Antakaa meidän jo vihdoin menestyä suomen kielellä!
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Siihen ei olla vieläkään päästy.
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli estetty. Vrt. Sibelius, Lönnroth, Agricola ym. jotka olivat ruotsinkielisessä ympäristössä menestyneitä suomenkielisiä. Tästä listasta puuttuvat monet viisaat suomenkieliset miehet ja naiset jotka eivät edes saaneet mahdollisuutta yrittää menestymistään, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Mutta surullisinta on että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on menestyminen sidottu pakkoruotsin Suomessa. Kukaan ei voi valmistua ilman ruotsin kieltä mistään yliopistosta korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalaisnen.
Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
ANTKAA MEIDÄN JO VIHDOIN OLLA SUOMALAISIA!
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Siihen ei olla vieläkään päästy.
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli estetty. Vrt. Sibelius, Lönnroth, Agricola ym. jotka olivat ruotsinkielisessä ympäristössä menestyneitä suomenkielisiä. Tästä listasta puuttuvat monet viisaat suomenkieliset miehet ja naiset jotka eivät edes saaneet mahdollisuutta yrittää menestymistään, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Mutta surullisinta on että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on menestyminen sidottu pakkoruotsin Suomessa. Kukaan ei voi valmistua ilman ruotsin kieltä mistään yliopistosta korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalaisnen.
Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
ANTKAA MEIDÄN JO VIHDOIN OLLA SUOMALAISIA!
Vastaukset 46
Vanhimmat
"Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Siihen ei olla vieläkään päästy. "
Kyllä minä ainakin olen käynyt suomenkielisen koulutuksen. Tuttavani myös. Missä asut?
haluavat opiskella kieliäkin pelkästään suomeksi :o)
"Vieläkin on menestyminen sidottu pakkoruotsin Suomessa. "
?
Opettele oivaltamaan, pedantti.
Suomi ei tarvitse pakkoruotsia, tuon pitäisi olla selvä asia suomenkieliselle. Jokaisella on mahdollisuus opiskella niin useaa kieltä kuin haluaa.
Kyllä ainakin kun minä kouluni kävin, oli mahdollista lukea niin monta kieltä kuin halusi. Kuinka montaa oikein haluat lukea, kun A-,B-,C-,D-, ja E-kielikin ovat ainakin kaupungeissa mahdollisia?
Vau, joukossamme on kielinero!
Suuri osa suomalaisista joutuu hakeutumaan opiskelemaan ruotsin kieliselle linjalle koska suomen kieliselle linjalle on vaikeampaa. Se johtuu ruotsinkielisten ylisuurista kiintiöistä. Suomalainen luovuttaa tavallaan opiskelupaikkansa ruotsinkieliselle ensin ruotsalaisten kiintiöiden muodossa, mutta voi saada sen takaisin opiskelemalla ruotsiksi. On väärin että joudumme opiskelemaan vieläkin ruotsin kielellä aivan kuten satoja vuosia sitten.
Ammattikoulussa ei tarvitse suorittaa pakkoruotsia, mutta jos haluaa menestyä enemmän ja kouluttautua korkeammalle joutuu suorittamaan pakkoruotsintutkinnon.
Kun näin on, niin miksi pakkoruotsia tarvittaisiin? Vastaan itse. Ei minkään todellisen syyn vuoksi. Se, että ruotsinkieliset ja heidän hännystelijänsä sitä vaativat, ei ole mikään syy.
Päinvastoin, minä olen mielummin menestynyt.
Jos esim. Åbo Akademin jostain koulutusohjelmasta otettaisiin muutama aloituspaikka pois, niin jossain suomenkielisessä korkeakoulussa aloituspaikkojen lkm samalla nousee?
Missä korkeakoulussa olet muuten opiskellut?
Edelliseen tuli vahingossa sana "korkea" koulun eteen. Eihän tällä palstalla semmoisia ole...
Yritä puhua asiaa äläkä sotke keskustelua omilla mitättömillä kokemuksillasi. Ne eivät väittelyyn kuulu.
Älä jaa täällä omia kokemuksiasi.
Yritä puhua teoreettisella tasolla. Meillä kaikilla on ómia kokemuksia pakkoruotsista mutta keskusteluun ne eivät kuulu. Pidä keskustelu teoreettisella tasolla ettei kaikkien tarvitse kertoa kokemuksistaan täällä.
