Monet ihmiset varmaan ovat leikkineet ajatuksella että mitäpä jos olisinkin kaikkivaltias jumala joka voisi suunnitella oman maailmankaikkeutensa ja sen säännöt. Siis toimia samoin kuin mitä kristityt ja muut uskovaiset kertovat jumalansa tehneen.
Joten siis jos minä olisin jumala ja saisin suunnitella kaiken, niin millainen olisi minun maailmankaikkeuteni?
Sen yritän tässä kuvata...
Jos minä olisin jumala, niin maailmankaikkeus olisi hyvinkin erilainen tästä meidän omastamme, ei ehkäpä avaruuden osilta, mutta ainakin meidän planeettamme ja elämämme kanssa. Aurinko olisi rauhallinen, jatkuvaa tasaista säteilyä antava pallo jolla ei olisi koskaan minkäänlaisia mahdollisuutta käyttäytyä agressiivisesti ja aiheuttaa vaarallisia säteily- ja hiukkaspurkauksia.
Entä elämämme? Kaikki elollinen, oli kyseessä sitten kasvit tai eläimet saisivat kaiken tarvitsemansa energian auringosta. Ei tarvetta metsästää ja syödä mitään muita eläviä olentoja, vaan kaikki voisivat elää rauhassa toisiltaan. Ja sen sijaan että maailma olisi erittäin epätasainen elokelpoisuutensa osalta, vaatien elämältä suuria eroja selviytyäkseen tai ihmisten ollessa kyseessä vaatien suuria asuinpaikkojen rakentamisia ja muokkaamisia, kaikki eläimet tai ainakin ihmiset voisivat selviytyä missä sääoloissa tahansa.
Ihmiset ja eläimet eivät olisi hauraita ja helposti vahingoittuvia vaan ne kestäisivät kaikenlaisen päivittäisen vahingon ilman jälkiä. Lisäksi kaikki ihmiset ja eläimet syntyisivät ja eläisivät elämänsä terveinä. Ei syöpää, ei kehitysvammoja, ei flunssaa, ei aidsia, vaan terveyttä alusta loppuun. Ei rapistumista vanhemmaksi tullessa vaan kaikki elämä kuolisi täydessä ruumiillisessa ja psyykkisessä kunnossa. Kaikki eläimet ja ihmiset eläisivät tietyn sekunnilleen tarkan ajan joka koskisi kaikkia, 100 vuotta tai 200, en tiedä.
Lisääntyminen ei olisi kiinni siitä kuinka usein ihmiset ja eläimet ehtivät paritella ja synnyttää lapsia vaan kaikki elämä lisääntyisi vain siinä määrin että lukumäärät pysyisivät samoina, sallien ihmisille ja eläimille elintilaa ilman tungosta.
Jos ihminen yrittäisi tietoisesti vahingoittaa toista ihmistä tai eläintä huolimatta näiden kestävyydestä, jähmettyisivät nämä "pahantekijät" paikoilleen tietoisina yritetyn teon raakuudesta riippuen joko muutamasta päivästä pidemmäksi ajaksi. Tämä olisi rangaistus sekä heille että muistutus toisille että heitä valvotaan.
Mutta muuten kuin toisten vahingoittaminen, niin ihmiset olisivat vapaita elää kuten haluavat. Ajatella mitä ajattelevat. Rakastaa ketä rakastavat. Heille ei jaettaisi mitään taivaallisia sääntöjä määräämään heidän elämäänsä, vaan he saisivat itse löytää oman tiensä.
Kuolema olisi lopullinen kaikille olennoille, että nämä osaisivat arvostaa elämäänsä, eikä pitää sitä vain kokeena tai odotushuoneena jollekin seuravalle vaiheelle.
Olisiko tämä niin mahdottoman kauhea maailma jossa elää? Jos joku niin ajattelee, niin keskustellaan vaan siitä. Voihan olla että en ole ajatellut loppuun joitain asioita ja tuossa olisi selviä huonojakin puolia.
Mutta jos tuo taas vaikuttaa aika hyvältä, tai ainakin paremmalta paikalta kuin missä me nyt elämme, niin osaisiko joku uskovainen selittää sitä miksi minä, ihminen, pystyn sellaisen maailmankaikkeuden kuvittelemaan mikä on tätä nykyistä parempi ainakin osittain, mutta jumalanne ei sellaista ole tehnyt?
