Tällä osastolla on esitetty ajatuksia, että Suomella olisi ollut vaihtoehto v.1938-1941 noudatetulle linjalle. Tarkastelen tässä Talvisodasta esitettyjä vaihtoehtoja.
1. Mannerheim kannatti myöntymistä NL:n vaatimuksiin ajan voittamiseksi.
Tähän pitää heti aluksi sanoa, että Mannerheim ei olisi voittanut yhtään mitään. Politiikot olisivat edelleen olleet Ruususen unessa ja asenne armeijan varusteluun olisi pysynyt samana keväällä v.1940 kuin syksyllä 1939: Sotaa ei tule. Euroopan yleistilanne ei olisi vaikutanut valtiollisen johdon asenteeseen, vaan olisi ajateltu, että sota ei koske Suomea.
Lisäajatuksena olisi lähinnä esitetty: "Sotaa ei olisi tullut, vaikka olisimme vasustaneet."
Talvisota ravisteli poliitisen johdon havaitsemaan, että Suomen armeija tarvitsee oikeasti aseita.
2. Maan turvallisuus ei olisi vaarantunut.
Stalinin esittämään sopimukseen olisi kuulunut puolustuslinnoitusten hävittämien maiten rajalta, joten Suomi olisi joutunut avoimen hyökkäyksen vaaraan. Sotilastukikohta olisi sen lisäksi muodostanut uhan pääkaupunkia kohti. Mannerheimin mielestä neuvotelijoiden tehtävänä oli saada Neuvostoliitto luopumaan tukikohdasta.
3. Saksan asenne muutui Suomen suhteen keväällä 1940.
Syy Saksan asenteen muutumiseen oli saksalaisen kauppalaivan upottaminen Helsingin satamassa Talvisodan aikana. Hitler havaitsi ettei ollut järkevää antaa Stalinin tehdä mitä hyvänsä, koska siitä saatoi olla haitaa Saksan edulle. Ilman Suomen käymää sotaa Hitler olisi yhä pitänyt Suomea Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvana alueena. Hitler ei tehnyt mitään, kun Baltia pakkoliitettiin Neuvostoliittoon. Asenne Suomen suhteen olisi ollut sama.
Edellä esitetyistä seikoista johtuen ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että Suomi olisi jäänyt täysin Neuvostoliiton armoille. Suomi ei olisi ollut sen valmiimpi käymään sotaa v.1940 keväällä, kuin v.1939 syksyllä, vaan se olisi joutunut joko myöntymään lisävaatimuksiin tai sodalla tullut valloituetuksi. Molemmissa tapauksissa maa olisi menettänyt itsenäisyyden.
1. Mannerheim kannatti myöntymistä NL:n vaatimuksiin ajan voittamiseksi.
Tähän pitää heti aluksi sanoa, että Mannerheim ei olisi voittanut yhtään mitään. Politiikot olisivat edelleen olleet Ruususen unessa ja asenne armeijan varusteluun olisi pysynyt samana keväällä v.1940 kuin syksyllä 1939: Sotaa ei tule. Euroopan yleistilanne ei olisi vaikutanut valtiollisen johdon asenteeseen, vaan olisi ajateltu, että sota ei koske Suomea.
Lisäajatuksena olisi lähinnä esitetty: "Sotaa ei olisi tullut, vaikka olisimme vasustaneet."
Talvisota ravisteli poliitisen johdon havaitsemaan, että Suomen armeija tarvitsee oikeasti aseita.
2. Maan turvallisuus ei olisi vaarantunut.
Stalinin esittämään sopimukseen olisi kuulunut puolustuslinnoitusten hävittämien maiten rajalta, joten Suomi olisi joutunut avoimen hyökkäyksen vaaraan. Sotilastukikohta olisi sen lisäksi muodostanut uhan pääkaupunkia kohti. Mannerheimin mielestä neuvotelijoiden tehtävänä oli saada Neuvostoliitto luopumaan tukikohdasta.
