v. 1920 selittämään raa'at kansanmurhat Suomessa alemman rodun etnisen puhdistuksen nimiin.
Nämä opit siirtyivät v. 1937 Saksaan perustetun vastaavanlaisen laitoksen opeiksi.
Nämä opit siirtyivät v. 1937 Saksaan perustetun vastaavanlaisen laitoksen opeiksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja samanlaisia oppeja Freudenthal RKP:n henkisenä isänä kiihkomielisesti kannatti. RKP jakaa vielä tänäkin päivänä Freudenthal-mitalia suomalaisuuden halveksimisesta ja tietysti rasististen oppien vaalimisesta.
Totuus ei pitkiä lauseita kaipaa, joten hurrit selittelevätkin tosiasiat toisinpäin, mutta hurrien ongelmana on, että vääryys ei veso.
Tuohan kuulostaa ihan rotudosentti Talan selvitykseltä!
turhasta.
Vääryys ei veso ja hurrien kootut tosiasiat eivät pala tulessakaan, ei vaikka itkisi ja vonkuisi.
Uppsalan rotuhygienian laitoshan perustettiinv. 1920 selittämään raa'at kansanmurhat Suomessa alemman rodun etnisen puhdistuksen nimiin.
Nämä opit siirtyivät v. 1937 Saksaan perustetun vastaavanlaisen laitoksen opeiksi."
"hurrien kootut tosiasiat eivät pala tulessakaan, ei vaikka itkisi ja vonkuisi."
Tjaa... saattaa olla. Onhan se vanha sanonta, mutta sillä perusteellako sitten mitätöit omat väitteesi?
"Uppsalan rotuhygienian laitoshan perustettiinv. 1920 selittämään raa'at kansanmurhat Suomessa alemman rodun etnisen puhdistuksen nimiin."
Kuulostaa ihan rotudosentti Talan selitykseltä.
Jos sinä rotudosentteja haluat niin Ruotsista saat niitä etsiä. Ruotsalaisia paskiaisia kun vaan halveksitaan ympäri maailman. Olen sen verran monen saksalaisen, juutalaisen ja venäläisen kanssa jutellut.
Pekka Kalevi Hämäläinen on teoksessaan ”Luokka ja kieli vallankumouksen Suomessa” selvittänyt suomalaisia oloja luokkataistelun ja kielipolitiikan näkökulmasta. Hän toteaa kielipolitiikan muodostuneen sangen usein rotukysymykseksi. Ensimmäisen maailmansodan alla ruotsinkieliset ylioppilaat katsoivat kaiken Suomessa kulttuurisesti arvokkaan olevan suomenruotsalaisten aikaansaamaa ja ansiota. Tämä perustui oletukseen, että yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti arvokas on rodullisesti korkeamman kansanosan aikaansaamaa. Ylioppilasjohtaja Artur Eklund perusteli tätä Gobineaun sekä toisen arjalaisuuden ylistäjän, Houston Steward Chamberlainin teoksilla.
varsin selkeästi kuinka vahingollista aitosuomalaisten mesoaminen 30-luvulla oikein olikaan yhteiskunnalliselle kehitykselle! Kaikkia uudistuksia jarrutti aina kiihkonationalististen aitosuomalaisten kielipolitikointi.
kuin nykypäivänä. Aitosuomalainen nimi vain on vaihtunut vuosien varrella.
ei se kyllä muistuta nykypäivän tilannetta millään tavalla. aitosuomalaisten nykyiset jäljittelijät kun ovat niin marginaalinen ryhmä, ettei vaikutus oäivänpolitiikassa eikä päätöksenteossa näy. Joskus on juttu tyrvään-vai-minkä-se-nyt-oli sanomissa.
Ja mitäs se germaani Hitler osoitti aloittamalla toisen maailmansodan? Ruotsalaista germaanista sivistystä?
Mitä "kaikkia uudistuksia"?
Lapio alkaa kuulostamaan aitostalinistilta. Onko bäckmanilaisuudella syvätkin juuret?
KIELI ILMAPIIRI SUOMESSA SURKEA Yle ja IFS 291208
Suomenruotsalaiset kokevat Suomen kieli-ilmaston suunnattoman huonoksi. Yli kaksi kolmesta suomenruotsalaisesta pitää kieli-ilmastoa surkeana.
Tämä tulee valtavan selvästi esiin suomenruotsalaisten keskuudessa tehdyssä mielipidemittauksessa, joka on tehty ruotsinkielisen YLEn uutisten ja Suomenruotsalaisen yhteiskuntatutkimuslaitoksen IFS:n yhteistyönä.
Yli kaksi kolmasosaa suomenruotsalaisista, tai 67 prosenttia, katsoo, että kieli-ilmasto on huonompi kuin pitkään aikaan tai melko huono. Vain 23 prosentin mielestä kieli-ilmasto on melko hyvä, kun taas 10 prosenttia ei osaa vastata kysymykseen. Kukaan ei valinnut vaihtoehtoa, että kieli-ilmasto olisi parempi kuin pitkään aikaan.
Näissä näkemyksissä ei ole alueellisia eroja. Sitä vastoin vanhemmat ja leimallisesti ruotsinkielisillä alueilla asuvat kokevat kieli-ilmaston kielteisenä kuin nuoret ja kaksikielisillä alueilla asuvat.
Keskusteluilmapiirissä Ruotsalaissuomessa ei ole kehumista
Suomenruotsalaiset eivät liioin anna erityisen hyvää arvosanaa keskusteluilmapiiristä Ruotsalaissuomessa. Yli puolet, 55 prosenttia, katsoo sen olevan melko huonon tai huonomman kuin pitkään aikaa. Melko hyvänä keskusteluilmapiiriä pitää 22 prosenttia, kun yksi prosentti pitää sitä parempana kuin aikoihin. 22 prosenttia ei osaa päättää kannastaan.
Ruotsalaissuomen keskusteluilmapiirissä on selviä alueellisia eroja – erityisesti uusmaalaiset ja turunmaalaiset kokevat keskusteluilmapiirin huonoksi.
Tutkimuksen tekivät nettihaastatteluna 5.-15.12.2008 Suomenruotsalainen yhteiskuntatutkimuslaitos ja ruotsinkielisen YLE:n uutiset. Tutkimukseen osallistui 500 henkilöä ja otos on koko ruotsinkielistä väestöä edustava sekä sukupuolen että asuinalueen mukaan. Virhemarginaali on 3 prosenttia suuntaan tai toiseen.
Kuuntele: Kieli-ilmasto Suomessa on huono ruotsinkielisten mukaan
Suomenruotsalaisten kohtuuttomat vaatimukset ovat ajaneet heidät nurkkaan. Korkein päätöksenteko on varovasti alkanut purkaa ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita. Samaan aikaan nuoriso äänestää kynillään ylioppilastutkinnossa. Alue- ja paikallishallinnossa ruotsinkielisten vaatimukset sivuutetaan olan kohautuksella.
Itse asiassa nyt ollaan viemässä päätökseen sitä kehitystä, joka lähti liikkeelle heti Suomen itsenäistymisen jälkeen, mutta joka pysähtyi Suomen tappioon toisessa maailmansodassa. Se vaati Neuvostoliiton romahduksen, YYA-sopimuksen irtisanomisen ja EU-jäsenyyden.
RKP:n Kasnaisten manifestin mukaan tarkoitus on ruotsinkielistää joka neljäs maahanmuuttaja. Siitä tulee mielenkiintoinen kuvio aika nopeasti ja sillä voi olla todella yllättäviä seuraamuksia ruotsin kielen asemalle Suomessa.