Aivotutkija Taylorin kertomus muistuttaa monia dokumentoituja kuolemanrajakokemuksia sekä sitä miten monet tajuntaansa laajentaneet mystikot kokevat elämää, joka on kaikkialla ja kaikessa. Tosin terveellä on kyky käyttää molempia aivopuoliskoja. Taylorilla aivohalvaus muodostui tieksi. Noin 7 minuutin kohdalla hän alkaa kertoa kokemuksestaan.
http://www.ted.com/talks/lang/fin/jill_bolte_taylor_s_powerful_stroke_of_insight.html
Kyse on mielestäni lähinnä siitä miten käyttää aivojansa, eli kuinka suuren painoarvon antaa luokittelevalle ja erittelevälle mielelle. Erittelevä mieli saa aikaan myös sen, että ihminen voi kokea olevansa erossa kokonaisuudesta ja yksinäinen. Luonnollinen tila on mielestäni olla yhteydessä elämään.
http://www.ted.com/talks/lang/fin/jill_bolte_taylor_s_powerful_stroke_of_insight.html
Kyse on mielestäni lähinnä siitä miten käyttää aivojansa, eli kuinka suuren painoarvon antaa luokittelevalle ja erittelevälle mielelle. Erittelevä mieli saa aikaan myös sen, että ihminen voi kokea olevansa erossa kokonaisuudesta ja yksinäinen. Luonnollinen tila on mielestäni olla yhteydessä elämään.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Ei aivoja --> ei kokemista, siinäkö se mielestäsi on kaikessa karuudessaan?
Mielestäni idea siitä että Tietoisuus tarvitsee aina "koneiston" voidakseen tiedostaa ja tiedostua on melko yksipuolisen materialistinen. Materialismissa ali-arvioidaan Elämän tajullistumiskykyä ja myös Tajullisuuden olemusta. Itseisarvoksi materialistisessa'moninaisuudessa nousevat juuri sopivat mixaukset osasista korostaen näin erillisyyden eli osasten olemusta Kokonaisuuden sijaan.
Se hetki josta aine ja siten aika alkoi on taustamme. Me olemme tähti-ainesta alku-laadutukseltamme, jokaisessa solussamme on tämän kaikkeuden kosketus ja sen yhteyden erillisyydessämme voimme kokea. Me emme ole siis mielestäni tältä tietoiselta olemukseltamme vielä "Jumalaa", koska "Jumala"[tai miksi tuota Tuntematonta kutsuisi] on aineen ja siten ajan ulottumattomissa.
" Ei aivoja --> ei kokemista, siinäkö se mielestäsi on kaikessa karuudessaan? "
Idea on aivojen virittämisessä. Jonkinlainen yleiskuva hengestä saadaan blokkaamalla erittelevää kognitiota pois. Parempi kuva syntyy aivopuoliskojen saattamisella yhteistoimintaan. Aivot eivät tuota psykologista tuntumaa maailmasta vaan niden läpi suodattuu todellisuus hienojakoisemmilta tasoilta käsin. Kun aivot on viritetty niin hienojakoisemmat taajuudet pääsevät tietoiseen tajuntaan.
Aivojen ja koko olemuksen virittämisellä saadaan yhteyttä parannettua.
Kaikilla tasoilla tarvitaan tietoisuuden luomiseksi koneisto. Nirvanassakin on aivot ihmisellä, nirvaaniset sellaiset. Siellä missä ei ole materiaa ei ole tietoisuuttakaan. Materia on henkeä ja henki materiaa; sama sana buddhalaisten ydinsutrassa on: "muoto on tyhjyyttä ja itse tyhjyys on muotoa; tyhjyys ei eroa muodosta, muoto ei eroa tyhjyydestä". Tällä sanonnalla pyritään ilmaisemaan konkreettinen totuus hengen ja materian ykseydestä ja samalla näennäisen ristiriidan kautta avaamaan ei-dualista holistisempaa näkökulmaa.
Olen täydellisesti eri mieltä: Olemme jumalaa tässä ja nyt. Jumalakin kehittyy.
(Luonnollisesti olen samalla aina täysin samaa mieltä kaikkien mahdollisten mielipiteiden kanssa koska ihminen ei ole erossa yhdestäkään toisesta. "Toista ihmistä" ei ole olemassa todellisuudessa. On vain yksi erottamaton kokonaisuus)
tuossa videossa oli aivan oikeansuuntaista asiaa,sillä vasen puolisko toimii menneisyydessä, ehdollistumansa kautta, ja oikea nykyhetkessä joka on ajaton
Kun oikea puolisko reagoi nykyhetkessä, niin vasemman puolen ehdollistuma muuttaa sen menneisyydeksi, joten ihminen ei elä nykyhetkessä, joka on ajaton, vaan menneisyydessä joka on aikaa.
Kun tuo ehdollistuma, joka on ihmisen itsensä luomaa aikaa, joka ilmenee, joksikin tulemisena, ja ajatusten jatkuvana virtana,ymmärretään perusteellisesti, niin se voi päättyä, ja ajatus vapautuu menneisyyden kahleesta
sekä alkaa toimia, mielensä perustasta käsin joka on ajaton
" Itseisarvoksi materialistisessa'moninaisuudessa nousevat juuri sopivat mixaukset osasista korostaen näin erillisyyden eli osasten olemusta Kokonaisuuden sijaan. "
Näkisin että olemme saman Kokonaisuuden puhuvia päitä (radiovastaanottimia) ja tarkastelemme asiaa eri näkökulmista, jotta voimme ihmiskuntana näkökulmistamme tehdä synteesin ja näin ymmärtää moninaisuuden olevan ykseyttä.
Näkisin että polaariteettipareissa
1. moninaisuus - ykseys ja ( vasen aivopuolisko edustaa moninaisuutta, oikea ykseyttä )
2. materia - henki ( vasen ap. edustaa "erittelevää" materiaa, oikea ap. "yhdistettyä" materiaa )
on minusta mielenkiintoista pohdinnan aiheita. Voidaanko ne nähdä yhtenä? Hengen tai paremmin sanottuna "ykseydessä olevan" materian näkisin läsnäolona, joka ei kykene kokemaan menneisyyttä tai tulevaisuutta. "Eristetty" materia sen sijaan pyrkii suuntaamaan huomionsa menneisyyteen ja tulevaisuuteen pois henki-läsnäolosta. Tästä eristyneestä materiasta näkisin tuon kuuluisan erottelevan ajattelijan syntyneen.
//Hengen tai paremmin sanottuna "ykseydessä olevan" materian näkisin läsnäolona, joka ei kykene kokemaan menneisyyttä tai tulevaisuutta. "Eristetty" materia sen sijaan pyrkii suuntaamaan huomionsa menneisyyteen ja tulevaisuuteen pois henki-läsnäolosta. Tästä eristyneestä materiasta näkisin tuon kuuluisan erottelevan ajattelijan syntyneen.//
- Jepu.
Kronologia on poikkeama Ajatuksettomasta'Tilattomasta'Ajattomuudesta siksi ihminen ei sitä edes tavoittele. Siellä tilattomuudessa "olematta, aineetta, ajatta ja a j a t u k s e t t a" kuvittelisin hiljaisuudessa[mediaatio] aistimani -Elämän- olevan.