Miksi minä säästäisin kaikki sairauksilta ja aikaisilta kuolemilta, mutta jumalanne suunnitelmaan tälläiset kuuluvat?
Joten, löytyykö ihmisiä joilla on omia ajatuksiaan siitä millaisen maailmankaikkeuden he loisivat ja haluaisvat niitä jakaa tai sitten keskustella pelkästään tästä aloituksestani?
Joten siis jos minä olisin jumala ja saisin suunnitella kaiken, niin millainen olisi minun maailmankaikkeuteni?
Sen yritän tässä kuvata...
Jos minä olisin jumala, niin maailmankaikkeus olisi hyvinkin erilainen tästä meidän omastamme, ei ehkäpä avaruuden osilta, mutta ainakin meidän planeettamme ja elämämme kanssa. Aurinko olisi rauhallinen, jatkuvaa tasaista säteilyä antava pallo jolla ei olisi koskaan minkäänlaisia mahdollisuutta käyttäytyä agressiivisesti ja aiheuttaa vaarallisia säteily- ja hiukkaspurkauksia.
Entä elämämme? Kaikki elollinen, oli kyseessä sitten kasvit tai eläimet saisivat kaiken tarvitsemansa energian auringosta. Ei tarvetta metsästää ja syödä mitään muita eläviä olentoja, vaan kaikki voisivat elää rauhassa toisiltaan. Ja sen sijaan että maailma olisi erittäin epätasainen elokelpoisuutensa osalta, vaatien elämältä suuria eroja selviytyäkseen tai ihmisten ollessa kyseessä vaatien suuria asuinpaikkojen rakentamisia ja muokkaamisia, kaikki eläimet tai ainakin ihmiset voisivat selviytyä missä sääoloissa tahansa.
Ihmiset ja eläimet eivät olisi hauraita ja helposti vahingoittuvia vaan ne kestäisivät kaikenlaisen päivittäisen vahingon ilman jälkiä. Lisäksi kaikki ihmiset ja eläimet syntyisivät ja eläisivät elämänsä terveinä. Ei syöpää, ei kehitysvammoja, ei flunssaa, ei aidsia, vaan terveyttä alusta loppuun. Ei rapistumista vanhemmaksi tullessa vaan kaikki elämä kuolisi täydessä ruumiillisessa ja psyykkisessä kunnossa. Kaikki eläimet ja ihmiset eläisivät tietyn sekunnilleen tarkan ajan joka koskisi kaikkia, 100 vuotta tai 200, en tiedä.
Lisääntyminen ei olisi kiinni siitä kuinka usein ihmiset ja eläimet ehtivät paritella ja synnyttää lapsia vaan kaikki elämä lisääntyisi vain siinä määrin että lukumäärät pysyisivät samoina, sallien ihmisille ja eläimille elintilaa ilman tungosta.
Jos ihminen yrittäisi tietoisesti vahingoittaa toista ihmistä tai eläintä huolimatta näiden kestävyydestä, jähmettyisivät nämä "pahantekijät" paikoilleen tietoisina yritetyn teon raakuudesta riippuen joko muutamasta päivästä pidemmäksi ajaksi. Tämä olisi rangaistus sekä heille että muistutus toisille että heitä valvotaan.
Mutta muuten kuin toisten vahingoittaminen, niin ihmiset olisivat vapaita elää kuten haluavat. Ajatella mitä ajattelevat. Rakastaa ketä rakastavat. Heille ei jaettaisi mitään taivaallisia sääntöjä määräämään heidän elämäänsä, vaan he saisivat itse löytää oman tiensä.
Kuolema olisi lopullinen kaikille olennoille, että nämä osaisivat arvostaa elämäänsä, eikä pitää sitä vain kokeena tai odotushuoneena jollekin seuravalle vaiheelle.
Olisiko tämä niin mahdottoman kauhea maailma jossa elää? Jos joku niin ajattelee, niin keskustellaan vaan siitä. Voihan olla että en ole ajatellut loppuun joitain asioita ja tuossa olisi selviä huonojakin puolia.
