Suomen itsenäisyyden menettäminen
Suomessa on 1.1. 1995 syntynyt laiton tilanne. EU:n säädökset ja Unionin tähänastinen oikeuskäytäntö on määritelty Suomea ja suomalaisia sitovaksi vastoin voimassa olevia perustuslakeja. Suomen perustuslakien mukaan maassamme voidaan panna täytäntöön vain eduskunnan laillisessa järjestyksessä säätämät lait.
Nykyinen laiton tilanne on seurausta siitä, että Suomen hallitusmuotoon ei ole tehty EU-jäsenyyden vaatimia muutoksia, niin kuin Unionissa kuitenkin aina on edellytetty. Lyhytnäköinen politikointi ja pelkkä tarkoituksenmukaisuus syrjäyttävät perustuslain ja siinä kansalle taattujen oikeuksien kunnioittamisen.
Kun Suomen hallituksen jäsenyysanomus oli jätetty Brysseliin, tapahtui jotain itsenäisen Suomen historiassa ennen kuulumatonta. Suomen silloinen pääministeri Esko Aho ja tasavallan presidentti Mauno Koivisto vakuuttivat molemmat Suomen kaikilta osin hyväksyvän Maastrichtin sopimuksen. Näin siitä huolimatta vaikka he kumpikin otaksuttavasti tunsivat sopimuksen sisällön, joka tekee jäsenmaiden puolueettomuuden ja valtiollisen itsenäisyyden mahdottomaksi. Kansalaisten saatavilla se oli suomenkielisenä epävirallisena käännöksenä vasta vuotta myöhemmin, jolloin valtion painatuskeskuksen siitä julkaiseman version ja samoissa kansissa olevan Rooman sopimuksen vuodelta 1957 saattoi ostaa 185 markalla.
Koivisto ja Aho olivat Suomen nimissä antautuneet EU:n taustavoimille, vaikka antautumista ei ollut vaadittu. Tapahtumaa voi tuskin verrata edes Viaporin antautumiseen venäläisille v. 1809. Silloin oli sentään esitetty antautumisvaatimus, mutta antautuneilla ei ollut puolustettavanaan itsenäinen Suomi vaan Ruotsiin kuuluva ja sen monesti kaltoin kohtelema maakunta. Koivisto ja Aho saivat toimillaan Suomen historiassa ja ainutlaatuisen paikan maan ensimmäisenä presidenttinä ja pääministerinä, jotka ovat olleet valmiit luopumaan maan valtiollisesta itsenäisyydestä, jonka vaalimista ja turvaamista oli siihen asti pidetty kaiken valtiollisen toiminnan ensisijaisena ja tärkeimpänä tavoitteena. Heidän mielestään Suomi voisi hyvin liittyä eurooppalaisten suuryritysten ja armottomien markkinavoimien johtamaan, omaa talous-, raha-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harjoittavaan ylikansallisesti hallittuun federaatioon. He tekivät sen, mistä jotkut aikanaan epäilivät Kekkosta, olivat valmiit luopumaan Suomen itsenäisyydestä, ei kuitenkaan itään vaan länteen.
Valtio- ja maanpetos
Suomen eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös merkitsee anteeksiantamatonta petosta kansansuvereniteetin ja hallitusmuodon toisen pykälän mukaista korkeimman vallan haltijaa, Suomen kansaa, kohtaan.
Koko Suomen itsenäisyyden ajan voimassa olleen rikoslain valtiopetospykälän (rikoslain 11. luvun 2 §:n) mukaan eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Mainitussa pykälässä näet säädetään mm., että se,
”joka aikoen riistää korkeimman vallan haltijalta tälle kuuluvan korkeimman vallan taikka estää tätä sitä käyttämästä tai saattaa jonkun osan valtakuntaa vieraan vallan alle; taikka laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi”.
Eduskunnan päätöksistä kansanedustajien lisäksi vastaava puoluevalta johtajineen oli hyvissä ajoin ennen EU:hun liittymissopimuksen eduskuntakäsittelyä varautunut myös siihen, että kansa onnistuisi kaatamaan jäsenyyshankkeen ja sen ajajat joutuisivat syytteeseen valtiopetoksesta. Tämän mahdollisuuden eliminoimiseksi Ahon hallitus jätti jo hyvissä ajoin eduskunnalle valiokuntakäsittelyä varten esityksen rikoslain valtio- ja maanpetospykälien muuttamisesta.