Kysymys; "Jumala vai jumala ja yhteys kumpaan" liittyy ensimmäiseen erilliseen alku-ajatukseen joka "fiksusti" a j a t t e l u n sivu-tuotteena johdatti kronologisen kronoksen ja pistemäisen kairoksen eron esiin saaden aikaan kumulatiivisesti lisääntyviä erillisiä ajatuksia eli tekoja mm. materian mahdottomuuden[Aine ei ole itseisarvo, atomit ovat tendenssejä, kiinteintä aineessa on teoriat aineesta --->o l e 'mme' ajatuksessa].
Vaikuttaa intuitioisesti että --> Eka-Erillinen_ajatus on salakavalasti joutunut omaan "pyydykseensä".
"Sanan tuleminen lihakseksi" ensimmäisestä sofimaisesta ajatus-poikkeamasta Kokonaisuuden Kaikesta hävitti selvästi erillisyyden'moninaisuudessa--> Kaikkitietävyyden, Kaikkivaltiuden jne, siis vammautti osaset.
Eka-Erillinen_ajatus rikkoi ensin röyhkeästi balanssin ja aiheutti o s a s'tumalla Gnosiksen, Rakkauden, Yhteyden "you name it"-katoamisen, joka luonnollisesti heti tuosta "minä olen tilasta"-lähtien on vaivalloisesti kärsimyksien ym. erillisyyden tuoman helvetillisyyksien saattelmana kokoontumassa takaisin Yhdeksi Elämäksi.
Jumala ja Absoluutti [= tuntematon], ne ovat vinkkejä tilanteen hahmottamiseksi. Planeetallamme ei liene mahdollisuuksia saada tietoa/kokemusta Absoluutista, koska se on Nirvanan takaisiakin planeetalla tunnettuja tilattomia alueita käsittämättömämpi-tuntemattomampi. Planeettalogos on suurin entiteetti johon ihmisellä on edes teoreettisia mahdollisuuksia miljardien vuosien valaistumisten ja tajunnanlaajentumisten myötä [saamieni vinkkien mukaan tällä hetkellä]. Tämä olkoon Jumala, kaukana todellisesta Absoluutista josta kaikki alkujaan virrannut. Tämä Jumala (luonnollisesti Jeesusta ja Gautama Buddhaa ja muita mestareita tiedostavampi) ei käsitä Absoluutísta kenties mitään. Joten emme mekään.
Läsnäolevassa myötätuntoisessa ajatuksettomassa tarkkailevassa hiljaisuudessa voimme tavoittaa oman henkisen entiteettimme. Joku vaivattomasti, joku vaivalla. Tämä henkinen entiteettimme on kaukana kaukana mainittujen mestareiden tajunnallisesta kyvystä, jotka ovat kaukana kaukana planeettamme sisimmän henkisen kapasiteetin alapuolella; tämä taas kaukana Absoluutista. Ykseyskokemus päällimmäisenä henkisellä entiteetillämme. Synteesi ja turhan massallisuuden poiserottaminen on kaksi sen ymmärtämää menetelmää.
Ajatuksen kautta lankesimme n. 108 miljoonaa vuotta sitten suurena ajatusmassana; osa aikaisemmin, osa myöhemmin. Ajatuksen kautta on mahdollisuus muodostaa tajunnallisia yhteensulautumia, jotka loppuun saatettuina yhdistävät ihmisen ajatuksellis-tunteellis-hermostolliset osaset yhdeksi organisoiduksi yhteenhiileenpuhaltavaksi-harmonisoiduksi-positivisoiduksi kimpuksi, jolloin henkisen entiteettimme ymmärrys ykseydestä ilmentyy fyysiseen olemukseen. Ykseysymmärryksiä on montaa laatua, ja laadukkain on Planeettalogoksellamme, jossa me olemme ja liikumme. Tämä on korkein Taivaallinen Isä, minkä nykyihminen vaikka olisi mestari, voi ymmärtää.
Näin olen myös "aavistanut".
..että voimme mahdollisesti valita tulevamme planeetaksi kun kasvamme about 100 miljardia vuotta. ;-)
..Gustav Holst "Jupiter". Minusta Holst on onnistunut tässä luomaan oikeansävyisen iloisenrauhallisen ja laajentavan fiilingin.
http://www.youtube.com/watch?v=Nz0b4STz1lo&feature=related
Kaunista musiikkia, kiitos. :)
Meille avaruusmiehille.
http://www.youtube.com/watch?v=Nayt_UvioAw&feature=channel
Hauska :-)
kun materia, aivot on kytketty pois toiminnasta. Joka on esteenä tuon "hienojakoisemman" toiminnalle
Tuo "hinojakoinen on Henki-sielu ruumis, jossa on todellinen elämä ja sen tietoisuus. Näin se on.
Vaikka muuta väittäisitte.
Olen vaihteeksi ollut stressaantunut. Heräsin viime yönä puhelimen herätyskellon pirinään päässäni. Aivan sama ääni kuin oikessa puhelimessa, joka on vieressäni, kun nukun. Ihmeellinen juttu, että aivot toimivat tuolla tavoin, vaikka minulla ei edes ollut aamulla mitään tähdellistä toimitettavaa. Eikä tämä ollut ensimmäinen sisäsyntyinen pirinäherätykseni. Erilainen herätys oli viime viikolla, kun heräsin buddhalaisten lauluun. Tiedät sen Tiibetin buddhalaisten "rauuuuuuuuu"-tyyppisen äänen. Hienolta se kuulosti, mutta mieluummin tuota kuulisi ulkopuoleltaan :D. Vai oliko tuokin jokin hetki jossain muualla -tuokio? Olen nimittäin tullut tavallista herkemmäksi. Olen esimerkiksi yhtäkkiä havainnut, että se ja se ajattelee nyt minua - ja niin sitten on ollutkin. Jollakin tavalla me olemme yhteydessä toisiimme. Ruumiimme eivät suinkaan ole mitään erillisiä saaria, joihin pitää matkata veneellä, ts. kielen avulla.
Buddhalaisten laulu on tuttua. :) Voi olla että olet ollut yöllä jonkun buddhalaisen yhteisön auran inspiroimana. Muistan myös öiltä opettavaisia unia. Yhden kerran kun tarkistin kysymällä että mitä tässä nyt sitten ollaan tekemässä, niin vastaus oli: "opiskelijoiden tietoisuudet opettavat toisiaan". Opiskelimme ryhmätyön tapaista. Sinänsä hauska vastaus ja unihan oli ollut miellyttävä ja sangen informatiivinen.
Onko tuttu ?
http://www.youtube.com/watch?v=9LAMqPK5wFM&feature=player_embedded#
.
Samankaltaisuuksien etsiminen uskonnoista on tuttua. Jo hindumystikko Ramakrishna 1800-luvulla harjoitti
- kristinuskoa
- islamia sekä
- hindulaisuutta.
