Teollisuusmaiden julkinen velka tulee olemaan tulevaisuuden erittäin vakava aikapommi, jonka vaikutukset riskeeravat olla 1920-luvun suuren laman luokkaa, ellei jopa huomattavasti vaikeammat.
Hälytyskellot ovat soineet jo pitkään ja kun veturimaiden julkisen velan hoito / maksukyky alkaa vakavasti ontua, velkaluokitukset heikentyä ja masuvaikeudet edelleen lisääntyä, niin silloin alkaa olla keinot vähissä kestävän talouden näkökulmasta katsottuna.
Julkisen velan ongelmat muistuttavat yhä suuremmassa määrin nykyisen finassikriisin synnyn profiilia, joskin mammuttikertoimella, mikäli asiaa ei saada hallittua. Esimerkiksi Ranskan valtion keräämät verotulot riittävät nipin napin julkisen velan korkojen maksuun, lyhennyksistä puhumattakaan ja velkaa otetaan jatkuvasti hurjalla päivätahdilla lisää. Kestämätön asetelma ja tilanne on jatkunut jo pitkään.
"Johtavien teollisuusmaiden julkinen velka nousee IMF:n mukaan viidessä vuodessa lähes 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta" :
- http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/12/1013936
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28638&sort=false
"Uhkaako Kreikkaa jo maksuhäiriö?" :
- http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/12/09/uhkaako-kreikkaa-jo-maksuhairio/200925265/12
Hälytyskellot ovat soineet jo pitkään ja kun veturimaiden julkisen velan hoito / maksukyky alkaa vakavasti ontua, velkaluokitukset heikentyä ja masuvaikeudet edelleen lisääntyä, niin silloin alkaa olla keinot vähissä kestävän talouden näkökulmasta katsottuna.
Julkisen velan ongelmat muistuttavat yhä suuremmassa määrin nykyisen finassikriisin synnyn profiilia, joskin mammuttikertoimella, mikäli asiaa ei saada hallittua. Esimerkiksi Ranskan valtion keräämät verotulot riittävät nipin napin julkisen velan korkojen maksuun, lyhennyksistä puhumattakaan ja velkaa otetaan jatkuvasti hurjalla päivätahdilla lisää. Kestämätön asetelma ja tilanne on jatkunut jo pitkään.
"Johtavien teollisuusmaiden julkinen velka nousee IMF:n mukaan viidessä vuodessa lähes 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta" :
- http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/12/1013936
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28638&sort=false
"Uhkaako Kreikkaa jo maksuhäiriö?" :
- http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/12/09/uhkaako-kreikkaa-jo-maksuhairio/200925265/12
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ranskan valtion keräämät verotulot riittävät nipin napin julkisen velan korkojen maksuun, lyhennyksistä puhumattakaan ja velkaa otetaan jatkuvasti hurjalla päivätahdilla lisää. Kestämätön asetelma ja tilanne on jatkunut jo pitkään.
Olis todella kiva tietää mitä eri länsivallat ovat velkaa ,siis valtiot.Meillä puhutaan avoimuudesta mutta esim verotu´ksesta muissa kilpailijamaissa meille ei anneta uutistasolla mitään tietoa.Ilmeisesti suomalaiset ovat niin kovasti verotettuja ettei totuutta uskalleta ees raottaa.Suomalaisella työntekijällä ei ole enää oikeastaan mitään vähennysoikeuksia verotuksessa nehän on poistettu jo veroilmotuksestaki tai laitettu niin pienellä printillä ettei kukaan tulis lukeneeks.Jos satut tietämään muiden euroopan valtioiden ulkomaan velasta niin anna tulla selviä lukuja niin saadaan avoimuutta?Meidän ulkomaan velkahan on pian 80 miljardia ja siitä on hyvä lähteä.
>> Jos satut tietämään muiden euroopan valtioiden ulkomaan velasta niin anna tulla selviä lukuja niin saadaan avoimuutta?
Ohessa jotakin, joskaan kaikki ei ole täysin ajankohtaista tilastoa. Yleensä velka ilmoitetaan prosentteina BKT:sta.
- http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-11-12_001.html?s=0
- http://cluaran.free.fr/dette.html
- http://translate.google.fr/translate?hl=fr&langpair=en|fr&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Government_debt
- http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Public_debt_percent_gdp_world_map.PNG?uselang=fr
- http://www.journaldunet.com/economie/indicateurs/dette-publique-pib-europe/dette-publique-pib-europe.shtml
- http://fr.wikipedia.org/wiki/Dette_publique_de_la_France
Julkista velkaa on helppo ottaa, kun se ei ole päätöksentekijältä pois,
paremminkin näissä olosuhteissa rikastuminen on helpompaa,
kun voi ostaa/myydä/vaihtaa valuuttaa, osakkeita, tietää koska on oikea aika.
(sain syksyllä 1975 tiedon autoverokorotuksesta, ostin 8 autoa ja myin siten 7 pois,
sain omani täysin ilmaiseksi.