3. Saksan asenne muutui Suomen suhteen keväällä 1940.
Syy Saksan asenteen muutumiseen oli saksalaisen kauppalaivan upottaminen Helsingin satamassa Talvisodan aikana. Hitler havaitsi ettei ollut järkevää antaa Stalinin tehdä mitä hyvänsä, koska siitä saatoi olla haitaa Saksan edulle. Ilman Suomen käymää sotaa Hitler olisi yhä pitänyt Suomea Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvana alueena. Hitler ei tehnyt mitään, kun Baltia pakkoliitettiin Neuvostoliittoon. Asenne Suomen suhteen olisi ollut sama.
Edellä esitetyistä seikoista johtuen ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että Suomi olisi jäänyt täysin Neuvostoliiton armoille. Suomi ei olisi ollut sen valmiimpi käymään sotaa v.1940 keväällä, kuin v.1939 syksyllä, vaan se olisi joutunut joko myöntymään lisävaatimuksiin tai sodalla tullut valloituetuksi. Molemmissa tapauksissa maa olisi menettänyt itsenäisyyden.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos häntä olisi kiinnostanut hyvioen naapuruussuhteiden luominen, ei sotaa olisi tullut. Stalin halusi sotaa, ei Suomi.
Yhdeksännen armeijakunnan komentajan selonteko Leningradin sotilaspiirin komentajalle
joukkojen etenemis- vaiheista ja nopeudesta suunnitellussa hyökkäysoperaatiossa.
№ 0010, 25 marraskuuta 1939.
S e l o s t a n operaation vaiheet ja etenemisnopeuden paikan ja ajan suhteen:
Operaation 1. vaihe on 9. armeijakunnan eteneminen Mätijärven, Hyrynsalmen, Nurmeksen rintamalle, joukkojen levittäytyminen ja armeijakunnan välittömän tehtävän täyttämisen edellyttämän manööverin loppuunsaattaminen.
Etenemisen syvyys: oikea sivusta – 90 km, etenemisnopeus keskimäärin 18 km vuorokaudessa, tehtävän suoritus 5 vuorokautta; keskusta – 70 km, etenemisnopeus keskimäärin 14 km, tehtävän suoritus 5 vuorokautta; vasen sivusta – 90 km, etenemisnopeus keskimäärin 18 km vuorokaudessa, tehtävän suoritus 5 vuorokautta.
Lepo ja uudelleenryhmitys 2 vuorokautta. Tehtävän suorittaminen vaatii kaikkiaan 7 vuorokautta: 5 vuorokautta taistelutoimia, 2 vuorokautta lepoa, selustajoukkojen koonti, ammustäydennykset.
Operaation 2. vaihe on 9. armeijakunnan välittömän tehtävän suorittaminen - eteneminen Kemijärven, Kauppilanmäen rintamalle.
Etenemisen syvyys: oikea sivusta – 65 km, etenemisnopeus keskimäärin 25 km, tehtävän suoritus 3 vuorokautta; keskusta – 65 km, etenemisnopeus keskimäärin 25 km, tehtävän suoritus 3 vuorokautta; vasen sivusta – 90 km, etenemisnopeus keskimäärin 25 km, tehtävän suoritus 4 vuorokautta.
Lepo ja uudelleenryhmitys, ammustäydennykset, selustajoukkojen koonti 2 vuorokautta. Operaation suorittaminen vaatii kaikkiaan 5 – 6 vuorokautta.
Operaation 3. vaihe ovat toimenpiteet Oulun ja Kemin valtaamiseksi.
Etenemisen syvyys: oikea sivusta – 90 km, etenemisnopeus keskimäärin 30 km, tehtävän suoritus 3 vuorokautta; keskusta – 90 km, etenemisnopeus keskimäärin 30 km, tehtävän suoritus 3 vuorokautta.
Yksi vuorokausi etenemiseen Pohjanlahdelle ja operaation päättämiseen.
Vara-aikaa koko operaatioon 3 vuorokautta. Kaikkiaan operaatio vaatii 20 vuorokautta.
9. armeijakunnan komentaja
komkor [kenraaliluutnantti] DUHANOV
Armeijan sotaneuvoston jäsen
prikaatin komissaari FURT
Armeijan esikunnan 1. osaston päällikkö
eversti JERM.