suomi sotii tasan niin kauan, kuin päättävät elimet ja eliitti on turvattuina. vasta sitten kun rintama luhistuu ja eliitti joutuu vaaraan, ollaan valmiita solmimaan rauha/antautumaan, kun samalla nuo "isot kihot" karkaavat maasta :)
eli mistä tässä oikeasti soditaan muusta kuin heidän asemastaan.
jokainen suomalainen pärjäisi venäläisen kanssa, jos olisi yhteistyöhaluinen heidän kanssaan. suomalaiselle normaalille tavalliselle pulliaiselle olisi miltei aivan sama, kuka lakeja täällä säätää ja kuka kermat käärii päältä. oma elämänsä jatkuisi pääosin ennallaan. ja säilyisi terveys ja henki, traumoista puhumattakaan. myös omaisuus sun muu jäisi ehkäksi, ja jäisi jotain missä asuakin.
on siis perin järjetöntä sotia jonkun "aatteen" puolesta, kun ei se tavallisen rintamajermun etujen mukaista edes ole.
ja jos asiaa järjen valossa katsoo, olisi hienompaa kuuluakin isoon valtioon, kuin pieneen :)
kansallismielisyys on sairaus josta voi parantua.
eli mistä tässä oikeasti soditaan muusta kuin heidän asemastaan.
jokainen suomalainen pärjäisi venäläisen kanssa, jos olisi yhteistyöhaluinen heidän kanssaan. suomalaiselle normaalille tavalliselle pulliaiselle olisi miltei aivan sama, kuka lakeja täällä säätää ja kuka kermat käärii päältä. oma elämänsä jatkuisi pääosin ennallaan. ja säilyisi terveys ja henki, traumoista puhumattakaan. myös omaisuus sun muu jäisi ehkäksi, ja jäisi jotain missä asuakin.
on siis perin järjetöntä sotia jonkun "aatteen" puolesta, kun ei se tavallisen rintamajermun etujen mukaista edes ole.
ja jos asiaa järjen valossa katsoo, olisi hienompaa kuuluakin isoon valtioon, kuin pieneen :)
kansallismielisyys on sairaus josta voi parantua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rivien välistä on luettavissa, että sinä haluaisit meidän suomalaisten elelevän ison naapurimaan (minkähän?) sateenvarjon alla.
Uskonpa ajatuksellesi löytyvän varsin vähän kannatusta, olipa naapurissa mikä yhteiskuntajärjestelmä milloinkin.
varmasti löytyykin vähän kannatusta, mutta minäpä sodan syttyessä loikkaan ja vien asemien tiedot sun muut vahvuudet mukanani. toki ensin miinoitan oman taisteluhaudan vartiossa ollessani.
Matti Klinge ryssävihan synnystä:
[...] ryssäviha syntyi Suomen sisällissodan aikoihin 1917–1918 ja venäläisvastaisuus oli poliittista ja ideologista valkoisen Suomen luomaa vastakkainasettelua, jota tietoisesti lietsottiin ja levitettiin. Ulkoisen uhkakuvan luonnilla pyrittiin yhdistämään sisällissodassa jakaantunutta kansakuntaa ja ryssävihaa pidettiin melkein kansallisena velvollisuutena. Tämän näkökulman on laajasti esitellyt Matti Klinge teoksessaan Vihan veljistä valtiososialismiin.
Professori Klingen edustaman näkemyksen mukaan vielä Suuriruhtinaskunnan aikana venäläisiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti, eikä sortokausinakaan venäläisvastaisuus ollut merkittävää. Venäjän vallankumouksen jälkeen, kun Leninin johtamat bolševikit ottivat vallan Venäjällä ja muuttivat maan 1920-luvulla kommunistiseksi diktatuuriksi, venäläisvastaisuuteen yhdistyi kommunismin pelko ja neuvostovastaisuus ja se ilmeni lähinnä oikeistoradikalismina, muun muassa AKS:ssä ja IKL:ssä. Huomattava on, että "ryssäläisyys" saattoi myös tarttua kontaktissa venäläisten kanssa, millä perusteltiin Suomen punaisten kapinaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryssäviha