Nyt on pakko päästää vähän höyryjä.
Kertokaa minulle mikä siinä on niin vaikeaa opettaa lapset jättämään vieraiden lemmikit rauhaan... tai eläimet ylipäänsä. Ymmärrän, että kaikilla ei ole halua tai mahdollisuutta pitää lemmikkejä ja näin lapset eivät totu olemaan eläinten kanssa. Silti luulisi vanhemman kykynevän opettamaan edes sen, että anna koiran tai kissan tai vastaavan olla rauhassa.
Sitten itse asiaan. Omistamme kaksi koiraa, jotka ovat tottuneet lapsiin ja viettäneet paljon aikaa lasten kanssa. Milloinkaan aiemmin ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Päivastoin molemmat koirat tietävät paikkansa ja väistävät tarvittaessa ihmistä, myös lasta. Muutimme keväällä uuteen kotiin ja koirat saivat ison aidatun pihan missä liikkua. Nyt ongelmaksi ovat muodostuneet naapuruston lapset. Koirat eivät saa olla pihalla rauhassa, vaan lasten täytyy aina saada keinolla millä hyvänsä koirien huomio itseensä. Nämä herrantertut kolisuttavat aitaa kepillä, pysähtyvät useiksi minuuteiksi aidan viereen huutelemaan ja juttelemaan koirille, pahimmassa tapauksessa hyppivät, kiljuvat ja haukkuvat niin kauan, että saavat koiratkin haukkumaan. Jos vain pihalla näkyy koira, vaikka kuinka kaukana ja touhuamassa jotakin omiaan, niin homma alkaa. Lopputuloksena tästä on tietysti se, että nyt meillä on kaksi koiraa, jotka aina pihalla ollessaan haukkuvat lapsille. Alueella on paljon lapsia, joten ainoa keino välttää heitä olisi pistää koirat pihalle yöllä. Lähes jokaisessa naapuruston talossa on koiria joten lapset ovat varmasti "tottuneet" koiriin. Lähes jokainen näistä koirista haukkuu, joten ehkä maeidän hiljaiset ja ohikulkijoihin väliinpitämättömästi suhtautuvat koiramme olivat erikoisuus.
Suurin ja havahduttava ongelma on se, että nyt alan huomata molempien koirien karsastavan lapsia. Toinen koiramme on luonteeltaan sellainen, että tiukassa paikassa se tulee päälle joten juttu todellakin mietityttää. Omien lastemme kanssa ei ole mitään ongelmaa vaan heidän kanssaan koirat toimivat kuten aina ennenkin. Lasten kaverit sensijaan... sanomattakin lienee selvää, että meille ei enää tulla kylään ilman että vanhemmat ovat kotona. Raivostuttaa tietää, että tämä ongelma todellakin johtuu lapsista... tai oikeammin näiden lasten vanhemmista.
Ennenkuin joku nyt sanoo, että käytä ne koirat kävelyllä äläkä vain pidä pihassa irti... niin käytänkin ja useamman kerran päivässä. Nämä ovat kuitenkin ulkona viihtyvää rotua ja me ostimme tämän talon pitkälti juuri suuren pihan vuoksi. En myöskään tarvitse koirankasvatuksellisia ohjeita, sillä tiedän tasan tarkkaan miten tätä ongelmaa lähdetään nyt poistamaan (vaikkakin on hyvin epävarmaa saako tätä enää kokonaan poistettua). Mielipiteitä olisi kuitenkin kiva kuulla vanhemman näkökulmasta (toki koiran- tai ylipäänsä lemmikinomistajienkin). Kuinka vanhempana suhtaudut jos kuulet oman lapsesi toimivat tällaisella tavalla? Pitäisitkö lapsen toimintaa hyväksyttävänä tai ymmärrettävänä? Kuinka sinun lastasi saisi mielestäsi tällaisessa tapauksessa lähestyä, vai saako lainkaan? Entä onko minulla koiranomistajana oikeus olla todella raivoissani tilanteesta? Tai mitä minulla koiranomistajana olisi tässä tilanteessa oikeus tehdä?
