Eläinten rääkkääminen/ Luther

Mitähän Luther sanoisi tämän päivän eläinten rääkkääjille.
Tässä hänen mielipiteensä.
--
”Eläimet ovat myöskin Jumalan luotuja olentoja, ja Hänen luomiaan olentoja ei saa häpeällisesti väärinkäyttää.
Mutta monenkaan ihmisen omatunto ei soimaa häntä siitä, että hän antaa eläimensä nähdä nälkää, tahi kiusaa ja vaivaa niitä, tahi pieksää ja pakoittaa niitä ylenmääräiseen työhön. Tätä kaikkea kutsun sydämettömyydeksi. Se joka on sydämetön eläimiä kohtaan, hän on myöskin sydämetön ihmisille.

Meillä on oikeus tappaa ja syödä eläimiä, se ei ole mikään synti, sillä sitä varten ovat ne meille annetut; mutta niiden kiusaaminen ja rääkkääminen on kauhea synti.

Usein purkaa monikin vihansa viattomia eläimiä kohtaan, kun ei kukaan muu satu olemaan lähellä, tahi koettaa hän kostaa lähimmäiselleen vahingoittamalla ja rääkkäämällä hänen eläimiään, jotka kuitenkin ovat aivan viattomat. Mutta mitä vastaat sinä eläinrääkkääjä, kun Jumala kutsuu sinut tilinteolle siitä miten olet kohdellut Hänen luomiaan olentoja?

Kurjaa iloa on myöskin eläinten ärsyttäminen ja kuolemaan asti uuvuttaminen; siinä minä en tahdo olla mukana, sillä en saata nähdä sellaista tuskaa ja kidutusta. Ankarasti tulisi myöskin teroittaa lasten mieliin, että he oppisivat säälimään eläimiä, jotteivät heidän sydämensä tulisi kylmiksi ja lemmettömiksi ihmisiäkään kohtaan”

(Luther)
----
Kommentteja!

9

624

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eipä ole näkynyt

      voimakkaita kannanottoja kirkon miesten tai kenenkään muun Jumalan miehen taholta. Ei edes eläkkeellä olevilta. Liekö oppineet ison maailman uutisista, joissa vastarannan kiiskille kuuluu sattuvan auto-onnettomuuksia tai muuta ikävää?

      • 4+6

        eivät ole historiansa aikana erityisesti kunnostautuneet sen paremmin eläinten kuin heikompiosaisten ihmsiryhmien puolustajina.


    • 11+1

      oli sallittua. Mitähän Luther sanoisi tämän päivän kaikkien ihmisten yhtäläisten oikeuksien ja tasa-arvon kannattajille? Jotain jumalista?

      • Aloituksen tekijä varmasti tietää, jos on M.Lutherin historiaan paneutunut, että Luther hyväksyi talonpoikien kovakouraisen alistamisen ja hyväksyi heidän tappamisensakin. Juutalaisia kohtaann Luther oli aluksi toiveikas (käännyttääkseen heidät), mutta kun huomasi sen mahdottomaksi, hyväksyi heidän "rääkkäämisensä" ja tappamisensa.

        Adolf Hitler noudatti tässä Lutherin opetuksia. On kuitenkin kiistatonta, että Luther julisti vanhurskautumista yksin uskosta ja tahtoi Jumalan Sanan käännettäväksi jokaisen kansan omalle kielellä. Tätä ohjetta myös Agrikola noudatti ja käänsi Raamatun suomen kielelle.

        Juutalaiset Luther kuitenkin hylkäsi ja se käy selvästi ilmi hänen kirjoituksistaan. Näyttäisi siltä, että hän Raamatun alkutekstit ohittaen ohitti myöskin sen, että Jeesus oli juutalainen ja Hänen sanansa "pelastus on juutalaisista".


    • Et toisaalta ilmaise omaa kantaasi asiaan vaan lainaan Lutherin näkemyksiä helluntaipalstalla, joka ei ollut helluntailainen. Eläinten suhteen hän näyttää olleen ymmärtäväisempi ja armollisempi kuin juutalaisten suhteen. Juutalaisille oli hänen mukaansa oikein, että pantiin myllynkivi kaulaan ja heitettiin sillalta Reiniin.

