MARIA SIDIN haastattelu

Itsenäisyyspäivänä on sopiva päivä pakkokuotsi ylistyksille, koska Suomenkieliset saattavat olla juuri silloin vähemmän valppaina vastahyökkäykelle.

Jos varhaiskeskiajalla Suomeen tullut on vierasta, niin sitten on vierasta myös esimerkiksi kristinusko.

Onko Mannerheimin suku "vieras", kun se on ollut Suomessa vasta pari vuosisataa?

Jos "kotimaista" on ainoastaan muinainen, niin sitten kotimaista on esimerkiksi luonnonusko (jota Kalevalassa kuvataan), ei kristinusko.

vieraannutus kirjoitti:

Jos varhaiskeskiajalla Suomeen tullut on vierasta, niin sitten on vierasta myös esimerkiksi kristinusko.

Onko Mannerheimin suku "vieras", kun se on ollut Suomessa vasta pari vuosisataa?

Jos "kotimaista" on ainoastaan muinainen, niin sitten kotimaista on esimerkiksi luonnonusko (jota Kalevalassa kuvataan), ei kristinusko.

Marski on Saksasta tullut. Mutta katsos jos väittää saksalaisen olevan "suomenruotsalainen" niin mitäs luulet.

Mitä eroa on saksalaisella ja ruotsalaisella? Saksalainen taistelee, mutaa ruotsalainen häviää aina.

Juuri näin :Drottninga Maria Sid

Mikä muka vieras kulttuuri? 90 % suomen nk. kulttuurista on peräisin ruotsin ajalta ja ruotsia puhuvista Huom !
Suomalaisista jotka asuttivat rannikkoa ennen suomenkielisten tänne tuloa. Saamelaisetkin ovat aidompia
suomalaisia kuin suomea puhuvat.

Pro Maria kirjoitti:

Juuri näin :Drottninga Maria Sid

Mikä muka vieras kulttuuri? 90 % suomen nk. kulttuurista on peräisin ruotsin ajalta ja ruotsia puhuvista Huom !
Suomalaisista jotka asuttivat rannikkoa ennen suomenkielisten tänne tuloa. Saamelaisetkin ovat aidompia
suomalaisia kuin suomea puhuvat.

Siinä olet oikeassa, että suurin osa nykyisestä suomalaisesta kulttuurista on muotoutunut keskiajalta lähtien. Ja kyllä, ainakin korkeakulttuuria kehitti lähinnä yläluokka, joka oli enimmäkseen ruotsinkielistä (mutta myös esim. saksankielistä). MUTTA siinä olet väärässä, että tämä kulttuuri olisi tullut lähinnä rannikolle muuttaneista riikinruotsalaisista. Enemmistö rannikkoruotsalaisista oli maanviljelijöitä ja kalastajia. Suurin osa merkittävimmistä aatelissuvuista on ulkomaista alkuperää, lähinnä saksalaisia tai baltiansaksalaisia. Ja toisekseen ruotsinkieliset eivät ole olleet Suomessa ennen suomenkielisiä - kaikki tietävät järjestyksen olevan 1. saamelaiset, 2. suomenkieliset, 3. ruotsinkieliset. Toki TIETTYJÄ alueita asuttivat tiettävästi ensin ruotsinkieliset - tai ainakin ne olivat tyhjillään silloin kun riikinruotsalaiset siirtolaiset tulivat.

Toisekseen suomalaista korkeakulttuuriakaan ei ole kehitetty vain länsirannikolla, vaan toinen suuri keskus oli Viipurin ympäristö Karjalassa, jossa itämerensuomalaiset heimot ovat asuneet iäisyyden ja olivat myös Viipurissa enemmistönä sen suuruuden aikana. Ruotsinkieliset olivat takavuosisatoina enemmistönä Helsingissä ja paljolti Varsinais-Suomessa. Kuinka moni heistä sitten oli riikinruotsalaisia, on aivan toinen juttu. Saksalaistaustaiset olivat yleensä merkittävimpiä - ja sama pätee myös läntiseen naapuriimme Ruotsiin. Kuninkaaseen se ei päde, sillä hän on ranskalaistaustainen.

