Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

Aina väliin sanotaan näinkin: "Ahvenanmaa kuuluu Ruotsille"

Miksi se Ruotsi sitten antoi sen ryssille 1809? Miksi se ei ottanut sitä kun 1854 ilman edestä sille tarjottiin? Miksi se ei ottanut sitä 1918 kun oli jo miehittänyt sen? Miksi se hävisi kiistansa Kansainliitolle 1921? Miksi se ei kaapannut sitä 1944 syksyllä vaikka sen risteilijät kierteli lähivesillä ja Märketin suunnan miinoitteet oli jo purettu valmiiksi? Täh?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_kysymys

Katso tuolta Ruotsin yrittämä petos 1918 vuodelta

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&culture=fi-FI&contentlan=1


Muutama päivä sitten tuli YLE Teemalla dokumentti Båmarsundin linnoituksen tuhosta Krimin sodan aikaan eli 1854. Kun ranskalais-englantilaiset joukot olivat vallanneet ja tuhonnneet linnoituksen niin ohjelman mukaan Ahvenanmaata tarjottiin ruotsille mutta Oskar 1. EI uskaltanut ottaa sitä vastaan! Tuota perua on Ahvenanmaan omituinen asema varustelun suhteen: puolustaa pitäisi mutta miten? Tapahtuman jälkeen Ahvenanmaasta tuli siis demilitarisoitu ja sitä on joka sodan jälkeen jatkettu. Viimeksi Pariisin rauhansopimuksessa.

Lammaskohan se Oskari poloinen oli?

Oskar I, Ruotsin ja Norjan kuningas 1844-1859


http://fi.wikipedia.org/wiki/Bomarsund

Bomarsundin linnoitus rakennettiin 1832–1854 Ahvenanmaalle Sundin kuntaan. Venäjän keisarikunta tarkoitti sen Ahvenanmaalle sijoitettavien joukkojen tukikohdaksi.

Brittiläiset ja ranskalaiset joukot hyökkäsivät linnoitukseen vuonna 1854 Krimin sodassa ("Oolannin sota"). Puolustajia linnoituksessa oli noin 2 200, (joukossa suomalaisia tarkka-ampujia) ja hyökkääjiä oli noin 12 000. Neljän päivän taisteluiden jälkeen linnoitus antautui.

Myöhemmin linnoitus tuhottiin, koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa. Linnan rauniot ovat edelleen matkailukohde.

http://www.muuka.com/finnishpumpkin/fortresses/bomarsund/bomarsund_fi.html



Ahvenanmaan sopimus on muutenkin arvoltaan lähinnä vessapaperi, joka aikoinaan laadittiin Kansainliiton kanssa. Ruotsi yritti härskisti anastaa Ahvenanmaan vasta itsenaäistyneeltä Suomelta 1918. Saksan armeija onneksi heitti valloitusaikeissa olleet Ruotsalaiset ulos Ahvenanmaalta. Myöhemmin Ruotsi yritti anastaa Ahvenanmaan Suomelta Britannian ja Kansainliiton avulla. Britannia otti asian esille Kansainliitossa, mutta päätös oli Suomelle myönteinen. Suomella ei kuitenkaan ollut pienintäkään aikomusta luovuttaa Ahvenanmaata Ruotsille, jos Kansainliitto olisi erehtynyt päättämään väärin. Tarkoitus oli esittää vastavaateena aluevaatimukset Pohjois-Ruotsista, joihin Ruotsin olisi ollut mahdoton suostua ja Ahvenanmaa olisi jäänyt Suomelle.

Kansainliitto oli keskustelukerho, jonka kanssa laadituilla sopimuksilla ei juuri käytännön merkitystä ollut. USA ei ollut edes jäsen ja ainoa kansainvälinen kiista, minkä se keskustelukerho ratkaisi oli juuri tuo Ahvenanmaan kysymys. Se johtui siitä, että Ruotsi ei ollut valmis aloittamaan sotaa Suomen kanssa Ahvenanmaasta ja koska kansainliitto päätti asian Suomen hyväksi, myös Suomi alkoi vedota päätökseen ja korostaa sen arvoa. Ei tarvinnut lähteä sille tielle, joka olisi johtanut täydelliselle diplomaattiselle törmäyskurssille Ruotsin kanssa. Niin olisi tapahtunut, jos Kansainliitto olisi erehtynyt päättämään väärin.

http://www.hs.fi/keskustelu/post!reply.jspa?messageID=4238651

Juttu löytyy tuosta ja "aidot aikansa sähkeet" sen linkeistä jos nämä ei toimi.

Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&culture=fi-FI&contentlan=1

Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan

http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille

http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}

Ruotsalainen kirjoittaja Herman Lindqvist on kuvannut Ahvenanmaan tapahtumia Aftonbladetissa 25.2.2007 seuraavaan tapaan: Helmikuussa 1918 lähetettiin Ruotsista lähes kaksituhatta sotilasta viidellä laivalla Ahvenanmaalle. Muodollisesti tarkoituksena oli suojella Ahvenanmaan väestöä saarilla olevilta venäläisiltä sotilailta, mutta päämääränä oli Ahvenanmaan miehitys. Ahvenanmaalaisista oli 95 % äänestänyt Ruotsiin liittymisen puolesta. Ahvenanmaan strateginen merkitys on suuri, venäläisten joukkojen sijainti oli kuin Ruotsin sydämeen tähtäävä pistooli, kirjoittivat tukholmalaiset lehdet.