      Mutta palataan aloituksesi eli Lutherin aiheeseen. Emme puhu juutalaisista vaan eläimistä, joiden Lutherkin lainaamasi kirjoituksen mukaan -päinvastoin kuin juutalaiset- ansaitsevat inhimillisen kohtelun. Olen samaa mieltä (siis eläinten kohtelusta ihmisten taholta).

      Olen karjatilalla kasvanut ja meillä oli lehmiä, hiehoja, sikoja ja hevonen; silloin kun kävin kansakoulua. Eläimet olivat meille elinehto ja niitä hoidettiin hyvin. Samoin "talon väkeen" kuuluivat koira ja kissa, jotka luonnostaan hoitivat tehtävänsä (koira vartioinnin ja kissa hiiret ja rotat).

      Minua on järkyttänyt näkemäni otokset hoitamattomista eläimistä, joissa pahimmillaan kuolleita eläimiä lojuu sika- tai lehmätilan navetan lattioilla. Lukijoista lienee kaikki ovat nähneet näitä ja ellei ole, niin googlettamalla niitä löytyy. Eläimet ovat jääneet ruokkimatta ja ilman hoivaaa, jota kotieläimet tarvitsevat. En nyt dramatisoi asiaa kertomalla yksityiskohtia täällä Karjalohjalla ja naapurikunnassamme Sammatissa ilmi tulleista tapauksista.

      Tiedotusvälineissä kerrotut tapaukset (tällä kerralla sikatiloilta) on vain jäävuoren huippu. On myös sellaista eläinrääkkäystä, josta harvoin puhutaan ja tulee julkisuuteen. Sellaisia on mm. erikoisesti kaupunkioloihin hankittujen koirien kohtelu, joita ei ulkoiluteta riittävästi. Eräs tuttavani kertoi, että heidän naapurinsa, joka tekee kahta työtä, voi jättää koiransa ulkoiluttamatta jopa 17-19 tuntia. Tällainenkin on eläinrääkkäystä. Koira on kuollut nyt virtsatietulehdukseen, jota ei enää saatu hallintaan.

      Tuskin olen väärässä, kun väitän, että kaupunkiolosuhteissa varsinkin isoja koiria usein pidetään olosuhteissa, jotka täyttävät eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Itselläni on saksanpaimenkoira (neljäs) ja olen täällä maatilalla siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että koirani saa olla vapaasti ulkona piha-alueella niin usein ja pitkään kuin haluaa. Ollessani sen kanssa silloin tällöin Vantaalla, käytän sitä koirapuistossa 3-4 kertaa vuorokaudessa puolesta tunnista tuntiin kerralla. Ja koirani voi hyvin.

      Eläinrääkkäystä tapahtuu kotieläinten suhteen erityisesti kaupungeissa ja kiireisten ihmisten keskuudessa paljon enemmän kuin maatiloilla. Tästä vaan ei puhuta koska sitä ei havaita tai siitä vaijetaan esim. naapurisovun tähden.

      Tietysti nämä sika- ja nautatiloilla tapahtuneet törkeät eläinrääkkäykset ovat asia, mihin pitää heti puuttua, mutta kuka puuttuu esim. noiden kärsivien koirien kohtaloihin.

      Luther otti kantaa eläinten puolesta, mutta piti elämänsä loppupuolella juutalaisia eläimiä halvempana. Luther on kuollut, mutta tahdon muistuttaa, että Jeesus palatessaan sanoo Ilmestyskirjan 22 luvussa olevansda yhä Daavidin jälkeläinen (siis juutalainen) ja hänen suvustansa se kirkas aamutähti. Hänen kaulaansa ei panna enää Lutherin ehdottamaa myllynkiveä eikä tiputeta Reiniin sillalta.

      Mitä vielä tulee eläimiin, niin kirjoitettu on: "Ihmistä ja eläintä Sinä autat Herra".

      • Kuvauksesi eläinten kohtelusta oli valaiseva.

        Mutta kuvauksesi Lutherista lienee kovin yliampuva, kun sanot: "Luther otti kantaa eläinten puolesta, mutta piti elämänsä loppupuolella juutalaisia eläimiä halvempana".

