työelämässä. Selailin http://tyopaikat.oikotie.fi/ -sivustolla avoimia työpaikkoja. Yksi asia pisti silmään: Niissä työpaikoissa, joissa yleensäkään oli kielitaitovaatimuksia oli poikkeuksetta 1.vaatimuksena englanti. Ainoa muu kieli, joka ilmoituksissa mainittiin oli ruotsi (jos sellainen oli; avaamissani ilmoituksissa). Tämä tukee opiskelukombinaation englanti ruotsi joku kolmas kieli järkevyyttä. Esim. vakuutusyhtiö Tapiola totesi ilmoituksessaan "ruotsin kielen taito eduksi!".
Nyt sitten nettifennoilta salaliittoteorioita ruotsinkielisestä rahasta yms.!
Nyt sitten nettifennoilta salaliittoteorioita ruotsinkielisestä rahasta yms.!
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jos näin on, niin kerrotko, miksi englanti on vapaaehtoinen ja ruotsi on pakollinen aine?
Pois suomea turhaan rasittavat ruotsinjäänteet suomesta. Ei tuohon tarvitse muuta sanoa.
Te ihannoitte kieltänne, jopa ”suomenkielinen” savuverhoon suojautuneina. Se ei kuule enää onnistu. Ruotsinkieli pakollisena suomessa on sakannut ja nyt se on jo syöksykierteessä josta se ei oikene.
keinotekoisesta kaksikielisyydestä, jolla on luotu pakko erityisesti ruotsin kielen osaamiseen, vaikka ruotsia
tarvittaisiin äärimmäisen vähän itse varsinaisissa työtehtävissä.Suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä
eli osaavat myös puhua erinomaista suomea, jolloin ruotsinkielisen palvelun vaatiminen on usein tahallista
ärsyttämistä ja bättre folk-asenteen esittelyä.Nämä kärjistetysti sanoen sisäsiittoiset Suomen rannikon
ruotsinkieliset reservaatit kuten Närpiö, Maalahti, Dragsfjärd ym. ovat sitten asia erikseen sillä niitä varten
kuuluisi palkata omat virkamiehet tai alkaa antaa ilmaisia suomen kielen kursseja paikalliselle väestölle.
ruotsin tarpeellisuudesta työelämässä.
Ei oikein jaksaisi enää noita teidän hokemianne...tehän tunnette niin valtavan hyvin kielitaitoa vaativia työtehtäviä, että voitte kommentoidakin niitä. Miksi se on niin, että ne joilla on voimakkaimmat mielipiteet kielikeskustelussa, eivät itse niitä kieliä itse osaa?
Kun kielilainsäädäntö on uusittu ei näitä ilmoituksia enää paljoakaan näe.
Kielilainsäädännön uusiminen siten että se vasta tämän päivän todellisia tarpeita on välttämätöntä.
Luulisi, että yritykset rekrytoivat vain tarpeen mukaan.
Mutta että kielilaki vaikuttaa yrityksiinkin, ajatella! Siinä puhuvat todelliset asiantuntijat...
Totta kai ruotsin osaamisesta on hyötyä Suomessa, turha sitä kieltämään. Tai sanotaan että enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta jos moni suomalainen kokee, että itselleen se ei ole tarpeellinen, niin miksi ihmeessä sitä täytyy opiskella?? Siitähän on kyse. Ruotsinkieliset ja -mieliset luulevat tietävänsä suomenkielisten tarpeet paremmin kuin he itse. Mikäli joku suomenkielinen haluaa hakeutua esim. pankkialalle pääkaupunkiseudulle on ruotsista varmasti hyötyä ja silloin tämän henkilön kannattaa opiskella ruotsia, koska se parantaa työllistymistä. MUTTA, oletko miettinyt, että kaikki eivät asu pääkaupunkiseudulla ja hakeudu pankkialalle.
"suomenkielinen" kirjoittaa näin: "Mutta että kielilaki vaikuttaa yrityksiinkin, ajatella! Siinä puhuvat todelliset asiantuntijat..." Asenteesi on kovin arrogantti.
