jotka kannamme kristityn nimeä, lohduttamassa ja levittämässä rakkauden eikä tuomion ja arvostelun tuoksua".
        (Jaakko Haapala)
        ----------
        Tänäänkin Jeesus kuuluttaa:
        "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt. 11:28) .

        Tänäänkin Jeesus kuuluttaa:
        "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon" (Matt. 11:28) .
        ------

        Huomioinet Tapio, että tuo Jeesuksen kehoitus on kohdennettu ihmiselle,- joka ei ole vielä ottanut pelastusta vastaan.Siis ihmiselle, joka on syntinen ja jonka syntejä ei ole vielä sovitettu.


      • Tapio522 kirjoitti:

        Jos ei voi yhtyä Paavalin sanoihin "minä syntisistä suurin" (Huom! Aikamuodossa preesens), niin kuinka voi uskoa todeksi senkään, kuinka Vapahtajamme meitä kuitenkin rakastaa syntisyydestämme huolimatta.

        Snl. 28:13
        "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon".

        Ihmettelen todella, jos joku voi tulla Herransa eteen synnittömänä.
        Rukous:
        "Herra, ole minulle syntiselle armollinen".

        tietäen ja täydellisesti uskoen ja luottaen, että Jumala on pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ottanut pois koko maailman synnin. Minkä Jumala on "ottanut pois", sitä en enää tarvitse itse mukanani raahata, vaan saan olla täydellisesti vapaa! "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan." [2. Kor. 5:19].

        Johannes 8:
        36 "Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."

        Galatalaiskifrje 4:
        9 "Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?"

        Tietämättömyyskin on eräänlaista orjuutta, [Ef. 4:18 ].

        '


      • ekivaari kirjoitti:

        sitä pientä eroa, mitä jaikal ja minä olemme yrittäneet selittää, että Paavali ei tahattoman tietämättömyyden tähden tehdyillä rikkomuksilla raskauttanut synnin tekijöiksi kuulijoidensa eikä itsensä omaatuntoa, vaan nimesi niiden tekijäksi synnin eikä itsensä;

        Roomalaiskirje 7
        17 "Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. ... ...
        20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu."

        Ellet sinä hyväksy tätä "syntinen" / "vanhurskautettu"-asiaa tällä tavalla, sinä et voi hyväksyä silloin myöskään näitä apostolien opetuksia. Vai hyväksytkö, Tapio522?;

        1. Johanneksen kirje 3:
        8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.""

        1. Johanneksen kirje 3:
        9 "Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt."

        '

        Paavali käyttää preesens aikamuotoa "OLEN" (sinä muutat sen "OLI"-muotoon).

        Lainaamasi sanan paikassa 1.Joh.3:8,9 on ymmärtääkseni myös preesens-aikamuoto.

        Hyväksyn molemmat, niin Paavalin kuin Johanneksen opetukset muuttamatta kummankaan aikamuotoa: Molemmat tarkoittavat senhetkistä tilannetta.

        Sinä muutat Paavalin sanomiset jostain syystä imperfektiksi (OLI).
        Tätä ihmettelen yhä uudelleen.
        Siihen on jokin syy.
        Ettei vaan se, että pidät itseäsi synnittömänä ja täydellisenä ja parempana, kuin me muut "maan matoset"?
        Toivottavasti olen väärässä.


      • ekivaari kirjoitti:

        tietäen ja täydellisesti uskoen ja luottaen, että Jumala on pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ottanut pois koko maailman synnin. Minkä Jumala on "ottanut pois", sitä en enää tarvitse itse mukanani raahata, vaan saan olla täydellisesti vapaa! "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan." [2. Kor. 5:19].

        Johannes 8:
        36 "Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."

        Galatalaiskifrje 4:
        9 "Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?"

        Tietämättömyyskin on eräänlaista orjuutta, [Ef. 4:18 ].

        '

        Voisitko sanoa ihan lyhyesti:
        Menetkö Herrasi eteen syntisenä vai synnittömänä?
        Joko- tai- ilman selittelyjä.

        Itse menen syntisenä publikaanin tavoin.


      • ml213.
        ekivaari kirjoitti:

        tietäen ja täydellisesti uskoen ja luottaen, että Jumala on pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ottanut pois koko maailman synnin. Minkä Jumala on "ottanut pois", sitä en enää tarvitse itse mukanani raahata, vaan saan olla täydellisesti vapaa! "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan." [2. Kor. 5:19].

        Johannes 8:
        36 "Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."

        Galatalaiskifrje 4:
        9 "Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?"

        Tietämättömyyskin on eräänlaista orjuutta, [Ef. 4:18 ].

        '

        Tätä syntisyyttä voi lähestyä myös lain kautta/kin.

        " ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja SYNTISILLE, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille jne.........." 1Tim. 1:9

        Kun ihminen on uudestisyntynyt, niin ihminen on uskon avulla/kautta vahvistanut lain Room. 3:31 ja juuri tämä tekijä eroittaa hänet syntisestä ihmisestä. Siis ihmisestä, joka hän ennen oli.

        Koko laki on kohdennettu syntisiä ihmisiä kohtaan,- ei vanhurskaita.Kuinka vanhurskas ihminen voisi olla enää syntinen, jos häneen ei kohdistu laki.

        Siis tässäkin tulee eroittaa se vanha entinen elämä eli ennen uudestisyntymistä ja ymmärtää uusielämä uudessa luomuksessa.Toisaalta ymmärrän Tapion vaikuden ymmärtää tätä kokonaisuutta,- koska koko vauvakaste oppi ei tunne entistä ja uutta elämää uudessa luomuksessa eli koko väärä opetus vauvakasteessa tapahtuvasta uudestisyntymisestä heijastuu vääristävästi laaja-alaisesti.

        Raamatun ilmoituksia oikein ymärtäen, niin erikosen tärkeää on huomioida koskeeko ilmoitus entistä elämää vai uudestisyntyneen ihmisen elämää uudessa luomuksesssa. Siis on Hengellinen ja lihallinen,- entinen elämä.


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        Voisitko sanoa ihan lyhyesti:
        Menetkö Herrasi eteen syntisenä vai synnittömänä?
        Joko- tai- ilman selittelyjä.

        Itse menen syntisenä publikaanin tavoin.

        Itse menen Herran eteen uskossa, miten Jeesus on sovittanut minun KAIKKI syntini ja tietäen tämän se on erikoisen suuri helpotus,- joka mahdollistaa aidon ilon tuntemiseen ja kokemiseen.Siis ei paina menniesyys ja tulevaisuuskin tuntuu hyvältä.

        PS:
        Muuten geneettisesti olen sellainen persoonallisuus, etten kestä ahdistusta oireilematta.Jos todella mielikuvani itsestäni olisivat sellaisi kuin ne olivat ennen uudestisyntymistä,- niin.- jopa puhumiseni olisi vaikeaa.Eli ihmisen synnit ja synnissä eläminen, vaikuttaa ihmisen fyysiseen kehoon/kin.Riippuen tietysti geneettisistä tekijöistä.

        Esim. mitä ymmärrän Lestaadiolaisuudesta, niin heidän joukossaan olisin erittäin oireileva ja syvällisesti syntinen.Heillähän erikoisesti on painotettu, mityen ihmisen TULEE OLLA JA KOKEA SYNTISYYTTÄ.Vaikka Jeesus juuri tuli vapauttamaan ihmisen synnin kahleista ja sen vaikutuksesta,- kokemaan syvällistä rauhaa ja iloa.


      • ei sen enempää
        ekivaari kirjoitti:

        ensimmäisessä kappaleessa on selvää jaikalin aiheetonta panettelua ja S.F;n oma muokattu muunnos jaikalin kirjoituksesta ja tehty panettelutarkoituksessa, eikä ole toistamisesi arvoinen;

        3. Mooseksen kirja 19:
        16 "Älä liiku panettelijana kansasi keskellä äläkä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra."

        '

        Lahjavanhurskaus on juhlapukumme!

        >
        ">>>Vanhurskautetttu on yhtä kuin syyttömäksi julistettu!
        Syyttömäksi julistettu syyllinen ei enää tahdo uusia rikoksiaan.


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        Voisitko sanoa ihan lyhyesti:
        Menetkö Herrasi eteen syntisenä vai synnittömänä?
        Joko- tai- ilman selittelyjä.

        Itse menen syntisenä publikaanin tavoin.

        Lueppa Tapio olikein ajan ja ajatuksen kanssa ,- syvällisesti pohtien Jesaja 32 luku kokonaan. Luku kertoo ihmisestä,- joka on ohjautunut vanhurskauden valtakuntaan sisälle.Huomioi erikoisesti minkälaisia tämän ihmisen mielikuvat ja ajatukset ovat. Teksti on kyllä vertauskuvainollista ja paikoin vaikeatajuista/kin,mutta erittäin avartavaa.
        Voisi tämän päivän termiä käyttäen sanoa, että siinä on ihmisen mielikuvat ja koko ajattelu päivitetty uuteen uskoon,- jossa ei ahdistus ja synti paina.

        Huomioi Tapio erikoisesti kohta,- jota ennen ilmoitetaan ihmisen entisestä elämästä/syntisyydestä ja tämän jälkeen tulee todellinen paukku ajatellen meidänkin aikaa ja kokemusta uudestisyntymisestä;

        "Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidään päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta.Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi jne.............."

