Suhde appivanhempiin parani kun tajusin, ettei minusta tule perheenjäsentä millään ilveellä. Vuosikaudet yritin. Alussa olin oma itseni mutta huomasin, että vaikka olisimme olleet eri mieltä Indokiinan bruttokansantuotteesta, niin anoppi otti tästä nokkiinsa. Mistään ei voinut olla eri mieltä tai edes rupatella lämpimikseen ilman että hän kehitti siitä jälkikäteen selän takana massiivisen juorumyllyn. Siinäkin vaiheessa kun anopin seläntakana juttelemat jutut tuli korviini, yritin sulassa sovussa asioista keskustella ja yrittää löytää yhteisiä suuntaviivoja, joiden kautta tulisimme paremmin kumpikin kuulluksi. Turha vaiva, sillä anoppi ei kuule toista vaan pelkästään omat ajatuksensa.
Nyt vuosikausien jälkeen lopulta on pakko myöntää, etten halua olla missään tekemisissä mutta en puutu muun perheen ajankäyttöön anopin kanssa. Koen, että ongelmat tulevat pelkästään siitä, ettei minät ja vävyt mahdu anopin pirtaan ja sille asialle ei kukaan voi mitään. Mutta en ole niin jalo ihminen, että alkaisin kituuttaa ikävässä ihmissuhteessa pelkästä siksi, että niin on tapana tai kuuluu hyviin tapoihin. Yksinkertaisesti siksi, että anoppi onnistuu kehittämään draamaa selän takana ihan itsekin ja tunnelma anopin luona on väkinäinen puolin ja toisin. Paljon selvempää, etten anna pienintäkään aihetta niin itse ainakin tietää missä mennään eikä vahingossakaan voi antaa toiselle aihetta loan heittoon. Tosin eihän se sitä estä mutta päästää minut mielenrauhaan.
Näin anopin viimeksi sukujuhlissa, joissa hän kipitti perässäni minun yrittäessä epätoivoisesti karkuun. Kävelin huoneesta huoneeseen, tungin kännykän kuullokkeita korviini ja lueskelin tekstareita, piipahdin vähän väliä vessaan ja yritin jutella muiden kanssa ohi anopin ja anoppi notkui kannoilla kuin sitkeä terrieri. Tuntui, että tosi tärkeää näyttää että olemme väleissä? Juttua tuli taas siitä, miten paljon hän joutuu näkemään vaivaa. Mietin, että mitä hittoa tuo tuntematon ihminen minulle paasaa kun en ole enää viiteen vuoteen käynyt enkä soittanut ja kaikin puolen vältellyt viimeiseen saakka. Puoli sukua passuuttaa anoppilla itseään ja tämä kyykkää harva se päivä sukulaisten apuna vain kuullakseen, kuinka korvaamaton on. Jos anopin seuraan eksyy, hän osaa puhua vain siitä, mitä hän taaskin on tehnyt toisten eteen ja miten hyvä ihminen hän on ja kuinka paljon hän nauttii kun saa auttaa. Toisessa hetkessä taas valittelee, että hän on ainoa joka joutuu tekemään kaiken. Tekisi mieli joskus tokaista, että mitä hittoa sinä meille tästä puhut - ota puheeksi asianosaisten itsensä kanssa. Mutta tuntuu, ettei se ole se perusongelma vaan yksinkertaisesti se, että jossakin pitää päästä näkymään ja kuulumaan ja muutakaan foorumia ei ole.
Pätemisen tarve
27
1294
Vastaukset
- Liina Anniina
Anoppisi on itsetuntohäiriöinen ihminen, ja haluaa päteä.
Sääliksihän tommoinen emäntä käy, kun joutuu puolta sukuansa passaamaan ja luulee, että tulee sillä hyväksytyksi.
Toisaalta hänen valittelunsa voivat olla aitoja, että joutuu tekemään kaiken ja "joutuu" eli tarjoutuu hölmöyttään hyväksikäytetyksi. Samalla itse kiittää itseään toivoen tietysti, että hän olisi kaikkine kiittelemä ja hyväksymä.
Ja toisaalta, tuntuu aika kauhealta sekin, että et viiteen vuoteen ole käynyt, et soittanyt miehesi äidille. Miten mies suhtautuu?
Minä itse ainakin kokisin tilanteen verraten kauhukabinetista, jos juhlissa kävelisin anopin ohi näkemättä häntä kännykän kuulokkeet korvissa tekstareita naputellen. Sorry vaan ystäväiseni, mutta juhlissa tuollainen käytös vaikuttaa muiden ihmisten silmissä täydellisen törkeältä. Varsinkin kun kohteena on vanha nainen, joka piipertää perässäsi. Minussa heräisi sympatiat kyllä sillä hetkellä vanhan ihmisen puoleen.
Juhlissa käyttäytymiseen kun liittyy hyvä käytös small talk puheineen, ja teeskenneltykin ystävällisyys ON parempi kuin korskea epäkohteliaisuus. On rumaa esineellistää toinen ihminen ja katsoa ohi kuin tämä olisi vain vaivainen kukkamaljakko näkökentässä. Todella rumaa!
Mitäpä maksaa kohteliaisuus? Se on ilmaista.
Vaikka en kehoita sinua olemaan kaveri anopille, niin kyllä jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi ihmisenä. Eihän anoppisi nyt sentään mikään sarjamurhaaja ole, eikä ehkä edes pikkurikollinenkaan. Ymmärrän, jos hän olisi esim. istunut linnassa rikoksista. - ja ainoastaan
hyväksikäyttäjä.. et mitään..etkä sitäkään.
- alkuperäinen imm
Kyseessä ei vielä ole mikään varsinainen vanhus vaan kuusikymppinen, hoikka ja hyvin hoidettu nuorekas nainen.
Kohteliaat tavat oma mummoni istutti tiukkaan ja niitä viljelin anoppia kohtaan 15 vuotta. Noiden vuosien aikana soitin ja olin aktiivinen. Anoppi ei ole tähän päivään saakka soittanut minulle kertaakaan. Edelleenkin tavatessamme tervehdin kohteliaasti ja muutaman sanan vaihdan mutta sen jälkeen pyrin katoamaan. Ennen vanhaan huomasin tyhmyyttäni aina olevani se, joka jäi anopin seuraksi kaikkien karatessa tiehensä. Aikanaan hänen luoksensa mennessä vastassa saattoi olla mykkäkoulu heti ovelta, syy ei selvinnyt ja kysyessä ei ollut kuulemma mitään, kunhan kuvittelin omiani. Appi puolestaan ei ilmestynyt edes tervehtimään saati hyvästelemään (kävimme toiselta puolen Suomea pikavisiitillä pari kertaa vuodessa kutsuttuina).
