Muutamia esimerkkejä siitä, minkä tyyppisiä uskovia on olemassa:
Yksi. Kaarlo Kaatuja. Kaarlo ei sitoudu mihinkään suureen hengelliseen ryhmään, vaan on uuden, itsenäisen vapaaseurakunnan jäsen, sellaisen, jota haukutaan torontolaiseksi. Mitäs sitä turhaan hierarkioita ja byrokratioita tukemaan, kun meidän omassa somassa seurakunnassa on se korkein totuus. Niin seurakunnan paimenkin aina sanoo. Kaarlo nauttii siitä, kun suuret amerikkalaiset saarnaajapersoonat saapuvat Suomeen puhujamatkalle. Taikka ei niistä puheista niin väliä, mutta se mahtava kokemus niissä joukkokokouksissa, se on jotain! Eivät voi kuivakat nimikristityt ikinä aavistaakaan, miten mahtavaa on, kun Jumalan voima oikein potkii persauksille, niin että saa lentää nenälleen maahan, ulvoa, karjua ja täristä. Kyllä hyvä hurmioituminen aina huonon seksin voittaa.
Kaksi. Mervi Menestysteologi. Mervi oli aikoinaan Vapaakirkon jäsen, mutta tyypillisenä vapaakirkollisena, mukavasti toimeentulevana yksityisyrittäjänä, hän halusi edistyä hengellisessä kasvussaan. Jumalalta piti saada yhä enemmän siunauksia. Niin hän löysi oikean ultravapaakirkollisuuden, menestysteologisen seurakunnan, johon liityttyään hän vasta tunsi olevansa kotonaan. Kymmenysten antaminen ei tehnyt yhtään kipeää, sillä hän tiesi, että Jumala vielä siunaa satakertaisesti hänen uhrauksensa. Jonain päivänä. Vielä viidenkään vuoden jälkeen hän ei luovuta, sillä tiukka rukoustaistelu ja jatkuva ylistäminen vielä jonain päivänä pistää Jumalan suorastaan pelästymään uskovan hengellistä auktoriteettia ja avaamaan kukkaronnyörejään, ja sitten eletäänkin kuin Herran kukkarossa. Ja täytyyhän tämän toimia, onhan seurakunnan johtokin vaurastunut ainakin kymmenyksen joka vuosi.
Kolme.Teuvo Teologianvihaaja. Kun Teuvo kuulee sanan teologia, hän poistaa varmistimen Raamatustaan. Hän on vanhempi mieshenkilö, eläkeiän kynnyksellä, eikä hän mitään kouluja ole käynyt kansakoulun jälkeen. Hänen nuoruudessaan oli tapana mennä 16-vuotiaana raskaaseen ruumiilliseen työhön, eikä kuluttaa housuja koulun penkillä. Kyllä niitä kaiken maailman vilosohveja ja teolokeja maailmaan mahtuu, mutta Jeesuksen opetuslapset olivat kalastajia ja kirvesmiehiä. Niin se pitää nykyäänkin olla. Moiset teolokit ovat kaikki ateisteja, ei tiede voi koskaan mitään hyvää aikaan saada, epäuskoa ja jumalattomuutta vain kylvää. Vaan eipä siellä isossa kirkossa sitten koskaan Jumalan sanaa kuulekaan, vain joutavia jaarituksia.
Neljä. Kalevi Kastaja. Kalevi on helluntailainen, ja hengenmiehiä kärkipäästä, väkevä raamatuissa, ja ainoan oikean, alkuperäisen kristillisyyden julistaja. Kalevi tuhahtaa halveksivasti luterilaisten muotomenoille, kuinka siellä ”kastekin” on joku sakramentti, vaikka Raamattu ei edes tunne koko sakramentti-sanaa. Ei, kyllä oikea kaste löytyy helluntaiseurakunnasta, ja se on toimitettava täsmälleen oikealla kaavalla ja tavalla, tai se ei ole mikään kaste. Kalevi uskoo, että kaste ei ole pelastuksen kannalta tärkeä, mutta on se kyllä niinkin, että se, joka väittää olevansa uskossa vaikka ei ole käynyt uskovien kasteella, on kuitenkin vähän niin kuin toisen luokan uskova, ja tulee varmasti taivaassa saamaan heikomman kirkkauden asteen. Jos nyt edes sinne pääsee, kun ei ole kokenut oikeassa uskovien kasteessa saatavaa Pyhän Hengen voimaa, joka auttaa pyhittymään.