        Jos ihminen on tänä/kin aikana ohjautunut tuohon vanhurskauden valtakuntaan, niin kerroppa Tapio missä ilmentyy hänen syntisyytensä ja synnistä tuleva murhe on ongelmallisuus.Itselleni tuo koko luku on erittäin läheinen,- koska siinä kuvataan ihmisen syvällistä/alitajuista muuttumista.

        Voisi kuvata, miten koko psykiatrian tutkimukset ja sen tuomat terapiat tähtäävät aivan samaan ihmisen muuttamiseen sairaudesta/syntisyydestä kohti syvällistä elämää ja vapautta. Mutta, suuri ero on vain siinä, että tämän TODELLISEN VAPAUDEN ihminen kokee vain vanhurskasten valtakunnassa eläen sen todeksi.

        PS.
        En malta olla mainitsematta erästä asiaa, jos tätä viestiketjua lukisi vaikka ihmisen kehitykseen ja oireiluun erikoistunut ihminen.Niin, vanhurskus on laaja käsitteinen asia ja erikoisesti laajasti vaikuttava tekijä ihmisen olemuksessa. Mielikuvissa ja reagoimisessa jne...Siis tämä vanhurskus ihmisessä on erittäin tärkeä asia,- joka vaikuttaa ihmiseen laajasti,- jopa hermoston toiminnan alueella.

        Niin, oudolta kuin se kuullostaa, niin tuossa Jesajan luvussa on myös ilmoitus;- " ja änkyttävän kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi......."

        Niin, jos haluat ymmärtää miksi yleensä KAIKKI ihmiset änkyttelevät määrätyissä tilanteissa ja erikoisesti miksi on ihmisiä joiden koko puhuminen on yhtä änkytystä, niin syvällisen ja laajan vastauksen löydät Jesajan luvusta ja erikoisesti miten vanhurskaus vaikuttaa KAIKKIIN ihmisiin. Vaikuttaa, jopa niin laajasti, että se poistaa ihmisestä änkytys reagoimisen.

        Siis koko puhehäiriö aktivoituu ihmisen sisäöisestä epävarmuudesta eli änkytys on epävarmuuden tuottama reagoimistapa ihmisaessä. REsim. avioeron ollessa akuutti vaiheessa, niin tässä tilanteessa ihmiset änkyttelevät todella paljon,- mutta puhumisen taso ennallistuu vuisien satossa eli kun ihminen kasvaa ongelman yli.

        Niin, samoin tuossa luvussa on ymmärrys, miten ihmisen KOKO ajatusmaailma luovuuksineen vapautuu kuun ihmisestä poistuu epävarmuus. Siis aistien toiminta muuttuu aktiivisemmaksi jne... Niin, tässä vanhurskaudessa on tärkein pointti se, että ihminen luottaa KAIKESSA Jumalan aivoituksiin ja antaa kaiken vallan Pyhälle Hengelle ohjata hänen ymmärrystään,- Sanansa kautta.


      • Tapio522 kirjoitti:

        Voisitko sanoa ihan lyhyesti:
        Menetkö Herrasi eteen syntisenä vai synnittömänä?
        Joko- tai- ilman selittelyjä.

        Itse menen syntisenä publikaanin tavoin.

        Herran eteen täydellisesti tästä maallisesta majasta riisuutuneena, menen hänen eteensä häneltä saamassani juhlapuvussa!

        1. Korinttolaiskirje 15:
        50 "Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta."

        En siis mene Herran eteen tämmöisenä kuin nyt olen, vaan lihan ruumiista täydellisesti riisuttuna!

        .


      • Kyllä kai sinä tunnustat sen tosiasian ettei yksikään uskova kykene elämään edes yhtä pivää täysin synnittömästi. Vai oletko sinä Semper synnitön? Joka päivä uskovakin tekee syntiä (1 Joh 2:1). Syntiä voidaan tehdä ajatuksissa, sanoilla, teoilla tai laiminlyönneillä. Jokaiselle uskovalle tulee joka päivä, jos ei muuta syntiä, niin ajatussyntiä tulee varmasti.Yksikin synnillinen ajatus on synti. Mutta nämä(kin) synnit on sovitettu Golgatalla. Tästä syystä uskova on joka päivä ja joka hetki riippuvainen Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä syystä Jeesus on puolustamassa uskovaa Isän luona taivaassa. Herra osoittaa Isälleen uskovan uskoa Häneen ja todistaa Isälleen että "Koska hän uskoo minuun, hän kuuluu minulle: vereni puhdistaa hänet kaikesta synnistä (Apt 10:43-45, 11:14,17, 15:8-9, 26:18,1 Joh 1:7). "Ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room 8:1).

        Vaikka minä olen tuonut tätäkin uskovan heikkouspuolta kirjoituksissani ja tunnustanut selvin sanoin monissa kirjoituksissani että en ole vielä päässyt synnittömyyden tilaan vaellukseni puolesta niin että en koskaan teksi mitään syntiä, minua tuomitaan itseäni synnittömänä pitäväksi fariseukseksi? Mistä tämä kaikki johtuu. Ei voi olla kysymyksessä pelkkä väärinymmärrys. Olenhan kirjoittanut asiata selvästi. Monet uskovat ovatkin ymmärtäneet sanomani aivan oikein. Mutta ne muutamat......? Miksi miksi miksi???

        Tätä syntisyys ja vanhurskauttamis asiaa voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.

        1. Miten Jumala näkee uskovan ja millainen uskova on Jumalan näkökulmasta katsottuna.
        2. Miten me itse näemme itsemme ja toisen uskovan.

        Kumpi näkökanta sinun mielestäsi on tärkeämpi? Kumpi näkökulma on sinulle auktoriteetti?
        Kumpi näkökulma siunaa ja rohkaisee sinua enemmän elämään lähellä Jumalaa?
        Minä olen kirjoittanut siitä miten ja millaisena Jumala näkee uskovan. Uskon tämän näkökulman siunaavan ja rohkaisevan uskovaa enemmän. Jumala näkee uskovan;

        1. Armosta pelastettuna (Ef 2:5,8, Tiit 2:11, 3:4-7. "Tämä sana on varma" Tiit 3:8).
        2. Jumalan lapsena (1 Joh 3:1, Gal 4:4-7).
        3. Vanhurskautettuna ja pyhitettynä (Room 3:26, 5:9, 1 Kor 6:11, Heb 10:10).
        4. Vanhurskaana ja pyhänä (Matt 13:43,49, 1 Piet 4:8, 2 Kor 5:21, Room 3:22, Apt 13:39, 1 Kor 1:2, Ef 4:12).

        Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä.


      • ekivaari kirjoitti:

        ensimmäisessä kappaleessa on selvää jaikalin aiheetonta panettelua ja S.F;n oma muokattu muunnos jaikalin kirjoituksesta ja tehty panettelutarkoituksessa, eikä ole toistamisesi arvoinen;

        3. Mooseksen kirja 19:
        16 "Älä liiku panettelijana kansasi keskellä äläkä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra."

        '

        Ekivaari esittää aikamoisen syytöksen allekirjoittanutta kohtaan.

        "En yllyttäisi ketään ylistämään yksipuolisesti lahjavanhurskautta ja saman aikaisesti
        väheksymään de facto synnin vankina elämistä. Sitä vankeuttahan 'yllyttäjä' synnistä
        vapautettuna (!!) ylpeänä esittelee "vanhurskautensa" tosiasiallisena HEDELMÄNÄ (?)."

        Samanlaisen syytöksen varmaan haluat kohdistaa myös tuohon yllä olevaan arviooni,
        jolla otan kantaa lahjavanhurskauden ylenpalttisen yksipuoliseen ylistämiseen.

        Ekivaarin olisi hyvä huomata, että perustan arvioni yksinomaan Jumalan sanaan ja sen
        KOKONAISILMOITUKSEEN. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, miten nimimerkki Jaikal
        esiintyy itsevarmana, jopa ylimielisen oloisena, ylistäjänä ja Raamatun opettajana.

        Itseoikeutetun opettajan auktoriteettia en minä ainakaan ole antanut kenellekään
        kirjoittajalle - en tällä palstalla enkä muuallakaan. Kaikki opetus on saatava arvostella
        Jumalan sanalla. Jaikalin harjoittama vahingollisen provokatorinen ylistysopetus ON
        vaarallisen yksipuolista. Siksi siitä on aiheellista varoittaa. Siksi sitä on arvosteltava.

        Se vapaus synnistä, jota jaikal opettaa, on teoreettista ja ulkokultaista farisealaista
        vapauden hokemista. Raamattu opettaa meille sellaista vapautta, jossa vanha ihminen
        viedään ristille himoineen ja haluineen. "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina,
        mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa." Room. 6:11.

        Vapaus synnistä EI ole sitä, että TEHDÄÄN syntiä. Vapaus synnistä ON sitä, että synti
        voitetaan Kristuksen kuoleman kautta - tuomitsemalla synti omassa lihassa ja viemällä
        lihan tahto ristille. Tämä ristin tie ei ole helppo omaksua kenellekään, mutta yksi on
        varmaa: jaikalin "positiiviseen ajatteluun" perustuva ylistysoppi syö kaiken pohjan pois
        siltä taistelulta, jota Sanan mukaan ON käytävä syntiä ja perkeleen juonia vastaan.