Aikanaan pidin anopista ja koin suurta ymmärtämystä häntä kohtaan kuunnellessani hänen vuodatustaan kuinka kaikki aina häntä sortavat. Tunsin myötätuntoa ja sympatiaa. Kun sitten tutustuin paremmin, huomasin että hänen päivänsä kuluu juoruillessa eikä hänellä ole pahemmin hyvää sanottavaa muista. Kun ihmisen mielen täyttää kateus ja katkeruus, niin toisista tulee syyllisiä ties mihin. Tuntuu oudolta saada lokaa päällensä ihmiseltä, jota on puolustanut ja josta pitänyt aiemmin. Kun toisen saa kiinni jatkuvasta valehtelusta ja tarinoiden keksimisestä, niin jossakin vaiheessa sääli vaihtuu haluksi poistaa tuo ihminen kokonaan omasta lähipiiristä. Alkuaikoina mieheni varoitteli äidistään, tänä päivänä hän itse on sanonut että ellei kysymys olisi omasta äidistä, hän ei olisi missään tekemisissä. Eli kaiken sen jälkeen mitä anopilta on suusta tullut olemme molemmet mieheni kanssa yksimielisiä siitä, että nykyinen käytäntö on tämän ihmisen kohdalla viisain ratkaisu. Hän ei tule ikipäivinä minua sietämään ja en halua enää asettua alttiiksi tulla loukatuksi. Miehelläni on taito suodattaa ja olla kuuntelematta sisältöä koska kyse on omasta äidistä josta monien vuosikymmenien kokemus. Minulla tuo kokemus on vasta puolet siitä ja ehkä miniä-anoppi viritelmä muutenkin on jo peruslataukseltaan tulenarempaa aluetta.- Nyt riitti tänään
...joten toivotan rutkasti voimia. Itsekin olen tullut siihen tulokseen, että on parempi olla olematta lainkaan tekemisissä. Joskus se vain on parempi.
Minä ymmärrän sua kyllä ihan täydellisesti. Todellakin.
Ei sun ole mikään pakko jaksaa tuollaista ihmistä. - anoppi kauhu
Nyt riitti tänään kirjoitti:
...joten toivotan rutkasti voimia. Itsekin olen tullut siihen tulokseen, että on parempi olla olematta lainkaan tekemisissä. Joskus se vain on parempi.
Minä ymmärrän sua kyllä ihan täydellisesti. Todellakin.
Ei sun ole mikään pakko jaksaa tuollaista ihmistä.Minä puolestani ymmärsin ajoissa erkaantua luonnehäiriöisestä yksinäisestä ihmisestä. Esikoisemme synnyttyä laiminlyönnit, teennäisyys ja seläntakana puhuminen olivat piste i. En ole tekemisissä anopin kanssa en anna puhelinnumeroani, en keskustele, en käy kylässä ja annan lapsenlapsen ainoastaan mieheni seurassa meidän ehtojemme mukaan. Ei tarvitse miellyttää tai ylimalkaan olla tekemisissä, jos ei arvostus ole molemminpuolista. Eläkööt akka omaa elämäänsä sillä minun pinnan paloi ja yritys sammui häntä kohtaan. Säälin näitä nuoria joilla on lapsia ja joita jotkut vanhat akat osaavat kyllä ohjeistaa ja pompottaa. On rasittavaa, jos ei ymmärrä erkaantua ajoissa sillä anopit aiheuttavat monille perheille todella paljon hallaa ja kaunaa..
- Liina Anniina
anoppi kauhu kirjoitti:
Minä puolestani ymmärsin ajoissa erkaantua luonnehäiriöisestä yksinäisestä ihmisestä. Esikoisemme synnyttyä laiminlyönnit, teennäisyys ja seläntakana puhuminen olivat piste i. En ole tekemisissä anopin kanssa en anna puhelinnumeroani, en keskustele, en käy kylässä ja annan lapsenlapsen ainoastaan mieheni seurassa meidän ehtojemme mukaan. Ei tarvitse miellyttää tai ylimalkaan olla tekemisissä, jos ei arvostus ole molemminpuolista. Eläkööt akka omaa elämäänsä sillä minun pinnan paloi ja yritys sammui häntä kohtaan. Säälin näitä nuoria joilla on lapsia ja joita jotkut vanhat akat osaavat kyllä ohjeistaa ja pompottaa. On rasittavaa, jos ei ymmärrä erkaantua ajoissa sillä anopit aiheuttavat monille perheille todella paljon hallaa ja kaunaa..
Mitä anoppi löi laimin?
Jos ei ollut anoppisi kiva, et kyllä viestisi perusteella vaikuta kovin sopuisalta itsekään. :)) - yksi miniä vaan
Liina Anniina kirjoitti:
Mitä anoppi löi laimin?
Jos ei ollut anoppisi kiva, et kyllä viestisi perusteella vaikuta kovin sopuisalta itsekään. :))en ole sopusoinnussa kerran en pidä anopista ja anoppi todella on lyönnyt laimin monin ottein, joita en tässä suomi24 halua tuoda esille syystä, että olen itse niistä tietoinen ja tila ja aika niiden kirjoittamiseen ei riittäisi.
- Liina Anniina
yksi miniä vaan kirjoitti:
en ole sopusoinnussa kerran en pidä anopista ja anoppi todella on lyönnyt laimin monin ottein, joita en tässä suomi24 halua tuoda esille syystä, että olen itse niistä tietoinen ja tila ja aika niiden kirjoittamiseen ei riittäisi.
yritän kuvitella miten anoppi voi lyödä laimin jotain sinua koskevaa. Periaatteessa kun hänellä ei ole juridisia velvoitteita enää.
Viestisi ei selventänyt yhtään.
Anopista ei ole kenenkään pakko pitää. Jos ei pidä, niin ei sitten. - taas minä
Liina Anniina kirjoitti:
Mitä anoppi löi laimin?
Jos ei ollut anoppisi kiva, et kyllä viestisi perusteella vaikuta kovin sopuisalta itsekään. :))en todellakaan ole sen jälkeen mitä olen joutunut kokemaan anopin kautta aikoinaan onneksi en enää...
- Liina Anniina
taas minä kirjoitti:
en todellakaan ole sen jälkeen mitä olen joutunut kokemaan anopin kautta aikoinaan onneksi en enää...
Kokemaan laiminlyöntiä? Et vain vastaa kysymykseeni, että minkä asian anoppisi löi laimin.
Jäi minulle ikuiseksi arvoitukseksi.
Itse en odota anopilta mitään, minkä tekemättä jättäminen voitaisiin tulkita laiminlyönniksi. - samaa jälleen
Liina Anniina kirjoitti:
Kokemaan laiminlyöntiä? Et vain vastaa kysymykseeni, että minkä asian anoppisi löi laimin.
Jäi minulle ikuiseksi arvoitukseksi.
Itse en odota anopilta mitään, minkä tekemättä jättäminen voitaisiin tulkita laiminlyönniksi.sinullahan on asiat sitten hyvin minulla ei. Sinulla ei sitten ole käsitystä mikä on laiminlyönti se voi olla myös jonkun muun tekemä kun anopin...Anoppi on meillä saanut sellaisen sotkun aikaan aikoinaan ettei palstatila eikä motivaatio riitä sen purkamiseen täällä. Edelleen jos ei tykkää ei tykkää niin ei ole mitään pakkovelvotteita miellyttää toista.
- mielikuva.....
"Näin anopin viimeksi sukujuhlissa, joissa hän kipitti perässäni minun yrittäessä epätoivoisesti karkuun. Kävelin huoneesta huoneeseen, tungin kännykän kuullokkeita korviini ja lueskelin tekstareita, piipahdin vähän väliä vessaan ja yritin jutella muiden kanssa ohi anopin... "
Todella kypsää ja aikuisen ihmisen käyttäytymistä?- Kolmoisanoppi
Sama asia pisti minunkin silmääni. Kuka aikuinen yleensä rupeaa juhlissa kännykän, saati kuulokkeiden kanssa pelaamaan? Puhelin juhlissa äänettömälle, jos ei odota aidosti tärkeätä puhelua, kuten soittoa sairaalasta tai vastaavaa. Silloinkin muut puhelut pitää hylätä.