Heimo Suomi kirjoitti:

Siinä olet oikeassa, että suurin osa nykyisestä suomalaisesta kulttuurista on muotoutunut keskiajalta lähtien. Ja kyllä, ainakin korkeakulttuuria kehitti lähinnä yläluokka, joka oli enimmäkseen ruotsinkielistä (mutta myös esim. saksankielistä). MUTTA siinä olet väärässä, että tämä kulttuuri olisi tullut lähinnä rannikolle muuttaneista riikinruotsalaisista. Enemmistö rannikkoruotsalaisista oli maanviljelijöitä ja kalastajia. Suurin osa merkittävimmistä aatelissuvuista on ulkomaista alkuperää, lähinnä saksalaisia tai baltiansaksalaisia. Ja toisekseen ruotsinkieliset eivät ole olleet Suomessa ennen suomenkielisiä - kaikki tietävät järjestyksen olevan 1. saamelaiset, 2. suomenkieliset, 3. ruotsinkieliset. Toki TIETTYJÄ alueita asuttivat tiettävästi ensin ruotsinkieliset - tai ainakin ne olivat tyhjillään silloin kun riikinruotsalaiset siirtolaiset tulivat.

Toisekseen suomalaista korkeakulttuuriakaan ei ole kehitetty vain länsirannikolla, vaan toinen suuri keskus oli Viipurin ympäristö Karjalassa, jossa itämerensuomalaiset heimot ovat asuneet iäisyyden ja olivat myös Viipurissa enemmistönä sen suuruuden aikana. Ruotsinkieliset olivat takavuosisatoina enemmistönä Helsingissä ja paljolti Varsinais-Suomessa. Kuinka moni heistä sitten oli riikinruotsalaisia, on aivan toinen juttu. Saksalaistaustaiset olivat yleensä merkittävimpiä - ja sama pätee myös läntiseen naapuriimme Ruotsiin. Kuninkaaseen se ei päde, sillä hän on ranskalaistaustainen.

Hyvät väittelijät!
Muistakaa , että nk. Ruotsin Vallan aikaa, ei ole koskaan ollut olemassa . Suomen ruhtinaskunnalla oli saman verran edustajia Tukholmassa kuin muilla ruotsin alueilla. Ja niihin aikoihin , ja paljon aijemmin oli lähes koko suomen saaristoalue ruotsinkielinen .

Pro Maria kirjoitti:

Hyvät väittelijät!
Muistakaa , että nk. Ruotsin Vallan aikaa, ei ole koskaan ollut olemassa . Suomen ruhtinaskunnalla oli saman verran edustajia Tukholmassa kuin muilla ruotsin alueilla. Ja niihin aikoihin , ja paljon aijemmin oli lähes koko suomen saaristoalue ruotsinkielinen .

Voisi tosiaan painottaa eroa vakkapa käyttämällä termejä "ruotsalainen aika" ja "Venäjän vallan aika". Edellisessä tosiaan oltiin mukana täysipainoisina jäseninä valtakunnassa. Jälkimmäisessä taas ylin, absoluuttinen valta oli Venäjän tsaarilla, joka pystyi halutessaan ohittamaan senaattimme ja loppuvaiheessa eduskuntamme.

Näennäisesti on paradoksaalista, että viime kädessä absoluuttisen vallan alla Suomi kehittyi autonomiasta itsenäiseksi valtioksi. Todellisuudessa se ei toki ole paradoksaalista: ruotsalaisena aikana ei ollut mitään tarvetta haikailla erillistä itsenäisyyttä, sillä edustus oli tasapuolinen. Venäjän vallan aikana taas syntyi tarve eron hakemiselle erityisesti venäläistämiskausina/sortokausina.

Koulun historian kirjamme taas ovat täynnä anakronistista nationalistista historiankirjoitusta, jossa laitetaan nykypäivän Suomi ja suomalaisuus menneisyyteen. Siten on mahdollista nähdä "Suomi" sorrettuna, itsenäisyyttään odottavana "maana" kaukana menneisyydessä - mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Ehkä fennomania vuoksi ruotsalaista aikaa ei osata nähdä ei-nationalistisessa valossa. Siinä kun suomen kielen asema on keskeisin.

Modernilla ajalla ei osata nähdä, että kielen merkitys oli ideologisesti paljon pienempi ennen 1800-lukua. Toisekseen ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että eliitti puhui eri kieltä kuin enemmistö - näin oli myös tiettyinä aikakausina mm. saksalaisissa ruhtinaskunnissa, Venäjällä ja Brittein saarilla ranskan suhteen. Lisäksi oli tietysti latina, joka oli erityisesti kirkon ja oppineiden kieli. Kaikissa maissa tavalliset kansalaiset (talonpojat) olivat pihalla eliitin touhuista, se ei ole mitenkään poikkeuksellista Suomelle. Hauska esimerkki nykyajalta oli, kun YLE vastikään uutisoi, että suuri osa kansasta ei ymmärrä poliitikoiden koukeroista kieltä - vaikka kyseessä on kouluissa opetettu standardisuomi! (Vertailun vuoksi ruotsalaisena aikana talonpoikien ruotsin variantti oli kovin kaukana eliitin ruotsista.)