        Minulla ei ole mitään jaikalia vastaan. Mutta hänen oppiaan punnitsen Sanan vaa'alla.


      • jaikal kirjoitti:

        Kyllä kai sinä tunnustat sen tosiasian ettei yksikään uskova kykene elämään edes yhtä pivää täysin synnittömästi. Vai oletko sinä Semper synnitön? Joka päivä uskovakin tekee syntiä (1 Joh 2:1). Syntiä voidaan tehdä ajatuksissa, sanoilla, teoilla tai laiminlyönneillä. Jokaiselle uskovalle tulee joka päivä, jos ei muuta syntiä, niin ajatussyntiä tulee varmasti.Yksikin synnillinen ajatus on synti. Mutta nämä(kin) synnit on sovitettu Golgatalla. Tästä syystä uskova on joka päivä ja joka hetki riippuvainen Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä syystä Jeesus on puolustamassa uskovaa Isän luona taivaassa. Herra osoittaa Isälleen uskovan uskoa Häneen ja todistaa Isälleen että "Koska hän uskoo minuun, hän kuuluu minulle: vereni puhdistaa hänet kaikesta synnistä (Apt 10:43-45, 11:14,17, 15:8-9, 26:18,1 Joh 1:7). "Ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room 8:1).

        Vaikka minä olen tuonut tätäkin uskovan heikkouspuolta kirjoituksissani ja tunnustanut selvin sanoin monissa kirjoituksissani että en ole vielä päässyt synnittömyyden tilaan vaellukseni puolesta niin että en koskaan teksi mitään syntiä, minua tuomitaan itseäni synnittömänä pitäväksi fariseukseksi? Mistä tämä kaikki johtuu. Ei voi olla kysymyksessä pelkkä väärinymmärrys. Olenhan kirjoittanut asiata selvästi. Monet uskovat ovatkin ymmärtäneet sanomani aivan oikein. Mutta ne muutamat......? Miksi miksi miksi???

        Tätä syntisyys ja vanhurskauttamis asiaa voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.

        1. Miten Jumala näkee uskovan ja millainen uskova on Jumalan näkökulmasta katsottuna.
        2. Miten me itse näemme itsemme ja toisen uskovan.

        Kumpi näkökanta sinun mielestäsi on tärkeämpi? Kumpi näkökulma on sinulle auktoriteetti?
        Kumpi näkökulma siunaa ja rohkaisee sinua enemmän elämään lähellä Jumalaa?
        Minä olen kirjoittanut siitä miten ja millaisena Jumala näkee uskovan. Uskon tämän näkökulman siunaavan ja rohkaisevan uskovaa enemmän. Jumala näkee uskovan;

        1. Armosta pelastettuna (Ef 2:5,8, Tiit 2:11, 3:4-7. "Tämä sana on varma" Tiit 3:8).
        2. Jumalan lapsena (1 Joh 3:1, Gal 4:4-7).
        3. Vanhurskautettuna ja pyhitettynä (Room 3:26, 5:9, 1 Kor 6:11, Heb 10:10).
        4. Vanhurskaana ja pyhänä (Matt 13:43,49, 1 Piet 4:8, 2 Kor 5:21, Room 3:22, Apt 13:39, 1 Kor 1:2, Ef 4:12).

        Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä.

        "Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme KESTÄVINÄ edessämme olevassa kilvoituksessa, SILMÄT LUOTUINA uskon alkajaan ja täyttäjään, JEESUKSEEN, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
        AJATELKAA HÄNTÄ, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ETTETTE VÄSYISI ja MENETTÄISI TOIVOANNE. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan, (Heb 12:1-4)."

        Minua melkein pilkataan kahden kirjoittajan taholta. Viitataan tähän hebrealaiskirjeen sanaan "Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan" ja kysytään että oletko jaikal taistellut verille asti syntiä vastaan? Tämä pilkka johtuu siitä että nämä pilkkaajat eivät ymmärrä opetustani vanhurskauttamisen merkityksestä uskovan pyhityselämässä. Mutta mitä tuossa hebrealaiskirjeen luvussa lukee ennen "Ette vielä ole..."? Ovatko minun kriitikot lukeneet myös jakeet 1-3?

        Selitän:
        Uskova elää voittoisaa pyhityselämää taistellen syntiä vastaan KRISTUKSEN LAHJAVANHURSKAUDEN POHJALTA. Ei oman heikkoutensa ja syntisyyteensä ja heikkouksiinsa tuijottamisen pohjalta (katso edellinen viestini). Nämä kriitikot osoittavat jatkuvasti uskovien heikkouksia ja syntejä ja jaarittelevat valvomisen ja kilvoituksen tärkeydestä. Kilvoitus on tietysti tärkeää ja se on raamatullista. Mutta, he unohtavat yhden tärkeän pointtin joka tulee esille noissa hebrealaiskirjeen jakeissakin; voima kilvoitukseen tulee Kristukselta Hänen rakkautensa, armonsa ja lahjansa sekä sovituksensa seurauksien uskomisesta ja ymmärtämisestä omalle kohdalleen. Siksi kirjoitan lahjavanhurskaudesta.

        Jumalan armo ja rauha lisääntyy uskovalle Jeesuksen tuntemisen kautta, ei omien heikkouksien tuntemisen kautta;

        Lisääntyköön teille armo ja rauha (1 Piet 1:2). "...Jumalan ja meidän Herramme JEESUKSEN TUNTEMISEN kautta, koska hänen jumalallinen voimansa ON LAHJOITTANUT meille KAIKEN MITÄ ELÄMÄÄN JA JUMALISUUTEEN TARVITAAN HÄNEN TUNTEMISENSA KAUTTA, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, JOIDEN KAUTTA hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat LUPAUKSET, että te NIIDEN KAUTTA tulisitte JUMALALLISESTA LUONNOSTA OSALLISIKSI ja PELASTUISITTE SIITÄ TURMELUKSESTA, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, (2 Piet 1:2).

        Jumalan rakkauden ja armon tuntemisen ja kokemisen kautta uskova voi levätä rauhassa Kristuksessa.
        Nyt kun hänellä on rauha Jumalan kanssa, häntä kehotetaan katsomaan Jeesukseen, ei omiin synteihin.
        "juoskaamme KESTÄVINÄ edessämme olevassa kilvoituksessa, SILMÄT LUOTUINA uskon alkajaan ja täyttäjään, JEESUKSEEN," Jeesukseen katsominen antaa KESTÄVYYTTÄ kilvoituksessa. Tästä seuraa pyhityselämä.

        "AJATELKAA HÄNTÄ, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ETTETTE VÄSYISI ja MENETTÄISI TOIVOANNE." Tässä käskettiin kohdistaa myös AJATUKSET Kristukseen. Miksi näin?
        Vastaus: "ETTETTE VÄSYISI ja MENETTÄISI TOIVOANNE".

        Terve uskova katsoo Jeesukseen Kristukseen ja Hänen lahjavanhurskauteensa. Silloin hän saa voimaa kilvoitukseen. Hän ei väsy vaikka huomaa lankeavansa. Hän nousee ja jatkaa kilvoitustaan uskossa turvaten Vapahtajaansa. itseensä ja omiin epäonnistumisiin tuijottaminen masentaa. Pahimmassa tapauksessa uskova ei nouse enään koska näkee itsensä toivottomana tapauksena. Tästä syystä Raamattu käskee katsomaan Jeesukseen ja Hänen rakkauteensa ja armonsa. Meitä käsketään kasvamaan Jumalan armossa ja tuntemisessa.
        Silloin jaksamme nousta ja uskoa armon ja anteeksiantamuksen kohdallemme vaikka olemmekin niin huonoja.
        Pelastuksemme kun ei riipu meidän hyvyydestämme Jumalaa kohtaan. Se riippuu Jeesuksen hyvyydestä meitä kohtaan (Ef 2:7).

        "ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään" (2 Piet 3:18).

        Ei taaskaan käsketty kasvamaan oman syntisyyden tuntemisessa.


      • jaikal kirjoitti:

        Kyllä kai sinä tunnustat sen tosiasian ettei yksikään uskova kykene elämään edes yhtä pivää täysin synnittömästi. Vai oletko sinä Semper synnitön? Joka päivä uskovakin tekee syntiä (1 Joh 2:1). Syntiä voidaan tehdä ajatuksissa, sanoilla, teoilla tai laiminlyönneillä. Jokaiselle uskovalle tulee joka päivä, jos ei muuta syntiä, niin ajatussyntiä tulee varmasti.Yksikin synnillinen ajatus on synti. Mutta nämä(kin) synnit on sovitettu Golgatalla. Tästä syystä uskova on joka päivä ja joka hetki riippuvainen Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä syystä Jeesus on puolustamassa uskovaa Isän luona taivaassa. Herra osoittaa Isälleen uskovan uskoa Häneen ja todistaa Isälleen että "Koska hän uskoo minuun, hän kuuluu minulle: vereni puhdistaa hänet kaikesta synnistä (Apt 10:43-45, 11:14,17, 15:8-9, 26:18,1 Joh 1:7). "Ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room 8:1).