Tämä aloittaja taitaa olla vielä lähes teini. Anoppi yritti jututtaa, ja kun huomasi, että miniä pakenee puhelimen ja soittimensa syyllä, hän ehkä yritti vähän niin kuin vetää toista pois sellaisesta yksityiskuplasta, ehkä samalla vähän vihjaten tuollaisen käytöksen sopimattomuudesta.
Aloittaja kertoi tosin yrittäneensä jutella muiden kanssa "ohi anopin", mutta sellainenhan on äärettömän epäkohteliasta. Juhlissa jutellaan kaikkien, myös sen anopin kanssa. - yksi miniä
Kolmoisanoppi kirjoitti:
Sama asia pisti minunkin silmääni. Kuka aikuinen yleensä rupeaa juhlissa kännykän, saati kuulokkeiden kanssa pelaamaan? Puhelin juhlissa äänettömälle, jos ei odota aidosti tärkeätä puhelua, kuten soittoa sairaalasta tai vastaavaa. Silloinkin muut puhelut pitää hylätä.
Tämä aloittaja taitaa olla vielä lähes teini. Anoppi yritti jututtaa, ja kun huomasi, että miniä pakenee puhelimen ja soittimensa syyllä, hän ehkä yritti vähän niin kuin vetää toista pois sellaisesta yksityiskuplasta, ehkä samalla vähän vihjaten tuollaisen käytöksen sopimattomuudesta.
Aloittaja kertoi tosin yrittäneensä jutella muiden kanssa "ohi anopin", mutta sellainenhan on äärettömän epäkohteliasta. Juhlissa jutellaan kaikkien, myös sen anopin kanssa.Miksi tarvitsee perustella ja perustella kyllä terveellä järjellä varustettu miniä ymmärtää milloin on tullut loukatuksi ja kohdelluksi väärin. Ei ole yhtään lapsellista ja itsekästä pitää huolta omasta elämästä ja reviiristä johon jokin akka yrittää tunkea itseensä ja sekaannuttaa elämää. Mitä sitten jos ottaa kännykän käteen, se on puolustuskeino anoppia vastaan jotta ei todella tarvitse sosiaalisoida. Kyllä minäkin näin vähän vanhempana miniänä ymmärrän puolustustautua niillä keinoilla millä itse haluan. Meillä on esimerkiksi niin luonnevammainen anoppi ettei hänen kanssaan edes kykene keskustelemaan. Hän on erittäin miellyttävä mutta ajanmyötä paljastuu se todellinen häiriintynyt minä varsinkin kun tuo viinapuoli maistuu mikäli sitä tarjotaan ja jos ei saa olla varuillaan ettei ole jo valmiiksi kännissä. En minä ainakaan siedä moista enkä myöskään sietäisi jos hän tulisi dominoimaan asuntoani tai elämääni. En ota henkistä riesaa palvottavaksi tai arvomaailmaltaan esimerkiksi minun lapselleni haluan häntä varjella ja osoittaa, että on olemassa ns normaaleja kunnollisiakin isovanhempia, jotka eivät ryypiskele ja joilla on vastuuntuntoa ja kunnioitusta. Taisi teille muutamille anopeille ottaa omaa nilkkaan kerran takerrutaan seikkoihin kuten esimerkiksi kännykän käyttäminen ja etääntyminen anopista. En muuten ole alkuperäinen kirjoittaja ja ymmärrän hyvin varsinkin jos hän on nuori ja juuri perustanut perheen hänen ongelmansa ja väsymyksensä anoppia kohtaan. Kaikista ei todella tarvitse pitää ja anoppi ei sitten mitenkään ole sukua miniälle !
- lapselliseen käytöks
yksi miniä kirjoitti:
Miksi tarvitsee perustella ja perustella kyllä terveellä järjellä varustettu miniä ymmärtää milloin on tullut loukatuksi ja kohdelluksi väärin. Ei ole yhtään lapsellista ja itsekästä pitää huolta omasta elämästä ja reviiristä johon jokin akka yrittää tunkea itseensä ja sekaannuttaa elämää. Mitä sitten jos ottaa kännykän käteen, se on puolustuskeino anoppia vastaan jotta ei todella tarvitse sosiaalisoida. Kyllä minäkin näin vähän vanhempana miniänä ymmärrän puolustustautua niillä keinoilla millä itse haluan. Meillä on esimerkiksi niin luonnevammainen anoppi ettei hänen kanssaan edes kykene keskustelemaan. Hän on erittäin miellyttävä mutta ajanmyötä paljastuu se todellinen häiriintynyt minä varsinkin kun tuo viinapuoli maistuu mikäli sitä tarjotaan ja jos ei saa olla varuillaan ettei ole jo valmiiksi kännissä. En minä ainakaan siedä moista enkä myöskään sietäisi jos hän tulisi dominoimaan asuntoani tai elämääni. En ota henkistä riesaa palvottavaksi tai arvomaailmaltaan esimerkiksi minun lapselleni haluan häntä varjella ja osoittaa, että on olemassa ns normaaleja kunnollisiakin isovanhempia, jotka eivät ryypiskele ja joilla on vastuuntuntoa ja kunnioitusta. Taisi teille muutamille anopeille ottaa omaa nilkkaan kerran takerrutaan seikkoihin kuten esimerkiksi kännykän käyttäminen ja etääntyminen anopista. En muuten ole alkuperäinen kirjoittaja ja ymmärrän hyvin varsinkin jos hän on nuori ja juuri perustanut perheen hänen ongelmansa ja väsymyksensä anoppia kohtaan. Kaikista ei todella tarvitse pitää ja anoppi ei sitten mitenkään ole sukua miniälle !
Kaikista ei tarvitse pitää, muttei silti tarvitse heittäytyä juntiksi.
- vuosi2010
lapselliseen käytöks kirjoitti:
Kaikista ei tarvitse pitää, muttei silti tarvitse heittäytyä juntiksi.
sittenhän se anoppi voisi olla käyttäytymättä kun juntti "metsä vastaa.....
- Liina Anniina
yksi miniä kirjoitti:
Miksi tarvitsee perustella ja perustella kyllä terveellä järjellä varustettu miniä ymmärtää milloin on tullut loukatuksi ja kohdelluksi väärin. Ei ole yhtään lapsellista ja itsekästä pitää huolta omasta elämästä ja reviiristä johon jokin akka yrittää tunkea itseensä ja sekaannuttaa elämää. Mitä sitten jos ottaa kännykän käteen, se on puolustuskeino anoppia vastaan jotta ei todella tarvitse sosiaalisoida. Kyllä minäkin näin vähän vanhempana miniänä ymmärrän puolustustautua niillä keinoilla millä itse haluan. Meillä on esimerkiksi niin luonnevammainen anoppi ettei hänen kanssaan edes kykene keskustelemaan. Hän on erittäin miellyttävä mutta ajanmyötä paljastuu se todellinen häiriintynyt minä varsinkin kun tuo viinapuoli maistuu mikäli sitä tarjotaan ja jos ei saa olla varuillaan ettei ole jo valmiiksi kännissä. En minä ainakaan siedä moista enkä myöskään sietäisi jos hän tulisi dominoimaan asuntoani tai elämääni. En ota henkistä riesaa palvottavaksi tai arvomaailmaltaan esimerkiksi minun lapselleni haluan häntä varjella ja osoittaa, että on olemassa ns normaaleja kunnollisiakin isovanhempia, jotka eivät ryypiskele ja joilla on vastuuntuntoa ja kunnioitusta. Taisi teille muutamille anopeille ottaa omaa nilkkaan kerran takerrutaan seikkoihin kuten esimerkiksi kännykän käyttäminen ja etääntyminen anopista. En muuten ole alkuperäinen kirjoittaja ja ymmärrän hyvin varsinkin jos hän on nuori ja juuri perustanut perheen hänen ongelmansa ja väsymyksensä anoppia kohtaan. Kaikista ei todella tarvitse pitää ja anoppi ei sitten mitenkään ole sukua miniälle !
