Kun Suomi neuvotteli vain sotaharjoituksilla ja suoja-alueen kaksinkertainen vaihto ei tullut kysymykseen, josta ei kansalle paljon hiiskuttu, kuin nytkään. Paasikivi ei nähnyt estettä sopimuksen pääsyyn, mutta ei voinut valtuuksitta ehdotuksiaan tehdä. (Ulkoministeri Erkon ja puolustusm. Niukkasen uho-sota)
Neuvostoliitolla ei ollut vaihtoehtoja, kuin tehdä hyökkäämättömyys-sopimius Saksan kanssa, joka sille sopi vielä mainiosti. Suomessa vielä mainostettiin Neuvostoliiton kävelevän savijaloilla, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton talouskasvu oli päässyt vasta vauhtiin ja ennätystasolla, mutta varustautuminen sotaan oli retuperällä ja se kiinnosti Saksaa Suomen armeija johtojen tapaamisissa.
Saksa-uhooja kaveri Suomelle ja nikkelikauppakumppanille piti näyttää ja esittää valloitus tavotteita, kuin Suomi jatkosodassa Uralille. (1918-9 Suomi vaati yli 50% maa-aluetta vastineetta, vaikka Saksa ensin ehdotti Pietarin suoja-alueesta.)
Kuulematta Ylikankaan puhetta, voin vain ihmetellä, vai oliko tarkoitus tulotasoa nostaa, viimevuotisesta???
Neuvostoliitolla ei ollut vaihtoehtoja, kuin tehdä hyökkäämättömyys-sopimius Saksan kanssa, joka sille sopi vielä mainiosti. Suomessa vielä mainostettiin Neuvostoliiton kävelevän savijaloilla, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton talouskasvu oli päässyt vasta vauhtiin ja ennätystasolla, mutta varustautuminen sotaan oli retuperällä ja se kiinnosti Saksaa Suomen armeija johtojen tapaamisissa.
Saksa-uhooja kaveri Suomelle ja nikkelikauppakumppanille piti näyttää ja esittää valloitus tavotteita, kuin Suomi jatkosodassa Uralille. (1918-9 Suomi vaati yli 50% maa-aluetta vastineetta, vaikka Saksa ensin ehdotti Pietarin suoja-alueesta.)
Kuulematta Ylikankaan puhetta, voin vain ihmetellä, vai oliko tarkoitus tulotasoa nostaa, viimevuotisesta???
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuule kyllä meidän! Jatkosodan jälkeinen solisadoorisuus oli kaikien edellä. Mikäs siinä, olihen se jo muuallakin. Saksa oli sieltkäsin kuinka se Neuvostoliitto olikin. Mutta niinhän sitä on aina melkien niin.
NL oli maailman varustautunein maa 30-luvulla. Suomi oli lähinnä aseriisuttu luottaEN KANSAINLIITTOON JA PoHJOISMAISEEN YHTEISTYÖHÖN. SUHTEET SAKSAAN OLIVAT KYLMÄT.
Pelkästään Leningradin sotilapiirin rauhan ajan joukot olivat suuremmat ja paremmin varustetut kuin koko Suomen sodan ajan armeija. Miten Suomi olisi voinut Leningradia uhata? Puna-armeija oli maailman suurin, yli 130 divisioonaa, ainakin 4000 lentokonetta, 10 000 panssarivaunua ja 20 000 tykkiä. Kansantulosta käytettiin 1927 alkaen 30-50 % aseisiin.
Sopimus Saksan kanssa takasi molemmille aluksi työrauhan ja NL astui sitten omaan ansaansa .
Ota Aappo vähän selvää asioista ja jatka sitten valeitasi.
Neuvostoliitto pelkäsi hyökkäystä Suomen kautta. Ei niinkään, että Suomi yksin hyökkäisi, mutta ulkovalta Suomen kautta. Suomi oli lähes "sotilaallinen tyhjiö", joka ei pystynyt puolustamaan maata ulkoisen hyökkääjän uhatessa.
Jos lännestä joku valtio olisi halunnut hyökätä Leningradiin Suomen kautta, Suomi ei olisi sitä pystynyt torjumaan, vaan hyökkääjä olisi alistanut Suomen osaksi tai kokonaan omiin tarkoituksiinsa.
Kuinka oikeassa Stalin olikaan? Mistähän hyökkääjä tuli uhkaamaan ja piirittämään Leningradia? Ennustus toteutui tarkalleen jatkosodassa.
" Sopimus Saksan kanssa takasi molemmille aluksi työrauhan ja NL astui sitten omaan ansaansa . "
Kyllähän siinä niin kävi, kun Stalin raiskasi Suomi-neitoa niin Hitler piteli uhria otteessaan.
" Kuinka oikeassa Stalin olikaan? Mistähän hyökkääjä tuli uhkaamaan ja piirittämään Leningradia? Ennustus toteutui tarkalleen jatkosodassa. "
Laitako selvityksesi ketkä hyökkäsivät Leningradiin Kannaksen kautta. Tarkoitatko mahdollisesti operaatio Barbarossaa.
Saksa Suomen suosiollisella avustuksella aloitti Leningradin pommitukset Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä hyväkseen käyttäen.
" Saksa Suomen suosiollisella avustuksella aloitti Leningradin pommitukset Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä hyväkseen käyttäen. "
Kerrotko lähteesi väitteesi tueksi.