Yksi. Kaarlo Kaatuja. Kaarlo ei sitoudu mihinkään suureen hengelliseen ryhmään, vaan on uuden, itsenäisen vapaaseurakunnan jäsen, sellaisen, jota haukutaan torontolaiseksi. Mitäs sitä turhaan hierarkioita ja byrokratioita tukemaan, kun meidän omassa somassa seurakunnassa on se korkein totuus. Niin seurakunnan paimenkin aina sanoo. Kaarlo nauttii siitä, kun suuret amerikkalaiset saarnaajapersoonat saapuvat Suomeen puhujamatkalle. Taikka ei niistä puheista niin väliä, mutta se mahtava kokemus niissä joukkokokouksissa, se on jotain! Eivät voi kuivakat nimikristityt ikinä aavistaakaan, miten mahtavaa on, kun Jumalan voima oikein potkii persauksille, niin että saa lentää nenälleen maahan, ulvoa, karjua ja täristä. Kyllä hyvä hurmioituminen aina huonon seksin voittaa.
Kaksi. Mervi Menestysteologi. Mervi oli aikoinaan Vapaakirkon jäsen, mutta tyypillisenä vapaakirkollisena, mukavasti toimeentulevana yksityisyrittäjänä, hän halusi edistyä hengellisessä kasvussaan. Jumalalta piti saada yhä enemmän siunauksia. Niin hän löysi oikean ultravapaakirkollisuuden, menestysteologisen seurakunnan, johon liityttyään hän vasta tunsi olevansa kotonaan. Kymmenysten antaminen ei tehnyt yhtään kipeää, sillä hän tiesi, että Jumala vielä siunaa satakertaisesti hänen uhrauksensa. Jonain päivänä. Vielä viidenkään vuoden jälkeen hän ei luovuta, sillä tiukka rukoustaistelu ja jatkuva ylistäminen vielä jonain päivänä pistää Jumalan suorastaan pelästymään uskovan hengellistä auktoriteettia ja avaamaan kukkaronnyörejään, ja sitten eletäänkin kuin Herran kukkarossa. Ja täytyyhän tämän toimia, onhan seurakunnan johtokin vaurastunut ainakin kymmenyksen joka vuosi.
Kolme.Teuvo Teologianvihaaja. Kun Teuvo kuulee sanan teologia, hän poistaa varmistimen Raamatustaan. Hän on vanhempi mieshenkilö, eläkeiän kynnyksellä, eikä hän mitään kouluja ole käynyt kansakoulun jälkeen. Hänen nuoruudessaan oli tapana mennä 16-vuotiaana raskaaseen ruumiilliseen työhön, eikä kuluttaa housuja koulun penkillä. Kyllä niitä kaiken maailman vilosohveja ja teolokeja maailmaan mahtuu, mutta Jeesuksen opetuslapset olivat kalastajia ja kirvesmiehiä. Niin se pitää nykyäänkin olla. Moiset teolokit ovat kaikki ateisteja, ei tiede voi koskaan mitään hyvää aikaan saada, epäuskoa ja jumalattomuutta vain kylvää. Vaan eipä siellä isossa kirkossa sitten koskaan Jumalan sanaa kuulekaan, vain joutavia jaarituksia.
Neljä. Kalevi Kastaja. Kalevi on helluntailainen, ja hengenmiehiä kärkipäästä, väkevä raamatuissa, ja ainoan oikean, alkuperäisen kristillisyyden julistaja. Kalevi tuhahtaa halveksivasti luterilaisten muotomenoille, kuinka siellä ”kastekin” on joku sakramentti, vaikka Raamattu ei edes tunne koko sakramentti-sanaa. Ei, kyllä oikea kaste löytyy helluntaiseurakunnasta, ja se on toimitettava täsmälleen oikealla kaavalla ja tavalla, tai se ei ole mikään kaste. Kalevi uskoo, että kaste ei ole pelastuksen kannalta tärkeä, mutta on se kyllä niinkin, että se, joka väittää olevansa uskossa vaikka ei ole käynyt uskovien kasteella, on kuitenkin vähän niin kuin toisen luokan uskova, ja tulee varmasti taivaassa saamaan heikomman kirkkauden asteen. Jos nyt edes sinne pääsee, kun ei ole kokenut oikeassa uskovien kasteessa saatavaa Pyhän Hengen voimaa, joka auttaa pyhittymään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viisi. Valde Vankilankävijä. Valde on hiukan erilainen kuin muut uskovat, sillä hänelle suodaan erivapauksia. Koska hän ei käy töissä, hänen ei esim. tarvitse maksaa kymmenyksiä eikä antaa rahaa kolehtiin. Tämä ”pienituloinen eläkeläinen” hankkii vähän lisätienestiä myymällä nahkatakkeja ja tupakkaa, ja poltteleepa hän itsekin punaista Norttia, mutta ei hänelle kukaan ole koskaan asiasta maininnut. Ehkä syynä on se, että Valdea kohtaan tunnetaan pelonsekaista kunnioitusta, sillä hän on ollut useasti vankilassa, muutaman kerran uskossa ollessaankin. Ainahan Jeesus pari ampumistapausta anteeksi antaa. Useita kertoja parannuksen tehneenä hän on suosittu todistuspuheenvuorojen pitäjä eri tilaisuuksissa.