        Tässä yksi arviointi Lutherin suhtautumisesta juutalaisiin.

        Juhani Lindgren

        Luther ja juutalaislähetys

        Dass Jesus Christus ein geborner Jude sei (1523), Wider die Sabbather (1538) sekä Von den Juden und ihren L~ugen (1543)
        (Jeesus Kristus, juutalaisista syntynyt; Sapattikiihkoilijoita vastaan sekä Juutalaisista ja heidän valheistaan) ovat päälähteet selvitettäessä Lutherin näkemystä juutalaislähetyksen teologiasta ja käytännöstä. Ensimmäinen teos on tutkijoiden keskuudessa aivan yleisesti nähty suoranaiseksi lähetyskirjoitukseksi (457), viimeisessä sen sijaan lähetysmotiivi on kutistunut ja jäänyt muun aineksen alle, mutta ei ole täysin kadonnut. Lutherin asenne juutalaisiin tiukentui selvästi 1540-luvulle tultaessa. Öbergin tutkimus osoittaa, että Lutheria ei voida missään tapauksessa pitää antisemitistinä tai -juutalaisena (438,460). Lutherin mukaan Jumala on osoittanut juutalaisiin kohdistuneella valinnallaan heille suuremman kunnian kuin millekään muulle kansalle (459).

        Syvin ristiriita oli juutalaisiin oli teologisella taholla: nämä eivät tunnusta Jeesusta Messiaaksi (lue: Kristukseksi; 439, 442-445,480) eivätkä uskonvanhurskautta (442, 444, 490, 507) ja häpäisevät näin Kristusta. On merkillepantavaa, että Luther ei perustele kantaansa juutalaisten syyllisyydellä Jeesuksen tappamiseen (447, 482, vrt. 551).

        Luther mainitsee usein neljän tahon liittoutuman (juutalaiset, paavi/paavin kirkko, nimikristityt, hurmahenget; myöhemmin turkkilaiset ovat usein väärien kristittyjen tilalla), joka vastustaa Kristuksen evankeliumia (444, 445,470,535,552 ym.). Samalla kun nämä ryhmät ovat 'saatanan puolella taistelevia joukkoja', he ovat kristittyjä lähinnä oleva lähetyskenttä (475-476).

        Luther samaistuu Paavalin parahdukseen Rm. 9:1-5, joka heijastaa syvää rakkautta Jumalan omaisuuskansaa kohtaan (443, 524,ks. myös 497). Luther varoitta kristittyjen ylpeydestä juutalaisia kohtaan ja toteaa, että kristikunnassa itsessäänkin on epäselvyyttä uskonvanhurskaudesta. Joka kiroaa juutalaisia, ei voi johtaa heitä kääntymykseen Kristuksen puoleen (443). Juutalaisia ei saa vihata, vaan heitä on päinvastoin rakastettava (448-452, 478-479), vaikka Luther välillä ajatteli, että hänen oma ystävällisyytensä vain syvensi hänen kohtaamiensa juutalaisten paatumusta (487).

        Sekä juutalaisia että pakanoita on kutsuttava Jumalan valtakuntaan (446). Luther uskoi sanan ja rukouksen voimaan voittaa (ainakin muutamia) juutalaisia Kristukselle (446, 448,450,454,536), mutta koki tilanteen käytännössä usein toivottomaksi juutalaisten paatumuksen vuoksi (523). Juutalaisille on ilmoitettava evankeliumin totuus, minkä jälkeen heidän on kaikessa rauhassa saatava ottaa siihen kantaa (450-451). Jeesuksen osoittaminen VT:n lupaamaksi Messiaaksi saa keskeisen sijan Lutherin omassa raamattuopetuksessa suhteessa juutalaisiin (491). Usein toistuvia kohtia ovat mm. Gen. 49:10 messiaaninen Silo-teksti (508) sekä Daavidin kanssa tehty iankaikkinen liitto (512).


      • Tapio522 kirjoitti:

        Kuvauksesi eläinten kohtelusta oli valaiseva.

