Ydinvoimalat saavat anomalla lisäkäyttöaikaa Stukilta. Näin se pitää ilmoittaa: saavat lisäkäyttöaikaa...
Mikä on Stukin kompetenssi? Millä perusteilla Stuk pystyy myöntämään lisäaikaa, esimerkiksi reaktorille, jonka reaktorisäiliössö on jo ollut ikääntymisen ja neutronisyöpymisen jälkiä(loovisa). Myös Olkiluodon sisarvoimaloissa Ruotsissa on ollut ongelmia säätösauvakoneistoissa ja putkista on löytynyt halkeamia ja lämmönvaihtimet prakaavat.
Alunperin nämä voimalat suunniteltiin vain 30-40 vuoden käyttöä silmällä pitäen, Kukaan ei ollut varma, että ne kestävät edes sitä. Miten Stuk voi nyt olla sitä mieltä, että ne kestävät vielä 20 vuotta yli ajan????`?
Miettikää kansalaiset. Ei ole olemssa teollisuuden referenssejä, joiden perusteella voisi päätellä, kuinka pitkää ydinvoimala kestää. Ollaan täysin uudessa tilanteessa, jossa voidaan vain arvailla asioita. Miten varmasti Stuk arvaa? vai onko niin, ettei sillä ole lopulta väliä - jos ydinvoimala poksahtaa, niin se on huono tuuri ja miljoona suomalaista vain vaihtaa asuipaikkaa??
Mikä todella on Stukin kompetenssi. Nostakoot joku siellä Stukissa käden pystyyn, joka uskoo tietävänsä. Vai onko niin, ettei sillä oikeastaan väliä?
Pitäisikö Stukin perustella osaamistaan? Sehän on ihan karmeassa vastuussa, jota kukaan ei tunnu kontrolloivan. Emme voi jättää Stukia tähän pulaan.
Mikä on Stukin kompetenssi? Millä perusteilla Stuk pystyy myöntämään lisäaikaa, esimerkiksi reaktorille, jonka reaktorisäiliössö on jo ollut ikääntymisen ja neutronisyöpymisen jälkiä(loovisa). Myös Olkiluodon sisarvoimaloissa Ruotsissa on ollut ongelmia säätösauvakoneistoissa ja putkista on löytynyt halkeamia ja lämmönvaihtimet prakaavat.
Alunperin nämä voimalat suunniteltiin vain 30-40 vuoden käyttöä silmällä pitäen, Kukaan ei ollut varma, että ne kestävät edes sitä. Miten Stuk voi nyt olla sitä mieltä, että ne kestävät vielä 20 vuotta yli ajan????`?
Miettikää kansalaiset. Ei ole olemssa teollisuuden referenssejä, joiden perusteella voisi päätellä, kuinka pitkää ydinvoimala kestää. Ollaan täysin uudessa tilanteessa, jossa voidaan vain arvailla asioita. Miten varmasti Stuk arvaa? vai onko niin, ettei sillä ole lopulta väliä - jos ydinvoimala poksahtaa, niin se on huono tuuri ja miljoona suomalaista vain vaihtaa asuipaikkaa??
Mikä todella on Stukin kompetenssi. Nostakoot joku siellä Stukissa käden pystyyn, joka uskoo tietävänsä. Vai onko niin, ettei sillä oikeastaan väliä?
Pitäisikö Stukin perustella osaamistaan? Sehän on ihan karmeassa vastuussa, jota kukaan ei tunnu kontrolloivan. Emme voi jättää Stukia tähän pulaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kansanomaisia ilmaisuja ja teksiti on muutenkin sen verran asiatonta tuubaa että tri etuliitteesi viittaa aivan johonkin muuhun kuin mihin sitä normaalisti yhdistetään.
vaikka tämä on liene turhaa niin uhmaan kaikkia todennäköisyyksiä ja kerron sinulle muutaman muutama kommentin ja vastauksen muutamaan kysymykseesi.
materiaalitekniikassa tunnetaan hyvin neutronivuon vaikutus aineen lujuusominaisuuksiin. lujuuden muutos on a) mitattavissa b) laskennallisesti ennustettavissa ja c) laskentatulokset validoitavissa mittaustuloksia vastaan. jos kielitaitosi riittää voit googlata vaikkapa sanoilla "annealing", "embrittlement" ja/tai "brittle fracture" jos vielä lisäät nuclear pressure vessel hakuun niin osumia löytyy varmemmin´ydinvoima-alalta.
Loviisan molemmilla laitosyksiköillä on tehty suojaavat toimenpiteet 80-luvulla jolla on pienennetty merkittävästi neutronivuon haurastuttavaa vaikutusta. Lisäksi mm toisella yksiköllä (LO1) on tehty paineastian lämpökäsittely jolla on pystytty, jos nyt ei aivan palauttamaan lähtötilanteeseen , niin ainakin merkittävästi korjaamaan paineastian haurastumista.
STUKissa on myös asiantuntemusta näiden asioiden ymmärtämiseen ja hoitoon. Lisäksi STUK käyttää sekä kansallisia että kansainvälisiä asiantuntijoita ja organisaatioita konsultteina, myös materiaalitekniikan saralla.
Ydinvioman jatkuvuuden ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on suuri merkitys, että voimalaitokset käyvät ilman häiriöitä ja onnettomuuksia. voi vain arvata mitä kävisi ydinvoimalatuotannolle jos joku suomen, euroopan tai maailman ydinvoimalaitoksista joutuisi onnettomuuteen. Tsernobylin jälkeen ydinvoimakannatus oli vahvassa vastatuulessa, niin poliitikoiden kuin kansalaistenkin joukossa aina 2000-luvulle saakka. Jopa tänä päivänä vedotaan usein aikanaan tapahtuneisiin (TMI ja Tshernobyl) ydinvoimaonnettomuuksiin.
Toisen ja kolmannen sukupolven ydinvoimalaitokset ovat elinkaareltaan pääasiassa suunniteltu 60 vuodeksi, joko alusta lähtien tai saneerausten yhteydessä. Ympäristön kannalta kustannukset ovat keskimäärin 66,08 gCO2e per kWh, kun otetaan huomioon kaikki ydinvoimalaitosyksiköiden alustamisesta rakentamiseen ja lopettamisesta jälkikäsittelyyn.
Vastaava luku hiilivoimalaitokselle ilman pesemistä on 1 050 g (CO2) per kWh.
Aurinkovoimalaitokset taas ovat keskimäärin puolet (32 gCO2e per kWh) ja biokaasu kuudesosa ydinvoimasta (11 gCO2e per kWh). Avomerellä toimivat tuulivoimalaitokset pääsevät keskimäärin alle 10 gCO2e per kWh, mutta maalla (rannikot ja saaristo sekä tunturit) ne ylittävät tämän arvon.
Siis, jos OL-3 valmistuu 2012... on se toiminnassa mitä todennäköisimmin aina vuoteen 2072 asti.
Lapsi kulta: katso vähän missä ketjussa noita arvoja, joita voi repiä mielin määrin, ja kaikki on aina oikeita, esittelet. Minä ostan tuuli- ja vesisähköä (99%/1%), jonka CO2-päästöt on 2.2gr/kWh. Myyjä on http://www.kraftkultur.fi/
Avaa oma kertju päästöistä, kun ne sua niin kovin kiinnostaa, ettei niitä tartte joka paikassa katella.