Nyt ei puhuttu sinun luonnevammaisesta anopistasi, vaan yleisellä tasolla juhlissa käyttäytymisestä. Alkup. anoppi ei juhlissa ollut juovuksissa, jotta sen puoleen protesti häntä kohtaan oli asiattomalta vaikuttava.
Vaikka alkup. anoppi olisikin ollut juopunut, niin fiksu ihminen hoitaa oman puolen käytöksestään niin, että säilyttää hyvän käytöksensä VARSINKIN toisten juhlissa. Ei toisten juhlia mennä pilaamaan tuomalla oman suvun antipatiat näyttävästi esille. Jos tuo, niin on turhaa lähteä osoittelemaan anoppiakaan.
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin" sanoi mummoni.
Jos juhlissa vaihtaa muutaman sanan epämiellyttäväksi koetun anopin (tai kenen tahansa ihmisen), niin ei se tarkoita sitä, että on päästänyt anopin dominoimaan elämäänsä. SE on ihan eri juttu.
Juhliin tulo, ja juhlavieraana olo ei ole reviiriasia. Juhlavieraat poistuvat juhlan jälkeen.
Kännykän käytössä näkyy ihmisen sivistys ja se paljastaa paljon asioita käyttäjästä. Typerääkin typerämpää on mennä kylään tai juhliin kännykän kuulokkeet korvillaan tekstaten viestejä koko ajan.
Jos minun juhliini tulisi sellainen vieras, niin EI TULISI SEURAAVIIN JUHLIINI. Toisin se asianomaisellekin tiettäväksi, jos hän ottaisi nokkiinsa, ettei kutsuttu juhliin. sanoisin, että hänen on helpompi hoitaa viestejään kotoa käsin kuin minun juhlistani käsin. Ymmärrän jos kännykän naputtelija olisi ministeri tai muuten ekstatärkeä henkilö, mutta useimmat eivät ole, vaikka sitä luulevat.
Luulevat, että he pitävät maailmaa pystyssä oman pikku näpyttimensä kautta.
Tottakai jokainen tajuaa, että alkoholistianoppi ei ole sopivaa seuraa lapsille, eikä toivottu vieras. Ei täällä kukaan juoppoja anoppeja ole puolustanut.
Minä en odota hyvää käytöstä anopilta, ellen itse käyttäydy hyvin. Vaikka anoppi käyttäytyisi huonosti, ei se oikeuta minua menemään samaan kakkalätäkköön rypemään. Välimatkaa voi anoppiin pitää, mutta siltoja ei kannata kokonaan polttaa. Ihmisille pitää antaa aina mahdollisuus. Ei ole itsellekään kiva, jos polttaa sillat kokonaan, niitä ei sitten hevillä rakenneta takaisin. Joskus kun asiat muuttuvat ja kääntyvät toiseen suuntaan yllättävästi. - joulutarina
Liina Anniina kirjoitti:
Nyt ei puhuttu sinun luonnevammaisesta anopistasi, vaan yleisellä tasolla juhlissa käyttäytymisestä. Alkup. anoppi ei juhlissa ollut juovuksissa, jotta sen puoleen protesti häntä kohtaan oli asiattomalta vaikuttava.
Vaikka alkup. anoppi olisikin ollut juopunut, niin fiksu ihminen hoitaa oman puolen käytöksestään niin, että säilyttää hyvän käytöksensä VARSINKIN toisten juhlissa. Ei toisten juhlia mennä pilaamaan tuomalla oman suvun antipatiat näyttävästi esille. Jos tuo, niin on turhaa lähteä osoittelemaan anoppiakaan.
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin" sanoi mummoni.
Jos juhlissa vaihtaa muutaman sanan epämiellyttäväksi koetun anopin (tai kenen tahansa ihmisen), niin ei se tarkoita sitä, että on päästänyt anopin dominoimaan elämäänsä. SE on ihan eri juttu.
Juhliin tulo, ja juhlavieraana olo ei ole reviiriasia. Juhlavieraat poistuvat juhlan jälkeen.
Kännykän käytössä näkyy ihmisen sivistys ja se paljastaa paljon asioita käyttäjästä. Typerääkin typerämpää on mennä kylään tai juhliin kännykän kuulokkeet korvillaan tekstaten viestejä koko ajan.
Jos minun juhliini tulisi sellainen vieras, niin EI TULISI SEURAAVIIN JUHLIINI. Toisin se asianomaisellekin tiettäväksi, jos hän ottaisi nokkiinsa, ettei kutsuttu juhliin. sanoisin, että hänen on helpompi hoitaa viestejään kotoa käsin kuin minun juhlistani käsin. Ymmärrän jos kännykän naputtelija olisi ministeri tai muuten ekstatärkeä henkilö, mutta useimmat eivät ole, vaikka sitä luulevat.
Luulevat, että he pitävät maailmaa pystyssä oman pikku näpyttimensä kautta.
Tottakai jokainen tajuaa, että alkoholistianoppi ei ole sopivaa seuraa lapsille, eikä toivottu vieras. Ei täällä kukaan juoppoja anoppeja ole puolustanut.
Minä en odota hyvää käytöstä anopilta, ellen itse käyttäydy hyvin. Vaikka anoppi käyttäytyisi huonosti, ei se oikeuta minua menemään samaan kakkalätäkköön rypemään. Välimatkaa voi anoppiin pitää, mutta siltoja ei kannata kokonaan polttaa. Ihmisille pitää antaa aina mahdollisuus. Ei ole itsellekään kiva, jos polttaa sillat kokonaan, niitä ei sitten hevillä rakenneta takaisin. Joskus kun asiat muuttuvat ja kääntyvät toiseen suuntaan yllättävästi.ikäväähän se on kun on näitä ns pakko juhlia, joissa anopin on ns oltava läsnä. Minä en todellakaan tunge oman anoppini seuraan juhlissa juttelen ihmisten kanssa joista pidän. Siltojen polttamisesta yritetty on monen monta kertaa eikä tilanne ole muuttunut yleensä ihminen ei vanhetessaan muutu ja jos muuttuu niin pahempaan suuntaan. Minulla itselläni on vapautuneempi tunne kun ei ole tekemisissä ja toimin ihmisenä miten haluan enkä mielytä saadakseni anopin hyväksynnän. Edelleen on kauhistuttavaa ajatella nuoria ensimmäisen lapsensa saanneita mihin voi joutua anopin henkisen väkivallan takia, jos ei ymmärrä rajoja ja oman elämän arvoa. Ihan turha ajatella, että tilanne mahdollisesti kääntyisi...se voi olla toive ajattelua tai sitten...en haaskaa itse aikaa moiseen.