Mutta jos tuo taas vaikuttaa aika hyvältä, tai ainakin paremmalta paikalta kuin missä me nyt elämme, niin osaisiko joku uskovainen selittää sitä miksi minä, ihminen, pystyn sellaisen maailmankaikkeuden kuvittelemaan mikä on tätä nykyistä parempi ainakin osittain, mutta jumalanne ei sellaista ole tehnyt?
Miksi minä säästäisin kaikki sairauksilta ja aikaisilta kuolemilta, mutta jumalanne suunnitelmaan tälläiset kuuluvat?
Joten, löytyykö ihmisiä joilla on omia ajatuksiaan siitä millaisen maailmankaikkeuden he loisivat ja haluaisvat niitä jakaa tai sitten keskustella pelkästään tästä aloituksestani?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Taas sutivat hammasrattaat tyhjää kun he yrittävät miettiä epätoivoisesti vastausta, jossa heidän mielikuvitusystävänsä näyttäisi fiksummalta kuin sinä.
Tuleeko vastauksiksi tyhjää vai keksivätkö he todella jotain sanottavaa.
Mikä muuten oli sinun mielipiteesi tuosta kuvaamastani maailmasta?
Parempi on kuin nykyinen, minunkin on vaikea keksiä hyvää syytä vammaisena syntymiselle tai taudeissa kärsimiselle.
... kokonaan mutta jos olisin jumala... en muuttaisi mitään. Antaisin ihan oikeasti ihmisille vapaan tahdon ilman vaihtoehtoja :)
Miksi sinä ylipäätään loisit ihmisiä??
ellei sellaista olisi ollut ja ellei sisimmässäsi olisi kaipuuta siihen,
Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan ihmisten kohdalla.
Raamatun mukaan Jumala tulee luomaan uuden taivaan ja uuden maan.
Siksi Hän on antanut valinnan mahdollisuuden jokaiselle ihmiselle.
Tämä vaatii nyt pienen selittämisen:
Jumala kutsuu ihmisiä kaikkina aikoina pelastukseen.
Kun pakanain luku tulee täyteen,Jeesus noutaa uskovat taivaaseen.
Maan päällä alkaa aika,jolloin Saatana saa vallan antikristuksen muodossa
hallita maailmaa hetkenaikaa.Ne,jotka eivät häntä palvele,eivätkä ota
hänen merkkiään,tapetaan,mutta jotka sen ottavat,ne merkitään hänelle,
eikä heillä ole pelastusta.
Tämä aika (jota sanotaan vihanajaksi)päättyy,kun Jeesus tulee takaisin
maanpäälle näkyvällä tavalla kaikkien pyhiensä,eli uskovien kanssa,jotka
pääsivät ylöstempaukseen,sekä enkeliensä kanssa)ja pelastaa juutalaiset,
ne,jotka tässä ajassa uskoivat evankeliumin.
Tämän jälkeen perustetaan tuhatvuotinen valtakunta,jonka aikana Saatana
on sidottuna ja kun ne tuhatvuotta on kulunut loppuun-Saatana päästetään'
irti koettelemaan vielä niiden usko,jotka vihanajasta tulivat.
Tuhatvuotisessa valtakunnassa ovat ihmiset ja eläimet rauhassa keskenään.
Tämän jälkeen tulee viimeinen tuomio-eli ne,jotka eivät olleet parannusta
tehneet joutuvat tuomiolle.
Tämän jälkeen luodaan uusi taivas ja uusi maa.
Uskon koetuksen ymmärtää siltä pohjalta,kun ajatellaan,miten ihminen lankesi
paratiisissa,niissä olosuhteissa,jotka olivat suurinpiirtein sellaiset,kuin kirjoitit.
Mitä vaihetta tuossa sepustuksessa nyt elämme?
Evoluutio tehkööt sen. Koska olen jumala niin en pysty luomaan mitään koska olen täysin voimaton ja kykenemätön mihinkään... jopa puollustamaan itseäni...
...HAISTA PAS*A!
"Tämä vaatii nyt pienen selittämisen:
Jumala kutsuu ihmisiä kaikkina aikoina pelastukseen.
Kun pakanain luku tulee täyteen,Jeesus noutaa uskovat taivaaseen.