        Vaikka minä olen tuonut tätäkin uskovan heikkouspuolta kirjoituksissani ja tunnustanut selvin sanoin monissa kirjoituksissani että en ole vielä päässyt synnittömyyden tilaan vaellukseni puolesta niin että en koskaan teksi mitään syntiä, minua tuomitaan itseäni synnittömänä pitäväksi fariseukseksi? Mistä tämä kaikki johtuu. Ei voi olla kysymyksessä pelkkä väärinymmärrys. Olenhan kirjoittanut asiata selvästi. Monet uskovat ovatkin ymmärtäneet sanomani aivan oikein. Mutta ne muutamat......? Miksi miksi miksi???

        Tätä syntisyys ja vanhurskauttamis asiaa voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.

        1. Miten Jumala näkee uskovan ja millainen uskova on Jumalan näkökulmasta katsottuna.
        2. Miten me itse näemme itsemme ja toisen uskovan.

        Kumpi näkökanta sinun mielestäsi on tärkeämpi? Kumpi näkökulma on sinulle auktoriteetti?
        Kumpi näkökulma siunaa ja rohkaisee sinua enemmän elämään lähellä Jumalaa?
        Minä olen kirjoittanut siitä miten ja millaisena Jumala näkee uskovan. Uskon tämän näkökulman siunaavan ja rohkaisevan uskovaa enemmän. Jumala näkee uskovan;

        1. Armosta pelastettuna (Ef 2:5,8, Tiit 2:11, 3:4-7. "Tämä sana on varma" Tiit 3:8).
        2. Jumalan lapsena (1 Joh 3:1, Gal 4:4-7).
        3. Vanhurskautettuna ja pyhitettynä (Room 3:26, 5:9, 1 Kor 6:11, Heb 10:10).
        4. Vanhurskaana ja pyhänä (Matt 13:43,49, 1 Piet 4:8, 2 Kor 5:21, Room 3:22, Apt 13:39, 1 Kor 1:2, Ef 4:12).

        Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä.

        Raamattu ilmaisee eri tavoilla. Jeesus sanoi olevansa - y l ö s n o u s e m u s - ja elämä, (Joh.11:25) eikä kenenkään liha voi olla Kristuksessa, sillä se ei koskaan kuolisi, mutta mielemme ruumis on se, joka voi kiinnittyä ja juurtua Kristukseen.

        Kun Paavali sanoi Jumalan asettaneen meidät taivaallisiin (Ef.2:1-6) hän puhui samasta asiasta kuin Ilm.20:4-6, synnin kuolemasta eläviksi tehtyinä, joilla ei ole mitään kadotustuomiota, [Room.8:1].

        Kaikki tämä tapahtuu Hengessä eikä kirjaimessa, sillä myös Ilm.4:1,2 sanoo tämän hengellisen oven (Joh. 10:9) olevan auki, josta sisälle käyminen avaa tuon mainitsemasi "Jumalan hengellisen näkökulman" ja saamme sanoa Ilmestyskirjan kirjoittajan tavoin; "Ja kohta minä olin - h e n g e s s ä - j a - n ä i n" ...

        Mielestäni kaikki nämä kohdat kertovat siitä asiasta, jota Ilmestyskirjan 20:6 jakeessa sanotaan ensimmäiseksi ylösnousemukseksi, sillä se kuvaa meidän mielemme päässeen katselemaan taivaallisia näköaloja Siionin vuorelta, [Hepr. 12:22; Ps. 24:3; Miika 4:2; Jes. 2:3 ]

        '


      • Semper.Fidelis kirjoitti:

        Ekivaari esittää aikamoisen syytöksen allekirjoittanutta kohtaan.

        "En yllyttäisi ketään ylistämään yksipuolisesti lahjavanhurskautta ja saman aikaisesti
        väheksymään de facto synnin vankina elämistä. Sitä vankeuttahan 'yllyttäjä' synnistä
        vapautettuna (!!) ylpeänä esittelee "vanhurskautensa" tosiasiallisena HEDELMÄNÄ (?)."

        Samanlaisen syytöksen varmaan haluat kohdistaa myös tuohon yllä olevaan arviooni,
        jolla otan kantaa lahjavanhurskauden ylenpalttisen yksipuoliseen ylistämiseen.

        Ekivaarin olisi hyvä huomata, että perustan arvioni yksinomaan Jumalan sanaan ja sen
        KOKONAISILMOITUKSEEN. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, miten nimimerkki Jaikal
        esiintyy itsevarmana, jopa ylimielisen oloisena, ylistäjänä ja Raamatun opettajana.

        Itseoikeutetun opettajan auktoriteettia en minä ainakaan ole antanut kenellekään
        kirjoittajalle - en tällä palstalla enkä muuallakaan. Kaikki opetus on saatava arvostella
        Jumalan sanalla. Jaikalin harjoittama vahingollisen provokatorinen ylistysopetus ON
        vaarallisen yksipuolista. Siksi siitä on aiheellista varoittaa. Siksi sitä on arvosteltava.

        Se vapaus synnistä, jota jaikal opettaa, on teoreettista ja ulkokultaista farisealaista
        vapauden hokemista. Raamattu opettaa meille sellaista vapautta, jossa vanha ihminen
        viedään ristille himoineen ja haluineen. "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina,
        mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa." Room. 6:11.

        Vapaus synnistä EI ole sitä, että TEHDÄÄN syntiä. Vapaus synnistä ON sitä, että synti
        voitetaan Kristuksen kuoleman kautta - tuomitsemalla synti omassa lihassa ja viemällä
        lihan tahto ristille. Tämä ristin tie ei ole helppo omaksua kenellekään, mutta yksi on
        varmaa: jaikalin "positiiviseen ajatteluun" perustuva ylistysoppi syö kaiken pohjan pois
        siltä taistelulta, jota Sanan mukaan ON käytävä syntiä ja perkeleen juonia vastaan.

        Minulla ei ole mitään jaikalia vastaan. Mutta hänen oppiaan punnitsen Sanan vaa'alla.

        tähän syytökseesi ennen kuin olin sitä edes lukenut.

        Kirjoitit:

        >>>Tämä ristin tie ei ole helppo omaksua kenellekään, mutta yksi on
        varmaa: jaikalin "positiiviseen ajatteluun" perustuva ylistysoppi syö kaiken pohjan pois
        siltä taistelulta, jota Sanan mukaan ON käytävä syntiä ja perkeleen juonia vastaan.


      • jaikal kirjoitti:

        Kyllä kai sinä tunnustat sen tosiasian ettei yksikään uskova kykene elämään edes yhtä pivää täysin synnittömästi. Vai oletko sinä Semper synnitön? Joka päivä uskovakin tekee syntiä (1 Joh 2:1). Syntiä voidaan tehdä ajatuksissa, sanoilla, teoilla tai laiminlyönneillä. Jokaiselle uskovalle tulee joka päivä, jos ei muuta syntiä, niin ajatussyntiä tulee varmasti.Yksikin synnillinen ajatus on synti. Mutta nämä(kin) synnit on sovitettu Golgatalla. Tästä syystä uskova on joka päivä ja joka hetki riippuvainen Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä syystä Jeesus on puolustamassa uskovaa Isän luona taivaassa. Herra osoittaa Isälleen uskovan uskoa Häneen ja todistaa Isälleen että "Koska hän uskoo minuun, hän kuuluu minulle: vereni puhdistaa hänet kaikesta synnistä (Apt 10:43-45, 11:14,17, 15:8-9, 26:18,1 Joh 1:7). "Ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room 8:1).

        Vaikka minä olen tuonut tätäkin uskovan heikkouspuolta kirjoituksissani ja tunnustanut selvin sanoin monissa kirjoituksissani että en ole vielä päässyt synnittömyyden tilaan vaellukseni puolesta niin että en koskaan teksi mitään syntiä, minua tuomitaan itseäni synnittömänä pitäväksi fariseukseksi? Mistä tämä kaikki johtuu. Ei voi olla kysymyksessä pelkkä väärinymmärrys. Olenhan kirjoittanut asiata selvästi. Monet uskovat ovatkin ymmärtäneet sanomani aivan oikein. Mutta ne muutamat......? Miksi miksi miksi???

        Tätä syntisyys ja vanhurskauttamis asiaa voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.

        1. Miten Jumala näkee uskovan ja millainen uskova on Jumalan näkökulmasta katsottuna.
        2. Miten me itse näemme itsemme ja toisen uskovan.

        Kumpi näkökanta sinun mielestäsi on tärkeämpi? Kumpi näkökulma on sinulle auktoriteetti?
        Kumpi näkökulma siunaa ja rohkaisee sinua enemmän elämään lähellä Jumalaa?
        Minä olen kirjoittanut siitä miten ja millaisena Jumala näkee uskovan. Uskon tämän näkökulman siunaavan ja rohkaisevan uskovaa enemmän. Jumala näkee uskovan;

        1. Armosta pelastettuna (Ef 2:5,8, Tiit 2:11, 3:4-7. "Tämä sana on varma" Tiit 3:8).
        2. Jumalan lapsena (1 Joh 3:1, Gal 4:4-7).
        3. Vanhurskautettuna ja pyhitettynä (Room 3:26, 5:9, 1 Kor 6:11, Heb 10:10).
        4. Vanhurskaana ja pyhänä (Matt 13:43,49, 1 Piet 4:8, 2 Kor 5:21, Room 3:22, Apt 13:39, 1 Kor 1:2, Ef 4:12).

        Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä.

        1. Suurin meidän näkemyksiämme erottava tekijä on kysymys synnin VOITTAMISESTA.

        2. Toinen ratkaiseva ero on suhteessamme synnin TODELLISUUTEEN uskovan elämässä.
        _______________________________________________________________

        Olet tuottanut niin paljon 'opillista vyörytystä', että onnistuin jo vahingossa tyhjentämään
        yhden pitkän vastausviestini, jonka sitten jouduin poistamaan. Tein nyt uuden vastauksen.

        Kohta 1.
        Kaikki synti on Raamatun kristallin kirkkaan ilmoituksen mukaan tarkoitus saada VOITETTUA
        jokaisen uskovan elämässä. Lihassa asuva "ilmeinen synti" Gal. 5:19-21 on voitettavissa sen
        kautta, että olemme kuuliaisia Sanalle ja viemme lihan ristille himoineen ja haluineen.

        On selvää, että meille tulee tappioita tuolla "lihan rintamalla" ja sen takia voimme lukea
        Joh. 1.kirjeestä 2:1, että meillä on Isän tykönä Puolustaja, joka on syntiemme sovitus.
        Me EMME ole synnittömiä lihan syntien kohdalla, vaikka Sanan mukaan meidän EI tulisi
        langeta yhteenkään tietoiseen lihan syntiin. Lähtökohta ON täysi kuuliaisuus Jumalalle.

        Kokonaan toinen synnin alue on SYNTIRUUMIIN teot, joista Paavali kirjoittaa Room. 7:15
        ja eteenpäin. Syntiruumiissamme asuu tiedostamatonta syntiä, jonka vasta Jumalan Henki
        osoittaa synniksi uskollisen vaelluksen kautta. RUUMIIN synnin voimme kuolettaa Hengellä
        kuten Paavali kirjoittaa Room. 8:13. Syntiruumiissa asuvaa syntiä tarkoittaa myös Johannes
        1.Joh.1:8 kohdassa. Olemme valhettelijoita, jos sanomme, ettei MEISSÄ olisi syntiä.


        Kohta 2.
        Siirryn lopuksi kohtaan 2. eli synnin todellisuuteen uskovan elämässä. Jaikal tekee pahan
        virhearvion siinä, että hän piilottelee konkreettista ja todellista syntielämää milloin "lantin
        toiselle puolelle" pois silmistä ja milloin taas niihin 'toisiin silmälaseihin', joista synti "ei näy"!

        Ilmiselvästi Jaikal EI ole löytänyt todellista ratkaisua syntikysymykseen. En tarkoita sovitusta.
        Totta kai me olemme samaa mieltä siitä, että YKSIN JEESUS on sovittanut meidän syntimme.
        Tarkoitan sitä, että Jaikal kiusaantuu, jos hänelle huomauttaa siitä realiteetista, että synti
        riippuu meissä kiinni ja että siitä olisi taisteltava vapaaksi. So what, lahjavanhurskaus ja armo
        peittää synnin - lantin alle, toisiin silmälaseihin jne. Jaikalin vapaus on ja pysyy teoriatasolla.

        Jaikalin mallin vaara siis on, että synti saa lopulta rauhassa pesiä meissä, tulla ilmi ja hallita.

        Jumalan tahto on, että synti ja saatana murskataan meidän jalkojemme alle - sen kautta,
        että viemme oman itsekkään tahtomme ristille ja elämme voittoelämää Kristuksessa.


      • Semper.Fidelis kirjoitti:

        1. Suurin meidän näkemyksiämme erottava tekijä on kysymys synnin VOITTAMISESTA.

        2. Toinen ratkaiseva ero on suhteessamme synnin TODELLISUUTEEN uskovan elämässä.
        _______________________________________________________________

        Olet tuottanut niin paljon 'opillista vyörytystä', että onnistuin jo vahingossa tyhjentämään
        yhden pitkän vastausviestini, jonka sitten jouduin poistamaan. Tein nyt uuden vastauksen.

        Kohta 1.
        Kaikki synti on Raamatun kristallin kirkkaan ilmoituksen mukaan tarkoitus saada VOITETTUA
        jokaisen uskovan elämässä. Lihassa asuva "ilmeinen synti" Gal. 5:19-21 on voitettavissa sen
        kautta, että olemme kuuliaisia Sanalle ja viemme lihan ristille himoineen ja haluineen.

        On selvää, että meille tulee tappioita tuolla "lihan rintamalla" ja sen takia voimme lukea
        Joh. 1.kirjeestä 2:1, että meillä on Isän tykönä Puolustaja, joka on syntiemme sovitus.
        Me EMME ole synnittömiä lihan syntien kohdalla, vaikka Sanan mukaan meidän EI tulisi
        langeta yhteenkään tietoiseen lihan syntiin. Lähtökohta ON täysi kuuliaisuus Jumalalle.

        Kokonaan toinen synnin alue on SYNTIRUUMIIN teot, joista Paavali kirjoittaa Room. 7:15
        ja eteenpäin. Syntiruumiissamme asuu tiedostamatonta syntiä, jonka vasta Jumalan Henki
        osoittaa synniksi uskollisen vaelluksen kautta. RUUMIIN synnin voimme kuolettaa Hengellä
        kuten Paavali kirjoittaa Room. 8:13. Syntiruumiissa asuvaa syntiä tarkoittaa myös Johannes
        1.Joh.1:8 kohdassa. Olemme valhettelijoita, jos sanomme, ettei MEISSÄ olisi syntiä.


        Kohta 2.
        Siirryn lopuksi kohtaan 2. eli synnin todellisuuteen uskovan elämässä. Jaikal tekee pahan
        virhearvion siinä, että hän piilottelee konkreettista ja todellista syntielämää milloin "lantin
        toiselle puolelle" pois silmistä ja milloin taas niihin 'toisiin silmälaseihin', joista synti "ei näy"!

        Ilmiselvästi Jaikal EI ole löytänyt todellista ratkaisua syntikysymykseen. En tarkoita sovitusta.
        Totta kai me olemme samaa mieltä siitä, että YKSIN JEESUS on sovittanut meidän syntimme.
        Tarkoitan sitä, että Jaikal kiusaantuu, jos hänelle huomauttaa siitä realiteetista, että synti
        riippuu meissä kiinni ja että siitä olisi taisteltava vapaaksi. So what, lahjavanhurskaus ja armo
        peittää synnin - lantin alle, toisiin silmälaseihin jne. Jaikalin vapaus on ja pysyy teoriatasolla.

        Jaikalin mallin vaara siis on, että synti saa lopulta rauhassa pesiä meissä, tulla ilmi ja hallita.

        Jumalan tahto on, että synti ja saatana murskataan meidän jalkojemme alle - sen kautta,
        että viemme oman itsekkään tahtomme ristille ja elämme voittoelämää Kristuksessa.

        http://www.youtube.com/watch?v=AOUGNZUBMo8&feature=related

        En olen englannin kielessä hyvä. Kertokaa mitä tässä lauletaan.
        Mikä on laulun sanoma? Onko sen hengellinen laulu?


      • jaikal kirjoitti:

        http://www.youtube.com/watch?v=AOUGNZUBMo8&feature=related

        En olen englannin kielessä hyvä. Kertokaa mitä tässä lauletaan.
        Mikä on laulun sanoma? Onko sen hengellinen laulu?

        'Talent'-laulujen sanoman tunnistamisessa, mutta kuunneltuani tuota linkittämääsi laulua
        tiedän, ettei siinä ainakaan hengellisestä 'ylösnousemuksesta' kerrota. Maallinen biisi on
        varmaan kyseessä, pelkkä maallinen biisi ilman mitään hengellisesti puhuttelevaa sanomaa.

        Laulun nimiotsikko on 'You raise me up' ( = 'sinä nostat minut ylös' tai jotain sinne päin..).
        Tuo laulu ei ole yhtään paremman kuuloista kuin yltiöpäisen yksipuolinen ylistäminen
        uskonnollisella puolella. Sitä ylistystä kuullaan käytettävissäni olevien tietojen mukaan
        todella yhä yksipuolisemmin mm. helluntailaisissa ja post-helluntailaisissa seurakunnissa.

        Totuuden sanalle olisi käyttöä siellä, missä Kristuksen evankeliumi on vaihdettu "toisen
        evankeliumin" harhaan tai se on kokonaan jyrätty tunteellisen viihteen ja uskonnollisen
        fiilistelyn alle. Keskustellaan kaikessa rauhassa lisää aloituksen aiheesta, jos on aihetta.

        Hyvää illan jatkoa jaikalille ja toisillekin!"