Ramakrishna sanoo että kaikki mainitut kolme uskontoa johtavat saman Jumalan luokse. Krishnaliikkeen opettaja Prabhupada mainitsee teksteissään yksiselitteisesti, että Krishna on Kristus. Teosofisista varhaisista teksteistä on luettavissa, että Maitreya-Buddha on Kristus.
Creme on laittanut yhteen pakettiin jo kauan tiedetyn asian. Ranskan epäonnistuneen vallankumouksen jalot periaatteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo siirrettiin syntyneen USA:n perustuslakiin, joka ilmentää näitä samoja muinaisia tosiasioita. Abraham Lincoln oli boddhisattva, joka ymmärsi nykyajalle sopivan hallintorakenteen muodon: liittovaltion. Samaiselta veljeyden pohjalta on syntymässä Euroopan Liittovaltio, jota vielä sanotaan EU:ksi. Suomi on varsinaisen demokratian saralla mallimaa tällä hetkellä.
Ruoka ja juoma tullaan jakamaan tasaisesti koko maapallon väestölle. Turha kansallistunne tulee myöskin vähenemään, jolloin ei ole aihetta alueiden omimiselle ja sitä kautta sodan syyt poistuvat. Monikulttuurisuus, uusi liittovaltiomuoto, kansojen ja uskontojen sekoittuminen/muuntuminen sekä ekumenia myötävaikuttavat kansallisten ja rodullisten ennakkoluulojen häipymiseen ja rauhantilan ulkoiseen ilmentymiseen.
Kirjoitit ihan sen, minkä Raamattu ennustaa: "Nyt on rauha, ei hätää mitään, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio."
Maailma on menossa kohti rauhaa, mutta valesellaista. Kun Jeesus sanoo että vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, älkää uskoko heitä, sinä sanot, että uskokaa näihin valekristuksiin.
Ihminen ei pysyvää rauhaa tänne saa muodostettua, se on ollut kristittyjen tiedossa jo pari tuhatta vuotta. Vain Jeesus tuo rauhan maailmaan.
Tuli mieleen tässä yhteydessä muutama Abe Lincolnin lausahdus:
" En pidä tuosta miehestä. Minun pitää opetella tuntemaan hänet paremmin. "
---> tähän lauseeseen sisältyy syvällinen oivallus ihmissuhteiden muuntamiseksi myönteisiksi.
" Kun pärjään hyvin, minusta tuntuu hyvältä. Kun pärjään huonosti, minusta tuntuu pahalta. Se on uskontoni. "
----> ei hassumpi uskonto Abella. :)
" Mikä tahansa oletkin, ole hyvä sellainen. "
----> Tämä voisi soveltua mielestäni eri uskontojen harjoittajille. Kun on todella tehnyt parhaansa missä tahansa asiassa niin on kokenut asian. Kaiken asiasta koettuaan voi siirtyä seuraavaan kohteeseen.
Otan tähän pari lainausta Huxleyn klassikosta Tajunnan ovet (& Taivas ja helvetti).
Huxley esseissään samoja päätelmiä, joihin varsinkin kuolemarajakokeneet ovat päätyneet. Tajunnan ovissa Huxley siis nauttii meskaliinia ja käy läpi kokemustaan, erittelee ja pohtii.
Sivulta 34 (vuoden 2009 painos).
”Pohtiessani sittemmin omia kokemuksiani huomasin olevani samaa mieltä arvostetun Cambridgen filosofin, tohtori C. D. Broadin kanssa siitä, että ’edistyäksemme meidän pitäisi koettaa tähänastista paljon vakavammin muodostaa sellaista teoriaa, jonka kehittelyn Bergson aloitti yhdistäessään toisiinsa muistin ja aistihavainnot. Oletus on, että aivojen, hermojärjestelmän ja aistielinten toiminta on pikemminkin eliminoivaa kuin tuottavaa. Jokainen pystyy joka hetki muistamaan kaiken, mitä hänelle on milloinkaan tapahtunut, ja havaitsemaan kaiken, mitä universumin jokaisessa kolkassa tapahtuu. Aivojen ja hermoston toimintaperiaatteena on suojella meitä hyödyttömän ja epäolennaisen tiedon musertavalta ja hämmentävältä vyöryltä sulkemalla pois suurimman osan siitä, mitä muutoin havaitsisimme tai muistaisimme jokaisena hetkenä, ja jättämällä käyttöömme ainoastaan sen hyvin pienen ja erityisen tietovalikoiman, josta todennäköisesti on käytännöllistä hyötyä.’ Tällaisen teorian mukaan jokaisella meistä on mahdollisuus olla vapaa yleismieli.”
Tuohan on melkeinpä puhdasta joogafilosofiaa, jota länsimaailma ei valitettavasti tunne juuri ollenkaan - tai massat eivät tunne. Kuka filosofi on oikeastaan paneutunut kunnolla kuolemarajatapauksiin ja parapsykologiaan kaiken kielifilosofian, tietoteorian jne. ohella? Ihmettelen, jos sellaisia ei ala tulla. Joogan mukaan - olen törmännyt siihen Yoganandan elämäkerrassa ja Haichin Initiaatiossa - ihminen ei koe suurta todellisuutta, ennen kuin hänen hermostonsa on saavuttanut tietyn vahvuuden; jos todellisuus tulisi kerralla tietoisuuteen, ihmisen hermosto kärähtäisi ja parhaassa tapauksessa sielu pääsisi ruumiista pois, sillä olisihan ikävää, jos ihmisraunio jäisi eloon. Yksi suosikkisitaateistani onkin Lovecraftin nimissä kulkeva "true understanding of the universe would drive us mad", todellinen ymmärrys universumista tekisi meidät hulluiksi.
Samalta sivulta:
”- - Jotta selviäisimme biologisesti, vapaan yleismielen hallitseman tiedon on kuljettava aivojen ja hermojärjestelmän varoventtiilin läpi. Se, mitä toisesta päästä tulee ulos, on enää pelkkä viheliäinen noro tietoisuutta, mutta se auttaa meitä pysyttelemään hengissä tämän nimenomaisen planeetan pinnalla.”
Auttaa pysymään hengissä, kuten laittamastasi videostakin käy ilmi. Nainen oli täysin todellisuuden lumossa, tämä "viheliäinen noro tietoisuutta" sai ja luonnollisesti jäikin sivuun merkityksettömänä seikkana. Niin, miksi me yleensä pysymme hengissä, ja miten meidän tulisi järjestää elämämme vapaan yleismielen mukaan?
Mielenkiintoisiin havaintoihisi törmäsin kun palasin Itä-Suomesta. Hyvää Joulunaikaa vain.
