Se, että oikea lepopäivä on lauantai eli sapatti on niin varma tosiasia, ettei kukaan voi väittää vastaan.
Miksi sitten niin monet suuret ja pienet kirkkokunnat polkevat tämän Jumalan pyhän käskyn jalkoihinsa ja pitävät lepopäivänään pakanallista auringon jumalan päivää eli sununtaita? Miksi piispat ja muut kirkkojen johtohenkilöt, vaikka tämän hyvin tietävät pitävät kansaa pimeydessä, eivätkä kerro heille Raamatun totuutta tässä asiassa? Löytyykö mistään kirkonmiehiä, jotka uskaltavat antaa selvän äänen pasuunaan ja kertoa, että oikea Jumalan määräämä lepopäivä on sapatti eli lauantai?
"Viikon ensimmäinen päivä, saanut nimensä auringosta. Alkukristillinen kirkko oli täysin tietoinen sapatin ja sununtain erosta. Sununtai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty. Ensimmäiset sunnuntailepoa tarkoittavat määräykset julkaisi Konstantinus Suuri, joka nimenomaan tähdensi sununtain merkitystä auringonpäivänä".
Sunnuntai on kaikkien pakana-aikojen aito pakanallinen auringon juhlapäivä. Babylon oli auringonpalvonnan keskus. Kun Babylon ja Persia olivat saavuttaneet olemassaolonsa keskipäivän ja sitten kukistuneet lännen voitokkaiden sotajoukkojen edessä, pakenivat, niin kertoo historia, auringonpalvonnan papit Vähään Aasiaan, levittäen pakanallisia oppejaan Rooman valtakuntaan. Ja pian olikin auringonpalvonta kaikessa laajuudessaan yhdistetty Rooman uskontoon. Mitraismi, muuan auringonuskonnon jumalanpalveluksen muoto, alkoi esiintyä kristinuskon voimakkaana vihollisena ja vastustajana.
Mitran pyhäpäivä oli sununtai. Mitran palvojilta oli työnteko kielletty tuona päivänä, paitsi sellainen työ, josta oli erikoista apua viljankorjuussa. Konstantinuksen sununtailaki, joka astui voimaan v. 321 j. Kr., oli keisarin puolesta yritys yhdistää entisen uskontonsa, mitraismin, palvelusmenot kristinuskoon, johon hän oli kääntynyt.
Ensimmäisten vuosisatojen valtavan luopumuksen kautta syntynyt katolinen kirkko omaksui pakanoilta sunnuntain. Tämän kirkon yhdistyttyä valtioon 4-6 vuosisadalla syntyi paavinvalta, joka mielivalloin poisti Herran sapatin ja määräsi sununtain vietettäväksi kautta koko kristikunnan. Tällainen on lyhyesti kerrottuna sununtain alkuperä.
Onko kirkolla tai millään maallisella vallalla oikeutta mennä muuttamaan yhtäkään Jumalan kymmenistä käskyistä?
Lukekaamme Raamatusta Jeesuksen vakava varoitus: "Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa".
On aika palauttaa sapattikäsky sille kuuluvaan arvoonsa. On aika hylätä pakanallinen sununtain pyhittäminen ja alkaa viettää Raamatun esittämää lepopäivää sapattia, joka on lauantai. Sapatinpäivässä on erikoinen siunaus. Etkö tahtoisi kokeilla vaikka seuraavana lauantaina.
Miksi sitten niin monet suuret ja pienet kirkkokunnat polkevat tämän Jumalan pyhän käskyn jalkoihinsa ja pitävät lepopäivänään pakanallista auringon jumalan päivää eli sununtaita? Miksi piispat ja muut kirkkojen johtohenkilöt, vaikka tämän hyvin tietävät pitävät kansaa pimeydessä, eivätkä kerro heille Raamatun totuutta tässä asiassa? Löytyykö mistään kirkonmiehiä, jotka uskaltavat antaa selvän äänen pasuunaan ja kertoa, että oikea Jumalan määräämä lepopäivä on sapatti eli lauantai?