Poistunut? Kävin 90 luvun alussa ammattikoulun ja silloin täytyi "opetella" ruotsia. Opettajamme olisi suostunut opettaan meille saksaakin, joka silloin olisi ollut alallani enemmän hyödyksi, mutta riittävän suuren ryhmän kasaan haaliminen ei onnistunut.
Kerrot näin:
"Opettajamme olisi suostunut opettaan meille saksaakin, joka silloin olisi ollut alallani enemmän hyödyksi, mutta riittävän suuren ryhmän kasaan haaliminen ei onnistunut."
Olisiko opettaja siis opettanut saksaa ruotsin tilalla vai ruotsin lisäksi?
Jos opettaja olisi ruotsin lisäksi opettanut saksaa, mutta ryhmää ei saatu kokoon, niin eikö se ole selvä merkki siitä, että ruotsi esti saksan opiskelun.
en oikeastaan ottanut kantaa, vaan kysyin väliin nykyisen ammattikoulun ruotsin pakollisuudesta. Toki ruotsin kieli oli tarpeetonta. Olisisi se saksa jokatapauksessa jäänyt kovin köykäiseksi. Ei D kielenä paljon lukiossakaan tarttunut, no tuo ruotsin kieli oli sielläkin lähinnä rasite.
Eli, ruotsintaito on siis minulle ja monille muille arvokas taito, mutta siitä ei saa puhua tällä palstalla, selvä. Puhukaamme siis vain teoreettisella tasolla, heh heh! Puit sanoiksi nettifennoilun syvimmän olemuksen...
Ei ei ei - ymmärsit väärin
Tunnen monia jotka ovat käyneet suomenkielisinä käyneet ruotsinkielisen koulutuksen. Se ei ole oikein. Me suomenkieliset haluamme opiskella myös äidinkielellämme.
"Tunnen monia jotka ovat käyneet suomenkielisinä käyneet ruotsinkielisen koulutuksen. "
Harmittelevatko he sitä itse vai harmitteletko sinä heidän puolestaan?
Oikeastaan harmittelen sitä, että jotkut eivät päässeet opiskelemaan suomenkieliseen kouluun koska ruotsinkielinen oli ohittanut heidät alemmilla sisäänpääsypisteillään, eivätkä päässeet opiskelemaan ruotsinkieliseen opinahjoon koska ruotsin kielen taito ei riittänyt. Ruotsin erityiskohtelu on siis kahdella eri tavalla estänyt tällaisten henkilöiden opiskelun.
He ovat keskittyneet kykyjensä mukaisesti pääsykoekirjoihin, mutta heikompi aines on päässyt ohittamaan heidät ruotsinkielisessä kielikiintiössä. Heillä ei ole ollut mahdollisuutta päntätä ruotsin kieltä päästäkseen helpommassa kiintiössä hakeutumaan opiskelemaan. On niin väärin että ruotsinkielisen ei tarvitse osoittaa suomenkielentaitoaan kun hän hakeutuu opiskelemaan suomenkieliseen kouluun.
Suomenkielinen joutuu tekemään aina lopputyönsä vieraalla kielellä ruotsin kielisessä koulussa. Ruotsinkielinen saa tehdä aina lopputyönsä äidinkielellään suomenkielisessä koulussa.
"Kyllä minä ainakin olen käynyt suomenkielisen koulutuksen."
Jotkut haluavat eri mausteita koulunkäynnilleen.
"Ruotsinkielinen saa tehdä aina lopputyönsä äidinkielellään suomenkielisessä koulussa. "
Mutta nythän sinä juksaat, huusi hyvä! Tuohan ei nimittäin ole totta.
Missä muuten se heikompi aines on ohittanut jonkun ja millä perusteella?
"Jotkut haluavat eri mausteita koulunkäynnilleen. "
Jotkut taas saattavat pitää kaikista kouluaineista! Laajempi valinnaisuus ei sinänsä ole mitenkään hassumpi ajatus noin yleensäkään. Nythän mausteet jäävät perusopetuksessa alle 10 prosenttiin kokonaisvuosiviikkotuntikertymästä!
Ei en juksaa -
No, jos kirjoitit vilpittömästi niin voin kertoa, että sinua on vedätetty. Tuo "Ruotsinkielinen saa tehdä aina lopputyönsä äidinkielellään suomenkielisessä koulussa" on nimittäin vain netti fennojen höpötystä.