Kertokaa minulle mikä siinä on niin vaikeaa opettaa lapset jättämään vieraiden lemmikit rauhaan... tai eläimet ylipäänsä. Ymmärrän, että kaikilla ei ole halua tai mahdollisuutta pitää lemmikkejä ja näin lapset eivät totu olemaan eläinten kanssa. Silti luulisi vanhemman kykynevän opettamaan edes sen, että anna koiran tai kissan tai vastaavan olla rauhassa.
Sitten itse asiaan. Omistamme kaksi koiraa, jotka ovat tottuneet lapsiin ja viettäneet paljon aikaa lasten kanssa. Milloinkaan aiemmin ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Päivastoin molemmat koirat tietävät paikkansa ja väistävät tarvittaessa ihmistä, myös lasta. Muutimme keväällä uuteen kotiin ja koirat saivat ison aidatun pihan missä liikkua. Nyt ongelmaksi ovat muodostuneet naapuruston lapset. Koirat eivät saa olla pihalla rauhassa, vaan lasten täytyy aina saada keinolla millä hyvänsä koirien huomio itseensä. Nämä herrantertut kolisuttavat aitaa kepillä, pysähtyvät useiksi minuuteiksi aidan viereen huutelemaan ja juttelemaan koirille, pahimmassa tapauksessa hyppivät, kiljuvat ja haukkuvat niin kauan, että saavat koiratkin haukkumaan. Jos vain pihalla näkyy koira, vaikka kuinka kaukana ja touhuamassa jotakin omiaan, niin homma alkaa. Lopputuloksena tästä on tietysti se, että nyt meillä on kaksi koiraa, jotka aina pihalla ollessaan haukkuvat lapsille. Alueella on paljon lapsia, joten ainoa keino välttää heitä olisi pistää koirat pihalle yöllä. Lähes jokaisessa naapuruston talossa on koiria joten lapset ovat varmasti "tottuneet" koiriin. Lähes jokainen näistä koirista haukkuu, joten ehkä maeidän hiljaiset ja ohikulkijoihin väliinpitämättömästi suhtautuvat koiramme olivat erikoisuus.
Suurin ja havahduttava ongelma on se, että nyt alan huomata molempien koirien karsastavan lapsia. Toinen koiramme on luonteeltaan sellainen, että tiukassa paikassa se tulee päälle joten juttu todellakin mietityttää. Omien lastemme kanssa ei ole mitään ongelmaa vaan heidän kanssaan koirat toimivat kuten aina ennenkin. Lasten kaverit sensijaan... sanomattakin lienee selvää, että meille ei enää tulla kylään ilman että vanhemmat ovat kotona. Raivostuttaa tietää, että tämä ongelma todellakin johtuu lapsista... tai oikeammin näiden lasten vanhemmista.
Ennenkuin joku nyt sanoo, että käytä ne koirat kävelyllä äläkä vain pidä pihassa irti... niin käytänkin ja useamman kerran päivässä. Nämä ovat kuitenkin ulkona viihtyvää rotua ja me ostimme tämän talon pitkälti juuri suuren pihan vuoksi. En myöskään tarvitse koirankasvatuksellisia ohjeita, sillä tiedän tasan tarkkaan miten tätä ongelmaa lähdetään nyt poistamaan (vaikkakin on hyvin epävarmaa saako tätä enää kokonaan poistettua). Mielipiteitä olisi kuitenkin kiva kuulla vanhemman näkökulmasta (toki koiran- tai ylipäänsä lemmikinomistajienkin). Kuinka vanhempana suhtaudut jos kuulet oman lapsesi toimivat tällaisella tavalla? Pitäisitkö lapsen toimintaa hyväksyttävänä tai ymmärrettävänä? Kuinka sinun lastasi saisi mielestäsi tällaisessa tapauksessa lähestyä, vai saako lainkaan? Entä onko minulla koiranomistajana oikeus olla todella raivoissani tilanteesta? Tai mitä minulla koiranomistajana olisi tässä tilanteessa oikeus tehdä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käy karjumassa niille pennuille kun ovat siinä niin oppivat jättämään koirat rauhaan.
Se on semmosta tämä maailman meno.