Ajautui KUKKO SUURI saarellaan maiden rantaan, punainen pata kainalossaan täynnä tulisia hiiliä.
( Eikä kukko parka tiennyt että nuo hiilet ovat polttava omat höyhenensä karrelle)
Kana kuopimassa kukon sontia levälleen ja kaakattamassa kovasti kotoväelleen,
parittelivat kukko ja kana muutaman kerran, mutta tuloksena kovin mätiä munia kana poloinen tiputteli,
antoi tipuilleen syötäväksi.
Kukkopas laittoi kuran keltaisen peitteen paljaalle ruholleen peitoksi,
siitäkös "riemu" nousi, otti "Isäntä" lapion käteensä, huitasi kuvan bittitaivaaseen odottamaan omistajaansa.
( Eikä kukko parka tiennyt että nuo hiilet ovat polttava omat höyhenensä karrelle)
Kana kuopimassa kukon sontia levälleen ja kaakattamassa kovasti kotoväelleen,
parittelivat kukko ja kana muutaman kerran, mutta tuloksena kovin mätiä munia kana poloinen tiputteli,
antoi tipuilleen syötäväksi.
Kukkopas laittoi kuran keltaisen peitteen paljaalle ruholleen peitoksi,
siitäkös "riemu" nousi, otti "Isäntä" lapion käteensä, huitasi kuvan bittitaivaaseen odottamaan omistajaansa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kukkoa lohdutteli kitaran soittaja, kukko tanssi ja karkeloi.
Kana siitä katkeroitui ja nakkasi kitaransoittajaa korkokenkhällään,
jopas suuttui soittaja ja putosi lankhaltaan.
Kana tiputtelee mätiä muniaan, htipu niitä joutuu syömään. :(
kovin on syrän syrjällään moisesta.
Oli SUUREN KUKON tarha pullaa pullollaan, vaan tukehtui väki.
Luuli kukko ressukka, kyllä kana kuopii hälle maata saarelleen lisää ja höystää munillaan maan,
mutta kun htipu niin ahne, syö lannoitteet.
Ja lennähti soittajatipu maihin ja sai tulisia hiiliä peräänsä kukon niita nakellessa,
mutta sammui hiilet ennen perille putoamistaan kun armon meri välissä on.
Kukon punainen pata, lopulta saa kukon kiehumaan.
"rusina" ei siis mitään saamaton mitään tekemätön kuollut, VAAN HÄN ELÄÄ JA ON SAMA
TÄNÄÄN niin kuin EILEN ja AINA ENNENKIN.
JUMALA EI OLE MUUTTUNUT, Jumala TODELLA OMILLEEN näyttää KAIKESTA TOTUUDEN.
JA silloin ei ole kysymys "kuivasta rusinasta" ihmisestä VAAN TODELLAKIN JUMALASTA
JUMALA VOI KAIKEN ja KAIKEN TODELLA NÄYTTÄÄ MITEN ON.
Ps. en huutanut varmaan sen ymmärrät korostin asiaa, jos joku voisi paremmin nähdä ja
havahtua unestaan.
Täällähän ollaan kiinni ihmisissä HEIKOISSA SELLAISISSA ja nähdään miten ihminen EI ITSE
mitään pysty. ETTEI ihminen voikaan muuta kuin olla pelkkää tomua, tyhjää vaikka
luulisi jotain olevansakin.
sarjassamme seonneita hihhuleita.
hölisöö hölisöö*****************
EI Jumala pidä sokkona, sokeana ampumassa, vaan todella kaikki selviää ja selkiintyy
JA tämä ei tarkoita, että Jumalan Hengen oma lähtisi saatanaa missään muodossa
kumartelemaan.
>>>sarjassamme seonneita hihhuleita.
Että missäkö sanat majailee? No omien korvien välissäpä tietysti.
>>>No omien korvien välissäpä tietysti.
Kukko Suuri surkia höyheniään sukii,
yrittää syljellään kasvattaa kärventyneitä höyhen tynkiään,
kasvatella josko niistä mitään irtoaisi..