      • jaikal kirjoitti:

        Kyllä kai sinä tunnustat sen tosiasian ettei yksikään uskova kykene elämään edes yhtä pivää täysin synnittömästi. Vai oletko sinä Semper synnitön? Joka päivä uskovakin tekee syntiä (1 Joh 2:1). Syntiä voidaan tehdä ajatuksissa, sanoilla, teoilla tai laiminlyönneillä. Jokaiselle uskovalle tulee joka päivä, jos ei muuta syntiä, niin ajatussyntiä tulee varmasti.Yksikin synnillinen ajatus on synti. Mutta nämä(kin) synnit on sovitettu Golgatalla. Tästä syystä uskova on joka päivä ja joka hetki riippuvainen Jeesuksesta Kristuksesta. Tästä syystä Jeesus on puolustamassa uskovaa Isän luona taivaassa. Herra osoittaa Isälleen uskovan uskoa Häneen ja todistaa Isälleen että "Koska hän uskoo minuun, hän kuuluu minulle: vereni puhdistaa hänet kaikesta synnistä (Apt 10:43-45, 11:14,17, 15:8-9, 26:18,1 Joh 1:7). "Ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room 8:1).

        Vaikka minä olen tuonut tätäkin uskovan heikkouspuolta kirjoituksissani ja tunnustanut selvin sanoin monissa kirjoituksissani että en ole vielä päässyt synnittömyyden tilaan vaellukseni puolesta niin että en koskaan teksi mitään syntiä, minua tuomitaan itseäni synnittömänä pitäväksi fariseukseksi? Mistä tämä kaikki johtuu. Ei voi olla kysymyksessä pelkkä väärinymmärrys. Olenhan kirjoittanut asiata selvästi. Monet uskovat ovatkin ymmärtäneet sanomani aivan oikein. Mutta ne muutamat......? Miksi miksi miksi???

        Tätä syntisyys ja vanhurskauttamis asiaa voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta.

        1. Miten Jumala näkee uskovan ja millainen uskova on Jumalan näkökulmasta katsottuna.
        2. Miten me itse näemme itsemme ja toisen uskovan.

        Kumpi näkökanta sinun mielestäsi on tärkeämpi? Kumpi näkökulma on sinulle auktoriteetti?
        Kumpi näkökulma siunaa ja rohkaisee sinua enemmän elämään lähellä Jumalaa?
        Minä olen kirjoittanut siitä miten ja millaisena Jumala näkee uskovan. Uskon tämän näkökulman siunaavan ja rohkaisevan uskovaa enemmän. Jumala näkee uskovan;

        1. Armosta pelastettuna (Ef 2:5,8, Tiit 2:11, 3:4-7. "Tämä sana on varma" Tiit 3:8).
        2. Jumalan lapsena (1 Joh 3:1, Gal 4:4-7).
        3. Vanhurskautettuna ja pyhitettynä (Room 3:26, 5:9, 1 Kor 6:11, Heb 10:10).
        4. Vanhurskaana ja pyhänä (Matt 13:43,49, 1 Piet 4:8, 2 Kor 5:21, Room 3:22, Apt 13:39, 1 Kor 1:2, Ef 4:12).

        Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä.

        "Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä"
        ---
        Emme ole Jumalia, vaan syntisiä, jotka pelastumme "YKSIN ARMOSTA, USKON KAUTTA".
        --
        Minusta on hyvin lohduttavasti sanottu Kalliissa hunajanpisarassa
        http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html:

        "Älä mittaa Kristuksen rakkautta kokemustesi, vaan lupausten mukaan.
        Ylistä Jumalaa, että Hän murskaa väärät perustukset.
        Ylistä häntä kaikista keinoista, joilla hän pitää sielun valveilla ja Kristusta etsimässä.
        Sairaudet ja kiusaukset ovat suruttomuutta ja kevytmielisyyttä parempia"
        --
        "Käy usein sairaiden ja yksinäisten luona.
        He ovat erinomaisen koulun oppilaita".
        --
        Ps 23:4
        "Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun VITSASI ja sauvasi minua lohduttavat.

        Hebr.12:4-13
        --
        12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
        12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
        12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".

        12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?

        12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

        12:9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?

        12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.

        12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

        12:12 Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";
        12:13 ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.


      • Tapio522 kirjoitti:

        "Meidän uskovien olisi hyvä panna Jumalan "silmälasit" päähämme ja katsoa itseämme ja toisiamme tästä Jumalan Sanan näkökulmasta. Meidän tulisi olla kristuskeskeisiä, ei itsekeskeisiä ja/tai syntikeskeisiä"
        ---
        Emme ole Jumalia, vaan syntisiä, jotka pelastumme "YKSIN ARMOSTA, USKON KAUTTA".
        --
        Minusta on hyvin lohduttavasti sanottu Kalliissa hunajanpisarassa
        http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html:

        "Älä mittaa Kristuksen rakkautta kokemustesi, vaan lupausten mukaan.
        Ylistä Jumalaa, että Hän murskaa väärät perustukset.
        Ylistä häntä kaikista keinoista, joilla hän pitää sielun valveilla ja Kristusta etsimässä.
        Sairaudet ja kiusaukset ovat suruttomuutta ja kevytmielisyyttä parempia"
        --
        "Käy usein sairaiden ja yksinäisten luona.
        He ovat erinomaisen koulun oppilaita".
        --
        Ps 23:4
        "Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun VITSASI ja sauvasi minua lohduttavat.

        Hebr.12:4-13
        --
        12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
        12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
        12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".

        12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?

        12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

        12:9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?

        12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.

        12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

        12:12 Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";
        12:13 ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.

        että meissä on paljon sellaista, jota emme vapaaehtoisesti pois antaisi, mutta elämä nielee tahtomattamme meistä sellaista, mikä on määrätty katoamaan?

        2. Korinttolaiskirje 5:
        4 "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."

        Johannes 14:
        6 "Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen tie ja totuus ja - e l ä m ä; - ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.«"

        '


      • ekivaari kirjoitti:

        että meissä on paljon sellaista, jota emme vapaaehtoisesti pois antaisi, mutta elämä nielee tahtomattamme meistä sellaista, mikä on määrätty katoamaan?

        2. Korinttolaiskirje 5:
        4 "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."

        Johannes 14:
        6 "Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen tie ja totuus ja - e l ä m ä; - ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.«"

        '

        ekivaari: "...meissä on paljon sellaista, jota emme vapaaehtoisesti pois antaisi,...".
        --
        Mitähän Paavali tarkoittaneekaan, kun hän kirjoittaa pukeutumisesta ja riisuuntumisesta (2. Kor. 5:4).
        Asia selvinnee, kun tutkii tarkemmin 2.Kor. 5.lukua.

        Otan kuitenkin toisen sanan paikan Kol.3:12-17.

        Uusi elämä, jonka Kristus saa aikaan meissä (Kol. 2:13), on kuin pukeutumista uusiin puhtaisiin vaatteisiin (12). Meidät on kasteessa puettu tähän uuteen ihmiseen (Gal.3:27).
        Vaatteen riisuminen ja toiseen pukeutuminen kuvaa täydellistä siirtymistä vanhasta uuteen. Meidän on pukeuduttava siihen joka päivä, samoin kuin pukeudumme joka päivä omiin vaatteisiimme.

        Tästähän Paavali puhuu myös Ef. kirjeessä:
        ” ... teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen” (Ef. 4:22-24).

        Paavali soveltaa tätä pukeutumisvertausta hyvin rikassisältöisesti. Meidän on ehkä vaikea ymmärtää tätä kuvakieltä.
        Kun tutkii, kuinka syvällinen merkitys vaatetuksella Raamatun aikoihin oli, voi paremmin ymmärtää, mitä tällaisella kuvalla tahdotaan tuoda julki.

        Esimerkkeinä Paavali uudesta elämästä Kristuksen yhteydessä mainitsee ensin sydämellisen armahtavaisuuden (12).
        Tämä tarkoittaa armeliasta mieltä erehtyvää lähimmäistä kohtaan ja puutteenalaisten auttamista lähellä ja kaukana. Vastakohtana tälle on oman edun tavoittelu, itsekkyys ja häikäilemättömyys.
        Jumalan lapsissa tulisi kuvastua armahtavaisuus, niin kuin Jumalakin on armahtavainen meitä kohtaan. Kristus sanoo:
        ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.

        Sitten on puhe ystävällisyydestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä.
        Mitkään puheemme ja pitkätkään saarnamme eivät tuo ihmisiä lähemmäs Jumalaa, jos meiltä puuttuu tämä ominaisuus.
        Meillä on kallis sanoma ilmoitettavana, mutta usein teemme sen tyhjäksi epäystävällisen ja kovan luontomme takia.

        Kuten tavallista tässäkin yhteydessä Paavali muistuttaa anteeksiantamuksesta.
        Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi (13).

        Ja kuten aina, Paavali kiinnittää huomion rakkauteen (14). ”Rakkaus on lain täyttymys”.
        Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.
        Tämä tulee Sanan kautta (16).
        Varaa aikaa Sanan tutkimiseen ja rukoukseen. Älä anna minkään maallisen asian olla esteenä sille. On kysymys tärkeysjärjestyksestä; mitkä sinulle merkitsevät enemmän , maalliset vai taivaalliset?


      • Tapio522 kirjoitti:

        ekivaari: "...meissä on paljon sellaista, jota emme vapaaehtoisesti pois antaisi,...".
        --
        Mitähän Paavali tarkoittaneekaan, kun hän kirjoittaa pukeutumisesta ja riisuuntumisesta (2. Kor. 5:4).
        Asia selvinnee, kun tutkii tarkemmin 2.Kor. 5.lukua.