        Mutta kuvauksesi Lutherista lienee kovin yliampuva, kun sanot: "Luther otti kantaa eläinten puolesta, mutta piti elämänsä loppupuolella juutalaisia eläimiä halvempana".

        Tässä yksi arviointi Lutherin suhtautumisesta juutalaisiin.

        Juhani Lindgren

        Luther ja juutalaislähetys

        Dass Jesus Christus ein geborner Jude sei (1523), Wider die Sabbather (1538) sekä Von den Juden und ihren L~ugen (1543)
        (Jeesus Kristus, juutalaisista syntynyt; Sapattikiihkoilijoita vastaan sekä Juutalaisista ja heidän valheistaan) ovat päälähteet selvitettäessä Lutherin näkemystä juutalaislähetyksen teologiasta ja käytännöstä. Ensimmäinen teos on tutkijoiden keskuudessa aivan yleisesti nähty suoranaiseksi lähetyskirjoitukseksi (457), viimeisessä sen sijaan lähetysmotiivi on kutistunut ja jäänyt muun aineksen alle, mutta ei ole täysin kadonnut. Lutherin asenne juutalaisiin tiukentui selvästi 1540-luvulle tultaessa. Öbergin tutkimus osoittaa, että Lutheria ei voida missään tapauksessa pitää antisemitistinä tai -juutalaisena (438,460). Lutherin mukaan Jumala on osoittanut juutalaisiin kohdistuneella valinnallaan heille suuremman kunnian kuin millekään muulle kansalle (459).

        Syvin ristiriita oli juutalaisiin oli teologisella taholla: nämä eivät tunnusta Jeesusta Messiaaksi (lue: Kristukseksi; 439, 442-445,480) eivätkä uskonvanhurskautta (442, 444, 490, 507) ja häpäisevät näin Kristusta. On merkillepantavaa, että Luther ei perustele kantaansa juutalaisten syyllisyydellä Jeesuksen tappamiseen (447, 482, vrt. 551).

        Luther mainitsee usein neljän tahon liittoutuman (juutalaiset, paavi/paavin kirkko, nimikristityt, hurmahenget; myöhemmin turkkilaiset ovat usein väärien kristittyjen tilalla), joka vastustaa Kristuksen evankeliumia (444, 445,470,535,552 ym.). Samalla kun nämä ryhmät ovat 'saatanan puolella taistelevia joukkoja', he ovat kristittyjä lähinnä oleva lähetyskenttä (475-476).

        Luther samaistuu Paavalin parahdukseen Rm. 9:1-5, joka heijastaa syvää rakkautta Jumalan omaisuuskansaa kohtaan (443, 524,ks. myös 497). Luther varoitta kristittyjen ylpeydestä juutalaisia kohtaan ja toteaa, että kristikunnassa itsessäänkin on epäselvyyttä uskonvanhurskaudesta. Joka kiroaa juutalaisia, ei voi johtaa heitä kääntymykseen Kristuksen puoleen (443). Juutalaisia ei saa vihata, vaan heitä on päinvastoin rakastettava (448-452, 478-479), vaikka Luther välillä ajatteli, että hänen oma ystävällisyytensä vain syvensi hänen kohtaamiensa juutalaisten paatumusta (487).

        Sekä juutalaisia että pakanoita on kutsuttava Jumalan valtakuntaan (446). Luther uskoi sanan ja rukouksen voimaan voittaa (ainakin muutamia) juutalaisia Kristukselle (446, 448,450,454,536), mutta koki tilanteen käytännössä usein toivottomaksi juutalaisten paatumuksen vuoksi (523). Juutalaisille on ilmoitettava evankeliumin totuus, minkä jälkeen heidän on kaikessa rauhassa saatava ottaa siihen kantaa (450-451). Jeesuksen osoittaminen VT:n lupaamaksi Messiaaksi saa keskeisen sijan Lutherin omassa raamattuopetuksessa suhteessa juutalaisiin (491). Usein toistuvia kohtia ovat mm. Gen. 49:10 messiaaninen Silo-teksti (508) sekä Daavidin kanssa tehty iankaikkinen liitto (512).