- Liina Anniina
joulutarina kirjoitti:
ikäväähän se on kun on näitä ns pakko juhlia, joissa anopin on ns oltava läsnä. Minä en todellakaan tunge oman anoppini seuraan juhlissa juttelen ihmisten kanssa joista pidän. Siltojen polttamisesta yritetty on monen monta kertaa eikä tilanne ole muuttunut yleensä ihminen ei vanhetessaan muutu ja jos muuttuu niin pahempaan suuntaan. Minulla itselläni on vapautuneempi tunne kun ei ole tekemisissä ja toimin ihmisenä miten haluan enkä mielytä saadakseni anopin hyväksynnän. Edelleen on kauhistuttavaa ajatella nuoria ensimmäisen lapsensa saanneita mihin voi joutua anopin henkisen väkivallan takia, jos ei ymmärrä rajoja ja oman elämän arvoa. Ihan turha ajatella, että tilanne mahdollisesti kääntyisi...se voi olla toive ajattelua tai sitten...en haaskaa itse aikaa moiseen.
Nii-in.
Olen toista mieltä. Ihmisen pitää olla senverran arjenkestävä, että voi juhlissa m u u t a m a n sanan vaihtaa miehensä äidin kanssa, sillä siinä sivistynyt käytös mitataan.
On erittäin ikävää, että itsetunto on niin heikoilla ja ollaan niin min-minä ihminen, valikoiva, nipotarkka ja ylpeydestään tuumaakaan tinkimätön vanhaa naista kohtaan.
Minua on opetettu kunnioittamaan vanhoja ja hieman hankalaksikin käyneitä sukulaisia, että juhlissa sanon käsipäivää, ja heitän muutaman "ilmoja pidellyt" kommentin hymyn kera.
Vaikka tuo hymy olisi ja on joitakin ihmisiä kohdattaessa teennäinen, on se hymy kuitenkin. Parempi kuin kännykän naputtelu kuulokkeet korvilla.
En voisi ikinä kuvitella tekeväni mieheni äidille moista protestia. Häpeäisin silmät päästäni.
En tajua näitä naisia, jotka ovat niin korkealuokkaista ja haurasta hienoposliinia, että eivät kestä minkäänlaista vastaväitettä keneltäkään. Kun kaikki pitäisi mennä aina heitä ajatellen. Ja ihmetellään, kun maailmasta löytyy yksi joka sanoo hiukan vastaan, tai on muuten vaan oma persoonansa.
Tällaiset hienoposliinit ovat viihdytyskulttuurimme liljankukkasia, joille kaikki pitäisi sujua mieluiten iloisen musan siivittämänä. Kaiken pitää olla hauskaa! Jos joskus ei ole hauskaa jonkun vanhan naisen seurassa esimerkiksi, niin tulee mieleen että he varmaan silmää räpäyttämättä lähettäisivät anoppinsa keskitysleirillle. Jos sellaisia olisi.
Jonkunasteista sukusidonnaisuutta toivoisi, vaikka eihän se ole mahdollista, jos on kasvettu lähes sirkushuveilla pelkästään. - imm '''
Liina Anniina kirjoitti:
Nii-in.
Olen toista mieltä. Ihmisen pitää olla senverran arjenkestävä, että voi juhlissa m u u t a m a n sanan vaihtaa miehensä äidin kanssa, sillä siinä sivistynyt käytös mitataan.
On erittäin ikävää, että itsetunto on niin heikoilla ja ollaan niin min-minä ihminen, valikoiva, nipotarkka ja ylpeydestään tuumaakaan tinkimätön vanhaa naista kohtaan.
Minua on opetettu kunnioittamaan vanhoja ja hieman hankalaksikin käyneitä sukulaisia, että juhlissa sanon käsipäivää, ja heitän muutaman "ilmoja pidellyt" kommentin hymyn kera.
Vaikka tuo hymy olisi ja on joitakin ihmisiä kohdattaessa teennäinen, on se hymy kuitenkin. Parempi kuin kännykän naputtelu kuulokkeet korvilla.
En voisi ikinä kuvitella tekeväni mieheni äidille moista protestia. Häpeäisin silmät päästäni.
En tajua näitä naisia, jotka ovat niin korkealuokkaista ja haurasta hienoposliinia, että eivät kestä minkäänlaista vastaväitettä keneltäkään. Kun kaikki pitäisi mennä aina heitä ajatellen. Ja ihmetellään, kun maailmasta löytyy yksi joka sanoo hiukan vastaan, tai on muuten vaan oma persoonansa.
Tällaiset hienoposliinit ovat viihdytyskulttuurimme liljankukkasia, joille kaikki pitäisi sujua mieluiten iloisen musan siivittämänä. Kaiken pitää olla hauskaa! Jos joskus ei ole hauskaa jonkun vanhan naisen seurassa esimerkiksi, niin tulee mieleen että he varmaan silmää räpäyttämättä lähettäisivät anoppinsa keskitysleirillle. Jos sellaisia olisi.
Jonkunasteista sukusidonnaisuutta toivoisi, vaikka eihän se ole mahdollista, jos on kasvettu lähes sirkushuveilla pelkästään.Alkuperäisenä kiitän kommenteista, joskin juttu lähti vähän omille teileen eikä enää ollut tunnistettavissa tapahtuneeksi kohdallani. Mutta ehkä joku toinen löysi sitten sitäkin enemmän omakohtaista. Kiitos kannustavista mielipiteistä! Meitä on moneksi.
Mutta tänään nautiskellessa ihanasta valkoisesta talvipakkaspäivästä ja mieli täynnä joulun taikaa toivotan kaikille kuin myös itsellenikin avaraa sydäntä ja pinkkejä laseja maailman tutkailuun! Kaikista ihmisistä ei ole pakko pitää mutta kaikkien kanssa on silti tultava tavalla tai toisella toimeen. - elämäää
Liina Anniina kirjoitti:
Nii-in.
Olen toista mieltä. Ihmisen pitää olla senverran arjenkestävä, että voi juhlissa m u u t a m a n sanan vaihtaa miehensä äidin kanssa, sillä siinä sivistynyt käytös mitataan.
On erittäin ikävää, että itsetunto on niin heikoilla ja ollaan niin min-minä ihminen, valikoiva, nipotarkka ja ylpeydestään tuumaakaan tinkimätön vanhaa naista kohtaan.
Minua on opetettu kunnioittamaan vanhoja ja hieman hankalaksikin käyneitä sukulaisia, että juhlissa sanon käsipäivää, ja heitän muutaman "ilmoja pidellyt" kommentin hymyn kera.
Vaikka tuo hymy olisi ja on joitakin ihmisiä kohdattaessa teennäinen, on se hymy kuitenkin. Parempi kuin kännykän naputtelu kuulokkeet korvilla.
En voisi ikinä kuvitella tekeväni mieheni äidille moista protestia. Häpeäisin silmät päästäni.
En tajua näitä naisia, jotka ovat niin korkealuokkaista ja haurasta hienoposliinia, että eivät kestä minkäänlaista vastaväitettä keneltäkään. Kun kaikki pitäisi mennä aina heitä ajatellen. Ja ihmetellään, kun maailmasta löytyy yksi joka sanoo hiukan vastaan, tai on muuten vaan oma persoonansa.
Tällaiset hienoposliinit ovat viihdytyskulttuurimme liljankukkasia, joille kaikki pitäisi sujua mieluiten iloisen musan siivittämänä. Kaiken pitää olla hauskaa! Jos joskus ei ole hauskaa jonkun vanhan naisen seurassa esimerkiksi, niin tulee mieleen että he varmaan silmää räpäyttämättä lähettäisivät anoppinsa keskitysleirillle. Jos sellaisia olisi.