Kuinka Leningradin turvallisuus parani --- sen jälkeen, kun raja Kannaksella oli siirretty Rajajoelta ulommaksi Moskovan rauhan rajalle. Entä Hangon tukikohta. Kuinka Stalin hyödynsi uutta tukikohtaansa saksalaisten invaasiossa ns. lomakuljetusten estämisessä ja heidän asettumisessaan Suomen Lappiin ?
Jatkosota alkoi kovin pian talvisodan loppumisen jälkeen.
Tukikohtia ei juuri ollut Kannaksella. Toisaalta ei lentohyökkäystä olisi paljon niinä aikoina pystynyt juuri estämäänkään. Maavoimien hyökkäys pysähtyi vaivoin sentään Leningradin porteille.
Hankoa ei oltu varustettu riittävästi, eikä ilmaoperaatioita olisi pystytty sieltä muutenkaan estämään. Suomenlahden liikennettä pystyttiin seuraamaan, mutta sen miinoittamista ei pystytty estämään.
Vihollinen tuli Suomen kautta, aivan kuten Neuvostoliiton sodanjohto oli aiemmin aavistellutkin.
Turvallisuus parani vasta paljon myöhemmin, kun II maailmansota loppui. Siitä saakka näillä rajoilla on ollut aivan rauhallista.
, että Sansan 1930 luvulla levittämä uhkaus, hävittää Neuvostoliitto oli voimassa ja jopa lännenkin tuella ja siihen oli varustauduttava. Saksalla oli vain yksi este, ei ollut yhteistä rajaa, mutta huonoja ja hyviä ystäviä kuin Suomi.
Suomen ja Saksan armeijan vilkasvierailu 1938-9, voisi valaista asiaa, jos parakraaveja löytyy.
Toivon, että kenraali Talvelan salaiset ja kuolinvuoteella tehdyt paljastukset julkaistaisiin, sillä hän on paras
Saksan asiantuntia, kolleekan Cöödermannin ja Mnnerheimin (Gööringin ystävä) lisäksi.
(Abraham tapasi Talvelan 1963)
"NL oli maailman varustautunein maa 30-luvulla."
Siitä olivat myöhemmin Churchill ja Roosevelt Stalinille huomattavan kiitollisia.
"Suomi oli lähinnä aseriisuttu luottaEN KANSAINLIITTOON JA PoHJOISMAISEEN YHTEISTYÖHÖN."
Aivan, siksi Suomelta puuttuikin täysin sotilaallinen pohja sille uhmamieliselle politiikalle, jota Cajanderin hallitus v. 1939 noudatti.
"Miten Suomi olisi voinut Leningradia uhata?"
Juuri siten, että Suomi oli tavallaan kuin sotilaallinen tyhjiö. Suomella ei olisi voimaa vastustaa suurvaltaa, joka tunkeutuisi Suomen alueen läpi iskeäkseen suoraan oikotietä Leningradia tai Muurmannin rataa vastaan.
Idän karhuko se taas elämöi?
Lehti: Venäjän puolustusministeriön sivuilla uhkaillaan Suomea
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009121010760691_uu.shtml
Perjantai 11.12.2009 klo 08.26
Nimettömässä kirjoituksessa suomalaiset jatkosodantulkinnat teilataan vääriksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Venäläissyytös: Suomi unohtanut jatkosodan opetukset
11.12.2009 5:00
http://www.hs.fi/tulosta/1135251391148
Se ei sopinut NL:lle, joka halusi vallata takaisin keisarikunnan alueen ja jakaa Euroopan yhdessä natsien kanssa. Suomen arvioitiin olevan vain läpimarssin arvoinen ja sen jälkeen osa NL:a.
NL:n raaka sotapolitiikka koki Suomessa ensimmäisen vastoinkäymisensä. NL erotettiin Kansainliitosta. Suomi sai koko maailman ihailun. Se oli ensimmäinen maa, joka uskalsi vastustaa diktatuurien yhdistynyttä voimaa.
Välirauhan aikana NL typerällä politiikallasan ajamalla ajoi Suomen Saksan rinnalle. Mitään uhkaa Leningradille ei Suomen suunnalta tietenkään ollut.
Suomi ei ollut sotyilaallinen tyhjiö, ei 1939, eikä 1941. Se pystyi hyvin puolustamaan aluettaan, minkä Koroljovin kaltaisen valehetelijankin luulisi tietävän.
NL/Venäjä on unohtanut, ettei uhkailulla ja historian väärentämisellä saavuteta mitään muuta kuin uusia sotia. NL/Venäjä on kovin herkkä käyttämään aseita ja valheellista propagandaa. Nytkin syytetään Suomea, vaikka sodat aloitti NL liitossa Saksan kanssa. NL hyökkäsi kuuteen naaapurimaahan 1931-40 ja liitti ne kokonaan tai osittain itseensä.
minun puolestani pienen laskelman. Saksalla oli Barbarossan alkaessa noin 150 divisioonaa itärintamalla. Ja jos lähdetään siitä että hyökkääjällä pitää olla 2-3 kertainen ylivoima, niin mistä Saksa olisi irroittanut ne 30-40 divisioonaa mitkä oltaisiin vaadittu hyökkäykseen Suomen kautta Leningradiin. Lähtien tietenkin siitä, että Suomi olisi pysytellyt puolueettomana 1941 kesällä.