Maan päällä alkaa aika,jolloin Saatana saa vallan antikristuksen muodossa
hallita maailmaa hetkenaikaa.Ne,jotka eivät häntä palvele,eivätkä ota
hänen merkkiään,tapetaan,mutta jotka sen ottavat,ne merkitään hänelle,
eikä heillä ole pelastusta."
- Eli tämä vapaa tahto on "seuraa minua tai pala"... mikä hiton vapaa tahto se on? Tämä on juuri se kysymys mikä tekee jumalan vapaasta tahdosta kaikkea muuta kuin vapaan! Oikeesti! Tajua!!
jumala polttaa sut tuhanneksi pi**un päreiksi ja kiduttaa sinua ikuisesti, vit*uilee päin naamaa, halveksii sinua... mutta muista, hän rakastaa sinua... SAIRASTA!
"Uskon koetuksen ymmärtää siltä pohjalta,kun ajatellaan,miten ihminen lankesi
paratiisissa,niissä olosuhteissa,jotka olivat suurinpiirtein sellaiset,kuin kirjoitit."
Ei mitään tuollaisia uskonkoitoksia tai tuhatvuotisia valtakuntia, saatanoita, viimeisiä tuomioita ja muita ymmärrä mitenkään sen pohjalta että minä kaikkivaltiaana jumalana sallisin kärsimyksen sen takia että jotkut luomuksistani tekevät virheitä.
Siis minä loisin ihmisiä ja koska nämä eivät totelleet yhtä minun määräyksistäni, niin he eivät saisi jatkaa elämistä hyvissä oloissa, vaan rankaisisin heitä ja heidän jälkeläisiään tarpeettomilla kärsimyksillä joita ei ollut olemassa ennen päätöstä rankaista heitä.
Sinun mielestäsi oikeudenmukainen jumala sallii sen että maailmaan syntyy vauvoja joiden pienet kehot ovat vääntyneitä ja täynnä kasvaimia? Että on oikeudenmukaista että nämä vauvat kärsivät muutaman kuukauden tai vuoden siksi että jotkut muut ihmiset rikkoivat sääntöjä? Vaikka vauvat eivät itse päättäneet syntyä, he eivät olleet mitenkään vastuussa mistään rikkomuksista ja kuitenkin heidän elämänsä on pelkää kipua alusta loppuun...
Siis sinun täytyy uskoa että tämän jumalan lopullinen palkinto häneen uskoville, joita muutaman kuukauden ikäiset vauvat jotka kuolevat tuskallisesti tauteihin eivät ole, on sellainen että se tekee merkityksettömäksi tälläiset kärsimykset. Siis toisin sanoen lopputulos oikeuttaa kaiken.
Miksi minä en jumalan asemassa pystyisi antaa yhdenkään ihmisen tai eläimen kärsiä?
Miksi minun mielestäni kärsimyksiä ei saisi oikeuttaa millään?
Olenko minä jotenkin huonompi kuin jumalasi joka tälläiset kärsimykset sallii?
Mielestäni halukkuus vähentää kärsimyksiä kertoo moraalista ja hyväntahtoisuudesta, jos mielestäsi näin on, niin miten minä voisin ollaa moraalisempi ja hyväntahtoisempi kuin palvomasi jumala?
Kyllä vain, hauska ajatus, ja tuossa on paljon hyviä pointteja. Mutta helppohan se nyt on keksiä tuollaista, kun jumala loi ensin demomaailman jossa pahimmat bugit paljastuivat... :)
Huomioni kiinnitti, että (nykymaailmastamme poiketen) haluaisit siis olla aktiivinen jumala ja kontrolloida maailman asukkaita estämällä väkivallantekoja. Tuntuu vain että tuollaisessa fyysisessä sensuurissa voisi tulla helposti ongelmia: millainen teko katsotaan riittävän vahingoittavaksi jotta estotoiminto laukeaa. Riittäkö että sattuu, vai pitäisikö jotain mennä rikki? Voiko leikisti tapella? Voiko harrastaa sadomasokistista seksiä?
