En käsitä mikä muu syy on vastustaa globaalisaatiota kuin lyhytnäköisyys.
Ajatellaan menetettyjä työpaikkoja Suomessa. Samat työpaikat synnyttävät hyvinvointia kehitysmaassa - humaania sanoisinko.
Länsimaat ovat hyvinvoivia, määrääviä. Yksinkertainen fakta on se että hyvinvointivaltioista ei lähdetä pakolaisiksi.
Globalisaatio on hyvinvointivaltioden hetkellinen työpaikkojen menetys. Hetkellinen kehitysmaiden halpatyövoiman käyttö. Mutta kuinka käykään?
Ihminen joka on hyvinvoipa - hyvinvoivampi mitä kehitysmaan nälkäänäkevä,työtön, sosiaaliturvaton on- aloittaa ajattelemisen. Globalisaation luoman työpaikan turvin kehitysmaan ihmisellä on aikaa ajatella elämäänsä, aikaa ajatella Johtajiensa sanoja.
Heh. Mennään hetki ajassa eteenpäin.
Työläinen länsimaisen riiston vertauskuvan tehtaassa on luonut jälkeläisen jolla on varaa mennä kouluun. Koulussa opitaan kummallisia asioita - matematiikkaa, fysiikkaa ja muuta. Nuori koululainen huomaa että Johtajien selittämät tarinat eivät täsmää todellisuuden kanssa - fundamentalismi kaatuu.
Ja jälleen mennään ajassa eteenpäin....
Ja jälleen mennään ajassa eteenpäin....
Herää kysymys: Olivatko aboriginaalit onnellisia ennen Cookia? Olivatko intiaanit onnellisia ennen Kolumbusta? Mikä oikeus meillä on levittää hyvinvointia? Ei mikään muu kuin se että lapsemme ovat terveempiä. Yksinkertaista.
Toki hetkellinen hyvinvointi on tärkeää - elämmehän vain hetken. Mutta länsivaltioiden - etenkin pohjoismaiden - hyvinvointitaso, sosiaaliturva ja ennenkaikkea opetus antaa mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen - globalisaatioon. Ei Suomessa työtön kuole nälkään.
Ja länsimaiden vahvuus on tieto-taito - joskin se on myöskin Itämaisen kulttuurin vahvuuksia (sumea logiikka mm. --no joo Japani on länsivaltio, pahoittelen sanavalintaa).
Ymmärrän sen jos yksittäinen ihminen valittaa elintasonsa laskusta menetettyään työpaikkansa - tokihan me kaikki haluamme hyvinvointia. Mutta sitä en ymmärrä että paradoksaalisesti väitetään globalisaation tuovan eriarvoisuutta maailmaan. Eriarvoisuuden kasvaminen on enemmänkin länsimaiden itsensä ongelma kuin koko maailman - ahneet, tietämättömät ja välinpitämättömät ihmiset ovat hyvinvoinnin tuotos, ei hyvinvoimattomuuden.
Menestys on vain hetkellistä. Globalisaatio ruokkii kehitysmaita menestymään. Vastustajat näkevät vain riiston (mitä sitäkin on), mutta kokonaisuus on vodkapullo ja perjantaikänni=)
Ajatellaan menetettyjä työpaikkoja Suomessa. Samat työpaikat synnyttävät hyvinvointia kehitysmaassa - humaania sanoisinko.
Länsimaat ovat hyvinvoivia, määrääviä. Yksinkertainen fakta on se että hyvinvointivaltioista ei lähdetä pakolaisiksi.
Globalisaatio on hyvinvointivaltioden hetkellinen työpaikkojen menetys. Hetkellinen kehitysmaiden halpatyövoiman käyttö. Mutta kuinka käykään?
Ihminen joka on hyvinvoipa - hyvinvoivampi mitä kehitysmaan nälkäänäkevä,työtön, sosiaaliturvaton on- aloittaa ajattelemisen. Globalisaation luoman työpaikan turvin kehitysmaan ihmisellä on aikaa ajatella elämäänsä, aikaa ajatella Johtajiensa sanoja.
Heh. Mennään hetki ajassa eteenpäin.
Työläinen länsimaisen riiston vertauskuvan tehtaassa on luonut jälkeläisen jolla on varaa mennä kouluun. Koulussa opitaan kummallisia asioita - matematiikkaa, fysiikkaa ja muuta. Nuori koululainen huomaa että Johtajien selittämät tarinat eivät täsmää todellisuuden kanssa - fundamentalismi kaatuu.
Ja jälleen mennään ajassa eteenpäin....
Ja jälleen mennään ajassa eteenpäin....
Herää kysymys: Olivatko aboriginaalit onnellisia ennen Cookia? Olivatko intiaanit onnellisia ennen Kolumbusta? Mikä oikeus meillä on levittää hyvinvointia? Ei mikään muu kuin se että lapsemme ovat terveempiä. Yksinkertaista.
Toki hetkellinen hyvinvointi on tärkeää - elämmehän vain hetken. Mutta länsivaltioiden - etenkin pohjoismaiden - hyvinvointitaso, sosiaaliturva ja ennenkaikkea opetus antaa mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen - globalisaatioon. Ei Suomessa työtön kuole nälkään.
Ja länsimaiden vahvuus on tieto-taito - joskin se on myöskin Itämaisen kulttuurin vahvuuksia (sumea logiikka mm. --no joo Japani on länsivaltio, pahoittelen sanavalintaa).
Ymmärrän sen jos yksittäinen ihminen valittaa elintasonsa laskusta menetettyään työpaikkansa - tokihan me kaikki haluamme hyvinvointia. Mutta sitä en ymmärrä että paradoksaalisesti väitetään globalisaation tuovan eriarvoisuutta maailmaan. Eriarvoisuuden kasvaminen on enemmänkin länsimaiden itsensä ongelma kuin koko maailman - ahneet, tietämättömät ja välinpitämättömät ihmiset ovat hyvinvoinnin tuotos, ei hyvinvoimattomuuden.
Menestys on vain hetkellistä. Globalisaatio ruokkii kehitysmaita menestymään. Vastustajat näkevät vain riiston (mitä sitäkin on), mutta kokonaisuus on vodkapullo ja perjantaikänni=)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Halpatyömaissa pitäisi olla myös toimivat Ay-liike, jotta maiden tulotaso nousisi lähemmäksi länsimaiden tasoa. Jos Kiinassa työpäivät laskisivat 8 tuntiin ja palkka tuplaantuisi niin maa olisi vieläkin huomattavasti halvempi. En ole yleensä myötämielinen Ay-liikettä kohtaan, mutta sellainen toiminta joka poistaa 16-tunnin työpäivät ja nostaa palkat riisikipon hintaa korkeammalle on oikein.
Monesti väitetään että yritykset riistävät halpatyömaita ja voitto olisi pois heiltä, vaikka tilanne on niin että yritykset tulot on peräisin länsimaista ja siten palkat maksetaan rahoista jotka on peräisin länsimaista ja yritys ottaa tästä myös osansa.