Heimo Suomi kirjoitti:

Voisi tosiaan painottaa eroa vakkapa käyttämällä termejä "ruotsalainen aika" ja "Venäjän vallan aika". Edellisessä tosiaan oltiin mukana täysipainoisina jäseninä valtakunnassa. Jälkimmäisessä taas ylin, absoluuttinen valta oli Venäjän tsaarilla, joka pystyi halutessaan ohittamaan senaattimme ja loppuvaiheessa eduskuntamme.

Näennäisesti on paradoksaalista, että viime kädessä absoluuttisen vallan alla Suomi kehittyi autonomiasta itsenäiseksi valtioksi. Todellisuudessa se ei toki ole paradoksaalista: ruotsalaisena aikana ei ollut mitään tarvetta haikailla erillistä itsenäisyyttä, sillä edustus oli tasapuolinen. Venäjän vallan aikana taas syntyi tarve eron hakemiselle erityisesti venäläistämiskausina/sortokausina.

Koulun historian kirjamme taas ovat täynnä anakronistista nationalistista historiankirjoitusta, jossa laitetaan nykypäivän Suomi ja suomalaisuus menneisyyteen. Siten on mahdollista nähdä "Suomi" sorrettuna, itsenäisyyttään odottavana "maana" kaukana menneisyydessä - mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Ehkä fennomania vuoksi ruotsalaista aikaa ei osata nähdä ei-nationalistisessa valossa. Siinä kun suomen kielen asema on keskeisin.

Modernilla ajalla ei osata nähdä, että kielen merkitys oli ideologisesti paljon pienempi ennen 1800-lukua. Toisekseen ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että eliitti puhui eri kieltä kuin enemmistö - näin oli myös tiettyinä aikakausina mm. saksalaisissa ruhtinaskunnissa, Venäjällä ja Brittein saarilla ranskan suhteen. Lisäksi oli tietysti latina, joka oli erityisesti kirkon ja oppineiden kieli. Kaikissa maissa tavalliset kansalaiset (talonpojat) olivat pihalla eliitin touhuista, se ei ole mitenkään poikkeuksellista Suomelle. Hauska esimerkki nykyajalta oli, kun YLE vastikään uutisoi, että suuri osa kansasta ei ymmärrä poliitikoiden koukeroista kieltä - vaikka kyseessä on kouluissa opetettu standardisuomi! (Vertailun vuoksi ruotsalaisena aikana talonpoikien ruotsin variantti oli kovin kaukana eliitin ruotsista.)

"ruotsalaisena aikana ei ollut mitään tarvetta haikailla erillistä itsenäisyyttä, sillä edustus oli tasapuolinen."

Tämähän ei millään muotoa pidä paikkaansa. Suomen kielellä ja kansalla ei ollut mitään asemaa Ruotsin vallan aikana.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Israel_Nesselius

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal#Rasismi

Noiden kahden "herrakansan" edustajan mielipiteiden kaiku on yhä havaittavissa RKP:n politiikassa. Ja sanoppa miksi Ruotsissa suomenkielisillä ei pitäisi olla samoja oikeuksia kuin ruotsinkielisillä täällä?

Ei ole hoidosta enää apua. Joten eipä taida sitten auttaa muu kuin ruotsalaisten panna suu säkkiä myöten ja lähteä kerjäämään ruotsinkielistä palvelua Ruotsiin.

Miten määrittelet propagandan?
Wikipedia määrittelee:

__Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista.____

Päivärinta-Sid tekivät hyvin karkeaa propagandaa.
Itsenäisyyspäivän linnan juhlat olivat todella mainio propagandan näyttämö, koska moni katsoo ohjelmaa.

Erittäin raakaa toimintaa.

röyhkeää toimintaa kirjoitti:

Miten määrittelet propagandan?
Wikipedia määrittelee:

__Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista.____

Päivärinta-Sid tekivät hyvin karkeaa propagandaa.
Itsenäisyyspäivän linnan juhlat olivat todella mainio propagandan näyttämö, koska moni katsoo ohjelmaa.

Erittäin raakaa toimintaa.

talalaiset toimii ja ellei kaikki yhdy heihin, aloittavat he nimittelyn sillä omalla "sivistyskielellään".

Tervetuloa joukkoon.