Miten, "suomenkielinen", mahtaa olla oman asiantuntemuksesi laita? Kurkista vaikkapa netin kautta kielilain 25. pykälän sisältöön yksityisten [yritysten] kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Pykälä koskee muunkin kuin hallintotehtävän antamista yksityiselle.
Yhdenkään yrityksen ei tarvitse palvellla ruotsinkiellä minkään muun kuin busineksen takia.
tälläistä businesta lienee lähinnä närpiössä, tomaattipuolella?
Yritysmaailmassa busineskieli on aina englanti, myös ruotsalaisten kanssa.
Jos osaa esim Saksaa tai Venäjää (Suomen isoimmat kauppakumppanitI , on siitä huikea etu sitten kommunikoidessa illanistujaisissa.
Ja sinähän sen tiedät! Ei kortistossa virumalla saa businesskokemusta.
Paljon olen tehnyt kauppaa sekä Ruotsiin että Norjaan, mutta ei koskaan englanniksi.
Anonyyminä on voinut olla vaikka Egyptin faarao. Ken tietää...ja tietysti ruotsinkielinen.
Kielilainsäädäntö Suomessa on perusteellisen remontin tarpeessa.
24 §
Liikelaitoksen sekä valtion ja kunnan yhtiön kielelliset palvelut
Valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Valtion liikelaitoksen hoitaessa viranomaistehtävää siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, liikelaitosten ja yhtiöiden on noudatettava, mitä niiden harjoittamassa toiminnassa annettavasta kielellisestä palvelusta erikseen säädetään.
25 §
Yksityisten kielellinen palveluvelvollisuus
Jos julkinen hallintotehtävä on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tätä tehtävää, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta. Jos tehtävän vastaanottaja määräytyy viranomaisen päätöksen tai muun toimenpiteen taikka viranomaisen ja vastaanottajan välisen sopimuksen perusteella, viranomaisen on varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan tämän lain mukaista kielellistä palvelua. Tämä tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi, jos tämän lain edellyttämän palvelutason ylläpitäminen sitä vaatii.
Olen kurkistanut netin kautta kielilain 25. pykälän sisältöön yksityisten [yritysten] kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Pykälä koskee vain hallintotehtävän antamista yksityiselle.
Pykälä koskee sekä hallintotehtävän antamista yksityiselle että muun kuin julkisen hallintotehtävän antamista yksityisen hoidettavaksi.
"Tämä [lain mukainen kielellinen palvelu] tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi - -. "
sitä kielilakia oikeasti lukea? Ks. alla. Kyse taisi olla ainoastaan kunnan/valtion liikelaitoksista tai jos em. toimijoiten tehtävä on ulkoistettu.
Luepa uudestaan niitä työpaikkailmoituksia oikotiessä ja laske kuinka monta oli em. tapauksia.
Kokeillaanko? mene sä tekemään kauppoja Ruotsiin englanninkielellä, niin mä teen saman ruotsinkielellä. Kumman uskot onnistuvan VARMASTI ?
algebra olisi minulle tarpeellinen. Voisiko sen poistaa koulun pakollisten listalta?
Oletko miettinyt, että monikaan ei tarvitse sitä työelämässä?
Got the point?
Toisaalta, mistä sen kouluiässä tietää?
Kuten varmaan hyvin tiedät, algebra on osa matematiikan opintokokonaisuutta, ja matematiikan opiskelua ei voi paatuneinkaan sveko rinnastaa ruotsin opiskelun tarpeellisuuteen. Yleismaailmalliset aineet on jo aikoja sitten saaneet asemansa perusteltuina ja tarpeellisina aineina. Kielistä ainoastaan äidinkielellä ja nykyään englannilla on vastaava asema. Jokaisen ylimääräisen kielen opiskelu täytyy olla erittäin perusteltua, jotta se voidaan asettaa jokaiselle pakolliseksi. Ruotsi Suomessa ei yksinkertaisesti ole sitä. Sen sijaan vapaaehtoisena ruotsin tarjonta on erittäin suotavaa.
