Tämänpäiväinen Ålandstidningen lukee madonluvut Suomen kaksikielisyydelle. Lehti pilkkaa hyvin koulutettujen virkamiesten kielitaitoa ja katsoo ettei siitä ole yleisöpalveluun.
Pilkattuaan ja vähäteltyään lehti kummastelee, että suomalaisilta jostain syystä puuttuu motivaatiota oppia ruotsia. Lehti katsoo, että "virkamiesruotsi" jää vain kuolleeksi kirjaimeksi.
Mielestäni lehden kirjoitus on otettava vakavasti. Pakolliset kielikokeet eivät ole tae siitä, että virkamiehistö todella osaisi ruotsia. Olisiko ruotsinkielisten palvelu järjestettävä jollain muulla, tehokkaammalla tavalla kuin kirjoittelemalla lakiin vaatimuksia, jotka eivät toteudu.
Ahvenanmaalaiset ovat pahoittaneet mielensä siitä, että suomenkieliset innokkaasti olevat samaa mieltä kuin Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ("Ahvenanmaa voi jättää Suomen"). Toivottavasti Äladnstidningen ei pahastu, vaikka muutkin ovat smaa mieltä heidän kanssaan: kaksikielisyys on jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi ja virkamiesten ruotsintaito ruostuu käytön puutteessa. Motivaation katoamista kiihdyttää , jos ruotsinkieliset pilkkaavat ja vähättelevät entiseen malliin.
Ålandstidningen: (---) "Det är klart att högt skolade tjänstemän har förmåga att tillgodogöra sig "pruten svenska", men inte ens med bästa vilja i världen kan detta kallas service.
Om användbar svenska är så lätt att lära sig kan man undra varför år av "tvångssvenska" i skolorna gett så anspråkslöst resultat hos så många finskspråkiga.
Motivation, säger någon. Och den skulle alltså plötsligt dyka upp hos finska statstjänstemän i Uleåborg!
RISKEN ÄR alldeles uppenbar att det blir missförstånd och feltolkningar, som den svenskspråkiga medborgaren i förlängningen får väldigt svårt att korrigera.
Det betyder att tjänstemannasvenskan blir bara en död bokstav, lika användbar i praktiken som den lagtext som stadgar om landets tvåspråkighet."
Pilkattuaan ja vähäteltyään lehti kummastelee, että suomalaisilta jostain syystä puuttuu motivaatiota oppia ruotsia. Lehti katsoo, että "virkamiesruotsi" jää vain kuolleeksi kirjaimeksi.
Mielestäni lehden kirjoitus on otettava vakavasti. Pakolliset kielikokeet eivät ole tae siitä, että virkamiehistö todella osaisi ruotsia. Olisiko ruotsinkielisten palvelu järjestettävä jollain muulla, tehokkaammalla tavalla kuin kirjoittelemalla lakiin vaatimuksia, jotka eivät toteudu.
Ahvenanmaalaiset ovat pahoittaneet mielensä siitä, että suomenkieliset innokkaasti olevat samaa mieltä kuin Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ("Ahvenanmaa voi jättää Suomen"). Toivottavasti Äladnstidningen ei pahastu, vaikka muutkin ovat smaa mieltä heidän kanssaan: kaksikielisyys on jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi ja virkamiesten ruotsintaito ruostuu käytön puutteessa. Motivaation katoamista kiihdyttää , jos ruotsinkieliset pilkkaavat ja vähättelevät entiseen malliin.
Ålandstidningen: (---) "Det är klart att högt skolade tjänstemän har förmåga att tillgodogöra sig "pruten svenska", men inte ens med bästa vilja i världen kan detta kallas service.
Om användbar svenska är så lätt att lära sig kan man undra varför år av "tvångssvenska" i skolorna gett så anspråkslöst resultat hos så många finskspråkiga.
Motivation, säger någon. Och den skulle alltså plötsligt dyka upp hos finska statstjänstemän i Uleåborg!
RISKEN ÄR alldeles uppenbar att det blir missförstånd och feltolkningar, som den svenskspråkiga medborgaren i förlängningen får väldigt svårt att korrigera.
Det betyder att tjänstemannasvenskan blir bara en död bokstav, lika användbar i praktiken som den lagtext som stadgar om landets tvåspråkighet."
Vastaukset 3
Vanhimmat
näinhän asia juuri on.
On järjetöntä kansantaloudellista tuhlausta pakko-opettaa Suomalaisia puhumaan kieltä, jota 95%:sti kukaan ei tosiasiassa koskaan elämässään tarvitse.
itse olen suorittanut yliopistossa myös virkamieruotsitutkinnon, sen jälkeen 15 vuoteen työelämässä (mm Nokia) , enkä siviilissäkään ole koskaan tarvinnut ruotsia.
huomasin, että ymmärtänyt tuosta ruotsinkielisestä tekstistä oikeastaan lausettakaan, eli hukkaan on mennyt kaikki aika mitä sen opiskeluun on käytetty.
kun ei tarvitse ei kielitaito katoaa.
Kun ruotsin opiskelu on vapaaehtoista sitä opiskelevat motivoituneesti ne , jotka tietävät esim asuinpaikkansa tai tulevan ammattinsa puolesta sitä käyttävänsä. ruotsin alkeet oppii kyllä parissa vuodessa joka sitä tarvitsee.
Vai ihmettelevät affenat ruotsinkielen vastaisuutta Suomessa, kun itse järjestelmällisesti sortavat suomenkielisiä?
Kaksinaamaisuuden ja röyhkeyden huippu!
Niitä pelottaa se, että Suomi, Saksa ja Venäjä tulevat jakamaan keskenään Ruotsin.