        Otan kuitenkin toisen sanan paikan Kol.3:12-17.

        Uusi elämä, jonka Kristus saa aikaan meissä (Kol. 2:13), on kuin pukeutumista uusiin puhtaisiin vaatteisiin (12). Meidät on kasteessa puettu tähän uuteen ihmiseen (Gal.3:27).
        Vaatteen riisuminen ja toiseen pukeutuminen kuvaa täydellistä siirtymistä vanhasta uuteen. Meidän on pukeuduttava siihen joka päivä, samoin kuin pukeudumme joka päivä omiin vaatteisiimme.

        Tästähän Paavali puhuu myös Ef. kirjeessä:
        ” ... teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen” (Ef. 4:22-24).

        Paavali soveltaa tätä pukeutumisvertausta hyvin rikassisältöisesti. Meidän on ehkä vaikea ymmärtää tätä kuvakieltä.
        Kun tutkii, kuinka syvällinen merkitys vaatetuksella Raamatun aikoihin oli, voi paremmin ymmärtää, mitä tällaisella kuvalla tahdotaan tuoda julki.

        Esimerkkeinä Paavali uudesta elämästä Kristuksen yhteydessä mainitsee ensin sydämellisen armahtavaisuuden (12).
        Tämä tarkoittaa armeliasta mieltä erehtyvää lähimmäistä kohtaan ja puutteenalaisten auttamista lähellä ja kaukana. Vastakohtana tälle on oman edun tavoittelu, itsekkyys ja häikäilemättömyys.
        Jumalan lapsissa tulisi kuvastua armahtavaisuus, niin kuin Jumalakin on armahtavainen meitä kohtaan. Kristus sanoo:
        ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.

        Sitten on puhe ystävällisyydestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä.
        Mitkään puheemme ja pitkätkään saarnamme eivät tuo ihmisiä lähemmäs Jumalaa, jos meiltä puuttuu tämä ominaisuus.
        Meillä on kallis sanoma ilmoitettavana, mutta usein teemme sen tyhjäksi epäystävällisen ja kovan luontomme takia.

        Kuten tavallista tässäkin yhteydessä Paavali muistuttaa anteeksiantamuksesta.
        Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi (13).

        Ja kuten aina, Paavali kiinnittää huomion rakkauteen (14). ”Rakkaus on lain täyttymys”.
        Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.
        Tämä tulee Sanan kautta (16).
        Varaa aikaa Sanan tutkimiseen ja rukoukseen. Älä anna minkään maallisen asian olla esteenä sille. On kysymys tärkeysjärjestyksestä; mitkä sinulle merkitsevät enemmän , maalliset vai taivaalliset?

        Gal. 3:27 puhuu siitä, kuinka saastainen syntinen saa pukea päälleen uudet valkoiset vaatteet kasteessa (vrt. valkoinen kastepuku kastettavan yllä). Näin ihmisestä tulee uusi luomus.
        Sananlaskukin sanoo: ”Vaatteet tekevät miehen”.

        Omien rääsyjen sijasta ihminen saa loistavan, puhtaan puvun. Näin peittyvät kaikki synnin epäpuhtaudet. Olemme saaneet vastaanottaa peson (1. Kor, 6:11).

        Kastettuina Jeesukseen uskovina, hänen ominaan (Gal. 3:29) meille kuuluu lupaus; saamme olla Kristuksen kanssaperillisiä.
        Mitkä ihanat näkymät avautuvatkaan uskon silmälle: ”Kaikki on teidän” (1. Kor.3:21).

        On siis kahdenlaisia ihmisiä.
        On niitä, jotka itse laastaroivat haavansa ja paikkaavat pukunsa (omavanhurskaat) ja niitä, jotka tajuavat oman kurjan tilansa ja sen, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin etsiä lääkäriä , Vapahtajaa Jeesusta Kristusta.
        -------
        ”Jeesus, sana elämän,
        tule meidän keskellemme.
        Soisit tule syttyvän,
        sytytä siis sydämemme.
        Anna voimaa sanastasi,
        siunaa läsnäolollasi”.

        (Virsi 202:1)


      • Tapio522 kirjoitti:

        Gal. 3:27 puhuu siitä, kuinka saastainen syntinen saa pukea päälleen uudet valkoiset vaatteet kasteessa (vrt. valkoinen kastepuku kastettavan yllä). Näin ihmisestä tulee uusi luomus.
        Sananlaskukin sanoo: ”Vaatteet tekevät miehen”.

        Omien rääsyjen sijasta ihminen saa loistavan, puhtaan puvun. Näin peittyvät kaikki synnin epäpuhtaudet. Olemme saaneet vastaanottaa peson (1. Kor, 6:11).

        Kastettuina Jeesukseen uskovina, hänen ominaan (Gal. 3:29) meille kuuluu lupaus; saamme olla Kristuksen kanssaperillisiä.
        Mitkä ihanat näkymät avautuvatkaan uskon silmälle: ”Kaikki on teidän” (1. Kor.3:21).

        On siis kahdenlaisia ihmisiä.
        On niitä, jotka itse laastaroivat haavansa ja paikkaavat pukunsa (omavanhurskaat) ja niitä, jotka tajuavat oman kurjan tilansa ja sen, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin etsiä lääkäriä , Vapahtajaa Jeesusta Kristusta.
        -------
        ”Jeesus, sana elämän,
        tule meidän keskellemme.
        Soisit tule syttyvän,
        sytytä siis sydämemme.
        Anna voimaa sanastasi,
        siunaa läsnäolollasi”.

        (Virsi 202:1)

        VAATETUS

        Raamatussa vaatetus mielletään usein ihmisen luonteen ilmaukseksi;
        Se tuo ilmi sen, mitä hän todellisuudessa on tai pitäisi olla.

        Päällä olevista vaatteista hänet tunnistettiin: Profeetta (Sak. 14:3), kuningas (Apt. 12:21), rikas mies (Jaak. 2:2), leski, portto (1. Moos. 38:14,19), neitsyt (2. Sam. 13:8), pitaalinen (3. Moos. 14:45), pappi (2. Moos. 28:2,4).

        Tätä taustaa vasten meidän on ehkä helpompi ymmärtää, mitä Paavali tarkoittaa pukeutumisella jakeissa Kol.3:12, 14, niin kuin Gal. 3:27.


      • ekivaari kirjoitti:

        että meissä on paljon sellaista, jota emme vapaaehtoisesti pois antaisi, mutta elämä nielee tahtomattamme meistä sellaista, mikä on määrätty katoamaan?

        2. Korinttolaiskirje 5:
        4 "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."

        Johannes 14:
        6 "Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen tie ja totuus ja - e l ä m ä; - ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.«"

        '

        Usein vanhat kokeneet uskovat sanovat, että meitä "riisutaan".
        Mitähän he tällä tarkoittavatkaan?
        -----------
        2. Korinttolaiskirje 5:4
        "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."


      • Selitäppäs,Tapio
        Tapio522 kirjoitti:

        Usein vanhat kokeneet uskovat sanovat, että meitä "riisutaan".
        Mitähän he tällä tarkoittavatkaan?
        -----------
        2. Korinttolaiskirje 5:4
        "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."

        itse nytsitten tuokin,mitä tuolla riisuutumisella tarkoitetaan..
        kun niin innokkaasti olet selittämässä toisten kirjoituksiakin..


      • Selitäppäs,Tapio kirjoitti:

        itse nytsitten tuokin,mitä tuolla riisuutumisella tarkoitetaan..
        kun niin innokkaasti olet selittämässä toisten kirjoituksiakin..

        Minulla on isohko kasvimaa. Usein käännän lisää uutta maata ja kunnostan vanhaa. Aina en viitsi olla niin tarkka rikkaruohojen keräämisen suhteen.
        Usein ovat rikkaruohot jäänyt keräämättä tai teen sen pintapuolisesti. Mutta sekin työ on joskus tehtävä, muutoin viljelemisestä ei tule mitään. Lievä pakokauhu on usein vallannut mieleni. Miten viitsin ja jaksan käydä tähän työhön.

        Jokainen samaa työtä tehnyt tietää, kuinka vaikeata on voikukkaa, juolavehnää tai ohdakkeita ynnä muita syväjuurisia kasveja saada pois kokonaan. Jos pienikin juurenpala jää maahan, niin kohta se taas tuppaa esiin.
        Rikkaruohot tulisikin kitkeä pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin niiden juuret ehtivät työntyä syvälle maaperään.

        Mekin olemme Jumalan viljelysmaa. Paavali sanoo: ” Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus” (1.Kor.3:9).

        KATKERUUDEN JUURET

        Katkeruus ja riitaisuus sydämessä saa aikaan epäjärjestystä ympäristössä ja kaikkinaista pahaa menoa (Jaakob 3:16). Tällaisista ihmisistä Paavali sanoo:”Heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä (2.Tim.2:17).
        Jos katkeruus ja viha on saanut vallata ihmismielen, sitä on vaikea saada kitketyksi pois.
        Nuhdellessaan fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta (Matt. 15:1-20), Jeesus sanoo: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (13).