En muutenkaan ymmärrä sinun pakonomaista ruotsin puolustusta täällä. En oikein jaksa uskoa, että olet suomenkielinen. Luulisi sinun ymmärtävän, että ruotsi ei ole kaikille. Tai sitten olet yksinkertaisesti sattunut asumaan sellaisilla alueilla ja ympäristössä, jossa ruotsi on merkittävä osa jokapäiväistä elämääsi. Koita ymmärtää silti niitä miljoonia suomalaisia, jotka eivät jaa tuota "rikkautta" kanssasi. Itsestäni voin kertoa sen verran, että olen melkein aina ollut kiinnostunut ruotsin kielestä. Mukava, melko helppo kieli, jota mielellään harjoitutan lukemalla HBS tai katselemalla joitakin ohjelmia FST:ltä. Menin jopa niin "pitkälle", että suoritin varusmiespalvelukseni Dragassa, ihan vain ruotsia varten. Ja olihan se antoisa kokemus. Ymmärrän silti täysin, että ruotsi ei ole kaikkia varten. Moni tuttavistani on kummaksunut kiinnostustani ruotsia kohtaan. Pidän sitä täysin järjettömänä, että pakolla yritetään opettaa kaikille ruotsia. Suurin osa tuntemistani ei osaa ruotsia edes tyydyttävästikään, vaikka ovat sitä koulussa monta vuotta opiskelleet. Siis täysin hukkaan heitettyjä tunteja. Tiedän itse sen varsin hyvin, että kieltä ei opita noin vain. Se vaatii todellista halua oppia. Ja siltikin ns. raakaa työtä. Suomessa ympäristö näet ei tue ruotsin oppimista samalla lailla kuin suomen. Vaikka osaan nykyään ruotsia melko sujuvasti, harvoin pääsen edes käyttämään sitä. Tämä on tosiasia nyky-Suomessa. Suomi on pääosin yksikielinen. Meni hieman jaaritteluksi, mutta toivon, että luit loppuun ja sait pointtini.
Tuo algebra oli vain vertauskuva. Pointtini oli siis se, että ruotsin pakollisuutta vastustetaan sillä perusteella, että kaikki eivät sitä tarvitse. Kyllä, mutta tuolla samalla argumentillä voisi käydä mitä tahansa pakollista ainetta vastaan. Mihin vedät sen rajan, että ei-tarvitsijoita on tarpeeksi paljon?
Ja onko huutoäänestys yleensäkään se oikea tapa?
Mielestäni peruskoulun/lukion aineita ei kuulu arvioida siten, että em. opinahjot olisivat kuin ammattikouluja. Niiden yleissivistävä tehtävä liittyy arvoihin, joista ei kannata tällä palstalla puhua, joten siitä ei sen enempää.
"Pointtini oli siis se, että ruotsin pakollisuutta vastustetaan sillä perusteella, että kaikki eivät sitä tarvitse." Tuohan on vain yksi syy vastustaa. Muita on vielä listaksi asti. Lisäksi on otettava huomioon, että suurin osa ei tarvitse ruotsia siinä määrin kun sen opetteluun käytetään aikaa. On myös huomioitava aikaan käytetty hyötysuhde. Ketä se todellisuudessa hyödyttää, että moni opiskelee ruotsia oppimatta sitä lainkaan. Nyt kai sanot, että eihän kaikki opi kaikkia aineita joka tapauksessa. No, vastaan, että kieli eroaakin muista aineista melkoisesti. Todellinen hyöty kielestä saadaan vasta kun ollaan päästy sille sujuvalle tasolle. Suurin osa ei koskaan saavuta sitä ruotsissa.
Kieliä ei tulisi muutenkaan rinnastaa yleismaailmallisiin aineisiin. Sinun logiikallasi Suomessa voisi aivan yhtä hyvin olla lisäksi pakollinen saksa, ranska ja venäjä, koska jotkut varmasti tarvitsevat niitä ja sitä ei voi tietää etukäteen. Suomessa panostetaan aivan liikaa kielten opiskeluun, siis tuloksiin nähden. Kuinka moni lukiossa esim. englantia, ranskaa ja ruotsia opiskellut oikeasti osaa sujuvaa ranskaa ja ruotsia, aika harva veikkaisiin. Sen sijaan, että yritetään haalia kasaan paljon kieliä monelle tulisi keskittyä englannin lisäksi yhteen, jotkut useampaan jos kielipäätä riittää. Tässä tulee ongelmaksi se, että ruotsi vie monelta tuon toisen vieraan kielen paikan. Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus valita mitä kieltä opiskelee. Toisille se olisi varmasti ruotsi, toisille saksa.