        Toisaalta Luther sanoo, että pakkokeinot juutalaisia vastaan vain pahentaisivat lähetystilannetta (439), esim. juutalaisten kirjoja ei saa polttaa (445). Toisaalta hän kuitenkin esittää ankaria toimenpiteitä, erityisesti ns. 7-kohdan ohjelman. Mistä muutos johtui? Lutherin kiristynyt yhteiskunnallinen asenne juutalaisiin johtui osittain juutalaisten itsensä tekemästä käännytystyöstä (499). Hän halusi myös välttää saksalaisten joutumisen osasyyllisiksi juutalaisten harjoittamaan pilkkaan; tämä näytteli selvästi ratkaisevaa osaa Lutherin suostumisessa synagogien polttamisajatukseen (526,530). Myös koronkiskonta (jota saksalaiset Lutherin mukaan itsekin harjoittivat!) saa jatkuvasti tuomion Lutherilta (mm. 528-529). Juutalaisten olo Saksassa oli problemaattista ajan yhtenäiskulttuurin ja siis nimenomaan cuius regio, eius religio (kenen maa, sen uskonto) -periaatteen valossa. Tältä kannalta katsottuna juutalaisten tulisi olla omassa maassaan (527,530). Heillä ei ollut oikeutta kumota saksalaista yhteiskuntaa. Lutherille oli selvää, että mahdolliset toimenpiteet juutalaisia vastaan tuli valtion suorittaa, ei kirkon.

        Näiden seikkojen valossa tarkasteltuna Lutherin kireä asenne juutalaisiin 1540-luvulla tulee aivan uuteen valoon, vaikkei ei tietenkään sellaisenaan hyväksyttäväksikään. On myös huomattava, että Luther vaati saksalaisille samoja rangaistuksia kuin juutalaisille. Lutherin perusteluissa ei ole lainkaan kysymys samankaltaisesta asenteesta, joka aikanaan vei juutalaiset keskitysleireille (533-534). Luther palaa lopuksi täysin reformatoriseen, evankeliumi-keskeiseen lähetysnäkyyn suhteessaan juutalaisiin (543). Öberg ihmettelee oikeutetusti, miksei tätä ole tutkimuksessa tuotu selvemmin esiin. Mm. muuten niin kriittinen Von den Juden und ihren Lügen päättyy lähetysrukoukseen juutalaisten puolesta (545).

        http://www.concordia.fi/lehti/2006/32006/4.htm


      • Tapio522 kirjoitti:

        Toisaalta Luther sanoo, että pakkokeinot juutalaisia vastaan vain pahentaisivat lähetystilannetta (439), esim. juutalaisten kirjoja ei saa polttaa (445). Toisaalta hän kuitenkin esittää ankaria toimenpiteitä, erityisesti ns. 7-kohdan ohjelman. Mistä muutos johtui? Lutherin kiristynyt yhteiskunnallinen asenne juutalaisiin johtui osittain juutalaisten itsensä tekemästä käännytystyöstä (499). Hän halusi myös välttää saksalaisten joutumisen osasyyllisiksi juutalaisten harjoittamaan pilkkaan; tämä näytteli selvästi ratkaisevaa osaa Lutherin suostumisessa synagogien polttamisajatukseen (526,530). Myös koronkiskonta (jota saksalaiset Lutherin mukaan itsekin harjoittivat!) saa jatkuvasti tuomion Lutherilta (mm. 528-529). Juutalaisten olo Saksassa oli problemaattista ajan yhtenäiskulttuurin ja siis nimenomaan cuius regio, eius religio (kenen maa, sen uskonto) -periaatteen valossa. Tältä kannalta katsottuna juutalaisten tulisi olla omassa maassaan (527,530). Heillä ei ollut oikeutta kumota saksalaista yhteiskuntaa. Lutherille oli selvää, että mahdolliset toimenpiteet juutalaisia vastaan tuli valtion suorittaa, ei kirkon.