Kuusi. Armi Armolahjakas. Armi on saanut Herralta erityisiä siunauksia. No, kielilläpuhumisen lahja nyt kuuluu valikoimaan ihan luonnostaan, niinhän jokaisella oikealla uskovalla, mutta on hänellä muutakin. Herra antaa hänelle usein profeetallisia näkyjä, jotka kaikki ovat toteutuneet, tai ainakin toteutuvat tulevaisuudessa. Jo nuorena hän näki, kuinka Neuvostoliitto miehittää Suomen ja liittää sen osaksi kommunistista itäblokkia. Ihan varmasti Neuvostoliitto vielä kasataan uudestaan, ja sitten profetia toteutuu, Armi tietää, koska mitään vääriä profeettoja ei ole olemassa ja jokainen profetia tulee aina Jumalalta. Myös näky Venäjän juutalaisten mahtavasta exoduksesta Suomen kautta Israeliin on annettu hänelle jo 15 vuotta sitten. Silloin hän ystäväpiirinsä kanssa ryhtyi keräämään rahaa ostaakseen bussikalustoa itärajan tuntumaan, ja saikin aika monta käytettyä bussia hankittua. Aika ajoin autonkorjaustaitoiset veljet hitsailevat puhkiruostuvia Scanioita ja vaihtavat vanhoihin Ivecoihin öljyjä, jotta ne olisivat kunnossa exoduksen alkaessa.
Seitsemän. Tuomo Tuomitsija. Tuomo on tarkka poika. Hän ei hyväksy mitään syntiä, ja niinpä hänen johtotähtenään ovatkin Jeesuksen sanat: ”Olkaa täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen isännekin täydellinen on”. Hän tietää, että tämän täydellisyyden voi uskova saavuttaa jo maan päällä, ja katsoo asiakseen muistuttaa siitä muitakin. Hänellä on tarkka luettelo siitä, mitkä asiat ovat syntiä, ja hän on asettanut ne pahuusjärjestykseen. Pahimpia ovat ne synnit, jotka voidaan havaita ulospäin, ja pienimpiä ne, jotka tapahtuvat ajatuksen ja asenteen tasolla. Hän ei armoa ano eikä anna, sillä täyttämällä lain hän voi puhdistua, ja onhan sekin Jumalan lahja, että ihminen on niin vahva uskova, että voi torjua kaikki houkutukset paremmin kuin heikommat ihmiset, jotka lankeavat. Tuomolla on taito tunnistaa helvettiin joutuvat ihmiset heidän kirjoitustensa perusteella, mutta hän ei tietenkään koskaan ilmoita toiselle suoraan, että tämä joutuu helvettiin. Raamattuhan kieltää sellaisen. Sen sijaan Raamattu ei kiellä vihjeilemasta ja ilmoittamasta helvettiin joutumisesta kiertoilmauksia käyttämällä, kuten: ”Olemme eri puolilla”, ”Olet paatunut”, ”Sinä nimikristitty” tai ”Porttokirkon jäsen”.
Vaikka tämä oli ateistin kynästä lähtöisin ja aika ilkeästi kirjoitettu, niin neljännesvuosisadan uskon tietä vaeltaneena olen kyllä jokaiseen tuollaiseen tyyppiin vähintään kerran törmännyt.
Täytyy nostaa hattua tämän kynäilijän kirjallisille kyvyille.
Onneksi kuitenkin suurin osa seurakuntalaisista on aivan tavallisia uskovaisia. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kuitenkin suurin osa meistä on taivastiellä.