Tunnen yhden akateemisen filosofin joka on perehtynyt nyt sangen suosittuun Jungiin ja hänen kuolemanrajatapaukseensa. Junghan sai sydänkohtauksen ja koki "mystiset häät", unio mystican. Hänen tietoisuus läpäisi sekavan unitilan missä ihminen on nukkuessaan [ lisäykseni: ihminen on unessa monesti myös päivällä ja sitä sanotaan päivätajunnaksi ] ja kohosi/selkiytyi arkkityyppien maailmaan, missä hän kohtasi erinäisiä jumalhahmoja ja sulautuikin niihin. Siitä sai alkunsa psykoanalyysin jungilainen arkkityyppiteoria. Siihen Jung haki aineksia myös tiibetiläisestä kuolleiden kirjasta. Kyllä tiedemaailma tuntee kuolemanrajataukset mutta niihin on tietääkseni Suomessa korkeintaan viitattu. Varsinaista filosofista teoriaa niiden pohjalta ei ole koetettu kehittää toistaiseksi. Ehkä aihe koetaan uskonnonfilosofiseksi siinä määrin, etteivät "kovat" filosofit ole rohjenneet aiheeseen suuremmin puuttua.
Osatodellisuus mikä koetaan esim. odottamattomissa rajummissa kundaliinikokemuksissa on varmaan ihmisille sen verran laajentava, että niissäkin riittää sulattamista. Tällainen sai kohtaloni muuntumaan aikoinaan, ja paradoksaalisesti vasta kokemuksen jälkeen aloin tiettyjä henkisiä harjoituksia tekemään että sain kestävyyttä elää normaalia elämää. Jumalan rukoilemisella on vaikutus, sillä Todellisuus totisesti vastasi rukoukseen, mutta en olisi voinut silloin näin rajua muutosta edes kuvitella! Siksi sanon, että jos ihmiset tietäisivät mikä on edes osatodellisuus niin he kirkuen karkaisivat pois. Osakin todellisuudesta on niin autuaallinen mutta samalla niin "kauhistuttavan" tyhjentävä, etteivät ajatuksetkaan päässä helposti pysy vaan ne lentävät pois - tyhjyys tuo ihmeellinen ekstaasi jää jäljelle.
Joogalla voi vahvistaa hermostoa jälkikäteenkin ja vakiinnuttaa kokemusta/koettelemusta. Koettelemushan se on ihmiselle, ei pelkästään siunaus, joka ei sellaisesta mitään etukäteen tiedä. Kun kokemuksista vähitellen on palautunut ja hermosto toipunut, niin maailma on täysin uusi. Ennen palautumista on joutunut valtavasti tekemään työtä voidakseen toimia - ulkonaisesti - niin kuin muutkin. Lopussa seisoo kuitenkin kiitos, ja se lienee pääasia. Kaikki mikä ei tapa se vahvistaa, kun siitä ylös taas nousee. Tällainen kun eteen äkkiarvaamatta tulee niin se pakottaa opettelemaan hallitsemaan kehon energiasysteemit, sillä muuta vaihtoehtoa ei käytännössä ole. Se pyyhki entiset ajatustapani pois, koska ne olisivat esteenä luonnon energian vapaalle virralle. Jotain samaa on kokenut tuo oikean aivopuoliskon markkinanainen videolla. Tunnistin siitä samankaltaisuuden hänen energiaselostuksistaan ja kuvailustaan; tosin tie "auvoisuuteen" oli hänellä erilainen. Se on myös maailman kärsimyksen näkemistä selkeämmin kuin ennen, mutta sitä ei tarvitse ottaa sisäänsä jos ei tahdo.
Olen samaa mieltä Lovecraftin kanssa. Hiljaa ja hissukseen, askel askeleelta on parempi kuin täyslaidallinen "rukousvastausta", jonka seurauksena normaaliin elämään palautuminen ehkä kestäisi vuosia.. Tosin sitä voi saada mitä tilaa, ja ehkäpä Todellisuus vastaa "täyslaidallisellakin" jos näkee että onnistumisen mahdollisuus on siinä ja siinä olemassa..
Käsitän niin että koska jäin henkiin kokemuksestani niin tehtäväni on osaltaan kertoa että laajentuminen on mahdollista jopa rukouksenkin kautta. Sillä hetkellä muistini alkoi ulottumaan aikaan ennen syntymää ja tulevaisuuteen samanaikaisesti, tosin konkreettisen ajattelun kautta en kykene siihen. Se on muutta muistia kuin raskaasta ajattelusta peräisin olevaa. Jotain joka tulee tietovarastosta tarvittaessa lennosta suoraan näppäimistölle. Ei tarvita joogatekniikoita, koska itse en niitä silloin käyttänyt.
Kun olen miettinyt että mihin tätä käyttää, niin aina tulee sisältä sama ehdoton vastaus: palvelu. Yleismieli on siinä mielessä "vapaa", että se on "vapaa" vain yhteen asiaan - palveluun. Muu johtaa alaspäin johtavalle tielle. Palvelua tavalla tai toisella, se on universumin perimmäistä rakennetta ja siinä on tulevaisuus. Todellisuus - vaikkakin osakäsitettynä - johtuen hermoston ja tietoisuuden luonnollisesta rajoitteesta on hyvin hyvin yksinkertainen periaatteeltaan. Kun hyväksytään muuttumisen ja laajentumisen/kasvun periaate ja optimistisuus on vallalla niin kehitys menee mielestäni lähes luonnostaan oikeaan suuntaan.
Ykseys on päämäärä kollektiivisaavutuksena ja ihmiskuntana, ja myös yksittäisenä ihmisenä, siinä Todellisuus pähkinänkuoressa tällä vajavaisella tasolla käsitettynä. Yhdellä ihmisellä ei ole itseisarvollista virkaa universumissa havaintoni mukaan. Sen sijaan Kokonaisuus on tärkeä ja koko systeemin hyvinvointi. "Koko systeemi" voi olla aluksi joku pieni ryhmä, vaikka ystävykset, lopulta laajentuen asteittain äärettömyyksiin saakka. Todellisuudessa koko systeemi on kaikki luonnonkunnat yhdessä ja tuntemattomat siihen päälle. Ihminen on vain yksi kehitettävä muiden mukana.
Tietoisuuden evoluutiotahan ihminen nähdäkseni kokee ja biologia luineen nahkoineen laahaa jossain jäljessä. Onneksi hermosto on uskomattoman mukautuvainen ja joustavaa ainetta.
kommentistasi.
[Q]Varsinaista filosofista teoriaa niiden pohjalta ei ole koetettu kehittää toistaiseksi. Ehkä aihe koetaan uskonnonfilosofiseksi siinä määrin, etteivät "kovat" filosofit ole rohjenneet aiheeseen suuremmin puuttua.[/q]
Tietysti noissa on sekin puoli, mutta kaikkien tärkein seikka on mieltä koskeva arvoitus. Mind-body-ongelma on edelleen ratkaisematta. Joku lääkäri - olikohan kirurgi - on lähtenyt kehittämään kvanttitietoisuusmallia. Eihän filosofia ole kiinni professuurista. Kuka tahansa voi olla filosofi. Pätevyys kuitenkin tulee, kun tunnetaan tarpeeksi vallitsevia teorioita; pyörää ei tarvitse keksiä vahingossa uudelleen. Moderni fysiikka ja kemia ovat varmasti jokaiselle metafysiikkaa ja mielenfilosofiaa pohtivalle filosofille välttämättömiä. Schopenhauerkin, helppotajuinen filosofi, jolla ei ollut luonnontieteellistä koulutusta, otti ahnaasti selvää luonnontieteistä. Olen varma, että tieteiden hallitseminen antaa hyvän pohjan myös näiden rajakokemusten tutkimiselle, kunhan vaan uskaltaa olla avoin eikä pitää väkisin kiinni materialistisesta paradigmasta (siihen nykytiede tietysti perustuu).