Jonkunasteista sukusidonnaisuutta toivoisi, vaikka eihän se ole mahdollista, jos on kasvettu lähes sirkushuveilla pelkästään.minä en ainakaan lähde miellyttämään toista jos ei ole sen arvoinen. En lähde teeskentelmään jossain sukukekkaloissa ja vääntämään jutunjuurta väkinäisesti...teatraalista. Siinä ei ole mitään pahaa jos näyttää tunteensa tätä vanha kansa ei oikein tahdo ymmärtää, se ei ole minkäälaista liljankukkais hienoposliinimaisuutta vaan aitoa omaa itseänsä ja tunteita. Ovatko osa anopeista niin katkeroituneita, että haluavat itse nyt vanhemmalla iällä päteä ja tuoda heidän omaa heikkoa itseluottamusta käyttäytymällä epäkunnioittavasti?? älä kuule syyllistä ihmisiä keitä on kohdeltu kaltoin eikä arvostettu sukusidonnaisuus ei synny teeskentelyllä se on aitoa ja välitöntä..sinä voit olla siinä pinteessä mutta jossain vaiheessa huomaat että teatraalisuus tulee esiin tavalla tai toisella..
- Marjatainen
elämäää kirjoitti:
minä en ainakaan lähde miellyttämään toista jos ei ole sen arvoinen. En lähde teeskentelmään jossain sukukekkaloissa ja vääntämään jutunjuurta väkinäisesti...teatraalista. Siinä ei ole mitään pahaa jos näyttää tunteensa tätä vanha kansa ei oikein tahdo ymmärtää, se ei ole minkäälaista liljankukkais hienoposliinimaisuutta vaan aitoa omaa itseänsä ja tunteita. Ovatko osa anopeista niin katkeroituneita, että haluavat itse nyt vanhemmalla iällä päteä ja tuoda heidän omaa heikkoa itseluottamusta käyttäytymällä epäkunnioittavasti?? älä kuule syyllistä ihmisiä keitä on kohdeltu kaltoin eikä arvostettu sukusidonnaisuus ei synny teeskentelyllä se on aitoa ja välitöntä..sinä voit olla siinä pinteessä mutta jossain vaiheessa huomaat että teatraalisuus tulee esiin tavalla tai toisella..
Siis kuka käyttäytyy epäkunnioittavasti? Anoppi, joka yrittää jutella, vai miniä, joka painelee juhlissa karkuun kuulokkeet korvilla kännykkää näppäillen?
Kun tulee vuosia sinullekin lisää, saat toivottavasti lisää ymmärrystäkin. Onneksi useimmat ihmiset kasvavat henkisesti vielä aikuisinakin - sitä vain on monen 20-30-vuotiaan vaikea ymmärtää. - pyhä hevonen
Marjatainen kirjoitti:
Siis kuka käyttäytyy epäkunnioittavasti? Anoppi, joka yrittää jutella, vai miniä, joka painelee juhlissa karkuun kuulokkeet korvilla kännykkää näppäillen?
Kun tulee vuosia sinullekin lisää, saat toivottavasti lisää ymmärrystäkin. Onneksi useimmat ihmiset kasvavat henkisesti vielä aikuisinakin - sitä vain on monen 20-30-vuotiaan vaikea ymmärtää.järki hoi...kyllä se ymmärryskin jossain vaiheessa loppuu. Taitaa itselläsi nyt olla jotakin miniä ongelmia kerran pidät itseäsi vanhana ja viisaana. Minusta tämä keskustelu ja keskustelun alku on täysin selvää mistä on kysymys (muustakin kun kännykkä jutusta). Yritä nyt ihminen ymmärtää, että jotkut ihmiset eivät vaan pidä joistakin eikä koskaan tule pitämäänkään. Toisekseen sen saa mitä tilaa..
- Liina Anniina
elämäää kirjoitti:
minä en ainakaan lähde miellyttämään toista jos ei ole sen arvoinen. En lähde teeskentelmään jossain sukukekkaloissa ja vääntämään jutunjuurta väkinäisesti...teatraalista. Siinä ei ole mitään pahaa jos näyttää tunteensa tätä vanha kansa ei oikein tahdo ymmärtää, se ei ole minkäälaista liljankukkais hienoposliinimaisuutta vaan aitoa omaa itseänsä ja tunteita. Ovatko osa anopeista niin katkeroituneita, että haluavat itse nyt vanhemmalla iällä päteä ja tuoda heidän omaa heikkoa itseluottamusta käyttäytymällä epäkunnioittavasti?? älä kuule syyllistä ihmisiä keitä on kohdeltu kaltoin eikä arvostettu sukusidonnaisuus ei synny teeskentelyllä se on aitoa ja välitöntä..sinä voit olla siinä pinteessä mutta jossain vaiheessa huomaat että teatraalisuus tulee esiin tavalla tai toisella..
Huh, huh sinulle. Älä sitten mene juhliinkaan, jos koet että et halua miellyttää jotakuta.
On hyvä, ettei kaltaisesi asenteen omaavia ole minun tuttavapiirissäni. Ei olisi ainakaan pelkoa, että yliasennoitunut tulisi pilaamaan sukujuhlia.
Jos kokee, että ei osaa näytellä sitä vertaa, että pitäisi pokkansa juhlissa, niin pitää pysyä pois niistä juhlista, joissa tietää tapaavansa ei-toivottuja henkilöitä.
Mitä pahaa tunteiden näyttämisessä?
Voin vastata: tunteiden näyttämisessä ei sinänsä pahaa. AIKUINEN ihminen osaa hillitä itsensä ja valita ajan ja paikan, missä on sopivaa ilmaista tunteet.
Esimerkki:
Hautajaisissa näytetään surun tunteet ja se ON sopivaa.
Hautajaisissa ei näytetä ilon tunteita, eli se siitä teeskentelystä.
Jotkut joutuvat teeskentelemään surua hautajaisissa eli olemaan teatraalinen. Voipi olla, että vainajan hautajaiset eivät kosketa mitenkään tunnemaailmaasi. SILTI olisi törkeää lähteä näyttämään "aitoja tunteita" eli välinpitämättömyyttä haudan äärelle. Tämänki joudut sinäkin "huh huh" opettelemaan... pienen teatraalisuuden.
Miten voi olla ihmisten kanssakäyminen ja etiketti näin hukassa joiltakin? Pitäisikö kouluissamme alkaa opettamaan ihmissuhteita ihan aakkosista alkaen?
Alkuperäisen viestin lähettäjän anoppi ei sukujuhlissa käyttäytynyt epäsopivasti, vaan yritti jutella miniänsä kanssa, joka ei vastannut kysymyksiin, pakoili, katsoi anopin ohitse, esineellisti anoppinsa, kulki juhlissa kännykän kuulokkeet korvissaan ja lähetteli tekstiviestejä.
Olen itse suht nuori myös, mutta tällaisen vieraan heittäisin oitis pellolle. Ei olisi ainakaan minun juhliini asiaa. Saisi hoitaa suhteensa anoppiinsa ihan kahden kesken ja ihan itte.
Sukusidonnaisuus ei tällaisesta sukujuhlakäytöksestä ainakaan rakennu. Juhlissa käyttäydytään juhlavasti, hieman rituaalinomaisestikin: on hää, -syntymäpäivä, -ja hautajaisrituaalit. Niiden tarkoituksena on osittain lieventää ihmisten välisiä säröjä, ja noiden rituaalien aikana joudutaan valitettavasti teeskentelemään.