Entä henkinen vahingoittaminen? Jähmettyvätkö koulukiusaajan sanat huulille? Ja jos hengisen vahingoittamisen esto on myös olemassa, niin entä jos joku tietämättään tai vahingossa pahoittaa toisen mieltä? Kävisikö niin että tv:ssä puhuttaessa puhe yhtenään jumiutuisi, koska aina kuitenkin onnistuisi loukkaamaan jotain 100000 katsojasta... :)
Se tietysti helpottaa rajojen asettamista, että kaikkivaltiaana moraalisi ja päätöksesi ovat aina täydellisiä. :D Ja kaikkivaltiaana tietysti tiedät mikä on teon tarkoitus ja lopputulos, joten kaikenlaiset leikit on helppo päästää läpi suodattimesta.
Ja minkähänlaisia ihmisiä muuten kasvaisi maailmassa, jossa ei koskaan tarvitse miettiä mikä on turvallista...
Tuli muuten vain mieleen: Oma, vielä suurempi hommansa olisi sitten miettiä ihmisten luonne uusiksi. Esimerkiksi koettu onnellisuushan ei itse asiassa ole kiinni pelkästään ympäristön faktisesta hyvyydestä, vaan ihmisen onnellisuustaso asettuu olosuhteiden muuttuessakin ennenpitkää yksilölle ominaiselle tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka maailma olisi absoluuttisen täydellinen, niin esimerkiksi minä keksisin kuitenkin ennenpitkää jotain valittamista. Vaikka sitten siitä että kaikki on niin täydellisen tylsää... (tiedättehän Talking Headsin Heaven -biisin)
Mutta muuten on pakko sanoa, että tuollaisessa maailmassa elämän edellytykset olisivat huomattavasti paremmat, ja jos tämä oma maailmamme olisi erityisesti ihmistä varten (ja nimenomaan *rakastavan* jumalan toimesta) luotu niin kyllähän se enemmän tuon tyyppinen olisi ollut.
Nyt saat varmasti uskovaisilta vastauksia, että tuollaista on sitten tietenkin paratiisissa! Tämähän on vain välitila jossa ihmistä nimenomaan on tarkoituskin koetella! Mutta juuri siinä on mielestäni sinun maailmasi kaikkein suurin etu: sen jumalalla ei ole tarvetta rakennella mitään välitiloja, testailla uskon kestävyyttä, koetella ihmisiä ja vaatia palvontaa; se olisi oikeasti hyväntahtoinen ja rakastava jumala joka haluaa laumalleen pelkkää hyvää.
Minä lupaan äänestää sinua jumalaksi, bb.
Nostit kyllä ihan aiheellisia kriteekkejä tuosta pahojen tekojen rankaisemisesta ja siitä kuinka vaikeaa olisi vetää mitään selkeitä rajoja.
Mutta kuten sanoit, kaikkivaltius ja kaikkitietävyys poistaisivat kaiken epäilyn asiasta. Lisäksi juuri tuo että vahingollisista teoista rangaistaan ajatusten sijaan, tämän elämän aikana jolloin parannus on mahdollinen, perumattoman ja ikuisen helvettirangaistuksen sijaan, olisi se asia joka eniten tekisi tuosta oikeudenmukaisempaa.
Mielestäni kuitenkin kun mainitsen tuon onnellisuuden ja sen tasautumisen olosuhteisiin, niin olet oikeassa, mutta mielestäni ainakin kärsimys pienenisi, jolloin oltaisiin plussan puolella.
Tuosta jumalaksi äänestämisestä, onko sinulla tietoa koska ja missä seuraavat vaalit ovat?
Kuulen monesti ihmisten sanovan, että jos olisin Jumala niin kenenkään ei tarvitsisi nähdä nälkää!
Kuitenkin hyvin nopeasti tulee totuus esiin ihmisestä. Maapallolla on ruokaa ihan riittämiin, mutta ihminen ei pysty ratkaisemaan sitäkään ongelmaa vaikka meillä on siihen kaikki tekniset mahdollisuudet.
Jumala sanoi aikojen alussa ihmiselle, että viljele ja varjele maata! Silloin se olisi ollut mahdollista paratiisioloissa, lopun tiedättekin mikään ei onnistu ja kaikki tuhoutuu koko ajan!
Onko syy Jumalan vai ihmisen?! Jumala antoi meille vastuuta ja me vastasimme siihen vastuuttomasti!