[q]Osatodellisuus mikä koetaan esim. odottamattomissa rajummissa kundaliinikokemuksissa on varmaan ihmisille sen verran laajentava, että niissäkin riittää sulattamista. Tällainen sai kohtaloni muuntumaan aikoinaan, ja paradoksaalisesti vasta kokemuksen jälkeen aloin tiettyjä henkisiä harjoituksia tekemään että sain kestävyyttä elää normaalia elämää.[/q]
Pitää paikkansa. Ihmiset harvoin pysähtyvät miettimään, m i k s i tuo ja tuo uskoo noin! Mikä on ajanut hänen uskomaan tuohon? Mitkä psykologiset lainalaisuudet ovat muovanneet hänestä tuollaisen? Mikä on uskonnollinen kokemus? Mitä silloin tapahtuu? Mehän uskomme jälleensyntymiseen. Minä en ole päätellyt sitä, joskin se on näin jälkikäteen ajateltuna hyvin looginen järjestely: siinä ei mm. ole ikuisia kohtaloita yhden elämän jälkeen. Minä taas en ole sopeutunut yhteiskuntaan vieläkään. Ruumiistairtautumiseni, josta saatan kertoa tarkemmin (jälleen) jossain vaiheessa, saattoi jopa johtua sydämen pysähtymisestä. Stressi voi tietysti tappaa ihmisen. Lähellä kuolemaa käyneillä on monesti vaikeaa sopeutua normaaliin elämään. Tässä on mielestäni yksi mystiikan vaaroista: unohdetaan profaani elämä ja paneudutaan yksinomaan mystiikkaan. Sosialistit ovat pitäneet uskontoa oopiumina, se kun vie "ajatukset pois oikeista ongelmista". Siinä on tietysti perää. Kapitalismi ei ole kovin tervettä.
[q]oogalla voi vahvistaa hermostoa jälkikäteenkin ja vakiinnuttaa kokemusta/koettelemusta.[/q]
Surullista kyllä, sen voi myös turmella. Minä en enää kestä joogaliikkeitä. En tiedä miksi, mutta niin on. En sano, että hermostoni on turmeltunut; mutta jos puskisin väkisin eteenpäin, saattaisin ainakin koota itseäni hullujenhuoneella. Meditaatiolla ei onneksi ole tätä vaikutusta. Sanotaan, että ahdistuksen täytyy poistua, ennen kuin korkeammat sfäärit alkavat avautua. Siinä minulla on vielä tehtävää. Tarvitsen toisinaan diatsepaamia saadakseni unta. Minulla on tunne-elämän ongelmia, jotka peräytyvät lapsuudesta. Vanhemmat voivat antaa perkeleellisen perinnön lapsilleen. Venäjällä muuten kuolee vuosittain n. 2000 lasta vanhempiensa kädestä. Se on hirvittävää.
[q]Kaikki mikä ei tapa se vahvistaa, kun siitä ylös taas nousee.[/q]
Eivät kaikki. Arkikielessä tuo on hyvä sanonta - mutta sairaalat ovat täynnä ihmisraunioita.
[q]Tällainen kun eteen äkkiarvaamatta tulee niin se pakottaa opettelemaan hallitsemaan kehon energiasysteemit, sillä muuta vaihtoehtoa ei käytännössä ole.[/q]
Siltä näyttää, mitä noita kokemuksia on. "Henkistyn" enemmän ja enemmän, mutta toisaalta käytännön ongelmat ovat vielä ratkaisematta.
>>>Tietysti noissa on sekin puoli, mutta kaikkien tärkein seikka on mieltä koskeva arvoitus. Mind-body-ongelma on edelleen ratkaisematta. Joku lääkäri - olikohan kirurgi - on lähtenyt kehittämään kvanttitietoisuusmallia. Eihän filosofia ole kiinni professuurista. Kuka tahansa voi olla filosofi. >>>
Tarkoitin kovilla filosofeilla muita kuin uskonnonfilosofeja, riippumatta koulutusasteesta. Kömpelö vertaus kyllä, koviahan kaikki filosofit ovat kun hommansa osaavat. OIkea filosofia on ajatusmaterian abstrahoimista ja laadullistamista. Materialismi, joka nostaa materiaa korkeammalle tasolle, vaikkapa kvanttimekaniikka, ajaa samaa asiaa. Henkisyys tarkoittaa esimerkiksi "olla yhteydessä", "tehdä synteesiä", "integroida", "laadullistaa". Kvanttijuttujen kautta voidaan saavuttaa älyllinen oivallus kaiken ykseydestä; "todellisuus koostuu aaltofunktioista jotka vaikuttavat toisiinsa".
>>> Moderni fysiikka ja kemia ovat varmasti jokaiselle metafysiikkaa ja mielenfilosofiaa pohtivalle filosofille välttämättömiä. >>>
Kemia on kehittynyttä fyysistä alkemiaa, joka korostaa materiaalisia metamorfooseja. Kemia tulee arabiankielisestä sanasta al-khimiya. Analogioiden lain perusteella voidaan ymmärtää esoteerista kemiaa eli alkemia, joka muuntaa tunteita ja ajatuksia. Siinä on vastaavat prosessit, ja kun kuona on eliminoitu, niin tehtävä on suoritettu. Millä kuona eliminoidaan? Masuunitulella, jolloin se nousee pinnalle ja se voidaan kaapia pois. Mikä on puhdistava masuunituli? Jalostettu eliksiiri (jalostettu ja hallittu seksuaalivoima) ja vaihtoehtoisesti ajatuksenvoima. Mikä toimii katalyyttina prosessissa? Elohopea eli järjen nopeus ja valo. Mikä on lopputulos? Kulta eli mielen iloinen säteilevä avaruus.
>>>Pitää paikkansa. Ihmiset harvoin pysähtyvät miettimään, m i k s i tuo ja tuo uskoo noin! Mikä on ajanut hänen uskomaan tuohon? Mitkä psykologiset lainalaisuudet ovat muovanneet hänestä tuollaisen? Mikä on uskonnollinen kokemus? Mitä silloin tapahtuu? >>>
Prosessit ovat psykologista kemiaa, jonka reaktiot on säädeltyjä luonnonlakien mukaan.
>>> Mehän uskomme jälleensyntymiseen. >>>
Itse asiassa en usko. En usko mihinkään. Uskon kyllä sillä tavalla etten varastoi asioita mielessä. Se on uskomatonta uskoa. Perinteinen uskominen tarkoittaa takertumista mielikuvaan.
>>> Minä en enää kestä joogaliikkeitä. En tiedä miksi, mutta niin on. >>>
Se johtuu siitä että se nosti tultasi korkeammalle, ja jalostumattomana se ei ole hyväksi. Mielikuvien ja ajatusten hallinnan kautta voidaan jalostaa eliksiiri, jolloin se päinvastoin rakentaa, ei tuhoa. Mielikuvat hallitsemattomina tulimiekka kääntyy suoraan omaan päähän ja se on Paavalin pistin, josta hän puhui. Paavalin täytyi hallita ajatuksiansa suuressa määrin jotta "tulinen pistin" ei pistänyt häntä toimimattomaksi mieleltään ja ruumilltaan.
