Linkolan mukaan pitää elää köyhästi että luonto ja eläimet säästyisivät
Korkean elintason maissa kuitenkin luontoa suojellaan paljon paremmin kuin köyhissä kehitysmaissa ja syntyvyys on alhaisin korkean elintason maissa
Afrikan köyhissä maissa väestönkasvu on moninkertainen Suomeen verrattuna ja köyhät ja nälkäiset ihmiset tappavat ja syövät kaikki eläimet sukupuutoon
Jos suomalaiset eläisivät kuin Afrikassa ei Suomen metsissä olisi mitään eläimiä ja metsät olisi poltettu polttopuina
Eli Suomen elintasoa on nostettava että Luonto voisi Suomessa paremmin
Korkean elintason maissa kuitenkin luontoa suojellaan paljon paremmin kuin köyhissä kehitysmaissa ja syntyvyys on alhaisin korkean elintason maissa
Afrikan köyhissä maissa väestönkasvu on moninkertainen Suomeen verrattuna ja köyhät ja nälkäiset ihmiset tappavat ja syövät kaikki eläimet sukupuutoon
Jos suomalaiset eläisivät kuin Afrikassa ei Suomen metsissä olisi mitään eläimiä ja metsät olisi poltettu polttopuina
Eli Suomen elintasoa on nostettava että Luonto voisi Suomessa paremmin
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi ihmeessä vertaat suomea ja afrikkaa? lähtökohdat aivan monumentaalisen erilaiset. hohhoijjaa.. ja miten tästä enää elintasoa voisi nostaa?
Linkola on oikeilla jäljillä, vaikkakin liian radikaalein ajatuksin.
Sinä et näköjään ymmärrä hänen ajatuksistaan kuin pintapuolen.
Linkola tajuaa, että me elämme Suomessakin kulutuksen suhteen aivan luonnon kestokyvyn äärirajoilla, jopa Linkolan mielestä jo aikoja sitten äärirajat ylittäneinäkin.
Mikä on se korkean elintason luonnon suojelu, josta puhut?
Sitäkö, että päästämme vähemmän kemikaaleja pelloilta vesistöön kuin vielä parikymmentä vuotta sitten?
Tai että kaadamme metsiämme siten, että avohakkuiden tilalle istutamme vähän uutta taimikkoa kasvattamaan uutta metsää uudelleen hakattavaksi muutaman vuosikymmenen päästä?
Vai ehkä sitä, että emme ammu kaikkia susiamme välittömästi hengiltä, vaan vasta sitten, kun ne ovat ottaneet saaliikseen hirven tai poron, joka oli jo merkitty jonkin metsästysseurueen tai paliskunnan lihapaistiksi?
Tasapaino luonnon ja ihmiskunnan ahneuden välillä on jo aikoja sitten rikkoutunut peruuttamattomasti, ja ilman Linkolan tapaisten tuomiopäiväprofeettojen varoituksia olisimme varmaankin vielä pitemmällä oman elinympäristömme tuhoamisen tiellä kuin mitä nyt olemme.
Kuka enää jatkaa Linkolan viitoittamaa väylää?
Likola asuukin väärässä maassa.Suomi ei ole mikään luonnon hävittäjämaa.
Linkolan pitäisi muuttaa rajan taakse Venäjälle jossa kymmenet miljoonat köyhät eivät piittaa vähääkään luonnonsuojelusta
Köyhyys on syy ettei venäläiset välitä suojella luontoaan
Kun alhaalta ei tule painetta suojella luontoa ei Venäjän johtokaan siitä välitä
Vain elintason nousu saisi venäläiset kiinnostumaan luonnonsuojelusta
Luonnonsuojelu on korkean elintason maiden ihmisten ylellisyys harrastus
Elintason nostaminen suojelee luontoa
Jos elintason nostaminen suojelisi luontoa, miksi elinsaton nousu ja luonnon tuhoutuminen ovat aina kulkeneet käsi kädessä?