Muutama kukkoa ihailee, luulevat fasaaniksi vallan,
kukko osaa hämäyksen taidon,
ostanut korean maton saarelleen, hämäyksen, valloituksen lipuksi,
kana siitä kyllä marmattaa, htipuja peljättää,
loihtiminen tuo.
Käärme kavala punaisen padan pohjalla piileksii.
Kukko kyhää matostaan teltan, menee telttaansa padan kanssa,
Kukko suuri surkia köhien ulos säntää APUA ! ! savu vallan kauhia, perästä tupruaa.
tuumaa kukko suuri surkia;(ei olisi pitänyt hiiliä enempää kuumentaa) salaa kana muoriltaan.
Lennähtää nimeton otus saarelle, ihmettelee kun saari kahtia on laitettu,
mielistelee kukko tulijaa, ompas sulla korree pussi, liekö mulle tuot.
Sulleppas hyvinkin, vieras vastaa, ja nakka sen kuiteski kanan eteen.
Jo kukko siitä surkiana s s s,iä päästelee.
peräänsä peittelee, josta vieras jo kyselemään; onko muori kutonu uudet housut,
kun noi kirjava on takalistosi.
Kukko istuu hiekassa peitellen ja peljäten tullevansa paljastetuksi.
Ei uskaltanut mereen istahtaa kun s s ää pelkäsi kovin,
jos reijästä vaikka merenpeto vönkii sisään.
Kun luoja min loi, sanoo vieras, ei siinä parantelemista oo.
Luoja ajallaan kasteen antaa, vaatettaa kun kiitelle vastaan otat.
Muuten kuka Kutvosen Morsiamesta tietää?.
Jos et tiedä nii;
siinä ketjussa oli eräs vieras, joka tuli virosta ja pussissa poreilevaa kotiin kantoi Isällen antoi
joka kiikustuolissa myhäillen istui ja vastaan otti tyttären poreilevan pullon,
ihasteli ja jopas koski korkkiin, HUPSISTA, OHO, olipas pontta pullossa,
ukko selällään kiikkustuolin kanssa ja olipas ppontta vieraassa pullossa,
vähän jäi suuhunkin pantavaa,
helskytellen tyttö pullon kotiin kantoi.
Kukko istuskelee telttansa kupeella, jo taas feelix lintu tervehtimään leuhottaa,
kukko kopeloimaan punaista pataansa,"minne se nyt katosikaan"s,s,s, ja hiiletkin loppumassa.s.s
Feelix tarrautuu kukon lipereihin, kovin on väärän väriset liperisi kukko,
MINÄ ne oon saanut korkealla liihottaissani s.s.
vai oot, todista, vaatii Feelix,
Miten sen todistain kun sen kukaan ei kuvata voinut.
istuin silloin kivi paadessa, kanakaan ei huomannut mitään.
VOI, VOI huutaa kukko kun liperini revit, pyytelee s,ää avukseen.
Kaikki kaikonnet on ja telttanikin tyhjä on.
Suuret oli haaveeni........
KUKKOKIEKUU, S, kuka uskaltaa tulla saarelleni s.s.s.
Tule vaan, kukko mielistelee,
kanakin innostuu pullaa ja kakkua kera kinkkujen kantamaan.
ota kermaa.
Kukko vallan innostuu, mulla jyviä on(tora jyviä)
iso pussillinen.
Mitä sulla punaisessa padassa teltassasi piilottelet.
Kukko S.S, ssssa, tota,,, krapsuttelee siipesä alustaa.
Muistatko kun rakensimme lautan, vieras innostuu, sillä pääsisit rantaan,
Kukko muistelee uintireissujaan kun meinas hukkua.
Musta siltakin näkyy silmissä, kana huomaa, kukon kalvenneen.
Ja tuliset hiilet alkaa lennellä.
Ei kukolle jatkajaa tullut, kana kanasia muni, tiputteli.
Kukko suuri surkia suri, suri, telttansa /\ koreus ei jatkajaa saanut.
Vihastui luojaansa, sinä s.s. mulle mätiä munia tiputtelit,
kaikki haalimani vieraille menee,
kaikki lihanikin palaa punaisessa padassa, tuhkana tuuleen sirotellaan,
hiilet jo polttavat persauksiani, parkuu kukko suuri surkia.
Ei apua, ei auttajaa.
Kolossalaiskirje 3
Yhteiselämän ohjeita
18 Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon, niin kuin Herraan uskoville sopii.
19 Miehet, rakastakaa vaimoanne, älkää kohdelko häntä tylysti.
Apu lähellä on vaan ei huoli Kukko suuri surkia.
Voinko lopettaa sadun ?
Vai jatkanko ?
Toivotaan, toivotaan.
Kukko suuri surkia, oksentaa kasallaan.
matoja maha täynnä, en taho, on laho, päähän pyrkivät.
>>>http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1830555
>>>Koira puri miehiä - emäntä puri poliisia
Jatkuu;
Ei tinnyt Kukko suuri surkia että oli matto kudottu tulenaroista langoista,
punaisen padan kun telttaansa raahasi, otti tuli vallan, poltti teltan ja koko saaren autioksi.
Tuhkaa tuuli nyt lennättää, maissa katsovat kukon surkeaa loppua,
ei itke kansa, taputtavat kätösiään, hiilet loppuivat, käärme kavalin kaikista.
Lähtee saari tuulen mukaan, ja uppoaa merten syvyyksiin,
ja niin loppui loru.
olet täysi idiootti
Kiitos ;)
Kerrosta sinä iltasatu,
tuleeko kynästäsi yhtä mukaansa tempaavaa.
Tuuli purjeisiisi tarttukoon, anna palaa.
Ottaa kananen kuivanneen rusinan taikinaansa,
hus, kuinkas käykään taikina poksahtelee,
taitaa tulla kunnon pullaa kun noin "puhelee" jo padassaan.
Kananen leipoo ja leipoo ja loppua taho tulla taikinasta ko paisuu ja paisuu,
kukko koria tepstelee ja kynittyjä höyheniään leuhuttelee.
(kukko salaa miettii kanaseltaan, jos lentäisin maihin, kun matkakin niin lyhyt,
vaan sitten kun siivet kantaa.)
mitä hurmostelua ihmisen sielullisuudesta
pikemminkin satuilua
.
\\
Kirjoittaja toivottaa RAUHAISAA JOULUA, KAIKILLE ROTUUN JA SÄÄTYYN kurkkimatta.
Ole laitapuolella tai keskikaistalla sinullekkin lämpöistä Joulua, ja muistakaa äitiänne ja isäänne,
ja riemuitkaamme Jeesuksen syntymästä.
On poika meille syntynyt.
Kunnia Jumalalle.
On Kukko suuri surkia muuttanut stratekiaansa.
Nälissään syöpi omia poikasiaan, suolineen sorkkineen.
Lepakko saaren yllä yllyttää kukkoa, kirkuu; syö poika syö, sitten saat viittani.
Lepakko tietää, kukko suuri surkia pienenee, ja lopulta tuhkaa vaan on,
lepakko leuhuttelee raajojaan ja näyttelee teräviä hampaitaan jotka kukko haluaisi suuhunsa,
näyttää teräviltä :P).
Jo haisee kukko suuri surkia, kuin jäte kasa.
Kanasellaan vaatii höyheniään putsaamaan,
vaan kananen ihmeissään miten tuota höyhenetöntä raapis.
Kukko suuri surkia kiroaa elä sieltä nyhi sss,,ss. ja peräänsä hiekkaan tuuppaa.
APUAA S 1111111112222222""""""""""!!!!!!!!!!!!!!!
MADOT SURKIAT PERÄÄNI NYT REPII.
Job 7:5
Ruvet ja madot peittävät ruumiini, minun nahkani halkeilee ja märkii.
Jumala jo puhelee kukolle, kukko kuuntelee tuota minä pelekään;
Armoa pyytelee kukko, anna mulle jo höyheneni.
Sitten sulle kieun oikeen koreasti.
Armahda Herra minua.
Kukko kuuntelee, vastaako Jumala.
Ei auttanu peitto =):(