Fyysinen jooga kehittää ihmistä ristiriidan kautta harmoniaan. Piilevät ristiriidat tulevat ensin näkyville, jolloin niitä voidaan käsitellä ja harmonisoida. En suosittele fyysistä hengitysjoogaa nykyihmiselle, nykyään on saatavilla riskittömämpiäkin menetelmiä.
>>>Meditaatiolla ei onneksi ole tätä vaikutusta. >>>
Meditaatio nostaa ihmistä hienovaraisesti mentaaliselle tasolle, kohtuullisesti käytettynä. Saman voi tehdä filosofoimalla loogisissa ja abstrakteissa merkeissä. Molemmat menetelmät hienontavat (abstrahoivat) ajatuksia. Abstrahoidut ajatukset puolestaan muuntavat tunneainesta korkeampaan oktaaviin, niin kauan kuin ihmisellä on yhteys tunteisiinsa.
>>>Sanotaan, että ahdistuksen täytyy poistua, ennen kuin korkeammat sfäärit alkavat avautua.>>>
Ahdistus on merkki siitä, että on alkemiallisesti muunnettavaa lyijyä vielä mukana ja että tämä lyijy alkaa ehkä muuntumaan. Kaikenlaiset tuntemukset ovat merkki läsnäolevasta elämästä. Se joka ei tunne mitään, ei myöskään ole elävä.
>>>> [q]Kaikki mikä ei tapa se vahvistaa, kun siitä ylös taas nousee.[/q]
Eivät kaikki. Arkikielessä tuo on hyvä sanonta - mutta sairaalat ovat täynnä ihmisraunioita.>>>
Kyllä he nousevat aikanaan. Viimeistään kuoleman jälkeen puhdistetaan. Tosin mikään puhdistus ei ole täysin kivutonta, koska ihminen on jossain määrin tietoinen olento. Tämän jälkeen seuraa uusi yritys. Täydellisen optimistinen asenne, vaikka olisi naivikin on parempi kuin "realistinen" pessimismi. Keskitysleirilltä selvisivät ne jotka olivat jopa naivin optimistisia. "Realistit" kuolivat, koska heiltä loppui toivo. Elämää tällä maapallolla voidaan verrata keskitysleiriin. Toivo ja unelmat ovat hyviä kestokyvyn kannalta jos ei parempaa keksi, sillä silloin taakan kantaminen on helpompaa. Unelmat myös rakentavat yhteiskuntaa. Käytännössä näkemämme yhteiskunta on pienimpiäkin yksityiskohtia myöten ollut ensin ihmisten unelma unelmien fantasiatasolla, mistä se on laskeutunut toteutettavaksi.
Ihmiset valitsevat luonnostaan kovassa tarpeessaan jonkun järjestelmän, jonka puitteissa harjoittavat "henkistä kehitystä". Nykyisellä ajalla vain harvat muinaiset järjestelmät toimivat, koska yhteiskunta ja itse ihminenkin on muuttunut.
Seuraavat ovat erittäin haastavia koska nykyajalla ei ole yleensä näihin menetelmiin päteviä opettajia ja länsimaiset opiskelijat ovat yleensä poikkeuksetta valmiiksi lapsuudesta saakka sekaisin:
- zen istumameditaatio (ja varsinkin koanien harjoittaminen tosissaan)
- hatha-jooga (ja siinä varsinkin pranayama-harjoitukset)
- astanga-jooga
- kaikki kundaliinijoogat
- tantriset menetelmät
Kyseiset menetelmät vaativat toimiakseen opiskelijalta äärimmäisen kurinalaisen mielen. Pelkästään fyysisenä liikuntana, hengitysmenetelmät poissulkien, joogaliikkeet sen sijaan eivät usein ole haitaksi. Lisäksi yhteiskuntaa hyödyttävän ja rakentavan motiivin tulee olla kunnossa. Ilman rakentavaa motiivia voimakkaat henkiset kehitysjärjestelmät yleensä tuottavat raadon.
Nykyajalle sopiva menetelmä on kirjojen lukeminen ja omakohtainen pohdiskelu. Lisäksi lenkillä käynti tasapainottaa. Länsimainen yhteiskunta on rakennettu nyt niin että valistuminen onnistuu terveellisimmin sulautumalla länsimaiseen elämänrytmiin ja tekemällä parhaansa joka tilanteessa. Pelkällä rakentavalla motiivilla varustettuna, vaikka ei tekisi tietoisesti mitään henkisiä harjoitteita, on valtava kehittävä vaikutus.
Jos on pakko valita joku vanha järjestelmä, niin vanha kunnon brahmacarya toimii edelleen. Siinä nähdään koko elämä pyhänä ja mitään epäpyhää ei ole. Kaikki on jumalallista. Mitään muuta harjoitusta ei ole kuin kaiken elämän pyhänä näkeminen. Tulkintani siitä on tämä, joku voi nähdä sen myös täydellisenä selibaattina, jota se mielestäni ei välttämättä ole. Toki se voi olla sitäkin.
Nyt on uusi aika ja ihmiset ovat toisenlaisia kuin ennen. Tarkistuksia täytyy väistämättä tehdä, ettei mentäisi kehityksessä takapakkia. Tulee uudet opit, uudet terveemmät menetelmät. Yleisesti ottaen myönteinen asenne vie eteenpäin tehokkaasti. Karu velvollisuuteni on muistuttaa tästäkin, koska ketään muuta näillä palstoilla ei ole muistuttamassa tarkistuksen välttämättömyydestä.
[Q]Prosessit ovat psykologista kemiaa, jonka reaktiot on säädeltyjä luonnonlakien mukaan.[/q]
Psykologista kemiaa? Nyt en ymmärrä. Ja mitä tarkalleen tarkoitat prosessilla tässä yhteydessä? Mietin jälkeenpäin lausumaani psykologisesta lainalaisuudesta, että onko mitään sellaisia lainalaisuuksia edes olemassa. Ihminen on niin monimutkainen, että on enemminkin psykologinen kaaos kuin ennustettava lainalaisuus. Kokemus tietenkin tekee meistä ihmisen, mutta se ei merkitse, että kaikki menee luonnonlakien mukaan. Luen nyt Atwaterin kirjaa Future memory, joka viittaa siihen, että kaikki on jo ennaltamäärätty. Joitain pieniä asioita voi muuttaa - tosin pienillä muutoksilla voi olla suuria seurauksia. Opettajani antoi peräti niin optimistisen arvion, että ohjelmoinnin voi muuttaa v a i n meditoimalla paljon.