Leikki-ikäiset lapset ja kehitysvammaiset ihmiset ovat poikkeus. Heidän aitoja ja hallitsemattomia tunteenpurkauksia ymmärretään heidän kypsymättömyytensa vuoksi.
Aikuisille ei aitous joka tilanteessa ole sopivaa!
Jos et tätä tiennyt, niin nyt tiedät.
Ystävällisin terveisin Liina Anniina 32 - voi sinua
Liina Anniina kirjoitti:
Huh, huh sinulle. Älä sitten mene juhliinkaan, jos koet että et halua miellyttää jotakuta.
On hyvä, ettei kaltaisesi asenteen omaavia ole minun tuttavapiirissäni. Ei olisi ainakaan pelkoa, että yliasennoitunut tulisi pilaamaan sukujuhlia.
Jos kokee, että ei osaa näytellä sitä vertaa, että pitäisi pokkansa juhlissa, niin pitää pysyä pois niistä juhlista, joissa tietää tapaavansa ei-toivottuja henkilöitä.
Mitä pahaa tunteiden näyttämisessä?
Voin vastata: tunteiden näyttämisessä ei sinänsä pahaa. AIKUINEN ihminen osaa hillitä itsensä ja valita ajan ja paikan, missä on sopivaa ilmaista tunteet.
Esimerkki:
Hautajaisissa näytetään surun tunteet ja se ON sopivaa.
Hautajaisissa ei näytetä ilon tunteita, eli se siitä teeskentelystä.
Jotkut joutuvat teeskentelemään surua hautajaisissa eli olemaan teatraalinen. Voipi olla, että vainajan hautajaiset eivät kosketa mitenkään tunnemaailmaasi. SILTI olisi törkeää lähteä näyttämään "aitoja tunteita" eli välinpitämättömyyttä haudan äärelle. Tämänki joudut sinäkin "huh huh" opettelemaan... pienen teatraalisuuden.
Miten voi olla ihmisten kanssakäyminen ja etiketti näin hukassa joiltakin? Pitäisikö kouluissamme alkaa opettamaan ihmissuhteita ihan aakkosista alkaen?
Alkuperäisen viestin lähettäjän anoppi ei sukujuhlissa käyttäytynyt epäsopivasti, vaan yritti jutella miniänsä kanssa, joka ei vastannut kysymyksiin, pakoili, katsoi anopin ohitse, esineellisti anoppinsa, kulki juhlissa kännykän kuulokkeet korvissaan ja lähetteli tekstiviestejä.
Olen itse suht nuori myös, mutta tällaisen vieraan heittäisin oitis pellolle. Ei olisi ainakaan minun juhliini asiaa. Saisi hoitaa suhteensa anoppiinsa ihan kahden kesken ja ihan itte.
Sukusidonnaisuus ei tällaisesta sukujuhlakäytöksestä ainakaan rakennu. Juhlissa käyttäydytään juhlavasti, hieman rituaalinomaisestikin: on hää, -syntymäpäivä, -ja hautajaisrituaalit. Niiden tarkoituksena on osittain lieventää ihmisten välisiä säröjä, ja noiden rituaalien aikana joudutaan valitettavasti teeskentelemään.
Leikki-ikäiset lapset ja kehitysvammaiset ihmiset ovat poikkeus. Heidän aitoja ja hallitsemattomia tunteenpurkauksia ymmärretään heidän kypsymättömyytensa vuoksi.
Aikuisille ei aitous joka tilanteessa ole sopivaa!
Jos et tätä tiennyt, niin nyt tiedät.
Ystävällisin terveisin Liina Anniina 32voi herranjestas. A en menisi hautajaisiin, jos en ole vilpitön en lähde nyt hautajaisiin teeskentelmään suruani. Toisekseen juhliin joutuu joskus kutsua jopa anopin väkisin vaikka ei haluaisi koska puolisolle se on tärkeää se ei kuitenkaan velvoita tai pakota miellyttämään häntä. Ei aikuisen etikeettiin kuulu opetella teeskenteleminen mikä on epäaitoja ja minkä mm lapset havainnoivat melko nopeasti. Aikuisen etikeettiin kuuluu rakentaa terveellinen, rehellinen ja arvomaailmaltaan oikeanlainen ympäristö. Eriasia on työelämä jossa joissakin ammateissa maksetaan siitä, että tykkäät kaikesta ja kaikista onpa olosuhteet mitkä hyvänsä.
Onnekseni sinä et ole anoppini en kestäisi olla paineaallon alla minkä saatat aiheuttaa litistämällä miniä päinseinää olemalla aina oikeassa koska olen kokenut sitä sun tätä ja minun ja ainoastaan minun mielipiteeni tähän ikään ovat oikeat.
Olen minäkin keski-iässä siltikin pidän joitakin nuoria paljon paljon älykkäämpänä kun joitakin vanhempia ihmisiä. Haluan itse rakentaa suoran ja rehellisen atmosfäärin jossa ei esiinny laiminlyöntejä, epäkunnioitusta ja pahoinvointia. Pahoinvointi syntyy melko usein siitä, että anopit sekaantuvat liikaa toisten elämään lieneekö syynä heikko itseluottamus mikä on peräisin vanhoillisista kasvatusmetodeista ja alistamisesta. Nykypäivän älykkäät nuoret eivät tähän lähde mukaan heillä on oma elämä. omat valikoidut mielipiteet ja sananvapaus. Järkyttävintä mitä anoppi voi tehdä on sekaantua perhe-elämään kun se alkaa rakentua ja ensimmäinen lapsi syntyy mm puuttumalla intiimeihin asioihin, teeskentelemällä kaikki osaavaa ja tietävää ja organisoimalla ja dominoimalla toisten kotia. Nämä olivat ns ääriesimerkkejä ja mm näissä tilanteissa anoppi on osoittanut todellisen minänsä ja epäkunnioituksensa..kysyisinkin miksi hän ei voi sinun sanojesi mukaan sitten teeskenellä ja miksi vaadit miniältä teeskentelyä ja miellyttämistä. En kyllä lähde sinun mielipiteitesi kelkkaan sitten ollenkaan saatat aiheuttaa käyttäytymiselläsi pitkällä tähtäimellä erittäin paljon hallaa....tämä vaan varoitukseksi muille miniöille muuten en tätäkään kirjoittaisi. Olen todella onnellinen omasta asemastani etten ole päästynyt ketään teeskentelemään tai riehumaan reviireilleni tai tuhoamaan lapseni elämää. - imm m m m
voi sinua kirjoitti:
voi herranjestas. A en menisi hautajaisiin, jos en ole vilpitön en lähde nyt hautajaisiin teeskentelmään suruani. Toisekseen juhliin joutuu joskus kutsua jopa anopin väkisin vaikka ei haluaisi koska puolisolle se on tärkeää se ei kuitenkaan velvoita tai pakota miellyttämään häntä. Ei aikuisen etikeettiin kuulu opetella teeskenteleminen mikä on epäaitoja ja minkä mm lapset havainnoivat melko nopeasti. Aikuisen etikeettiin kuuluu rakentaa terveellinen, rehellinen ja arvomaailmaltaan oikeanlainen ympäristö. Eriasia on työelämä jossa joissakin ammateissa maksetaan siitä, että tykkäät kaikesta ja kaikista onpa olosuhteet mitkä hyvänsä.
