ole sovellettu sen vihan kitkemiseksi koska se on tainnut olla suomenruotsalaista.
Eduskunnan tiistaista ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista. Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.
Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.
Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/perussuomalaisten-oinonen-itketti-thorsia-karjalaiskysymyksellä/364644
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/2/18/d23689.php
Eduskunnan tiistaista ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista. Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.
Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.
Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/perussuomalaisten-oinonen-itketti-thorsia-karjalaiskysymyksellä/364644
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/2/18/d23689.php
Vastaukset 1
Vanhimmat
Svensk vakt-lehdestä mutta perusasia pätee, että on suomenruotsalaisen "viharikoksesta" kysymys.
"Tämän päivän Hufvudstadsbladetissa kerrotaan, että Oinosen siteeraus on peräisin Svensk vakt -lehdestä, joka julkaistiin vain kerran vuonna 1940. Lehden mukaan artikkeli löytyy mikrofilmiltä kansalliskirjastosta."