Petetty kansa
Halveksittavaan petokseen kansaa kohtaan syyllistyneiden vallanpitäjien toimien ja salailun paljastuminen on välttämätöntä.
Toivon, että Suomen kansa herää tietoisuuteen siitä, että sen on päästäkseen irti puolue- ja rahavallan ja yleensä kaiken harvainvallan ahdistavasta otteesta noustava puolustamaan vapauttaan ja oikeuttaan päättää omista asioistaan itsenäisesti ilman ulkopuolista holhousta.
Suomen kansa on käynyt jo kerran tällä vuosisadalla oikeustaistelun perustuslakiensa loukkaajia ja vallankaappaajia vastaan. Tämä tapahtui vuosisadan alussa, jolloin Venäjän keisari määräsi laittomasti osan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta siirrettäväksi Venäjän valtioelimille.
Miten tästä eteenpäin?
Se, miten pian EU-kaappaus puretaan, on riippuvainen siitä, miten pian EU-huuman valtaan joutuneille selviää, mitä todella on tapahtunut ja miten hyväuskoisia kansalaisia on poliittisen eliitin toimesta harhautettu. Niin kauan kuin äänestäjät antavat äänensä puoluevallan ehdokkaille, on turha odottaa mitään todellista yhteiskunnallista muutosta. Siihen tarvitaan aivan uudenlaista kansansuvereniteetin, laillisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamisesta lähtevää suhtautumista kansakunnan yhteisiin asioihin.
Voidaanko kansoja enää pysyvästi alistaa? Voidaanko niiltä riistää suvereniteetti muuta kuin väliaikaisesti? Mielestäni ei voida. Niitä voidaan tosin edelleen hallita hajottamalla. Mutta heti kun kansa yhdistää voimansa - ja sen se tekee ennemmin tai myöhemmin - ovat orjuuttajan päivät luetut. Uuskansallisesta herätyksestä alkaa Suomen kansan palaaminen isännäksi omaan maahansa, sekä samalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kansalaisvallan rakentaminen. Se merkitsee kansanvaltaa kansalaisten eikä puolueiden ja markkinavoimien ehdoilla.
http://webbinetti.net/hakalehto/artikkelit/omatjohtajat.htm
Suomessa on 1.1. 1995 syntynyt laiton tilanne. EU:n säädökset ja Unionin tähänastinen oikeuskäytäntö on määritelty Suomea ja suomalaisia sitovaksi vastoin voimassa olevia perustuslakeja. Suomen perustuslakien mukaan maassamme voidaan panna täytäntöön vain eduskunnan laillisessa järjestyksessä säätämät lait.
Nykyinen laiton tilanne on seurausta siitä, että Suomen hallitusmuotoon ei ole tehty EU-jäsenyyden vaatimia muutoksia, niin kuin Unionissa kuitenkin aina on edellytetty. Lyhytnäköinen politikointi ja pelkkä tarkoituksenmukaisuus syrjäyttävät perustuslain ja siinä kansalle taattujen oikeuksien kunnioittamisen.
Kun Suomen hallituksen jäsenyysanomus oli jätetty Brysseliin, tapahtui jotain itsenäisen Suomen historiassa ennen kuulumatonta. Suomen silloinen pääministeri Esko Aho ja tasavallan presidentti Mauno Koivisto vakuuttivat molemmat Suomen kaikilta osin hyväksyvän Maastrichtin sopimuksen. Näin siitä huolimatta vaikka he kumpikin otaksuttavasti tunsivat sopimuksen sisällön, joka tekee jäsenmaiden puolueettomuuden ja valtiollisen itsenäisyyden mahdottomaksi. Kansalaisten saatavilla se oli suomenkielisenä epävirallisena käännöksenä vasta vuotta myöhemmin, jolloin valtion painatuskeskuksen siitä julkaiseman version ja samoissa kansissa olevan Rooman sopimuksen vuodelta 1957 saattoi ostaa 185 markalla.
