olen jo tovin pohtinut tätä ongelmaa ja ajattelin kysellä nyt josko jollain olisi vastaavia kokemuksia tai selitys tähän ongelmaan, että mies ei yksinkertaisesti laukea ja jaksaisi jyystää minua ties kuinka kauan kunnes on pakko lopettaa yksinkertaisesti sen takia ettei enää jaksa ?
emme seurustele vaan olemme niin sanotusti tapailleet satunnaisesti 1-2 kertaa kuukaudessa lähinnä vain yökylässä toistemme luona. mies on minua jonkun verran vanhempi, itse olen parikymppinen eikä hänellä ole erityisemmin naiskokemuksia ollut minun lisäkseni. voisiko laukeamattomuus johtua kokemattomuudesta ja sen tuomasta paineista ja jännityksestä? hän on aika kokematon mutta ei nyt täysi tumpelo peitonalla.. vai onko vika sitten minussa etten yritä itse enemmän myös hänen nautinnnonsa eteen vaan keskityn siihen että hän tekee puolestani kaikki hommat..?
emme seurustele vaan olemme niin sanotusti tapailleet satunnaisesti 1-2 kertaa kuukaudessa lähinnä vain yökylässä toistemme luona. mies on minua jonkun verran vanhempi, itse olen parikymppinen eikä hänellä ole erityisemmin naiskokemuksia ollut minun lisäkseni. voisiko laukeamattomuus johtua kokemattomuudesta ja sen tuomasta paineista ja jännityksestä? hän on aika kokematon mutta ei nyt täysi tumpelo peitonalla.. vai onko vika sitten minussa etten yritä itse enemmän myös hänen nautinnnonsa eteen vaan keskityn siihen että hän tekee puolestani kaikki hommat..?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Selitystä oo, mutta kohtalotovereita löytyy. Mun mies on 37v. eikä oo ikinä lauennut yhdynnässä, ei mun eikä kenenkään muun kanssa. Sängyssä hän on ihan mahtava, ei mikään tumpelo. Itsetyydytyksellä laukeaa kyllä. En tiedä missä vika eikä tiedä hänkään. Syy voi olla fyysinen tai psyykkinen. Lääkärin juttusille pitäisi mennä, jos asiaan haluaa tosissaan ratkaisua etsiä.
Olin naimisissa miehen kanssa, jolla oli samoja ongelmia ja kun kolme lasta synnyttäneenä naisena makasi patjana, niin ei se ainakaan omaa mieltä ylentänyt. Laukeamisongelmista ei saanut edes puhua eikä siitä, että asialle pitäisi oikeasti tehdä jotain. Vuosien saatossa oma itsetuntoni romahti ja aloin inhota seksiä ja yhdyntää. Loppujen lopuksi hän löysi itselleen uuden naisen ja avioliittomme päättyi siihen. En ole sen jälkeen edes yrittänyt harrastaa seksiä, koska itsetuntoa se todella syö. Ennen tätä aviomiestäni oli minulla tietenkin miesystäviä, joiden kanssa asiat meni seksin osalta hyvin ja pystyin nauttimaan seksista ja läheisyydestä muutenkin. Te, jotka olette parisuhteessa tai seurustelette vakavasti käyttäkää seksuaaliterapeutin apua ongelmien ratkaisemiseen. Seksissä on erittäin vaikea löytää tasapainoa haluamisen ja haluttomuuden välillä. Pitäkää siitä huoli, ettette tee samaa virhettä, kuin minä ja jätä keskustelematta. Älkää syyllistäkö ainakaan itseänne ko. asiassa
Tähän on vastattu muillakin palstoilla, mut laitetaanpa vielä tännekin: yks selitys, jota monetkaan eivät tule ajatelleeksi, on se, että jos mies on tottunut tyydyttämään itsensä puristaen todella tiukasti penistä, voi laukeaminen yhdynnässä olla vaikeaa. Näin siksi, että tiukinkaan pimpsa ei ole niin tiukka kuin lujaa puristettu nyrkki
"voisiko laukeamattomuus johtua kokemattomuudesta ja sen tuomasta paineista ja jännityksestä?" Luulen ongelman olevan tuosta kiinni tai siitä että hän haluaa tehdä vaikutuksen sinuun. Itse olen myös "kärsinyt" samasta ongelmasta, joka johtui todennäköisesti siitä että halusin tehdä "vaikutuksen" häneen ja sitä kautta jänskätti niin paljon että en meinannut laueta. Vaihe meni ohi sitten suhteen vanhetessa.
