10.12.2009 6:00:00
Suomalaista lastenkirjallisuutta ei käännetä ruotsiksi
Suomalaisen kaunokirjallisuuden käännösmäärät ovat kasvussa lähes kaikille muille kielille paitsi ruotsiksi.
Tämä pätee myös suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, jota käännetään ruotsiksi erittäin vähän.
Kääntäjä ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija Janina Orlov Tukholman yliopistosta arvelee yhdeksi syyksisen, että suomalainen lastenkirja ei ole riittävän tuttu, mutta ei tarpeeksi erilainenkaan.
Viime vuosina käännetty vain kourallinen lasten- ja nuortenkirjoja
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vuosina 2008-2009 on ruotsinnettu kaikkiaan viisi lasten- ja nuortenkirjaa. Ne ovat kaikki kuvakirjoja, kolme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjaa ja kaksi Tittamari Marttisen kirjaa: Iloinen lorutoukka ja Pikku poron päivä.
Ella-kirjoistaan tunnetun Timo Parvelan lasten- ja nuortenkirjoja on käännetty yhdeksälle kielelle, mutta ei ruotsiruotsiksi. Ruotsalaiskustantamoille Ella-kirjojen koulukuvaus oli kirjailijan mukaan liian railakasta.
SR Sisuradio/Riitta Niemi
Suomalaista lastenkirjallisuutta ei käännetä ruotsiksi
Suomalaisen kaunokirjallisuuden käännösmäärät ovat kasvussa lähes kaikille muille kielille paitsi ruotsiksi.
Tämä pätee myös suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, jota käännetään ruotsiksi erittäin vähän.
Kääntäjä ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija Janina Orlov Tukholman yliopistosta arvelee yhdeksi syyksisen, että suomalainen lastenkirja ei ole riittävän tuttu, mutta ei tarpeeksi erilainenkaan.
Viime vuosina käännetty vain kourallinen lasten- ja nuortenkirjoja
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vuosina 2008-2009 on ruotsinnettu kaikkiaan viisi lasten- ja nuortenkirjaa. Ne ovat kaikki kuvakirjoja, kolme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjaa ja kaksi Tittamari Marttisen kirjaa: Iloinen lorutoukka ja Pikku poron päivä.
Ella-kirjoistaan tunnetun Timo Parvelan lasten- ja nuortenkirjoja on käännetty yhdeksälle kielelle, mutta ei ruotsiruotsiksi. Ruotsalaiskustantamoille Ella-kirjojen koulukuvaus oli kirjailijan mukaan liian railakasta.
SR Sisuradio/Riitta Niemi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Surulapset osaavat jo kaikki hyvin suomea, joten käännöksille ei ole tarvetta. Ruotsin lapset lukevat sitten satuja suomalaisista koulukirjoistaan. Sadut ovat tarkoituksellisen ilkeitä.
RUOTSIN kulttuuria tuodaana VÄKISIN Suomeen vrt. esim. SVENSKA.NU.
tulee niin kuin vanha kansa sanoo.Ei ole mitenkään outoa, että maassa, jossa yli 90 prosenttia väestöstä
puhuu suomea äidinkielenään ei ruotsinkielisiä kirjoja julkaista läjäpäin.Taloudellisia tappioitahan
siitä jo tulisi kustantajallekin, jos kirjat eivät menisi kaupaksi ja lapsetkin sen jo tietävät, ettei ruotsi ole
mikään maailmankieli, joten turha on nykyajan lapsia koettaa pakkoruotsittaa.