Koivisto ja Aho olivat Suomen nimissä antautuneet EU:n taustavoimille, vaikka antautumista ei ollut vaadittu. Tapahtumaa voi tuskin verrata edes Viaporin antautumiseen venäläisille v. 1809. Silloin oli sentään esitetty antautumisvaatimus, mutta antautuneilla ei ollut puolustettavanaan itsenäinen Suomi vaan Ruotsiin kuuluva ja sen monesti kaltoin kohtelema maakunta. Koivisto ja Aho saivat toimillaan Suomen historiassa ja ainutlaatuisen paikan maan ensimmäisenä presidenttinä ja pääministerinä, jotka ovat olleet valmiit luopumaan maan valtiollisesta itsenäisyydestä, jonka vaalimista ja turvaamista oli siihen asti pidetty kaiken valtiollisen toiminnan ensisijaisena ja tärkeimpänä tavoitteena. Heidän mielestään Suomi voisi hyvin liittyä eurooppalaisten suuryritysten ja armottomien markkinavoimien johtamaan, omaa talous-, raha-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harjoittavaan ylikansallisesti hallittuun federaatioon. He tekivät sen, mistä jotkut aikanaan epäilivät Kekkosta, olivat valmiit luopumaan Suomen itsenäisyydestä, ei kuitenkaan itään vaan länteen.
Valtio- ja maanpetos
Suomen eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös merkitsee anteeksiantamatonta petosta kansansuvereniteetin ja hallitusmuodon toisen pykälän mukaista korkeimman vallan haltijaa, Suomen kansaa, kohtaan.
Koko Suomen itsenäisyyden ajan voimassa olleen rikoslain valtiopetospykälän (rikoslain 11. luvun 2 §:n) mukaan eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Mainitussa pykälässä näet säädetään mm., että se,
”joka aikoen riistää korkeimman vallan haltijalta tälle kuuluvan korkeimman vallan taikka estää tätä sitä käyttämästä tai saattaa jonkun osan valtakuntaa vieraan vallan alle; taikka laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi”.
Eduskunnan päätöksistä kansanedustajien lisäksi vastaava puoluevalta johtajineen oli hyvissä ajoin ennen EU:hun liittymissopimuksen eduskuntakäsittelyä varautunut myös siihen, että kansa onnistuisi kaatamaan jäsenyyshankkeen ja sen ajajat joutuisivat syytteeseen valtiopetoksesta. Tämän mahdollisuuden eliminoimiseksi Ahon hallitus jätti jo hyvissä ajoin eduskunnalle valiokuntakäsittelyä varten esityksen rikoslain valtio- ja maanpetospykälien muuttamisesta.
Petetty kansa
Halveksittavaan petokseen kansaa kohtaan syyllistyneiden vallanpitäjien toimien ja salailun paljastuminen on välttämätöntä.
Toivon, että Suomen kansa herää tietoisuuteen siitä, että sen on päästäkseen irti puolue- ja rahavallan ja yleensä kaiken harvainvallan ahdistavasta otteesta noustava puolustamaan vapauttaan ja oikeuttaan päättää omista asioistaan itsenäisesti ilman ulkopuolista holhousta.
Suomen kansa on käynyt jo kerran tällä vuosisadalla oikeustaistelun perustuslakiensa loukkaajia ja vallankaappaajia vastaan. Tämä tapahtui vuosisadan alussa, jolloin Venäjän keisari määräsi laittomasti osan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta siirrettäväksi Venäjän valtioelimille.
Miten tästä eteenpäin?
Se, miten pian EU-kaappaus puretaan, on riippuvainen siitä, miten pian EU-huuman valtaan joutuneille selviää, mitä todella on tapahtunut ja miten hyväuskoisia kansalaisia on poliittisen eliitin toimesta harhautettu. Niin kauan kuin äänestäjät antavat äänensä puoluevallan ehdokkaille, on turha odottaa mitään todellista yhteiskunnallista muutosta. Siihen tarvitaan aivan uudenlaista kansansuvereniteetin, laillisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamisesta lähtevää suhtautumista kansakunnan yhteisiin asioihin.
Voidaanko kansoja enää pysyvästi alistaa? Voidaanko niiltä riistää suvereniteetti muuta kuin väliaikaisesti? Mielestäni ei voida. Niitä voidaan tosin edelleen hallita hajottamalla. Mutta heti kun kansa yhdistää voimansa - ja sen se tekee ennemmin tai myöhemmin - ovat orjuuttajan päivät luetut. Uuskansallisesta herätyksestä alkaa Suomen kansan palaaminen isännäksi omaan maahansa, sekä samalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kansalaisvallan rakentaminen. Se merkitsee kansanvaltaa kansalaisten eikä puolueiden ja markkinavoimien ehdoilla.
http://webbinetti.net/hakalehto/artikkelit/omatjohtajat.htm
Vastaukset 34
Vanhimmat
Siellä sitten katsotaan, mikä laittomuus on tapahtunut.