Puhuit peruskoulun ja lukion yleissivistävästä tehtävästä. Kuuluuko siihen automaattisesti ruotsin opiskelu. Siis yleissivistykseen. Minun mielestäni ei. Kielten opiskelu ja kulttuurin tuntemus, suomalaisen, myös suomenruotsalaisen, Suomen historian ovat kaikki tärkeä osa suomalaista yleissivistystä. En silti näkisi, että jokaisen suomenkielisen tulisi opiskella ruotsia koulussa. Kulttuuria voi oppia tuntemaan osaamatta kieltä. Totta kai kieli on toki avainasemassa siinä, mutta näen sen aika absurdina, että peruskoulussa ja lukiossa opiskellaan yhteensä kuuden vuoden ajan ruotsia, jotta päästäisiin sisään tähän kulttuuriin.
Todellinen hyöty kielestä saadaan vasta kun ollaan päästy sille sujuvalle tasolle. Suurin osa ei koskaan saavuta sitä ruotsissa.
En allekirjoita tuota näkemystä. Kielitaidossa on muitakin tasoja kuin täydellisen sujuva. Se, että ymmärtää tekstiä tai puhetta, on vähintään yhtä arvokas taito. Suomessa (ja Ruotsissa) on paljon kylttejä, TV-ohjelmia, lehtiä, nettisivuja tms. ruotsiksi, perustaidolla pärjää monissa yhteyksissä (puhumattakaan tietysti itse ihmisistä)...Se kielten opetuksessa on pielessä, että suomalaiset uskaltavat käyttää kieltä, vasta kun se on erinomaisella tasolla. Opetuksessa pitäisi panostaa enemmän puhumisen sujuvuuteen, ei täydelliseen kielioppiin.
Kieliä ei tulisi muutenkaan rinnastaa yleismaailmallisiin aineisiin. Sinun logiikallasi Suomessa voisi aivan yhtä hyvin olla lisäksi pakollinen saksa, ranska ja venäjä, koska jotkut varmasti tarvitsevat niitä ja sitä ei voi tietää etukäteen.
Niinpä, sen takia tuo argumentti ei mihinkään sovikaan. Logiikka (tai oikeastaan sen komplementti) taisi olla sinun. Algebraesimerkkini oli vain sen huonouden havainnollistus.
Suomessa panostetaan aivan liikaa kielten opiskeluun, siis tuloksiin nähden. Kuinka moni lukiossa esim. englantia, ranskaa ja ruotsia opiskellut oikeasti osaa sujuvaa ranskaa ja ruotsia, aika harva veikkaisiin.
Ei kukaan koulusta juuri valmistunut. Ei koulusta kukaan kieltä erinomaisesti osavana tulekaan. Varsinainen kielitaito tulee sen käytöstä koulun ulkopuolella: työelämässä, vaihdossa, vapaa-ajalla, matkailussa,..., eli on ainakin osittain jokaisen oma valinta.
Sen sijaan, että yritetään haalia kasaan paljon kieliä monelle tulisi keskittyä englannin lisäksi yhteen, jotkut useampaan jos kielipäätä riittää. Tässä tulee ongelmaksi se, että ruotsi vie monelta tuon toisen vieraan kielen paikan. Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus valita mitä kieltä opiskelee. Toisille se olisi varmasti ruotsi, toisille saksa.
Monen kielen pohja on hyvä asia, koska sitten aikuisena on enemmän vaihtoehtoja, ja kieliä voi tarpeen mukaan voi vahventaa. Alusta on aikuisena aika vaikea aloittaa. Minä luin koulussa C-saksan, mutta sen taito on nyt ihan eri tasolla kuin koulussa joskus. Sama pätee englantiini. Mistäs ne tulevat tarpeet lapsena tiedät?