Onnekseni sinä et ole anoppini en kestäisi olla paineaallon alla minkä saatat aiheuttaa litistämällä miniä päinseinää olemalla aina oikeassa koska olen kokenut sitä sun tätä ja minun ja ainoastaan minun mielipiteeni tähän ikään ovat oikeat.
Olen minäkin keski-iässä siltikin pidän joitakin nuoria paljon paljon älykkäämpänä kun joitakin vanhempia ihmisiä. Haluan itse rakentaa suoran ja rehellisen atmosfäärin jossa ei esiinny laiminlyöntejä, epäkunnioitusta ja pahoinvointia. Pahoinvointi syntyy melko usein siitä, että anopit sekaantuvat liikaa toisten elämään lieneekö syynä heikko itseluottamus mikä on peräisin vanhoillisista kasvatusmetodeista ja alistamisesta. Nykypäivän älykkäät nuoret eivät tähän lähde mukaan heillä on oma elämä. omat valikoidut mielipiteet ja sananvapaus. Järkyttävintä mitä anoppi voi tehdä on sekaantua perhe-elämään kun se alkaa rakentua ja ensimmäinen lapsi syntyy mm puuttumalla intiimeihin asioihin, teeskentelemällä kaikki osaavaa ja tietävää ja organisoimalla ja dominoimalla toisten kotia. Nämä olivat ns ääriesimerkkejä ja mm näissä tilanteissa anoppi on osoittanut todellisen minänsä ja epäkunnioituksensa..kysyisinkin miksi hän ei voi sinun sanojesi mukaan sitten teeskenellä ja miksi vaadit miniältä teeskentelyä ja miellyttämistä. En kyllä lähde sinun mielipiteitesi kelkkaan sitten ollenkaan saatat aiheuttaa käyttäytymiselläsi pitkällä tähtäimellä erittäin paljon hallaa....tämä vaan varoitukseksi muille miniöille muuten en tätäkään kirjoittaisi. Olen todella onnellinen omasta asemastani etten ole päästynyt ketään teeskentelemään tai riehumaan reviireilleni tai tuhoamaan lapseni elämää."Siis kuka käyttäytyy epäkunnioittavasti? Anoppi, joka yrittää jutella, vai miniä, joka painelee juhlissa karkuun kuulokkeet korvilla kännykkää näppäillen?"
Ehkä ilmaisin alussa tilannetta liian niukasti, alkuperäisenä siis tarkennan.
Juhlissa tervehdin ja seurustelen kaikkien kanssa. Etenkin isovanhempien (apen vanhemmat), jotka ovat siis puolison puolelta. Anoppiakin olen siis kohteliaasti tervehtinyt ja muutaman sanan vaihtanut. Mutta tämän jälkeen yritän kaiken tavoin hakeutua muiden seuraan mutta anoppini haluaa jutella itsestään ja tekemisistään enkä pääse hänen seurastaan hetkeksikään eroon. Uudestaan ja uudestaan, samat tarinat tulee puolen tusinaa kertaa samana päivänä (ei kyse dementiasta, ollut samansorttinen aina).
Niinpä vuosikausien kokemuksen jälkeen yritän jo välttää niitä hetkiä, että olen motitettuna jonnekin ainoana seurana anoppi. Kukaan ei ehdoin tahdoin anopin seuraan tule, joten joko kärsin kuunnellen tai aikani kuunneltuani alan leikkiä kännykällä. Kyse ei ole isoista juhlista vaan suku kokoontuu parisenkymmentä kertaa vuodessa, kyse on jonkun synttäreistä eikä välttämättä edes pyöreistä vuosista. Tarjoilu voi olla kahvit kakun kera. Läsnä vakioporukka ja valtaosa ihmisistä ihan arkivetimissään anoppia myöten.
Vikaa on itsessäni, olen tietämättäni varmaan häntä tähän rohkaissut, sillä vuosikausia kohteliaasti kuuntelin ja nyökyttelin. Muu naissuku (anopin omalta puolelta) puhuu anopin jutellessa päälle omia juttujaan, joten ymmärrän kyllä anopin halun "seurustella" kanssani. Olisi kiva keskustella mutta eihän siltä suun vuoroa saa. Mielestäni juhlissa tai missä tahansa keskustelu = kumpikin kuuntelee ja vuorollaan kommentoi. Olen aina käsittänyt, että on epäkohteliasta puhua vain itsestään. - Liina Anniina
imm m m m kirjoitti:
"Siis kuka käyttäytyy epäkunnioittavasti? Anoppi, joka yrittää jutella, vai miniä, joka painelee juhlissa karkuun kuulokkeet korvilla kännykkää näppäillen?"
Ehkä ilmaisin alussa tilannetta liian niukasti, alkuperäisenä siis tarkennan.
Juhlissa tervehdin ja seurustelen kaikkien kanssa. Etenkin isovanhempien (apen vanhemmat), jotka ovat siis puolison puolelta. Anoppiakin olen siis kohteliaasti tervehtinyt ja muutaman sanan vaihtanut. Mutta tämän jälkeen yritän kaiken tavoin hakeutua muiden seuraan mutta anoppini haluaa jutella itsestään ja tekemisistään enkä pääse hänen seurastaan hetkeksikään eroon. Uudestaan ja uudestaan, samat tarinat tulee puolen tusinaa kertaa samana päivänä (ei kyse dementiasta, ollut samansorttinen aina).
Niinpä vuosikausien kokemuksen jälkeen yritän jo välttää niitä hetkiä, että olen motitettuna jonnekin ainoana seurana anoppi. Kukaan ei ehdoin tahdoin anopin seuraan tule, joten joko kärsin kuunnellen tai aikani kuunneltuani alan leikkiä kännykällä. Kyse ei ole isoista juhlista vaan suku kokoontuu parisenkymmentä kertaa vuodessa, kyse on jonkun synttäreistä eikä välttämättä edes pyöreistä vuosista. Tarjoilu voi olla kahvit kakun kera. Läsnä vakioporukka ja valtaosa ihmisistä ihan arkivetimissään anoppia myöten.
Vikaa on itsessäni, olen tietämättäni varmaan häntä tähän rohkaissut, sillä vuosikausia kohteliaasti kuuntelin ja nyökyttelin. Muu naissuku (anopin omalta puolelta) puhuu anopin jutellessa päälle omia juttujaan, joten ymmärrän kyllä anopin halun "seurustella" kanssani. Olisi kiva keskustella mutta eihän siltä suun vuoroa saa. Mielestäni juhlissa tai missä tahansa keskustelu = kumpikin kuuntelee ja vuorollaan kommentoi. Olen aina käsittänyt, että on epäkohteliasta puhua vain itsestään.Kiitos. Tässä nähtiin, että palaute kannattaa. Tilanne ei ollut siis sinun puoleltasi paha, ja olet yrittänyt.
Yrittänyttä ei laiteta!
Paljon voimia sinulle anopin kanssa jaksamiseen. Yritä kestää, vanhat ihmiset eivät paljon pysty luonnettaan muuttamaan.
On todellakin epäkohteliasta puhua itsestään koko ajan monologina. Anoppisi ei pysty vuorovaikutteiseen kommunikaatioon. Paha juttu, ennen kaikkea hänelle.
Hyvää Joulun odotusta sinulle!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1423660Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1063463Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi202452Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs42255100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es282103Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa301072Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut161008- 132813
Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah28800Oikea syy siihen
miksi toivon ettei enää törmätä on se, että olen ihan tavattoman ihastunut sinuun. Paljon helpompi itselle kun ei saa pä34734