[q]Itse asiassa en usko. En usko mihinkään. Uskon kyllä sillä tavalla etten varastoi asioita mielessä. Se on uskomatonta uskoa. Perinteinen uskominen tarkoittaa takertumista mielikuvaan.[/q]
Tiedät vaan et usko? No onhan sekin, tosin tietokin muuttuu koko ajan, kuten toivottavasti uskomuksetkin, joten tässä ei liene suurta eroa. Minä uskon jälleensyntymiseen. Voi olla, että jokin päivä en usko siihen, mikä on kyllä epätodennäköistä. On tärkeää pysyä skeptisenä ja koetella omia uskomuksiaan. Ihminen on niin laiska olento, että hän luo kernaasti jonkin staattisen kuvan maailmasta ja kaikesta yleensä voidakseen toimia häiriintymättä arkiaskarissaan. Kuka tietää, mitä myrkkyä kuolemarajakokemukset ovat olleet uskovaisille ja ateisteille, siis niille, jotka eivät ole kokeneet sitä. Uusi tieto tuo aina mahdollisuuden kasvuun. Kasvusta voi kieltäytyä ja neuroottisesti vetäytyä jonnekin perimätiedon ympäröimiin bunkkereihin.
Tarkkaavainen ihminen huomaa paljon sellaisia ihmisiä.
[q]Paavalin täytyi hallita ajatuksiansa suuressa määrin jotta "tulinen pistin" ei pistänyt häntä toimimattomaksi mieleltään ja ruumilltaan.[/q]
Ajatukset ovat metkoja, ne kun tulevat itsestään ponnistelematta. Ajattelemattomuuten pääseminen vaatii ponnistusta. Kun ajatukset taukoavat... niin, mitäpä minä sinua opetan. Ahdistuksesta voi päästä aktiivisella mantran hokemisella. Ahdistus syntyy monesti poukkoilevista huonoista ajatuksista. Tulin taas todenneeksi mantran voiman yksi yö, kun uni ei meinannut tulla ahdistuksen vuoksi. Ja hyvä ruuansulatus, voi veljet, miten se vähentää ahdistusta! Koko ruumis vaikuttaa mieleen.
[q]Ahdistus on merkki siitä, että on alkemiallisesti muunnettavaa lyijyä vielä mukana ja että tämä lyijy alkaa ehkä muuntumaan. Kaikenlaiset tuntemukset ovat merkki läsnäolevasta elämästä. Se joka ei tunne mitään, ei myöskään ole elävä.[/q]
On varmastikin, mutta ahdistus voi merkitä paljon muutakin. Ihan vaikkapa esimerkkinä posttraumaattinen stressi. Sotilaat kärsivät siitä joskus. Se, joka ei tunne... tiesitkö, että kiihtymys pitää ihmiset liikeellä? Kun kiihtymystä ei ole, ihminen on rauhallinen. Sellaisessa rauhallisessa tilassa ei kaipaa mitään. Niinpä munkit poistavat kiihtymyksen ja elävät tyytyväisenä vaikka missä luolassa. Välttäkää turhia toiveita, sanoi Buddha.
Toiveet panevat liikkeelle ja vievät usein turhaan kärsimykseen. Lienee turha huomauttaa, että yhteiskunta syöttää meille mitä erilaisimpia unelmia, joita toivoa. Tarpeeksi yksinäisyydessä olleelle niillä ei ole mitään merkitystä.
[q]Täydellisen optimistinen asenne, vaikka olisi naivikin on parempi kuin "realistinen" pessimismi. Keskitysleirilltä selvisivät ne jotka olivat jopa naivin optimistisia. "Realistit" kuolivat, koska heiltä loppui toivo.[/q]
Täydellisen optimistinen asenne on mitä suurinta typeryyttä. Mihin se perustuu? Sinä laitat pessimismin realistisuuden lainausmerkkeihin. Maailmassa on paljon huonoja asioita, jotka eivät muutu uneksimalla ihanasta suuresta tarkoituksesta, vaikka sellaiseen minäkin uskon. Pessimismi voi olla voimauttavaa, jos se pyrkii esimerkiksi murskaamaan yleisiä harhaluuloja ihmiselämän tarkoituksesta. Pessimisti sanoo: eipä hyödytä ponnistella palkkatyössä, baarissa juhliminen on vulgaaria ja tekee pään sekavaksi jne. Jotkin asiat ovat kuitekin välttämättymyyksiä, kuten jonkinlainen työ (jos halutaan olla moraalisia; silti sitä voi pitää hyödyttömänä, perimmältään turhana toimintana. Theravadamaailmassa on meditaatio, jossa katsellaan ihmisten arkista aherrusta ja todetaan sen turhuus). Pessimismi karsii elämästä turhia asioita, jotta voi keskittyä suuriin asioihin. Pessimistillä voi olla toivoa. Itämaiset filosofiatkin ovat mitä suurinta pessimismiä - tai jos ne eivät ole sitä suoraan, niin voi miettiä, mitä arvoa voi antaa maailmalle, jota sen opetuksen mukaan ei ole itsenäisesti edes olemassa. Tai joka on vain sielun vankila.
Keskitysleirijuttu pitää paikkansa. Mutta pessimistilläkin voi olla toivoa. Ei pessimismi merkitse välttämättä toivottomuutta!
Laitan erään eri lähteistä itsekasvatuksen avulla rauhaa ja tarkoitusta elämäänsä etsineen tarinan. Siinä on vastaus teillekin kvanttien sfääreistä ja sisäisen jumaluuden kautta kaikkeuden ykseyden nirvanaan kaipailijat.
"Vaikka olin edennyt näin pitkälle astrologina, huomasin, ettei astrologia kuitenkaan vastannut kysymyksiini. Koska olin oppinut ajattelemaan, ettei pahuutta ollut, tietämättömyyttä vain, minun oli vaikea sulattaa uutisia käsittämättömistä julmuuksista ja murhista.
Etsin rauhaa myös zen-buddhismista. Siinä yritetään sammuttaa kaikki halut meditoimalla niin, että annetaan ajatusten ja tunteiden nousta mieleen ja yritetään olla reagoimatta niihin. Samaa periaatetta sovelletaan muuhunkin elämään kuin meditointiin. Tämä tuntui minusta hyvältä, koska minulla oli paljon menneestä ja senhetkisestäkin elämästäni kumpuavia tunnetason ongelmia.
Mutta vaikka halujen sammuttaminen kuulosti periaatteessa hienolta, mielen ja ruumiin luontaisten reaktioiden kieltäminen tuntui luonnottomalta. Fyysisen maailman "tyhjyyden" kokeminen, joka oli yksi henkistymisen merkki, oli minusta pikemminkin turruttavaa ja masentavaa. Jos olisin meditoinut määrätietoisemmin, olisin ehkä oppinutkin tukahduttamaan tuntemukseni ja reaktioni. Mutta onko inhimillistä olla täysin vailla tuntemuksia ja ottaa kaikki ajatukset, kokemukset ja tunteet vastaan reagoimatta niihin mitenkään?
Minusta tuntui olevan räikeä ristiriita siinä, että opetuksissa toisaalta painotettiin luonnollisuutta ja "holistisuutta" ja toisaalta kiellettiin ihmisen luontaiset tuntemukset. Tietenkään tämäntapaista järkeilyä ei katsottu hyvällä, vaan sitä päinvastoin vastustettiin ankarasti. Ristiriidat piti kyetä vain hyväksymään. Jos jossakin asiassa ei tuntunut olevan mitään järkeä, sen parempi. Tarkoitushan oli päästä järkiminän yläpuolelle, koska se oli vain este valaistumiselle.