Puhuit peruskoulun ja lukion yleissivistävästä tehtävästä. Kuuluuko siihen automaattisesti ruotsin opiskelu. Siis yleissivistykseen. Minun mielestäni ei. Kielten opiskelu ja kulttuurin tuntemus, suomalaisen, myös suomenruotsalaisen, Suomen historian ovat kaikki tärkeä osa suomalaista yleissivistystä.
Niin ovatkin, mutta ei ruotsia pelkästään sen takia opita.
En silti näkisi, että jokaisen suomenkielisen tulisi opiskella ruotsia koulussa.
Eli, tuloksena olisi ryhmä suomalaisia, jotka eivät ymmärtäisi pätkääkään, mitä suomalaissa TV-ohjelmissa sanotaan, sanomalehdissä lukee, opasteissa lukee, vierustoveri sanoo,...Mitä vieraampi asia, sen helpommin se koetaan uhkana, sen on historia osoittanut.
Suhtaudutko samoin ihmiseen, jonka puheesta et ymmärrä mitään varrattuna siihen, että ymmärrät ainakin osan? Valitettavasti tätä eivät monet tämän palstan kirjoittajista ymmärrä.
Sanoisin, että jos Suomessa tehdään tämä asia eri tavoin kuin muualla, niin Suomi on niitä asiassa edellä.
P.S Mukavaa, että tällä palstalla on asiallisiakin kirjoittajia. Eri mieltä toki voidaan olla.
"P.S Mukavaa, että tällä palstalla on asiallisiakin kirjoittajia. Eri mieltä toki voidaan olla. "
Niin on!
Kaksikielisenä, kaksikielisessä Suomessa elävänä haluan tuohon sujuvuusvaatimukseen todeta että siinä maailmassa missä minä elän on sosiaalisissa tilanteissa täysin normaalia että seurassa saattaa olla sekä suomen- että ruotsinkielisiä henkilöitä, kumpaakin kieltä puhutaan sekä erikseen että yht'aikaa ja yleensä kukin puhuu omaa kieltään ja kaikki kuitenkin ymmärtävät toisiaan. Tällaiset kaksikieliset kommunikaatiotilanteet ovat meille ruotsinkielisille ja suomenkielisille perheenjäsenillemme sekä ystävillemme täysin normaaleja ja jokapäiväisiä.
Joten sujuva ymmärtäiminenkin useimmiten riittää, puolin sekä toisin.
Tätä palstaa on paikoin ikävä lukea, kun ns. ylilyöntejä tulee koko ajan kummaltakin puolelta. Olisi hienoa jos olisi toinen vastaava foorumi, jossa kummatkin ääripäät olisivat poissa, ruotsivihaajat ja ylimieliset junttisuomalaisiksi nimittelijät. En ymmärrä, mikä saa nämä päivästä toiseen jauhamaan sitä samaa.
Sitten "vastaväitteeseeni". Myönnän, että vaatimuksena sujuva kielen taito oli väärin sanottu. Tarkoitin lähinnä sellaista kielen osaamisen tasoa, jossa henkilö kykenee kommunikoimaan ilman suurempia vaikeuksia. Edes sitä tasoa suurin osa suomalaisista ei saavuta ruotsissa. Tällöin ollaan tilanteessa, että ruotsia ei uskalleta puhua, koska pelätään ettei saada sanotuksi omaa asiaa ja samalla että ei ymmärretä mitä toinen osapuoli vastaa. Ja pelko on ihan aiheellista. Kukapa osaisi kieltä, jota ei käytä ja jonka kanssa ei ole tekemisissä. Tiedän, että kaksikielisillä alueilla on helppo hakeutua tilanteisiin, jossa todella pääsee harjoittelemaan ruotsin kieltä. Yksikielisillä alueilla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.
