Sovellettavissa myös nettiin,mitä mieltä???
Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi
Maanantai 14.12.2009 klo 09.41 (päivitetty klo 17.16)
Viharikos pitäisi säätää lailla rangaistavaksi, esittää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Nykyisellään laissa ei ole nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.
Esimerkiksi homottelu tai muu huutelu julkisella paikalla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Viljasen mielestä ne ovat kuitenkin kokonaisiin ryhmiin kohdistuvia rikoksia, joihin yhteiskunnan pitää puuttua.
Asia on Viljasen mielestä ajankohtainen, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen on odotettavissa enemmän maahanmuuttajia kuin viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana yhteensä.
- Minusta tällaiset teot ovat aina raskauttavia. Niitä ei saa jättää asianomistajaperusteiseksi. Yhteiskunnan pitää myös virallisen syyttäjän johdolla näyttää, ettei tällaista hyväksytä, Viljanen sanoo.
Hän esitti ehdotuksensa sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäisen viharikostutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Aiemmin Suomessa on laskettu vain epäiltyjä rasistisia rikoksia.
Yleisin motiivi rasistinen
Viharikoksiksi katsotaan rikokset, joiden motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Niitä ovat esimerkiksi vammaisten syrjintä, seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyt ja nimittelyt sekä uhrin uskonnon takia tehdyt rikokset.
Tutkimuksen mukaan viharikosten määrä Suomessa on kasvussa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta.
Ylivoimaisesti yleisin motiivi oli etninen tai kansallinen tausta, jota epäiltiin moottoriksi 88 prosentissa tapauksista. Uskonto oli motiivina kuudessa prosentissa jutuista. Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen oli motiivina kolmessa prosentissa rikosilmoituksista, kuten vammaisuuskin.
Yleisin epäilty viharikos on edelleen pahoinpitely. Tutkija Laura Peutereen mukaan tyypillinen pahoinpitely tapahtuu julkisella paikalla illalla tai yöllä, ja tekijänä on 15-24-vuotias uhrille tuntematon mies. Uhrit ovat näkyvään vähemmistöön kuuluvia: somaleja, turkkilaisia, iranilaisia tai irakilaisia.
Vaalit saattoivat lisätä viharikoksia
Helsingissä rasististen rikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007. Peutereen mukaan kasvuun saattoi vaikuttaa kunnallisvaaleihin liittyvä maahanmuuttajakriittinen kampanjointi.
- Erityisesti Helsingin alueella käytiin maahanmuuttajavastaista kampanjointia.
Julkistamistilaisuudessa olleet panelistit arvelivat, että suuri osa viharikollisuudesta jää pimentoon eikä tule edes poliisin tietoon. Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestön puheenjohtaja Outi Hannula sanoi, että homoseksuaalilla voi olla korkea kynnys kertoa poliisille, että epäilee rikoksen motiiviksi omaa seksuaalista suuntautumistaan.
Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden vaati toimenpiteitä ja viittasi EU:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somaliyhteisö tai osa sen jäsenistä kokee enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.
Rasistisiksi epäiltyjä rikoksia viedään oikeuteen vain harvoin. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistusta kovennettaisiin rasistisen tai vastaavan motiivin takia, vaikka sellainen olisi lain mukaan mahdollista.
Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi
Maanantai 14.12.2009 klo 09.41 (päivitetty klo 17.16)
Viharikos pitäisi säätää lailla rangaistavaksi, esittää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Nykyisellään laissa ei ole nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.
Esimerkiksi homottelu tai muu huutelu julkisella paikalla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Viljasen mielestä ne ovat kuitenkin kokonaisiin ryhmiin kohdistuvia rikoksia, joihin yhteiskunnan pitää puuttua.
Asia on Viljasen mielestä ajankohtainen, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen on odotettavissa enemmän maahanmuuttajia kuin viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana yhteensä.
- Minusta tällaiset teot ovat aina raskauttavia. Niitä ei saa jättää asianomistajaperusteiseksi. Yhteiskunnan pitää myös virallisen syyttäjän johdolla näyttää, ettei tällaista hyväksytä, Viljanen sanoo.
Hän esitti ehdotuksensa sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäisen viharikostutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Aiemmin Suomessa on laskettu vain epäiltyjä rasistisia rikoksia.
Yleisin motiivi rasistinen
Viharikoksiksi katsotaan rikokset, joiden motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Niitä ovat esimerkiksi vammaisten syrjintä, seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyt ja nimittelyt sekä uhrin uskonnon takia tehdyt rikokset.
Tutkimuksen mukaan viharikosten määrä Suomessa on kasvussa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta.
Ylivoimaisesti yleisin motiivi oli etninen tai kansallinen tausta, jota epäiltiin moottoriksi 88 prosentissa tapauksista. Uskonto oli motiivina kuudessa prosentissa jutuista. Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen oli motiivina kolmessa prosentissa rikosilmoituksista, kuten vammaisuuskin.
Yleisin epäilty viharikos on edelleen pahoinpitely. Tutkija Laura Peutereen mukaan tyypillinen pahoinpitely tapahtuu julkisella paikalla illalla tai yöllä, ja tekijänä on 15-24-vuotias uhrille tuntematon mies. Uhrit ovat näkyvään vähemmistöön kuuluvia: somaleja, turkkilaisia, iranilaisia tai irakilaisia.
Vaalit saattoivat lisätä viharikoksia
Helsingissä rasististen rikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007. Peutereen mukaan kasvuun saattoi vaikuttaa kunnallisvaaleihin liittyvä maahanmuuttajakriittinen kampanjointi.
- Erityisesti Helsingin alueella käytiin maahanmuuttajavastaista kampanjointia.
Julkistamistilaisuudessa olleet panelistit arvelivat, että suuri osa viharikollisuudesta jää pimentoon eikä tule edes poliisin tietoon. Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestön puheenjohtaja Outi Hannula sanoi, että homoseksuaalilla voi olla korkea kynnys kertoa poliisille, että epäilee rikoksen motiiviksi omaa seksuaalista suuntautumistaan.
Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden vaati toimenpiteitä ja viittasi EU:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somaliyhteisö tai osa sen jäsenistä kokee enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.
Rasistisiksi epäiltyjä rikoksia viedään oikeuteen vain harvoin. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistusta kovennettaisiin rasistisen tai vastaavan motiivin takia, vaikka sellainen olisi lain mukaan mahdollista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009121410780509_uu.shtml