Ruotsin sekaannuttua asiaan Suomen puolelta tuli valkoisen armeijan joukkoja jäätä pitkin Ahvenanmaalle, ja myös punaisia tuli jäänmurtajalla Helsingistä. Saarella oli siis ruotsalaisia, venäläisiä valkoisia ja punaisia joukkoja. Sitten helmikuun loppupuolella Ahvenanmaalle tunki tuhat saksalaista sotilasta. Lindqvistin jutussa selostetaan yhteenottoja, mutta kiinnostavampaa on tietää että 5.3.1918 ruotsalaiset ja saksalaiset pääsivät salaisissa neuvotteluissa sopimukseen saarten jakamisesta. Samaan aikaan tuli tieto Venäjän ja Saksan välisestä rauhasta, ja venäläisten joukkojen piti lähteä Ahvenanmaalta. Saksalaiset vetivät lippunsa Eckerön tullirakennuksen katolle, huolimatta siitä, että juuri siellä oli ruotsalaisten päämaja.

Venäläisten joukoista karkasi 250 miestä ilmoittaen olevansa puolalaisia ja baltteja ja vastoin tahtoaan Venäjän armeijassa. Heidät vietiin Ruotsiin, mutta luovutettiin myöhemmin sotavankeina Saksaan.

Ruotsi ja valkoinen Suomi aloittivat neuvottelut ja ruotsalaiset vetivät joukkonsa pois huolimatta siitä, että ahvenanmaalaiset edelleen halusivat liittyä Ruotsiin ja vaativat liittymisestä kansainvälisesti valvottua kansanäänestystä. Suomen hallitus oli vastaan, ja Ruotsi otti Ahvenanmaan kysymyksen esille v. 1919 rauhanneuvotteluissa, joissa Euroopan kartta piirrettiin uudelleen.

Silloin Suomen puolelta esitettiin Ahvenanmaalle itsehallintoa ja ruotsin kielen ja paikallisen kulttuurin säilyttämistä. Asia siirrettiin vastaperustetun Kansainliiton käsiteltäväksi, ja siellä Hjalmar Branting puolusti voimakkaasti Ruotsin asiaa. Suomalaiset olivat Lindqvistin mukaan kuitenkin taitavampia ja energisempiä ja Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuului Suomelle. Branting kuitenkin saattoi lohduttautua saadessaan Nobelin rauhanpalkinnon v. 1921 yhdessä erään norjalaisen kanssa.

Tämän konfliktin seurauksena Ahvenanmaa sai ainutlaatuisen asemansa. Tänään Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntönsä, oma lippunsa, omat rekisterikilvet autoissa ja omat postimerkit. Ahvenanmaalaisten ei tarvitse suorittaa asevelvollisuutta Suomen puolustusvoimissa ja Ahvenanmaalla on oma erikoisasemansa EU:ssa. Sen vuoksi voidaan Ahvenanmaalla pistäytyvillä suomenlaivoilla edelleen myydä verovapaata viinaa, huipentaa Lindqvist artikkelinsa.

Det var efter denna konflikt som Åland slutligen fick sin unika ställning. I dag har Åland egen författning, egen flagga, egna bilplåtar och egna frimärken. Ålänningarna behöver inte göra värnplikt i Finlands armé och Åland har en särställning inom EU. Därför kan Finlandsfärjorna som lägger till på Åland fortfarande sälja skattefri sprit.

Ruotsalaiset mustalaiset eivät tietenkään kunnioita sitä, että Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, mutta tämä ei minua yllätä. Sisäsiittoiset ruotsalaiset mustalaisten sukulaiset.

Viikingit tulivat Norjasta ja Tanskasta. Ei mustalais Ruotsista.

Jos se on peruste, että Ahvenanmaa kuuluu Ruotsille, koska se oli osa Ruotsia niin samalla perusteella Ahvenanmaa kuuluu Venäjälle, koska se oli osa Venäjää. Kansainliitto antoi sen Suomelle joten ruotsalaiset homot pitäkää se turpanne kiinni.

Tuon Kainsainliiton päätöksen (1921) mukaisesti pitäisi kaikki sotilaalliset linnoitukset Ahvenanmaalla purkaa. Ymmärtääkseni Ahvenanmaalla näin ei ole tehty. Kastelholma tulisi purkaa ja jo pahasti aikanaan tuhoutunut Bomarsund pitäisi purkaa loppuun viimeistä kiveä myöten. Sopimukset ovat sopimuksia ja niitä pitää noudattaa. Lisäksi pitäisi tehdä kansainvälinen tarkastus koko saarimaakunnan alueella, jotta voitaisiin varmistua, ettei sinne oli rakennettu mitään, mikä voisi toimia sotilaallisena linnoituksena. Esim. ylimitoitetut perunakellarit yms joita voitaisiin käyttää bunkkereina. Onko Ahvenanmaan poliisin vahvuus ylimitoitettu, onko heillä liikaa aseita, jotka rikkovat delimitarisointisopimusta ? Tämä pitäisi myöskin tarkistaa. Onko alueella partiolais- tai meripartiolaistoimintaa, joka mahdollisesti loukkaa delimitarisointia.

Vai Venäjälle?