Olet kanssasi samaa mieltä, että kieliä tulisi opettaa nykyistä käytännönläheisemmin. Koulussa se on aivan liian teoreettista ja kielioppipainoitteista. Vanhemmillekin oppilaille voisi soveltaa samaa opetustyyliä, mitä käytetään pienempien lasten kielikylpyluokissa. Käytännön puhetilanteessa kieliopilla ei ole niin väliä, toinen osapuoli huomaa ennemmin tai myöhemmin, että et puhu kyseistä kieltä äidinkielenäsi, joten virheiden tekeminen on luonnollista.
Sanoit, että monen kielen pohja on hyvä. Tällöin tulee juuri tärkeäksi kysymykseksi onko juuri ruotsin oltava yksi niistä. Oppituntien määrä koulussa ja omaehtoinen opiskelu vapaa-ajalla on rajallinen. Kaikkeen ei riitä aika. Mielästäni esim. noin parikymppinen ei vielä ole liian vanhan oppimaan uusia kieliä. Juuri siinä iässä aloitetaan Suomessa korkeakouluopinnot ja tulevaisuuden suunta ammatin suhteen alkaa vähitellen hahmottua. Joku huomaa, että saksasta tai ruotsista olisi hyötyä työllistymisen kannalta ja alkaa opiskella sitä. Opintojen yhteidessä pääsee mahdollisesti vielä vaihtoon maahan, missä ko. kieltä puhutaan. Mielestäni siis erittäin hyvät mahdollisuudet vielä kielen oppimiseen. Se, että sitä kieltä ei nuorena ole koulussa opiskellut ei ole ylitsepääsemätön este.
"Eli, tuloksena olisi ryhmä suomalaisia, jotka eivät ymmärtäisi pätkääkään, mitä suomalaissa TV-ohjelmissa sanotaan, sanomalehdissä lukee, opasteissa lukee, vierustoveri sanoo,"
Mutta näinhän asia juuri on tällä hetkellä monen suomenkielisen kohdalla. Ruotsia ei ole opittua pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta huolimatta. Mikä muuttuisi vapaaehtoisuuden myötä? Kenties moni saisi kyseiset tunnit kulutettu järkevämmin, oppien jotain.
En jaksanut lukea pitkää vuodatustasi, sillä tämä palsta on fanaatikkojen pilaama, puolin ja toisin. Mikään ei liity RKP:n politiikkaan. Yksin syyllisenä vihanlietsontaan liene "suomalaisuuden" liiton entinen puheenjohtaja, natsihenkinen Heikki Tala. Julkaisiinpa lehdistössäkin pari päivää sitten tälle ilmiölle ihan oikea termikin: "Viharikollisuus"! Tala lienee keulahahmona.
Jaksoit silti vastata. Senkö takia et jaksanut lukea, koska tänä palsta on fanaatikkojen pilaama. Mikä syy se on olla lukematta tätä kyseistä tekstiä? Itse en lukeudu niihin. Ei se sen enempää voudatus ollut kuin sinun "asiatekstisi". Lue vaikka.
ei ole oma aineensa. Matikkaa ei voi poistaa.
"Pointtini oli siis se, että ruotsin pakollisuutta vastustetaan sillä perusteella, että kaikki eivät sitä tarvitse. Kyllä, mutta tuolla samalla argumentillä voisi käydä mitä tahansa pakollista ainetta vastaan."
Ei voi, koska muuta aineet eivät perustu tarpeeseen vaan sivistävyyteen.
"Niiden yleissivistävä tehtävä liittyy arvoihin, joista ei kannata tällä palstalla puhua, joten siitä ei sen enempää."
Mielelläni kuulen mikä arvo ruotsin osaamisesas on, mitä ei ole muissa kielissä.
"Niin ovatkin, mutta ei ruotsia pelkästään sen takia opita."
No minkä takia?
"Eli, tuloksena olisi ryhmä suomalaisia, jotka eivät ymmärtäisi pätkääkään, mitä suomalaissa TV-ohjelmissa sanotaan, sanomalehdissä lukee, opasteissa lukee, vierustoveri sanoo,"...
Ei suomenkielisillä ole mitään tarvetta seurata ruotsinkielistä mediaa - ei seurata edes nyt.
"Mitä vieraampi asia, sen helpommin se koetaan uhkana, sen on historia osoittanut."