"Viikon ensimmäinen päivä, saanut nimensä auringosta. Alkukristillinen kirkko oli täysin tietoinen sapatin ja sununtain erosta. Sununtai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty. Ensimmäiset sunnuntailepoa tarkoittavat määräykset julkaisi Konstantinus Suuri, joka nimenomaan tähdensi sununtain merkitystä auringonpäivänä".
Sunnuntai on kaikkien pakana-aikojen aito pakanallinen auringon juhlapäivä. Babylon oli auringonpalvonnan keskus. Kun Babylon ja Persia olivat saavuttaneet olemassaolonsa keskipäivän ja sitten kukistuneet lännen voitokkaiden sotajoukkojen edessä, pakenivat, niin kertoo historia, auringonpalvonnan papit Vähään Aasiaan, levittäen pakanallisia oppejaan Rooman valtakuntaan. Ja pian olikin auringonpalvonta kaikessa laajuudessaan yhdistetty Rooman uskontoon. Mitraismi, muuan auringonuskonnon jumalanpalveluksen muoto, alkoi esiintyä kristinuskon voimakkaana vihollisena ja vastustajana.
Mitran pyhäpäivä oli sununtai. Mitran palvojilta oli työnteko kielletty tuona päivänä, paitsi sellainen työ, josta oli erikoista apua viljankorjuussa. Konstantinuksen sununtailaki, joka astui voimaan v. 321 j. Kr., oli keisarin puolesta yritys yhdistää entisen uskontonsa, mitraismin, palvelusmenot kristinuskoon, johon hän oli kääntynyt.
Ensimmäisten vuosisatojen valtavan luopumuksen kautta syntynyt katolinen kirkko omaksui pakanoilta sunnuntain. Tämän kirkon yhdistyttyä valtioon 4-6 vuosisadalla syntyi paavinvalta, joka mielivalloin poisti Herran sapatin ja määräsi sununtain vietettäväksi kautta koko kristikunnan. Tällainen on lyhyesti kerrottuna sununtain alkuperä.
Onko kirkolla tai millään maallisella vallalla oikeutta mennä muuttamaan yhtäkään Jumalan kymmenistä käskyistä?
Lukekaamme Raamatusta Jeesuksen vakava varoitus: "Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa".
On aika palauttaa sapattikäsky sille kuuluvaan arvoonsa. On aika hylätä pakanallinen sununtain pyhittäminen ja alkaa viettää Raamatun esittämää lepopäivää sapattia, joka on lauantai. Sapatinpäivässä on erikoinen siunaus. Etkö tahtoisi kokeilla vaikka seuraavana lauantaina.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Papillisen ja historiallisen nuoremman ensimmäisen luomiskertomuksen lopussa 1Moos.2:3. On kirjoitettu, että jumala siunasi jaq pyhitti 7-männen päivän, koska Jumala lepäsi silloin luomistyöstään. papillinen luomistyö kertomuksen eräs teologinen teema onkin sapattilevon kytkeminen Jumalan luomistyöhön.
(Vanhemmassa) jahvehistisessa luomiskertomuksessa ei sapatti esiinny lainkaan 1Moos.2,3. Papillisen luomikertomuksen teksteistä ei kuitenkaan saa tukea väitteelle, että 7-päivän pitämistä olisi säädetty ihmiskunnalle, eikä tekstissä sanota, että Jumala olisi käskenyt ihmisten viettää ihmisten 7- päivää viettämään viikottaisena lepopäivänä, tai luomisen muistopäivänä.
koko väliaikana luomisen loppumisesta Mooseksen ajan "erämaavaellukseen", ei ole merkintää sabatin pitämisestä. Ilmeisenä johtopäätöksenä tämä sabatin pitämisen puuttuminen johtuu siitä, että ei ollut säädetty lakia, eikä siitä tehty mitään normatiivista institutiota.
(2Moos.24:7-8.)
2Moos.20:2.
5Moos.5:15.
3Moos.23. Israelille säädetyistä juhlaajoista.
*Luomisen muistopäivä* on vain adventistinen keksintö koska mikään raamatunjae ei käytä ko. nimitystä edes alkukielellä VT:ssä ja UT:ssä.
Jeesus eikä opetuslapset koskaan puhuneet *luomisen muistopäivästä*.
Jokainen osaa levätä ilman adventismia jopa lauantaina.