Jos mies on ujo ja/tai saa harvakseen, niin varmasti tulee ja äkkiä. Kaveris nai ensin jotain toista vaikkapa harvoin antavaa omaa muijaansa ja käy sitten hekumoimassa Sinulla!
niiin.. minustaki tuntuu että kyse on siitä jännityksestä ja kokemattomuudesta, jonka tosiaan luulisi menevän ohi suhteen vanhetessa mutta kun tätäki säätöä on jo ollut reilu vuosi tässä ainakin, vaikka nähdäänkin/= sekstaillaan harvemmin., luulisi että sen verta olis jo tuttuja ettei tarviis jännittää.. mut kai se sitten vaatis ihan päivittäistä tapailua ja seurustelua.. ja olen satavarma ettei tällä ks miehellä ole muita.
tuo tiukkuuspointti oli myös kyllä hyvä, en ole aikaisemmin tavannutkaan moista teoriaa.. :o
Joo, kyllä toi tiukkuusjuttu on ihan totta... Nimim. kokemusta asiasta on :) Voi olla, että kundisi jännittää, mut useimmillahan jännittäminen ilmenee siten, että ei seiso. Ihan hyvin hänellä voi olla toi mainittu "masturbaatio-ongelma", jos kerran näette harvakseltaan, eikä hänellä ole muita, niin sittenhän hän varmaan masturboi...
Käsi sydämellä rehellisiä tunnustuksia:
- >90% omista laukeamisistani tapahtuu oman käden kautta, ja kun on tottunut aika ronskiin otteseen, niin terska on aika tunnoton kevyelle puristukselle ja pimppi käy lähinnä esileikistä -> on pakko vaihtaa käteen jotta laukeaa
- jo pari tuoppia alkoholia heikentää edelleen tuntoherkkyyttä, saati koko illan ottaminen, jolloin ei lasti lähde edes runkkaamalla
Sama ongelma, etten laukea on; tiukka esinahka. Siihen kun vaadit vielä kortsun, niin lähtee erektiokin pois!
En sitten tiedä tuosta kokemattomuudesta. Joidenkin mielipiteiden mukaan juuri nopea laukeaminen johtuisi kokemattomuudesta. Jos kokemattomuus on myös sitä, että mies kestää kauan, jää jäljelle vain kokemuksen kautta tullut taito laueta juuri silloin kun kumppanille sopii. Eikä se varmasti ole helppoa kaikista kokeneimmallekkaan konkarille. Uskon tuohon nyrkkiteoriaan.
Olen ikämies ja elämäni aikana laukeamisen suhteen on ollut niin monenlaisia ongelmia. Nuorena ja innokkaana ei ehtinyt kuin alkuun kun jo laukesi. Eturauhastulehduksen takia tuli kipuja laukeamisen yhteydessä ja ne sekoittivat koko homman. Urologikaan ei osannut neuvoa mitään keinoa asian auttamiseksi. Olen asennoitunut asiaan niin, että asetan vaimon tarpeet etusijalle eli teen kaikkeni antaakseni vaimolle hyvän orkasmin ja lopetetaan siihen yhteisestä sopimuksesta sillä kerralla. Yritetään uudelleen kun hän on siihen valmis ja toivotaan sillä kerralla minulle laukeamista. Omin käsin yritän aina yhdynnän jälkeen ja välilläkin, mutta ei sekään tahdo tuottaa tulosta. Näin olemme pärjänneet vuosikymmeniä. Periaattteena meillä on ollut se, että liian pitkä yrittäminen ei ole naiselle mieleistä ja johtaa ennen pitkää vastenmielisyyteen rakastelua kohtaan ja se tuhoaa hyvän parisuhteen.
Itselle hyvänä turnoffina toimii nainen joka vain makaa alla eikä osallistu mitenkään. Patjan polkeminen ei ainakaan edistä laukeamista. Kunnon kiimainen kumppani taas saa vähän liiankin nopeasti tulemaan.
Kaveri joka ei muualta saa tyytyy vähempäänkin ja onhan se kivaa vaihtelua omatoimisuudelle.
Itselläni on nalli yleensä liiankin herkässä, mutta joskus taas ei lähde millään. Jos huomaan naisen kovin passiiviseksi, ei se omaakaan kiihkoa juuri nosta.
Mulla on pari vakioasentoa, missä lati lähtee herkemmin. Näitä sitten vältellään tai suositaan, tilanteesta riippuen.