Suomen luonto oli huonommassa kunnossa 1960 luvulla kuin nyt
Elintason nousu sai suomalaiset kiinnostumaan luonnon suojelusta
Vesistöjä alettiin suojella kun rannoilla oli kaupunkien hyvätuloisten kesämökkejä jotka halusivat puhtaat vedet järveensä
Linkolasta ei 1960 luvulla tiedetty juuri mitään
Afrikassakin on kautta aikojen metsästetty apinoita ja muita elikoita ruoaksi. Gorillojakin metsästetään vain siksi, että saataisiin rahaa. Venäjällä yksilön oikeuksien halventaminen on johtanut ympäristön hirvittävään tuhoon. Ja siellä kolmannes syntyvistä lapsista on vammaisia jollain tavoin. Vammaisia vain ei näy katukuvassa sillä hehän ovat suljettuina laitoksiin minimiruoalla ja minimihoidolla. Teknologian kehitys antaa meille mahdollisuudet turvata luonnon puhtaus ja maanviljelyssäkin tietotaidon kasvaessa säästämme huomattavasti luontoa. Vai onko mielestäsi luonnonsuojelua kaskiviljellä maita kuten tehtiin ennen viljelytekniikan kehittymistä ja ennen koneita? Kaskiviljelyssähän poltetaan metsä ja hakuilla hakataan maa mureaksi että siihen saataisiin siemenet kasvamaan. Samaa tekniikkkaa käytetän afrikassa ja niinpä siellä on metsät loppumassa ja maa kärsii eroosiosta. Suomalaiset kehitystyön tekijät opettavat siellä ihmisille metsänhoitoa ja viljelyä. Onko se pahaa? Metsä on uusiutuva luonnonvara mutta sitä pitää osata käyttää taiten. Kehitysmaissa, joissa ei tietotaitoa ole, ei sitä taidollisuutta ole van metsää kaadetaan ihan surutta, kunnes se loppuu. Sitenhän on saharan autiomaakin syntynyt. Teknologiassa on maapallon ainoa pelastus. Ja tietenkin asenteiden muutoksessa. Elämä on aina arvokasta. Kuka Linkolaa ihannoi, niin onko valmis itsensä tappamaan tästä liikakansoitetusta maailmasta? Vai jättämään tekemättä ne lapset jotka syövät ruokaa ylikansoitetussa maassa?
Elintaso ja sivistys eivät välttämättä ole sama asia.
http://www.guardian.co.uk/globalwarming/graphic/0,7367,397009,00.html
Horiseva, kateellinen kalastaja, ei sen juttuja kannata seurata.
Linkolalla on oikeat lähtökohdat, mutta osin väärät johtopäätökset. Väestönkasvu on nopeinta kehitysmaissa, mutta suurimman osan luonnonvaroista kuluttavat länsimaat. Siksi väestönkasvu on ongelma myös meillä.
Suomalainen kuluttaa per henki kymmeniä kertoja enemmän kuin normaali kehitysmaan asukas. Kasvihuonekaasupäästöistä ylivoimasisesti suurimman osan päästävät länsimaat. Suomen lukua en muista mutta. Usa päästää n 25 prosenttia. Suomenkin kasvihuonekaasupäästöt ovat EU:n keskiarvon yläpuolella. Lisäksi suomalainen kuluttaa luonnonvaroja (metalleja öljyä jne. ) huomattavasti enemmän kuin olisi kestävää.
Kyllähän suomessa ollaan kehitytty kovasti esimerkiksi. vesistöjen suojelussa, eikä metsänhoito todellakaan ole huonolla tasolla, mutta nou kysymykset ovat pohimmiltaan pelkkää kosmetiikkaa.
Siinä vaiheessa kun suomalainen luopuu henkilöautostaa, 25 asteen huonelämpötilastaan, jokapäiväisestä liha-ateriastaan jne. voidaan puhua kestävästä elämästä.
Kehitysmaiden elintasoa on nostettava, samalla omaamme on kuitenkin laskettava. Mitä olet itse tehnyt?
lisätietoa löydät mm. Worldwatch instituutin Maailman tila-raporteista.