        Näiden seikkojen valossa tarkasteltuna Lutherin kireä asenne juutalaisiin 1540-luvulla tulee aivan uuteen valoon, vaikkei ei tietenkään sellaisenaan hyväksyttäväksikään. On myös huomattava, että Luther vaati saksalaisille samoja rangaistuksia kuin juutalaisille. Lutherin perusteluissa ei ole lainkaan kysymys samankaltaisesta asenteesta, joka aikanaan vei juutalaiset keskitysleireille (533-534). Luther palaa lopuksi täysin reformatoriseen, evankeliumi-keskeiseen lähetysnäkyyn suhteessaan juutalaisiin (543). Öberg ihmettelee oikeutetusti, miksei tätä ole tutkimuksessa tuotu selvemmin esiin. Mm. muuten niin kriittinen Von den Juden und ihren Lügen päättyy lähetysrukoukseen juutalaisten puolesta (545).

        http://www.concordia.fi/lehti/2006/32006/4.htm

        Ennen kuin sanon mitään muuta tahdon korostaa, että olet veljeni. Uskomme samaan Jeesukseen vapahtajanamme. Tästä syystä myös paheksun joitakin palstalla esiintyviä kirjoituksia, joissa Sinua kehoitetaan tulemaan mielenmuutokseen ja kääntymään Herran puoleen. Sinähän olet uskonut Herraan ja olet autuas, siis veljeni Kristuksessa.

        Lutherin opetuksista ja hänen jälkeensä jättämistä kirjoituksista voimme olla eri mieltä. Mutta yhdestä olemme varmasti samaa mieltä; hän julisti vanhurskautumista yksin uskon kautta. Jo Bynuan 1600-luvulla vapautui synnnin taakoista ja lain vaatimuksista, kun kuuli ylhäältä julistettavan: sinun vanhurskautesi on taivaassa (Jeesuksessa Kristuksessa).

        En käy sanasotaan veljeni kanssa. Jätetään keskustelu tähän. Kiistat ja riitely ei rakenna. Poistun palstalta ja toivotan tapani mukaan "hyvää yötä, Jeesus myötä". Luen aamulla, jos vielä vastasit, veli.


      • pumpulipää12v
        jukka.finland kirjoitti:

        Ennen kuin sanon mitään muuta tahdon korostaa, että olet veljeni. Uskomme samaan Jeesukseen vapahtajanamme. Tästä syystä myös paheksun joitakin palstalla esiintyviä kirjoituksia, joissa Sinua kehoitetaan tulemaan mielenmuutokseen ja kääntymään Herran puoleen. Sinähän olet uskonut Herraan ja olet autuas, siis veljeni Kristuksessa.

        Lutherin opetuksista ja hänen jälkeensä jättämistä kirjoituksista voimme olla eri mieltä. Mutta yhdestä olemme varmasti samaa mieltä; hän julisti vanhurskautumista yksin uskon kautta. Jo Bynuan 1600-luvulla vapautui synnnin taakoista ja lain vaatimuksista, kun kuuli ylhäältä julistettavan: sinun vanhurskautesi on taivaassa (Jeesuksessa Kristuksessa).

        En käy sanasotaan veljeni kanssa. Jätetään keskustelu tähän. Kiistat ja riitely ei rakenna. Poistun palstalta ja toivotan tapani mukaan "hyvää yötä, Jeesus myötä". Luen aamulla, jos vielä vastasit, veli.

        Jeesus myötä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet taitava

      monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo
      Ikävä
      74
      7694
    2. Sinällään hauska miten jostakin

      jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per
      Ikävä
      58
      3203
    3. Mikä ihme sai sut käyttäytymään

      Niin helvetin törkeästi mua kohtaan, jos kerta olet ihastunut?
      Ikävä
      37
      2496
    4. Miten voit manipuloida katsojalukuja?

      Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj
      Ateismi
      15
      2126
    5. Osuuspankki Kuhmo!

      Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto
      Kuhmo
      35
      2064
    6. Voi helvetti

      Mihin olet mut ajanut.
      Ikävä
      22
      1998
    7. Tiedät etten tiedä

      Mitä pitäisi tehdä.
      Ikävä
      13
      1897
    8. Rakkaalleni!

      Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus
      Tunteet
      15
      1673
    9. Työttömyys kasvaa

      Onneksi persujen kannatus ei kasva.
      Perussuomalaiset
      61
      1621
    10. hyvää yötä.

      toivottavasti sulla oli kiva jouluaatto. 🤍
      Ikävä
      18
      1599
    Aihe