Omalla kohdallani laukeamisherkkyys vaihtelee ihan saamistahtiin. Pidemmän tauon (vaimon menkat... tai äärimmäisenä esimerkkinä synnytyksen jälkeinen tauko) lähtee satsi liiankin nopeasti... ja toisessa ääripäässä kun yritettiin tehdä 2. lastamme, niin laskelmoitu joka toinen päivä tapahtuva yhdyntä toimi kyllä melkoisena turnoffina ja joutui jyystämään emäntää ihan tosissaan että sai satsin liikkeelle. Itse koin ongelmaksi enemmänkin tuon homman suunnitelmallisuuden ja aikataulutuksen.
Minun mieheni ovat olleet pikakiväärejä kaikki. Paitsi yksi.
Se yksi oli äärettömän taitava ja hommasi aina minulle orgasmin ensin.
Mutta sitten.. muutamana kertana alkuun kävi niin, että se touhu meni jyystämiseksi.
Ei auttanut, vaikka kuiskuttelin korvaan, että tehdään nyt sullekin hyvää ja koetin olla avuksi oikein kunnolla.
Meillä homma ratkesi siihen, kun "menin miehen pään sisälle" tarkkailtuani tilannetta. Tajusin, että hänellä on ristiriita fantasiansa ja moraalinsa kanssa. Hän ei voi heittäytyä niin rivoon fantasiaan kokonaan, vaan "jarruttaa" itseään.
Siinä "katsellessani salaa hänen pään sisälle" tajusin, että hän oikeastaan haluaisi fantasioida minun raiskaamisesta ja naisensa omistamisesta (vaikka olikin äärettömän kiltti ja ihana mies)..
No, hiukan provosoin häntä olemalla "heikko nainen".
Esimerkiksi kerran hän laukesi parilla työnnöllä, kun huokaisin hänelle avuttomalla äänellä "Ooh..aiotko sä naida mua koko yön?"
Kerran rakastelimme niin, että olin aamulla käynyt kirkossa (mikä ei ole todellakaan tavallista) ja siinä rakastellessamme sanoin, että hän tekee minusta -kunnollisesta naisesta- ihan riettaan ja villin. Hän oli samassa ihan tavattoman kiihottunut, kun oli samaa mieltä kunnollisuudestani ja mainitsi aamullisesta kirkkoreissustani. Ja laukesi melkein heti.
Ajattelin, että pitää alkaa joka sunnuntai hyppäämään kirkossa, jos sen jälkeen saa sellaista seksiä :D
Joskus miehillä vain on ongelmia riettaiden fantasioidensa kanssa. Niitä ei uskalla päästää lentoon..ellei joku vähän provosoi.. Puhu tuhmia ja semmoista..
Meillä ongelma rauhoittui pikkuhiljaa ja hän alkoi olla mm. paljon äänekkäämpi ja vapautuneempi sängyssä. Saattoi lauetessaan karjaista niin, että kattolamppu tutisi..
Musta tässä on aika ratkaisevaa se, kokeeko mies itse laukeamattomuuden ongelmaksi... Ja se, että laukeaako hän käsi- tai suuseksissä. Jos yhdynnässä laukeamattomuus ei ole miehelle ongelma ja hän laukeaa esim. suuseksissä, mielestäni naisen ei kannata tehdä asiasta ongelmaa.
ITE OLEN 47V HERRAN JESTAS KUULLOSTIPA VANHALTA,NO JOO MULLA ON OLLU TUO ONGELMA AINA KERRAN ON ONNISTUNU TODELLA NUOREN JA KIIMASEN TYPYN KANS.MUT EN OLE OTTANU SIITÄ PAINEITA MUT NAISET KYLLÄ TEKEVÄT SIITÄ ISON NUMERON,NE KUN HALUAIS ET MÄLLIT LENTÄS MENNEN TULLEN JA VÄHÄ SIINÄ SIVUSSAKIN.MUT TURHA NIIDEN ON OTTAA MITÄÄN SUORITUS PAINEITA EIKÄ TUNTEA ITSEÄNSÄ VÄLJÄKSI PATJAKSI.
Jep, jos se ei ole miehelle ongelma, niin miksi ihmeessä sen pitäisi olla naiselle? Sehän on vain hyvä, jos mies pystyy yhtymään pitkään. Suurempi asia naisen kannnalta on, jos miehellä ei seiso...
Juu, ihan niinkuin nuo sanoivat tuossa edellisissä viesteissä.