"Suhtaudutko samoin ihmiseen, jonka puheesta et ymmärrä mitään varrattuna siihen, että ymmärrät ainakin osan? Valitettavasti tätä eivät monet tämän palstan kirjoittajista ymmärrä."
Höpö höpö. Pakkoruotsi luo vihaa ruotsinkielisiä kohtaan. Enemmin Suomeen ulkomaalaisia kuin suomenruotsalaisia.
Osaat erinomaisesti suomea ja englantia, sekä suullisesti että kirjallisesti
-Muu kielitaito, kuten venäjän kielen taito, katsotaan eduksi, sillä yritys toimii globaalisti
------
Lisäksi valittavalta edellytetään hyvää venäjän kielen kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
----------
Hakijalta odotamme: Tehtävä edellyttää hyvää työhallinnon palvelujen sekä työ- ja elinkeinotoimiston tehtävien tuntemusta sekä mielellään kokemusta työvoimaneuvojan työstä, yleistietoa työlainsäädännöstä ja hyviä tietotekniikan käyttövalmiuksia. Asiakaspalvelun kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen kielen kirjallinen ja suullisen taito. Lisäksi toivomme sujuvaa englannin kielen taitoa. Arvostamme myös muuta kielitaitoa kuten hyvää ruotsin tai venäjän kielen taitoa sekä soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Sujuvan puhelinpalvelun ohella tehtävä edellyttää myös paineensietokykyä.
------------
Aiempaa kokemusta huolinnasta
- Perustietämystä tullimenettelyistä ja ulkomaankaupan asiakirjojen tuntemusta
- Positiivista ja asiakaspalveluhenkistä asennetta
- Oma-aloitteisuutta ja joustavuutta
- Iloista ilmettä ja toimintakykyä kiireen keskellä
- Sujuvaa englanninkielen kirjallista ja suullista hallintaa
- Numerotarkkuutta, täsmällisyyttä ja yleisimpien atk-ohjelmien hallintaa
Venäjän kielitaito luetaan hakijan ehdottomaksi eduksi.
----------
Erinomaiset atk-taidot, hyvä englannin ja venäjän kielen taito sekä
julkishallinnon ja yhteiskunnallisten asioiden tuntemus ovat edellytyksiä tehtävän hoitamiselle.
Lisäksi valinnassa luetaan eduksi ruotsin ja muu kielitaito.
----------------------
Edellytetään sujuvaa suullista ja kirjallista viestintätaitoa suomen, venäjän sekä englannin kielillä. Matkailualan kokemus katsotaan eduksi.
-----------------
candicom Oy etsii luotettavaa, fiksua ja ahkeraa myyntijohtajaa.
Tehtävän hoito edellyttää hyvää ATK ja Excel -osaamista, sekä kokemusta niiden käytöstä.
Kielivaatimuksina erinomainen suomen kielen taito sekä hyvä venäjän kielen taito.
-------------------
Suomen lisäksi ruotsin, englannin ja mahdollisesta venäjän kielitaidosta on hyötyä.
----------------
Edellytetään aikaisempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä ja voimassa olevaa hygieniapassia.
Suomen kielen taidon lisäksi hakijalla tulee olla hyvä englannin kielen taito. Em. kielitaidon lisäksi venäjän kielen taito on hakijalle eduksi.
---------------------
Ruotsi on "eduksi", mutta niin on venäjäkin ja muu kielitaito, joten se siitä hehkutuksesta.
Ei ole perustetta kaikkien pakkoruotsittamiselle..
Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut väheksyä venäjää ymu. kieliä Ruotsi on kuintenkin leimattu tällä palstalla työelämässä täysin tarpeettomaksi, ja näytin vain, että ei se noin mene.
Ns. pakkoruotsiin ei avaukseni liittynyt, eikä hyödyllisyyden määrä sitä varsinaisesti perustelekaan. Lisäplussaa vaan.
Siksi ruotsia kun Suomessa on ruotsinkielisiä asiakkaita. Ruotsin kieli on ylimääräinen kulu yritykselle. Mikäli Suomessa ruotsinkieliset yht´äkkiä alkaisivat puhumaan vain suomea, niin yritysten tulos paranisi, koska ruotsiin ei tarvitsisi satsata (myös valtion talous). Englannin merkitys on hieman toinen.
