paska osaa eikä jaksa pitkään olla hereillään,kun tuolainenn on kotosin p-reiästä..
katsos tuossa mitä sanotaan ruoysinkielen oppimisesta millainen tuomio siitä tulee
_____________________________________________________________________
Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.[2]
Myöhemmin metsäsuomalaiset unohdettiin, kunnes Carl Axel Gottlund ryhtyi ajamaan heidän asioitaan. Tällöin, 1800-luvun alkupuolella, heitä arvioitiin olevan 40 000, joista 14 000 asui Värmlannissa. Gottlund perusti heille 3 metsäsuomalaista seurakuntaa: Juvanniemi, Lautasalmi (Lekvattnet) ja Kirveskangas (Norra Finnskoga). Hän halusi perustaa myös metsäsuomalaisen kihlakunnan Solörin ja Värmlannin väliselle raja-alueelle, jolle hän esitti nimeä Fennia.[3]
katsos tuossa mitä sanotaan ruoysinkielen oppimisesta millainen tuomio siitä tulee
_____________________________________________________________________
Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.[2]
Myöhemmin metsäsuomalaiset unohdettiin, kunnes Carl Axel Gottlund ryhtyi ajamaan heidän asioitaan. Tällöin, 1800-luvun alkupuolella, heitä arvioitiin olevan 40 000, joista 14 000 asui Värmlannissa. Gottlund perusti heille 3 metsäsuomalaista seurakuntaa: Juvanniemi, Lautasalmi (Lekvattnet) ja Kirveskangas (Norra Finnskoga). Hän halusi perustaa myös metsäsuomalaisen kihlakunnan Solörin ja Värmlannin väliselle raja-alueelle, jolle hän esitti nimeä Fennia.[3]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuka julistuksen antoi? ja missä? mikä talo tai talot poltettiin? Mitkä kirjat tai kirja kielettiin ja kuka tai keitä saatiin kiinni niiden lukemisesta ja miten siihen aikaan muka edes oli suomenkielisiä kirjoja? Miten voidaan kieltää sellaista mitä ei edes ollut?
Arvioitiin olevan 40 tuhatta, kuka arvio ja miten? Onko joku todistetusti laskenut ja puhunut suomea näiden kanssa? Gottlund oli ainakin nimestä päätellen ruotsalainen tai ainakin osasi sujuvasti ruotsia ja asui ruotsissa. Eikö ruotsissa pidäkkään puhua ruotsia?
Kirjoituksesi oli aivan selvää nettifennon roska postia millä ei ole mitään merkitystä ja kertoo kirjoittajan pahasta mielenterveydellisestä haitasta, joka on kehittynyt pysyväksi mielenvikaisuudeksi.
Minä Tapio Rautalapion aviomiehenä pystyn kyllä kellistämään tuollaisen vihan lietsojan ja meillä on tapsan kanssa hyvät yhteydet stefan walliiniin ja selvitämme kyllä kuka sekopää sinä oikein olet.
On melko raukkamaista tuoda tänne selvittämättömiä puutteellisia historian kirjoitusten sirpaleita, joiden todenperäisyyttä ei ole pystytty vahvistamaan. myös muinaisina aikoina kaikki kirjoittettu ei ollut totta alkuunkaan.
Miten tämä asia edes kuuluu tälle palstalle? heikki on taasen lähettänyt tänne suolipropaganda agenttinsa, jonka tarkoituksena on vaan lietsoa vihaa maamme ruotsinkielistä vähemmistöä kohti.
Nyt menen nukkumaan mussukka sankarini markun, eikun Tapio Rautalapion viereen ja nettifenno voi valvoa ja yrittää saada vastauksia esittämiini kysymyksiini.
nati nati.. H:Benggu
Kyllä te pahvilapion suku ootte sukurutsaa täynnä!
Tehän ette ole terveitä, hankkikaan elämä, ihan oikeesti!
"Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa, kätäjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla esivallalle kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaisille sekä hurskas ja lempeä ruotsalaisille, samaten kuin maan ja valtakunnan muut asukkaat, sen koti on poltettava, talonkirja tehtävä mitättömäksi ja on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henkipatto." (Väinö Salminen: Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet. 1909. s. 40)
Näin se Fryksdalin käräijillä 1646 annettu julistus kuului. Se liittyi kruunun omaksumaan uuteen politiikkaan, jolla yritettiin säästää metsiä ja saada kaskeaminen loppumaan. Yhtenä keinona siihen pidettiin sitä, että kaskeavat metsäsuomalaiset saataisiin sopeutumaan yhteiskuntaan ja muuttamaan kaupunkeihin käsityöläisammatteihin. Ruotsalaiset eivät kaskeamista juurikaan harrastaneet. 1600-luvun lopulla metsät siirtyivät kaivosteollisuuden omistukseen, kaskeaminen loppui tyystin ja suomalaiset tuottivat hiiltä vuoriteollisuuden tarpeisiin. Metsäsuomalaiset unohtuivat omiin oloihinsa, viimeiset suomea taitaneet siirtolaisten jälkeläiset kuolivat 1960-luvulla.
Tiede-lehdessä oli joitakin vuosia sitten artikkeli noista aikansa metsäsuomalaisista maahanmuuttajista:
"Vielä 1500-luvun puolimaissa valtaosa Suomea oli erämaata, missä kuka tahansa saattoi harjoittaa metsästystä, kalastusta ja kaukokaskeamista. Sitten kuningas Kustaa Vaasa julisti erämaat kruunun omaisuudeksi ja kehotti talonpoikia raivaamaan niitä viljelymaiksi. Houkuttimeksi hän lupasi jopa 15 vuoden verovapauden.
Savolaiset kaskiviljelijät tarttuivat tilaisuuteen. Vuosisadan loppuun mennessä he valtasivat niin Hämeen ja Satakunnan kuin Pohjanmaan ja Kainuun salomaat.
Ruotsissa savolaiset suuntasivat sikäläisille takamaille Keski-Ruotsin Taalainmaahan, Hälsinglandiin, Södermanlandiin ja ennen kaikkea Vermlantiin. He rakensivat savutupansa vaarojen lämpimille etelä- ja länsirinteille kauas laaksojen ruotsalaiskylistä. Tästä huolimatta maariidoilta ei voitu välttyä, kun savolaisten muuttokuume kiihtyi 1600-luvun alussa.
– Tuomiokirjoista käy ilmi, että suomalaiset rakensivat torppiaan ruotsalaisten laidun- ja tuohimetsiin ja saivat tästä vihat päälleen. Pahimmillaan ruotsalaiset jopa polttivat suomalaistorppia. Suoranaisista vainoista ei kuitenkaan voi puhua, vaikka suullinen perimätieto niistä kertookin, Eero Sappinen kuvailee.
Ruotsalaisten hermoja koetteli myös uusien naapureiden pahankurisuus. Tulokkaissa oli paljon yksinäisiä nuoria miehiä, jotka tappelivat ja polttivat viinaa ja syyllistyivät raiskauksiinkin. "