Jumala haluaa meistä itselleen ystäviä joihin voi luottaa, niin minä sen tulkitsen! Tähään asemaan Jeesus meitä kutsuu, hän on ennalleen asettaja jos sen niin sanoisi! Edellenkin valinta on vapaa, sisimmässään jokainen kyllä tietää mitä pitää tehdä, vihollinen myöskin tietää, että häntä varten on Jumala helvetintulen sytytävä! Ihmistä Jumala ei koskaan helvettiin kaavaillut , vaan hän tahtoo ettei kukaan kuuntelisi sielunvihollisen puheita, koska se on valehtelija!
Minä loisin ainoastaan olentoja jotka olisivat kykeneviä tekemään samoin kuin minä jumalana.
Näin jokainen olento joka on olemassa minun vaikutuksestani voi luoda itse olemassaolon jossa kukin haluaa elää.
Tuota minä olen myös ajatellut ja piän sitä parempana kuin kuvaamaani järjestelmää. Mutta tuossa tekstissäni oli enemmän tarkoitus näyttää kuinka paljon kaikkivaltias jumala pystyisi maailmaa muuttamaan, mutta silti pitämään ihmisten yhteiskunnan ja planeetan suhteellisen samanlaisina.
Ei siinä mitään, enkä esittänyt tätä millään tavalla kritiikiksi vaan ainoastaan mitä minulle sattui tulemaan mieleen.
Jos minä olisin tämän olemassaolon jumala, taikka minkä tahansa muunkin, ja elämää sattuisi kehittymään jollekin planeetalle en minä ensinnäkään mitenkään vaikuttaisi vallitseviin oloihin, minulla ei olisi mitään syytä ilmaista itseäni missään muodossa näille elämän muodoille, vaikuttaa tämän elämän kehitykseen taikka olosuhteisiin mitenkään eikä minulla todellakaan olisi pienimmissäkään määrin minkäänlaista syytä aloittaa jotakin uskontoa jonka tarkoitus olisi seurata absurdia teosta ja palvoa minua.
Itseasiassa mikäli näin tapahtuisi, siis jotakin älyllistä ja itsetietoista sattuisi kehittymään, loisin kokonaan uuden universumin johon asettuisin asumaan, jotta minun henkilökohtaiset puuhani eivät häiritsisi tämän elämän kehittymistä.
Mikäli minulla olisi mitään syytä sosialisoitua kenenkään kanssa, mitä hyötyä minun olisi edes aloittaa keskustelua minkään olennon kanssa joka ei omaa ainakin lähestulkoon yhtäläistä ymmärrystä kuin minulla itselläni.
Jos tällaista ei ole niin ainahan minä voin luoda jonkin olennon joka on kykenevä samaan kuin minä.
Tämä on myös yksi syy minkä takia kaikki uskonnolliset käsitykset jumaluuksista joista olen koskaan lukenut, ehkäpä deismiä lukuun ottamatta, ovat totaalisesti absurdeja. Deismin jumala on puolestaan merkityksetön kenenkään kannalta, joten vaikka sellainen sattuisikin olemaan ei sen palvomisesta ole mitään hyötyä.
Koska minulla ei ole ensimmäistäkään todistetta edes deistisen jumalan olemassaolosta, en näe mitään syytä olettaa sellaisen olemassaoloa ja kutsun itseäni ateistiksi.
Tosin tämänhän sinä todennäköisesti jo tiesitkin.
"Kaikki eläimet ja ihmiset eläisivät tietyn sekunnilleen tarkan ajan joka koskisi kaikkia, 100 vuotta tai 200," En tiedä. Mun mielestä siinä ettei tiedä kuolinhetkeään ihan varmasti, niin se tekee elämään tiettyä särmää:-)
Minä henkilökohtaisesti en haluaisi kuolla. Kuoleminen on varsin harmillista, ikävää ja olen todella kuolemaa vastaan.
Tuota ajatellessa minulla on kaksi eri ajatusta jotka eivät oikein löydä tasapainoa.
Kyseessä on mielestäni kaksi asiaa, tietämättömyyden "siunaus" vastaan elämän tasa-arvo.