Se vaan nyt on niin, että kaikki on mennyt oikein, eikä meillä ole juttua...
että Suomessa oikeuskansleri ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin tapahtuneen johdosta.
Muille oikeusasteille eduskunnan päätökset eivät kuulu.
Suomesta puuttuu perustuslakituomioistuin, joka voisi käsitellä perustuslain vastaisia päätöksiä, mutta oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta ei siihen puoluesidonnaisuutensa vuoksi pysty.
Eipä taida Suomessa Montesquieun vallan kolmijako-oppi toteutua.
Samat, jotka säätävät lakeja, päättävät, onko kyseinen laki perustuslain vastainen vai ei.
Onko niin huono itsetunto?
... pulinat siis pois.
Kai voinet perustella todistetusti epäilystäsi?
Niin, miksi vaihdoit nikkiä?
Rupeaa jo vähän hermostuttamaan tämä kun kirjoitat useilla eri nimimerkeillä.
Etkö muuta osaa kun kirjoitella toisten nikillä?
Tiedoksi Tepolle: en ole huomannut Europeanin kirjoittelevan toisten nikeillä.
Älä lietso epäsopua täällä.
linnaan, SUPO on eksyksissä näiden kulttuurin rikastajien kanssa, toimintaa pitäisi oleman.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000000971754
lakia, niinkuin sitä kirjoitetaan, SUPO:n putkat olisivat täynnä..."Jos joku Suomessa tai Suomen kansalainen Suomen ulkopuolella Suomea koskevan sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa, tarkoituksenaan saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi...NATO/AL mikälie Qaida...Espanja, NATO Iraq... Kaapitettavaa riittää.
Tuo on tietenkin yksi tapa väistää keskustelu kiusallisesta aiheesta. Nimittäin siitä, että poliittinen tarkoituksenmukaisuus jyrää EU-Suomessa laillisuuden mennen tullen.
Nämä "pulinat pois"-maat vain ovat noin keskimäärin aika ikäviä paikkoja ihmisten asua ja elää. Paljon ikävämpiä kuin ne maat joissa pulistaan.
Noin niin kuin tulevaisuudesta huolestuneena vain otin kantaa tähän aiheeseen.
Jos hermot menee anomyymin chattipalstan takia, niin voi kuvitella kuinka heikosti sulla menee tosielämässä.
Pitäisikö sinun jättää nämä isot asiat sellaisille, jotka niistä oikeasti tietävät? Tai edes, jotka osaavat lukea.
ajettelen sinun kohdallasi. Pysy pois kommentteinesi täältä kun et kertakaikkiaan ymmärrä politiikasta.
Kuka määrittelee mitä ymmärtää?
Poliitikan totuudethan ovat jo perinteisesti ratkottu chattipalstalla, ainoa foorumi mihin VSL kykenee/huolitaan :)
Mahtaa olla säälittävää VSL:n kannalta, kun näkee märkiä unia kabineteista, joissa asioita päätetään.
Eihän taksikuskilla ole tullut vain kuset housuhin huomatessa VSL:n kannatusluvut, jotka "romahtivat" 0,4% nollille? No pudotushan ei ollut korkea.
Lämmitti pitkästä aikaa sydänalaa, kun luin alustuksen.
Totesin, että vielä löytyy jostain taho, joka uskaltaa sanoa väärän vääräksi ja asiat niinkuin ne ovat. Ei oikeustaju ole vielä kaikilta kadonnut.
Uskon, että kansa tämä yhdistää vielä voimansa ja palauttaa sille kuuluvan vallan demokraattisesti. Mutta todellista tietoa tarvitaan.
jos olisimme EU:n ulkopuolella.
http://www3.soneraplaza.fi/talous/uutiset/startel/artikkeli/0,3398,2993275,00.html
...ellei pahempaakin.
? että avohoitopotilaat riehuvat netissä, vai?
Olisi selkeästi hirveätä elää EU:n ulkopuolella.
EU:n sorsimana paarialuokan eurooppalaisvaltiona. Meillä ei ole öljyä eikä pankkeja.
Vain metsää. Nokiakin olisi jo ajat sitten muuttanut hittoon täältä takametsistä, markka kelluisi ja uppoaisi, korot heiluisivat. Venäjä uhoaisi vieressä milloin mistäkin pikkuasiasta.
Vaikea keksiä mitään, miksi pitäisi olla ulkopuolella EU:n.