        Ottakaamme itse kukin vaarin Hebrealaiskirjeen kirjoittajan kehoituksesta: ” ...ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,...” (Hebr. 12:15).

        Huolehditaan ensin pois rikkaruohot omista viljelysmaistamme, niin maallisessa kuin hengellisessäkin mielessä.
        Perkuutyötä riittää!

        Perkuutyön voi aloittaa vaikka publikaanin rukouksella: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen” (Lk. 18:3).

        Sitten voit jatkaa Psalmin 130 sanoin:
        Syvyydestä minä huudan sinua, Herra

        1. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
        2. Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
        3. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
        4. Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
        5. Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.

        Rukouksesi voit päättää Isä Meidän-rukoukseen ja johonkin virren värssyyn.
        Esim. virteen 371.

        1.Jeesus, kuule rukoukset köyhän, kurjan syntisen,
        heikoimmatkin huokaukset ahdistetun sydämen.
        Jalkojesi juureen vaivun pääsi ristiin painaen.
        Siinä turvallisin mielin, Jeesus, sua rukoilen.

        2.Haavojasi lähemmäksi, lähemmäksi ristiä
        kaipaa köyhä sydämeni nytkin, tällä hetkellä.
        Anna Pyhän Hengen voimaa, tulta lamppuun sammuvaan.
        Yö on synkkä, Ylkä viipyy, milloin tulet noutamaan.

        3.Riennä siis jo ristin turviin, haavoitettu syntinen!
        Taakat, huolet kirpoavat luona rakkaan Jeesuksen.
        Kaipuu kasvaa sydämessä taivaan kotiin ihanaan.
        Jeesus, milloin pääsen sinne harppuani soittamaan?


      • Tapio522 kirjoitti:

        Usein vanhat kokeneet uskovat sanovat, että meitä "riisutaan".
        Mitähän he tällä tarkoittavatkaan?
        -----------
        2. Korinttolaiskirje 5:4
        "Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että - e l ä m ä - n i e l i s i - sen, mikä on kuolevaista."

        tykkää kun elämä riisuu meiltä hampaita, hiuksia, nuoruutta ja terveyttä, emmekä itse voi kuin toivoa, ettei se riisuminen tapahtuisi kovin rajusti! Mutta voimme lohdutella itseämme että "vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu."

        '


      • Omasta puolestani
        Tapio522 kirjoitti:

        Minulla on isohko kasvimaa. Usein käännän lisää uutta maata ja kunnostan vanhaa. Aina en viitsi olla niin tarkka rikkaruohojen keräämisen suhteen.
        Usein ovat rikkaruohot jäänyt keräämättä tai teen sen pintapuolisesti. Mutta sekin työ on joskus tehtävä, muutoin viljelemisestä ei tule mitään. Lievä pakokauhu on usein vallannut mieleni. Miten viitsin ja jaksan käydä tähän työhön.

        Jokainen samaa työtä tehnyt tietää, kuinka vaikeata on voikukkaa, juolavehnää tai ohdakkeita ynnä muita syväjuurisia kasveja saada pois kokonaan. Jos pienikin juurenpala jää maahan, niin kohta se taas tuppaa esiin.
        Rikkaruohot tulisikin kitkeä pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin niiden juuret ehtivät työntyä syvälle maaperään.

        Mekin olemme Jumalan viljelysmaa. Paavali sanoo: ” Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus” (1.Kor.3:9).

        KATKERUUDEN JUURET

        Katkeruus ja riitaisuus sydämessä saa aikaan epäjärjestystä ympäristössä ja kaikkinaista pahaa menoa (Jaakob 3:16). Tällaisista ihmisistä Paavali sanoo:”Heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä (2.Tim.2:17).
        Jos katkeruus ja viha on saanut vallata ihmismielen, sitä on vaikea saada kitketyksi pois.
        Nuhdellessaan fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta (Matt. 15:1-20), Jeesus sanoo: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (13).

        Ottakaamme itse kukin vaarin Hebrealaiskirjeen kirjoittajan kehoituksesta: ” ...ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,...” (Hebr. 12:15).

        Huolehditaan ensin pois rikkaruohot omista viljelysmaistamme, niin maallisessa kuin hengellisessäkin mielessä.
        Perkuutyötä riittää!

        Perkuutyön voi aloittaa vaikka publikaanin rukouksella: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen” (Lk. 18:3).

        Sitten voit jatkaa Psalmin 130 sanoin:
        Syvyydestä minä huudan sinua, Herra

        1. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
        2. Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
        3. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
        4. Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
        5. Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.

        Rukouksesi voit päättää Isä Meidän-rukoukseen ja johonkin virren värssyyn.
        Esim. virteen 371.

        1.Jeesus, kuule rukoukset köyhän, kurjan syntisen,
        heikoimmatkin huokaukset ahdistetun sydämen.
        Jalkojesi juureen vaivun pääsi ristiin painaen.
        Siinä turvallisin mielin, Jeesus, sua rukoilen.

        2.Haavojasi lähemmäksi, lähemmäksi ristiä
        kaipaa köyhä sydämeni nytkin, tällä hetkellä.
        Anna Pyhän Hengen voimaa, tulta lamppuun sammuvaan.
        Yö on synkkä, Ylkä viipyy, milloin tulet noutamaan.

        3.Riennä siis jo ristin turviin, haavoitettu syntinen!
        Taakat, huolet kirpoavat luona rakkaan Jeesuksen.
        Kaipuu kasvaa sydämessä taivaan kotiin ihanaan.
        Jeesus, milloin pääsen sinne harppuani soittamaan?

        viittaan siihen, kun 2 Korinttolaiskirjeen 4. ja 5. luvuissa Paavali luo vastakohtaa tämän ajan kärsimysten ja tulevan kirkkauden välille. Sieltä voi löytyä sanoja Jumalan lapselle kannattaako suostua riisuuntumaan. Kannattaako suostua huokailemaan ja kärsimään ulkonaisen ihmisen murtumisen mukana kylväen kyyneliin, ja kiinnittämään katse lyhyen elämän ajaksi tulevaan riemulliseen kirkkauteen, jossa vasta kyyneleet pyyhitään pois, Ilm 7:17?


    • Lisään vielä yhden näkökulman tähän keskusteluun; nimittäin näennäis- ja kuplahurskauden.

      En halua olla alas painamassa kenenkään uskoa Jumalaan ja pelastukseen Hänen Pojassaan.
      Päinvastoin, haluaisin omalta osaltani rohkaista jokaista panemaan täyden toivonsa "siihen
      armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä" 1.Piet. 1:13.

      Silti, lahjavanhurskaus osoittautuu ennemmin tai myöhemmin kuplaksi ja näennäisturvaksi,
      JOS hurskaus ja lahjaksi saamamme usko eivät tuo esiin "parannuksen soveliaita hedelmiä".

      Miksi emme jokainen voimakkaasti pyrkisi yhä ehyempään uskon kuuliaisuuteen Jeesuksen
      nimeä kohtaan? Paavali piti apostolinvirkansa keskeisenä päämääränä uskon kuuliaisuutta:

      "jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi
      uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,"
      Room. 1:5

      Epäilemättä aloittajankin tarkoituksena on "uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan".

      Kuitenkin, mikäli tuohon uskon kuuliaisuuteen ja sen tuomiin parannuksen soveliaisiin
      hedelmiin todella mielii päästä, silloin täytyy olla koko sydämestään valmis ryhtymään
      taisteluun syntiä vastaan omassa elämään. Kokonaan on pantava pois harhakuvitelmat,
      ettei meissä olisi syntiä - ettei meissä olisi puhdistettavaa "totuuden kuuliaisuudessa".

      Jos uskonelämässä ajatukset painottuvat 'helppoon matkustamiseen business-luokassa
      ylistäen kohti taivaan kirkkautta', on paras pysähtyä miettimään Kristuksen opin alkeita.
      En tarkoita aloittajaa erityisesti - kyllä kuplia riittää puhkaistavaksi jokaisen taipaleella.

      PS.
      Sana kehottaa myös kiittämään - joka tilassa. Jalat täytyy silti pitää maassa, joka tilassa!

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko varattu minulle?

      Mieheltä kysyn.
      Ikävä
      242
      10676
    2. Mitä ensi viikolla tapahtuu?

      Mitä toivot, että ensi viikolla tapahtuu?
      Ikävä
      127
      6873
    3. Olen miettinyt kauan

      miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h
      Ikävä
      48
      6584
    4. Mitä Ajattelit Kun Näit Kaivattusi

      Ensimmäistä Kertaa?
      Ikävä
      94
      5494
    5. Vanhempi mies

      Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa
      Ikävä
      32
      4780
    6. Noloa että kaipasin sinua

      Toivottavasti et tunnistanut itseäsi. Ikävissään sitä on aika typerä.
      Ikävä
      40
      4074
    7. On niin paha olla

      Tarviin jotain jolla turruttaa... Kuka voi auttaa.
      Ikävä
      61
      3414
    8. Minne sä aina välillä joudut

      Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta
      Ikävä
      25
      3358
    9. On niin vaikea olla lähelläsi

      En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na
      Ikävä
      28
      3315
    10. Ostiko maailma sinut minulta?

      Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue
      Ikävä
      26
      3083
    Aihe