Valtion velanotosta tulee aivan samallinen rento fiilis kuin pelatessa hedelmäpelejäkin.
Mutta mitä siitä seuraa, vaikka se ei päätöksentekijän rahapussi koske,
tuleeko päätöksentekijän lapsista yhtä hyvin koulutettuja,
läheskään aina ei tule,
jo päätöksentekijän lapset saavat kokea suuren valtionvelan todellisuuden.
Minulle ainakin tärkeintä ei ole oma talous,
vaan lasten ja lastenlasten talous ja tulevaisuuden näkymät,
niistä saa isovaarina eniten potkua elämiseen.
"Taantuma on kiihdyttänyt teollisuusmaiden velkaantumisen selvästi uskottua nopeammaksi, arvioivat Kansainvälinen valuuttarahaston ja OECD." :
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28638
Kauhuskenaario: Tässä ovat seuraavat uhrit :
- http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/05/04/kauhuskenaario-tassa-ovat-seuraavat-uhrit/20106342/12
Jose Maria Aznarin mukaan Espanjan hallituksen on tehtävä "vahvoja päätöksiä" :
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/05/33086&sort=false
Kun kaikki uusi raha tuodaan tähän järjestelmään velkana, josta maksetaan korkoa, niin onhan se selvää, että ennen pitkää velkaa on liikaa!
Velan käyttö julkisessa taloudessa ei itsessään ole ongelmallista, vaan sen vastuuntuntoinen / vastuuntunnoton otto ja käyttötarkoitus. Mikäli valkataakka ylimitoitetaan ja lisäksi se käytetään tuottamattomalla tavalla, niin väistämättä jossakin vaiheessa käärme puree häntäänsä.
Julkisessa taloudenhoidossa velkataakka siirretään veronmaksajille loputtomasti tehtailtavien uusien verojen muodossa ( ne kuuluisat pohjattomat taskut ), sekä siirtämällä sitä tuleville polville ( vielä syntymättömillekin ), lapsille ja lasten lapsille. Julkisen taloudenhoidon yksi ongelmana on sen persoonattomuus ja vastuun hämärtyminen, jossa ei tunneta henkilökohtaista vastuuta toiminnasta, paitsi korkeintaan vaalien alla.
Kun tähän vielä lisätään lyhytjänteinen henkilökohtaisen aseman ja edun tavoittelu ( yksi sukupolvi ihmishistoriassa ja kansantaloudessa on vain vertikaaliviiva aikajanassa, jonka aikana toki ehditään tahdä paljon vahinkoa jos hyvääkin ), sekä hyvä-veli-systeemi ja eriasteinen vilpillisyys, sekä suoranainen korruptiokin, niin ei tarvitse ihmetellä maailmantalouksien ongelmia.
Mielikuvani on, että maailmantaloudet ovat nykyisin liki kuilun partaalla tai ainakin hyvää vauhtia sitä lähestymässä ja ellei todellista kansainvälistä ryhtiliikettä saada aikaan, niin vielä suurempia ongelmia on edessä, ei niin kovinkaan kaukaisessa horisontissa. Toivon toki erehtyväni, erehdys joka olisi ilo myöntää.
"It is not just so called “PIIGS countries” (Portugal, Ireland, Italy, Greece and Spain) that may in for trouble. Also other European countries, Japan and USA have significant debt levels and budget deficits. Check out this chart." :
- http://thoughtsofaprivateinvestor.blogspot.com/2010/02/financial-crisis-20.html
"A Greek crisis is coming to America" : By Niall Ferguson Published: February 10 2010 :
- http://www.ft.com/cms/s/0/f90bca10-1679-11df-bf44-00144feab49a.html
- - http://ultralong.blogit.kauppalehti.fi/blog/18617
"Kun tähän vielä lisätään lyhytjänteinen henkilökohtaisen aseman ja edun tavoittelu ( yksi sukupolvi ihmishistoriassa ja kansantaloudessa on vain vertikaaliviiva aikajanassa, jonka aikana toki ehditään tahdä paljon vahinkoa jos hyvääkin ), sekä hyvä-veli-systeemi ja eriasteinen vilpillisyys, sekä suoranainen korruptiokin, niin ei tarvitse ihmetellä maailmantalouksien ongelmia. "
Ennemmin tai myöhemmin on väistämättä pyllistettävä johonkin suuntaan. Tarkoitan tällä sitä, että velat on joko poliittisella päätöksellä nollattava, jolloin lainaajat menettävät asemansa ja rahansa yhteiskunnassa tai sitten on pyllistettävä tuottavaa työtä tekeviä kohtaan verottamalla heitä entistäkin ankarammin lisääntyneiden lainakulujen kattamiseksi. Näyttää siltä, että valtio on yhä enemmän valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon. Kolmasvaihtoehto on sosiaalietuuksien ja eläkkeiden leikkaukset, koska ne ovat valtion suurimpia menoja on niihin väistämättä koskettava jos rahat eivät riitä.
