Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta. EU-Suomessa ei voi julkisuudessa puhua siitä, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Siitä ei voi puhua, koska puhuttaessa huomattaisiin, että Suomella ei enää ole itsenäisyyttä. Ainakaan sellaista itsenäisyyttä, jonka puolesta kymmenet tuhannet suomalaiset sodissa kuolivat.
Voimassa olevan perustuslain mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu kansalle. Todellisuus on toinen. Itsenäisyyttä ei ole, kun EU:n lainsäädäntö on Suomen lakien yläpuolella. Ylin valta on EU:n elimillä kaikissa niissä asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen.
Kun Suomella ei ole omaa itsenäistä lainsäädäntövaltaa eikä ulkopolitiikkaa, Suomi ei ole itsenäinen valtio. Kun ei ole itsenäisyyttä, ei ole myöskään puitteita demokratialle, kansanvallalle.
Tästä ei voi julkisuudessa puhua, koska silloin pitäisi puhua siitä, miten tämä on mahdollista. Miten on voitu luovuttaa valta pois maasta vastoin perustuslakia. Eduskunta, hallitukset ja tasavallan presidentit ovat sen tehneet. Se on liian pöyristyttävää, käsittämätöntä ja mahdotonta. Mutta totta. Siitä ei voi puhua. Siksi siitä täytyy vaieta.
V. 1994 pidetyn neuvoa-antaneen kansanäänestyksen tulos, joka saatiin aikaan massiivisella propagandalla, ei oikeuttanut siirtämään valtaa pois maasta vastoin Suomen perustuslakia.
Nyt kun EU:n liittovaltiosopimus, Lissabonin sopimus, on voimassa, on vaadittava kaikkia puolueita ottamaan kantaa itsenäisyysasiaan. Kanta paljastuu helposti tänään 6.12.
Kaikki eduskuntapuolueet juhlivat itsenäisyyttä, jota ei ole ja näin hyväksyvät EU:n vallan jatkumisen Suomessa. Ns. EU-kriittisyys on liittovaltio-EU:ssa vain tyhjä hokema. Pahimmillaan se on ihmisten pettämistä äänten kalastelemiseksi.
Jäsenyys Euroopan unionissa on välivaihe Suomen historiassa. Kuinka pitkä tämä vaihe on, jää nähtäväksi. On kuitenkin selvää, että todellisuus paljastuu suomalaisille, ehkä hitaasti, mutta varmasti.
Kun kansalaisten mitta täyttyy ja ryhdytään vaatimaan vaihtoehtoja itsenäisyyden vieneelle ja eriarvoisuutta lisäävälle politiikalle, huomataan, että niitä löytyy. Silloin harvainvalta voi vaihtua kansanvallaksi. Silloin on mahdollisuus myös aitoon kansainväliseen yhteistyöhön nykyisten alistussuhteiden sijasta. Ja silloin Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä puolueettomuuspolitiikka voidaan ottaa käyttöön.
Nyt suomalaisten on vähitellen luovuttava nenästä vedettävän osastaan. Jokaisella on oma vastuunsa. Ei pidä suostua huijattavaksi. Ei edes vaaleissa.
(Kopio Antti Pesosen kirjoituksesta 6.12.2009)
Voimassa olevan perustuslain mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu kansalle. Todellisuus on toinen. Itsenäisyyttä ei ole, kun EU:n lainsäädäntö on Suomen lakien yläpuolella. Ylin valta on EU:n elimillä kaikissa niissä asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen.
Kun Suomella ei ole omaa itsenäistä lainsäädäntövaltaa eikä ulkopolitiikkaa, Suomi ei ole itsenäinen valtio. Kun ei ole itsenäisyyttä, ei ole myöskään puitteita demokratialle, kansanvallalle.
Tästä ei voi julkisuudessa puhua, koska silloin pitäisi puhua siitä, miten tämä on mahdollista. Miten on voitu luovuttaa valta pois maasta vastoin perustuslakia. Eduskunta, hallitukset ja tasavallan presidentit ovat sen tehneet. Se on liian pöyristyttävää, käsittämätöntä ja mahdotonta. Mutta totta. Siitä ei voi puhua. Siksi siitä täytyy vaieta.
V. 1994 pidetyn neuvoa-antaneen kansanäänestyksen tulos, joka saatiin aikaan massiivisella propagandalla, ei oikeuttanut siirtämään valtaa pois maasta vastoin Suomen perustuslakia.
Nyt kun EU:n liittovaltiosopimus, Lissabonin sopimus, on voimassa, on vaadittava kaikkia puolueita ottamaan kantaa itsenäisyysasiaan. Kanta paljastuu helposti tänään 6.12.
Kaikki eduskuntapuolueet juhlivat itsenäisyyttä, jota ei ole ja näin hyväksyvät EU:n vallan jatkumisen Suomessa. Ns. EU-kriittisyys on liittovaltio-EU:ssa vain tyhjä hokema. Pahimmillaan se on ihmisten pettämistä äänten kalastelemiseksi.
Jäsenyys Euroopan unionissa on välivaihe Suomen historiassa. Kuinka pitkä tämä vaihe on, jää nähtäväksi. On kuitenkin selvää, että todellisuus paljastuu suomalaisille, ehkä hitaasti, mutta varmasti.
Kun kansalaisten mitta täyttyy ja ryhdytään vaatimaan vaihtoehtoja itsenäisyyden vieneelle ja eriarvoisuutta lisäävälle politiikalle, huomataan, että niitä löytyy. Silloin harvainvalta voi vaihtua kansanvallaksi. Silloin on mahdollisuus myös aitoon kansainväliseen yhteistyöhön nykyisten alistussuhteiden sijasta. Ja silloin Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä puolueettomuuspolitiikka voidaan ottaa käyttöön.
Nyt suomalaisten on vähitellen luovuttava nenästä vedettävän osastaan. Jokaisella on oma vastuunsa. Ei pidä suostua huijattavaksi. Ei edes vaaleissa.
(Kopio Antti Pesosen kirjoituksesta 6.12.2009)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämänkin asian Suomalainen enemmistö on näin halunnut. EU kielteiset ei saaneet kansanäänestyksessä ääntään kuuluviin. Luvattiin 10 hyvää ja monta kaunista ,puheissa. Hintojen piti laskea paljon yms. yms. tottahan hinnat vähäksi aikaa laskee jo alentamalla tulleja EU maille. Naurettavia säännöksiä joita Suomi pilkulleen noudattaa.....(kananmunien ja mansikoiden koko ym.ym.)
Otsikko;Kansan tahto.Nimim;ei eussa.Jos äänestys ei suju oman mielen mukaan,tulos onkin päinvastainen niin eikö se tarkoita,että kaikkien mielipidettä on kuultu.Sun kirjoituksessas luki;EU kielteiset ei saaneet ääntään kuuluviin?????Paavo Väyrynen vaati heti uutta äänestystä,Johannes Virolainen ilmoitti;Kansa on puhunut,pulinat pois.Aikoinaan Otto-Wille Kuusinen,Moskovan tiltu ja Petroskoin tiltu halusivat suomeen kuolemaan.Virolainen ilmoitti, hänen ministerikaudellaan tänne ei haudata isänmaanpettureita.Virolaisella oli jotain sellasta mikä puuttuu monelta politiikolta tänä päivänä,sillä oli periaatteet joista ei tingitä.