Avohoitopotilaita todellakin on liikaa liikkeellä. Vakuuttava esimerkki tästä on karjakon hölmöilyt nettirintamalla....
eri nimimerkeillä? Eikö huolestuta huhhuhhuhhuh ja vielä se vauvakin. Siinä Teppoa muillekin kuin sonkajärvisille.
Tosi hauskaa, että olen tehnyt lyhyellä visiitilläni näille saiteille jo niin lähtemättömän vaikutuksen, että minua luullaan joksikin toiseksi oikein useamman nimimerkin voimalla.
Ottakaa nyt kuitenkin huomioon se, etten ole Teppo, ellen sitten unissani käy kirjoittelemasssa täällä yliminäni tietämättä asiasta toisella nickillä.
Sinänsä on ihan sama, mitä luulette. EVVK!
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
....
Samaa nationalisti-sosialistiskeidaa taas uudessa suolessa.
Mitä jos koettaisit jo päästä yli Suomen EU-jäsenyydestä ja jatkaisit elämääsi kuten normaalit ihmiset tekevät?
Keitä he ovat? Mielipiteen takiako epänormaali?
Kapea-alaista ajattelua tosiaan.
Demokratiaan kuuluu myös kriittisyys - EU:ssakin.
kuuluvan tämä demokratia EU alueelle
Ranskan mallia
siellä hajoitettiin hallitus, kun paikallisvaaleissa tuli hallituspuolueille takkiin,olivat leikanneet/"uudistaneet" samoja hyvinvointipalveluja mitä suomenkin hallitukset, mistä syystä tulikin vaalitappio. Mutta mitä sitten todellisuudessa tapahtuikaan, nimitettiin uusi hallitus ja kas, samat naamathan siellä ministereinä, kuin edellisessäkin hallituksessa, pääministerikin sama, sellaista demokratiaa Euroopassa. Näitä "uudistajia"/leikkaajia ei saada vallasta edes äänestämällä, Suomessahan hallituksessa ei muita enään olekaan kuin näitä leikkajia/uudistajia ja vain vähän eduskunnassakin, eikä todellisuudessa enään vaihtoehtojakaan.
Kytkös teollisuuden saneluun on jo liian vahva, siinä demoratia häviää,
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/1997_1998/oyeurooppa.html
että yhteinen vihollinen yhdistää enemmän kuin yhteinen ystävä. Näin käynee EU-karusellissakin. Kansa kokoaa voimansa, niin meillä kuin muuallakin, niin pian, kun se oivaltaa, että meitä on vedetty retkuun ja riskisti.
Toivottavasti ei sytytä liian myöhään.
Voisimme katsoa, saammeko Vapaan Suomen Liitosta koko kansaa yhdistän puolueen, tai onko viimekeinona perustettava uusi EU-kriittisten puolue, koska sellainen Suomen valtiopäiviltä puuttuu ja oppositio puuttuu koko Euroopasta.
SKL lähti hallituksesta sillon kun Petturi-Aho päätti viedä Suomen EU:hun vastoin lupaustaan. Varmaan kristillisissä on paljon EU-kriittisiä, koska EU EI TODELLAKAAN perustu kristilliseen moraaliin ja etiikkaan. Tavallisella ihmisellä ei ole mitään väliä tässä koneistossa, missä elämme.
Kyllähän Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liittokin on kristillisiin arvoihin perustuva.
Koti, uskonto ja isänmaa näkyy varmasti tämänkin (VSL) puolueen nimen yhteydessä tulevaisuudessa.
Toivon hartaasti, että Martin Saarikangas ottaisi Kokoomuksen johtoonsa. Hän nimenomaan kannattaa kodin, uskonnon ja isänmaan arvoihin palaamista ja luopumista kapitalismista.
GO Iso-Masa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
näytetä pitävän EU menosta
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/ulkomaat.shtml?2004/04/212243
Yksi linkki, ainoa totuus!
Halleluja, VSL on todistanut aukottomasti!!!
En ymmärrä. Kerro suomeksi.
Jollakin yhdellä linkillä tehdään muka yleistys että Saksassa kaikki ovat EU:ta vastaan. Näin kärjistettynä...
Ei edellisessä viestissä puhuttu Vapaan Suomen Liitosta mitään.
Miksi sekoitat?
Kuka muu urpo täällä lobbaa puoluetta kuin VSL?
Ihan sama asia, kuin Teppoa luullaan täällä milloin miksikin.
viestissä Teppo: "Totuuden tie" ei puhuttu mitään Vapaan Suomen Liitosta.
Miksi sotket?