Velathan voidaan aina nollata poliittisella päätöksellä ja uuden valuutan käyttöönotolla tai inflaatiolla eli setelirahoituksella, mutta ilman jonkinlaista kriisiä tälläisiä keinoja ei voida käyttää.
Tämä onkin demokratian suurimpia ongelmia, koska poliitikot ovat vastuussa vain oman vaalikautensa ajan miksi he rupeaisivat vaaralliseen ja raskaaseen uudistusoperaatioon juuri oman kautensa aikana.
Nyt on käynyt niin että viimeinkin on keksitty sellainen tosiasia että maailmassa on rahaa ja sitä on paljon. On myös huomattu että raha on siis vain rahaa=ei mitään. Sitä on loputtomasti ja homma toimii vain niin kauan kuin luottamus säilyy , edes jollakin tasolla. Jos ilmaantuu ongelmia , syystä että rahaa ei ole tai sitä on liian vähän , tehdään rahaa lisää. Yksinkertaista ja toimii siis niin kauan kuin luottamus tähän pysyy.
Ongelman taustalla on sellainen asia kuin talouden normaalien lakien kieltäminen. Näyttää siltä että talouselämän ei anneta enää edes yrittää toimia tietynlaisten lakien mukaan joihin kuuluu erilaiset syklit , eli talouden vaihtelut aivan normaaliin järjestykseen. Nousua seuraa lasku ja laskua seuraa nousu. Nyt jostakin syystä ( lue joko halutaan epätoivoisesti pitää yllä hyvinvointia tai sitten halutaan jostakin syystä kantaa yhteisesti joidenkin tahojen aiheuttamat valtavat tappiot ) ei kestetä enää lainkaan tuota syklin vaihetta jota kutsutaan myös taantumaksi.
Ennen taantumat olivat niitä jotka tervehdyttivät taloutta omalla karulla tavallaan. Nyt on siis keksitty sellainen asia että pitää olla ikuinen nousukausi.
Yksi varma syy siihen miksi nyt on alkanut tällainen ikuisen nousukauden varjeleminen on aivan varmasti juuri tuo julkisten talouksien hirvittävä velkaantuminen. Tällaiset velkataakat mitä nyt kerätään ja on jo kerätty eivät kertakaikkiaan kestä lainkaan miinusmerkkisiä talouskasvun kausia. Näitä velkoja, mitä nyt kerätään ympäri maailman , tuskin koskaan saadaan maksettua takaisin. Ne vain pienentyvät suhteellisesti BKT:hen verrattuna , mikäli tämä ikuinen talouskasvu jatkuu...
Pankit pitävät huonot sijoitukset taseissaan täydessä arvossa ja siksi ne eivät kaadu. Jenkkipankkien ei ole tarvinnut pudottaa niille kerääntyneiden asuntojen arvoa taseissaan, vaikka asuntojen arvo markkinoilla on pudonnut 30% ja EKP ostaa nyt euroopan kriisivaltioden velkakirjoja täydestä hinnasta.
"Yksi varma syy siihen miksi nyt on alkanut tällainen ikuisen nousukauden varjeleminen on aivan varmasti juuri tuo julkisten talouksien hirvittävä velkaantuminen. Tällaiset velkataakat mitä nyt kerätään ja on jo kerätty eivät kertakaikkiaan kestä lainkaan miinusmerkkisiä talouskasvun kausia. Näitä velkoja, mitä nyt kerätään ympäri maailman , tuskin koskaan saadaan maksettua takaisin. Ne vain pienentyvät suhteellisesti BKT:hen verrattuna , mikäli tämä ikuinen talouskasvu jatkuu... "
Eivät kestä, koska koko lainojen takaisinmaksu perustuu ikuiseen talouskasvuun. Rahaa painamalla ja liikkeeseen laskemalla tuotteiden ja palveluiden määrä taloudessa ei lisäänny, mutta lisärahalla voidaan lisätä kysyntää ja ylläpitää korkeampaa työllisyyttä.
Jos valtio painaa rahaa lisää ja antaa ne suurelle joukolle köyhiä ja tekee heistä valtiontyötekijöitä vastalahjaksi jostain puuhastelusta. Köyhät saavat ostovoimaa ja juoksevat kauppaan, ostavat asuntoja ja parturiin näin ollen kauppiaat, rakennusmiehet ja parturit pysyvät leivänsyrjässä kiinni. Kukaan ei ikinä kysy mistä se raha tuli ja kuka on kenenkin orja, koska rahoitusmarkkinat ovat valtavuudessaan persoonattomat.
"Rahoitusmarkkinoiden luottamus ei rakoile enää vain euroalueen velkaisimmissa reunavaltioissa, vaan korot ovat ampaisseet nousuun Ranskaa myöten kaikissa euromaissa Saksaa lukuun ottamatta. Samaan aikaan euroalueen pankkien keskinäinen luottamus on lopahtanut. Euroalue voi olla kaikkien aikojen velkaloukussa."
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/06/09/euroalue-kaikkien-aikojen-velkaloukus/20108146/12
Kiinnostava artikkeli.