Kuten jo omassa viestissäni kerroin kaikki yhtä lukuunottamatta ovat olleet pikakiväärejä. Ja se, jos mikä ei ole hauskaa, kun mies ruiskaisee ekalla tai tokalla työnnöllä.
Vaikka nainen olisi kuinka kiltti ihminen, niin jossakin vaiheessa alkaa nyppiä (ainakin joskus). Ja tekee mieli ihan kunnon panoa, eikä "korvaushoitoja".
Minun mieskaverini kyllä joskus totesi laukeamisvaikeuteensa jotain tähän tapaan "Ei vittu, kun on niin sitkeessä.."
Hän selvästi halusi laueta ja löysimmekin siihen pian keinon, kuten jo edellisessä viestissäni kerroin.
Joskus varmaan miestä voi ainakin suhteen alkuvaiheessa nolottaa sellainen rietas heittäytyminen, mutta meillä se ainakin auttoi, kun vähän provosoin fantasioimaan ja osoitin, että seksiähän tämä on, eikä mestauslava...
Itse ainakin itsessäni huomaan, etten laukea, en sitten millään, jos en jostakin syystä päästä fantasioitani lentoon. Ihan sama miten hinkkaa tai kuinka kauan. Jää tulematta, kunnes päästää mielikuvituksen laukkaamaan..
Kerrompa näin 3-kymppisenä omat kokemukseni asiasta viimme ajoilta, taas pitkän siveellisen ajan jälkeen päädyttyäni suhteeseen ja vietimme "villin viikon" jolloin en kylläkään lauennut suuseksistä ollenkaan, tosin sain siitä kuulemma "naismaisen" orgasmin ;) Vastaavasti naisten tarpeet tulivat hyvin tyydytettyä (herrasmiesmäisesti nainen ensin) tosin siinä on yksi ongelma, eli joskus jos olen aikaisemmin laukeamaisillani (tai paremminkin vasta "painetta kehittämässä") ja en joko vielä halua laueta tai jaksa kiihdyttää hommaa sillä hetkellä (vaan taukoa ja asennonvaihtoa), niin joskus tuo paine "takautuu", eli jotenkin purkautuu ilman laukeamista ja sen jälkeen sitä ei uudestaan oikein nousuun aina saa, vaikka seisikki toki jatkuu. Tai kunnollisen tauon jälkeen uudella erektiolla, naisen jo aikasemmin tyydytettyäni oli minun vuoro, tosin ei aina joka päivä edes silloin jos olin jo kadottanut sen ensimmäisen "luonnollisen" laukeamistilanteeni.
Ehkä vähä samanlainen ilmiö on jos nuorena poikana sai kovan erekrion mutta ei lauennut, esimerkiksi sen ollessa tahanton piilossa pidettävä erektio, niin se laukeamattomuus aiheutti kipua alavatsassa. Johonkin se "paine" purkautuu. (Älkää lukeko tätä liian kirjaimellisesti ja ruvetko väittelemään ettei ejekulaatiossa mitään erillistä painetta ole, jne.)
eka kerran sain pilluu vuonna 92, laukesin muutaman työnnön jälkeen, sitten heti perään vuonna 98, sen jälkee ollu vähä hiljasempaa.
Mulla on sängyssä aivan fantastinen miesystävä juuri siksi ettei heti laukea, voimme rakastella tuntikausia,joskus koko yön, väliin taukoja jos väsähdetään,väliin aamullakin vielä jatketaan.Molemmat nautimme muustakin kuin laukeamisesta,eri asennot ja läheisyys rakkaan kanssa, hyväilyt,ne on jotain ihanaa.Pidämme seksistä ja pidämme toisiamme kyllä kiihottavina vaikka orkut viipyisikin.
Mies ei laukea helposti mutta sitä emme pidä ongelmana,kun kumpikin olemme pitkän aktin kannattajia,itsekkään en aina laukee mutta sitten uudelleen aloitettu yhdyntä ja suuseksi saakin ihmeitä aikaan.Seksi on meillä hyvää kummankin mielestä ja siitä puhutaan myös vapaasti, koetamme parhaamme mukaan saada toisemme nauttimaan... joten mikä voisi olla parempaa seksiä.Parasta on kun on tunnesiteet lisäksi vahvat,aitoa rakkautta.
ettei runkkaa liikaa ennen luoksesi tuloa. Ennenaikainen tuleminen on helppo paikata suuseksillä, joten turha runkkailla etukäteen.
Tai sitten jättää ne Cialikset ottamatta. Niitten vaikutuksesta saattaa erektio olla niin voimakas, että penis puutuu.