No ei ole vedätetty ei.
Kyllä sua on joku nyt sahannut silmään. Tai sitten valehtelet itse. Väitteesi kun ihan yksinkertaisesti vain ei ole tosi.
Kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa saa tehdä lopputyönsä ruotsiksi muttei suomeksi.
"Kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa saa tehdä lopputyönsä ruotsiksi muttei suomeksi."
Kaikissa yliopistoissa voi tehdä lopputyönsä vaikka sankskriitiksi, jos ohjaajan kanssa niin sovitaan. Samoin ne voidaan tehdä suomenkielisessä yliopistossa ruotsiksi, jos niin sovitaan, mutta mikään kansalaisen perusoikeus se ei ole.
Eli vahvistit sen mitä väitinkin. Ruotsiksi saa tehdä lopputyönsä, vaikka sanskriitiksi saa tehdä jos niin sovitaan. Mutta suomeksi ei saa tehdä Hankkenilla. Åbo Akademissa eikä ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa koska niin ei sovita vaikka sitä ei olisi kiellettykään. Sitäkö sanot?
"Antakaa meidän jo vihdoin menestyä suomen kielellä!"
Arvelen, ettei menestyksesi este ole ollut kieli.
Jos suomessa on ns. pakkoruotsi, niin arvelet väärin.
Mites se sitten on estänyt aloituksen kirjoittajaa menestymästä suomen kielellä?
Jos lukee aloittajan tekstin, saa vastauksen Lapion tekemään kysymykseen.
Eiköhän kaikkien eurooppalaistenkin yhteinen etu on osata ruotsin kieli. Monet somalitkin sitä jo taitavat vaikka ovat afrikkalaisia.
niin fiksu kommentti. Miten osasitkin kirjoittaa jotain tuollaista? Kyllä kateeksi käy nettifennoja.
Kyllä kirjoituksistasi tällä palstalla huokuu Suomen koulujärjestelmän loistava kyky tuottaa fiksuja aikuisia, heh!
Pelkällä sisälukutaidolla pääsee pitkälle.
mutta ei siitä vieläkään selvinnyt mikä on estänyt kirjoittajaa menestymästä suomen kielellä. Ei siitä selvinnyt sekään, miksi hän väittää, ettei suomenkieliseen koulutukseen olisi vieläkään päästy. Taitaa olla vain joko netti fenno.
Tarkoitan menestymistä pelkästään suomen kielellä.
nykymaailmassa olla aika vaikeaa. Riippuu tietenkin siitä, mitä esim. työ- ja kouluelämässä tekee.
"Tarkoitan menestymistä pelkästään suomen kielellä. "
Hmm... koulutuksen maailmassa se voi olla aika vaikeaa, vieraita kieliä kun joutuu opiskelemaan jo kolmannelta luokalta lähtien ja mitä korkeammalle koulutuksessa mennään sitä tärkeämmäksi myös kielitaito muuttuu.
Voit hyvin tarkastella opiskelemista, mutta mieti kuinka hyvin pääministeri Vanhanen osaa mitään kieltä. Haluan että on enemmän hänen kaltaisiaan jotka ovat päässeet huipulle osaamatta ruotsia.
Mutta silti koet, ettei sinun ole annettu menestyä suomen kielellä? Toistan epäilykseni, että menestymättömyytesi johtuu jostakin muusta syystä.
Yritä pitää keskustelu teoreettisella tasolla, äläkä kohdista vihaasi keskustelijoiden persooniin.
Ruotsinkielinen vähemmistö on Suomen historian kuluessa vaikuttanut paljon maan kansalliseen omakuvaan. Esimerkiksi ruotsinkielinen Jean Sibelius sävelsi vuonna 1899 isänmaallisen Finlandian, josta tuli Venäjän vallan alla olevan Suomen kansallismielinen symboli.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=58118&contentlan=1&culture=fi-FI
vaatinut pakkoruotsia suomenkielisiin kouluihin eikä kannattanut poliiittista suurruotsalaisuutta RKP:n
tapaan ja Sibelius sai muutenkin innoituksen musiikkiinsa suomalaisesta mytlogiasta kuten Kalevalasta ei
suomenruotsalaisesta kulttuurista snapsilauluineen, rapuineen ja Lucia-neitoineen.