Tuota tietämättömyyttä me nykyisessä olomuodossamme osaamme luonnostaan arvostaa, mutta mielestäni vasta-argumentillakin on painoa.
Jos kaikki ihmiset eläisivät saman ajan, olisi heillä kaikilla sama mahdollisuus vaikuttaa maailmaan ja ihmisiin ympärillään. Ei olisi hyviä ihmisiä jotka kuolevat aikaisin ja pahoja jotka juhlivat syntymäpäiviään kymmeniä vuosia kauemmin.
Mutta se on vaikea asia tasapainottaa noita kahta asiaa...
Elämä on 145-155 vuotta pitkä. Jokaisella on jännitettävänään 10 vuoden bonusaika. Tulisiko siitä riittävästi särmää Mikkoselle, vai onko liian pieni haarukka? :)
Aiemmin kuoleville ilmoitettaisiin asiasta puolta vuotta aiemmin, ja he saavat kompensaatioksi menetetyn elinajan mukaan eri arvoisia lomamatkoja ja tavarapalkintoja jotka voi käyttää viimeisen puolen vuoden aikana? :D
Ja ymmärrän kyllä hyvin A-O:n vastenmielisyyden kuolemaa kohtaan, mutta mielestäni parempaakaan vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole keksitty.
>>> Ja ymmärrän kyllä hyvin A-O:n vastenmielisyyden kuolemaa kohtaan, mutta mielestäni parempaakaan vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole keksitty.
Tuo elämä ei olisi vielä paratiisi, mutta varmasti korkeampi, jonkinlainen- super humanity-, eri asteella kuin maapallon elämä.
Kuoleman kanssa asiat olisivat todennäköisesti vieläkin selvemmät kuin meillä, eli oma keho olisi todellakin vain vaate
elämän energialle. Itse Boxer-planeetalla vallitsisi tietysti rauha ja tasavertaisuus, kaikki boxerin perilliset tekisivät töitä 2 tuntia vuorokaudessa
ja kaikki yhteiseksi hyväksi, kukaan ei omistaisi mitään vaan kaikki olisi yhteistä. Kuitenkin sotaakin käytäisiin, mutta se ei olisi asukkaiden keskinäistä kinaa, vaan pahoja henkivaltoja vastaan, jotka tekisivät hyökkäyksiä pimeämmältä puolelta taivasta eri planeetoilta jopa eri universumeista. Jos uskotaan että olisi olemassa elämää missä ollaan lähempänä Jumalaa, niin sellaisesta elämästä pahuuskin jäisi asteittain pois. Ihminen tuskin on korkein elämän energia materialistuma edes lähialueilla.
Jos minä olisin jumala, en oikein keksi mitään järkevää tekemistä. Näkisin ennalta kaikki maailmankaikkeuden mahdollisuudet ulkoa. Sitten salamanvälähtäessä tulee tarve luoda, sitten tiedänkin jo miten siinäkin käy...
Pohdiskelisin vain syntyjä syviä.
Kenties olemmekin kaikki vain kosmista unta.
"Kenties olemmekin kaikki vain kosmista unta."
Siinä tapauksessa asia on niinpäin, että te olette kaikki MINUN untani, sillä minulla on vahva henkilökohtainen kokemus omasta olemassaolostani. :)
Olisi mielenkiintoista toimia vähän samaan tyyliin kuin kristinuskon jumalakin, eli järjestää eräänlainen ihmiskoe. Ensin usuttaisin ihmiset tappamaan ja kiduttamaan toisiaan sillä periaatteella, että mitä enemmän veri lentää, sen autuaampi ihminen on. Sitten väittäisin yhdelle sukupolvelle olevani hyvä ja laupias ja rakastavani maailmaa. Mutta pian järjestelisin kulkutauteja, sotia, luonnonmullistuksia ym. Ja sitten nauraisin konttorissani itsekseni, kun ihmiset yrittäisivät vakuuttaa toisiaan, kuinka kaikki katastrofit ovat osoitus rakkaudestani. Kuoleman jälkeen tosin palkitsisin ne, jotka olisivat osanneet vastustaa kieroja suunnitelmiani.
No, ihan vakavissaan en kyllä tiedä mitä tekisin. Mieluummin kieltäytyisin kunniasta.