Lienet katsellut työpaikkailmoituksia kaksikielisellä alueella.
ilmoituksia ilman mitään aluerajoituksia. Eipä tullut edes mieleen...
Huomaan, että et ole elinkeinoelämän palveluksessa ollut päivääkään, puhumattakaan vientiteollisuudesta......Työttömyyskortisto, veronmaksajien elättien kotipaikka, on sitten asia erikseen. Olet täysin pihalla! Mitä muuta fennolta voi odottaa......Annapas nyt edes yksi esimerkki: Minkä vientiyrityksen (siis niiden yritysten, jotka tuovat Suomeen tulovirtaa ja hyvinvointia) ainoana kielenä on suomi. Anna nyt meille edes yksi esimerkki!! Lienee liikaa vaadittua "fenno nerolta"!!!! Siis yksi, ainoa, esimerkki onko liikaa vaadittua??
Kyse on pakkoruotsin tarpeettomuudesta suomessa. Toki te svekot mielellänne laajennatte aihepiiriä, että itse peruskysymys sumentuisi turhan höpinän alle.
Siis, pakkoruotsi on saava pois suomesta.
on suomenkielisille tarpeeton, koska meillä on ruotsin osaajat valmiina.
puhuvat täällä suomea, sitten menevät asukkaaksi johonkin yritykseen, puhuvatkin sillä ruotsia ja sitten tulevat tänne selittämään, että ruotsia tarvitaan työpaikoissa ja ajavat pakkoruotsia.
Tyhmiä kusipäitä nämä ruotsinkieliset.
asiakkaaksi, ei asukkaaksi.
"Huomaan, että et ole elinkeinoelämän palveluksessa ollut päivääkään, puhumattakaan vientiteollisuudesta......Työttömyyskortisto, veronmaksajien elättien kotipaikka, on sitten asia erikseen."
Olen jopa toiminut yksityisyrittäjänä. Nykyään olen töissä firmassa jolla on vientiä ja tuotantolaitoksia useassa maassa.
"..Annapas nyt edes yksi esimerkki: Minkä vientiyrityksen (siis niiden yritysten, jotka tuovat Suomeen tulovirtaa ja hyvinvointia) ainoana kielenä on suomi. Anna nyt meille edes yksi esimerkki!! Lienee liikaa vaadittua "fenno nerolta"!!!! Siis yksi, ainoa, esimerkki onko liikaa vaadittua??"
Outo kysymys. Tietenkin kielitaitoa vaaditaan vientiyrityksissä, mutta ei ruotsia siinä määrin kuin nettisvekot antavat ymmärtää. Sisämarkkinoilla ruotsia tarvitaan ruotsinkielisten palvelemiseen ja siinä mielessä ruotsi on pelkkä rasite kansantaloudelle. Ketjun aloittaja mainitsi vakuutusyhtiö Tapiolan ja sielläkin varmaan nähtiin ruotsin kielen taito eduksi johtuen mahdollisista ruotsia solkkaavista asiakkaista.
Chaplin eräässä filmissä esitti ikkunankorjaajaa. Chaplinilla oli apupoika, joka kivellä rikkoi ikkunoita ja äijä tuli perässä myyden palveluaan. Bruttokansantuote saattoi kyllä kyseisestä toiminnasta kasvaa, mutta kansantalous silti kärsi. Suomessa kaksikielisyyden rikkaus on jotain vastaavaa. Tarvitaan ylimääräisiä toimintoja ruotsinkielestä johtuen ja se syö kansantaloutta.
ei tietenkään käytännössä tarvita ruotsia. Ketä varten ruotsia muka tarvittaisiin? Ruotsin taitoa vaaditaan, koska sitä voidaan vaatia pakkoruotsin ansiosta. Vaatimus on myös suomenkielisten syrjimisen muoto, koska vaatimus ei perustu todelliseen tarpeeseen. Mutta sveko on niin tyhmä, ettei osaa kuin lukea.