pakanuus arkielämässä

Näkyyhän se, elämäntavoissa varsinkin.
Kierrätän minkä pystyn, suojelen luontoa, inhoan materialismia, pintaliitoa ja kerskakulutusta.

Enkä vietä kristittyjen juhlia, vaan sapatteja ja esbateja.
Lasten vuoksi vietämme joulua, tosin pakanallista sellaista.

Ajattelen jumalatarta ja jumalaa useinkin, koska kuljen paljon luonnossa ja heidän läsnäolonsa on siellä niin ilmiselvää.
En rukoile sillä tavoin kuin kristityt.

Rukoukseni on yhteydenottoa jumalattareen ja jumalaan, keskittymistä, visualisointia, energioitten siirtelyä.
En siis pyydä ja anele, vaan koen jumaluudet osaksi itseäni ja kaikkea muutakin elävää.

Meditoin säännöllisesti. Se on maailman paras tapa nollata päänsä :). Ja muutenkin edesauttaa energioittensa joko lisäämistä tai vähentämistä suuntaan tai toiseen.

Pysyvää alttaria minulla ei ole.
Lapsiperheessä esillä olevat tarvikkeet, varsinkin athame ja lasi- tai kristallimaljat olisivat suorastaan vaarallisia.
Pystytän alttarin, kun tarvitsen.
Silloinkin vain yleensä levitän liinan lattialle ja kokoan tavarat siihen.
Pysyvä alttari olisi kyllä hieno ajatus, mutta asuntommekin on sen verran pieni ettei se ole mahdollista.

Pukeudun omalla tyylilläni. Tosin jostakin syystä useimmat vaatteet ovat mustia, mutta pidän myös luonnonläheisistä sävyistä, vihreästä, oranssista, lämpimän punaisesta.

Tatuointeja ei ole.
Koruni ovat kyllä lähes kaikki joitakin pakanallisia symboleja.
Pentagrammeja, triple moon- aiheisia, kelttiläistyylisiä korvakoruja tms.

Perheenjäseneni ja lähisukulaiseni, sekä lähimmät ystävät tietävät kaikki wiccalaisuudestani.

Saatan helpostikin mainita olevani pakana ja panteisti, yleensä ihmiset ovat suhtautuneet hyvin.
Minua on tosin luultu useasti myös hipiksi, eläinsuojeluaktivistiksi, creenpeace-aktiiviksi, jonkin sortin anarkistiksi jne.

Käyn kirkossa kun tilanne vaatii, eli jos joku menee naimisiin, kuolee tai on ristiäiset.

Kristinusko ei merkitse minulle yhtään mitään joten kirkko on minulle vain yksi paikka paikkojen joukossa. Kuten ostoskeskus, lääkäriasema tai mikä muu hyvänsä.
En osallistu virrenveisuihin, en risti käsiäni enkä lue uskontunnustuksia, mutta muuten käyn kirkossa kun tilanne vaatii.