Minulle selvisi myös, että okkultismin ja New Agen perusluonteeseen kuuluu, ettei ole yhtä ainoaa vastausta. Ei ole yhtä totuutta eikä edes yhtä todellisuutta. Totuus perustuu ihmisen omaan kokemukseen, joten jokaisella on välttämättä oma totuutensa. Jos on monta todellisuuden tasoa eikä absoluuttista totuutta ole, niin täytyy olla olemassa paljon keskenään ristiriitaisia totuuksia ja todellisuuksia. Abstraktina ajatuksena tämä oli hyvin kiehtova ja antoi mahdollisuuden uskoa mihin tahansa totuuteen, joka minulle sopi.
Käytännön tasolla tästä syntyi se ongelma, ettei totuudella ollut enää mitään merkitystä, sitten kun sen onnistui löytämään. Mistä edes saattoi tietää, oliko "totuutta" olemassakaan? Ellei totuutta ollut olemassa, mitä merkitystä oli, mihin lopulta uskoi? Näiden oppien tarjoamat "vastaukset" herättivät vain jatkuvasti uusia kysymyksiä.
Vaikka rakkaudesta puhuttiin paljon ja sen sanottiin olevan kaiken perusta, se näytti myös oikeuttavan jokaisen tekemään mitä halusi. Niinpä jos esimerkiksi miehesi ei ollut kanssasi samalla henkisellä tasolla, "todellinen rakkaus" antoi luvan jättää hänet ja etsiä joku muu, jonka kanssa henkinen yhteys onnistuisi. Tämä oli näet maailmankaikkeuden "laki": rakkauden laki.
Rakkautta ei kuitenkaan määritelty, vaan se oli jonkinlainen itsestäänselvyys, universumin läpäisevä rakkauden voima. Ei ollut olemassa mitään persoonallista olentoa, joka olisi rakastanut ihmistä: oli vain kosmisesta Kaikkeudesta lähtevä rakkauden voima. Millä tavoin sellainen voima olisi voinut konkreettisesti välittää tai huolehtia kenestäkään?
Keväällä ja kesällä 1990 minuun iski selittämätön halu mennä kirkkoon. Koska olin tottunut VIHAAMAAN kristinuskoa, kristittyjä ja kirkkoja, tämä mieleni oikku otti hermoilleni. Yritin ensin olla välittämättä siitä, sitten rupesin suorastaan vastustamaan sitä, mutta pitkän kamppailun jälkeen annoin sille periksi ja toivoin, että se sillä tavoin menisi ohi. Tuumin, että se varmaankin johtui siitä, että olin jossakin entisessä elämässäni ollut pappi tai munkki. Jatkuu
"Menin siis jumalanpalvelukseen erääseen Atlantan keskustan isoon kirkkoon, ja heti ensi minuuteilla tunsin ylitseni ja lävitseni pyyhkäisevän rakkauden aallon, jollaista en koskaan aikaisemmin ollut kokenut. Kokemus oli niin voimakas, että aloin itkeä. Tunsin, että se rakkaus tuli Jumalasta, eikä se johtunut musiikista eikä kirkosta tai siellä olevista ihmisistä. Se rakkaus oli todellista ja sitä minä, alkoholistikodin lapsi, olin kaivannut kipeämmin kuin mitään muuta. Niinpä menin seuraavinakin sunnuntaina samaan kirkkoon -- en siksi, että saisin taas kokea jotakin ihmeellistä, vaan halusta olla siinä paikassa, jossa olin saanut vastaanottaa tuon rakkauden.
Arvelin, että minun kaiketi kuuluisi lukea Raamattuakin. Niinpä päätin aloittaa Uuden testamentin alusta, Matteuksen evankeliumista. Raamattua lukiessani tunsin tulevani kosketuksiin jonkin puhtaan ja pyhän kanssa, vaikka en tiennyt, mitä se oli. Olin lapsena lukenut Raamattua, mutta silloin se ei ollut tuntunut samalta. Koin, että ikäänkuin puhdistuin sisältä ulospäin samalla kun luin.
Kaikki se, mitä olin aikaisemmin elämässäni tehnyt, oli johtanut minua poispäin Jumalasta. Olin elänyt koko elämäni oman tahtoni varassa, ja oma tahtoni oli torjunut ja hylännyt Jumalan ja hänen Sanansa. Käsitin, että minulla oli vain yksi tapa saada välini kuntoon Jumalan kanssa ja saada anteeksi -- se oli mahdollista vain Jeesuksen välityksellä, Jumala-ihmisen, joka oli kärsinyt ja kuollut puolestani ehdottoman ja kaikkivoittavan rakkautensa vuoksi. Käsitin, mitä tarkoittaa, että Jeesus on Vapahtaja, Jumalan Poika. Ensimmäistä kertaa ymmärsin, miksi Jeesuksen piti kuolla ristillä.
Jeesus oli aivan erilainen kuin siihenastiset henkiset "opettajani". Hän oli paljon todellisempi kuin henkioppaat, pyhät mestarit tai "korkeampi minä", nuo kaikki tavoittamattomat eteeriset haamut, jotka eivät olleet antaneet _mitään konkreettista todistetta olemassaolostaan_. Jeesus tuli maailmaan, oli lihaa ja verta, kärsi nälkää ja janoa, tunsi kipua ja surua. Hän ei julistanut sanomaa, että elämän vaivat ja vastukset piti vain kieltää, vaan hän istui yhdessä hylkiöiden, porttojen ja vihattujen veronkerääjienkin kanssa, mutta pysyi silti synnittömänä.
Konkreettisemmaksi kuin Jeesus ei kukaan voi tulla! Vaikka Jeesus oli kokonaan ihminen, hän oli silti kokonaan Jumala. Vaikka hän oli täysin Jumalan vertainen, hän luopui asemastaan (mutta ei jumaluudestaan) ollakseen maailman kärsivien ihmisten kanssa. Hän antautui tieten tahtoen kidutettavaksi ja antoi henkensä maksuksi meidän synneistämme. Hän nousi ruumiillisesti kuolleista kolmantena päivänä kuolemastaan voittaen kuoleman vallan, jotta mekin voisimme saada ikuisen elämän Jumalan kanssa. Ei yksikään spiritisti, ei guru, ei buddha, ei samaani eikä meedio ole ikinä voittanut kuolemaa, vaan jokikinen heistä makaa yhä haudassaan kuolleena kuin kivi. Jeesus sen sijaan voitti ja elää tänäkin päivänä!
Mitä astrologia ja meditaatio eivät tarjonneet.
Hengellisessä mielessä olin kaikki elämäni vuodet ollut haudassa kaikkien buddhien ja meedioiden ja totuuden etsijöiden seurassa, jotka olivat torjuneet totuuden, joka on Kristus. Kaikki ne ihmeelliset opit olivat kietoneet minut pauloihinsa, ja kaikki ne loputtomat todellisuuden tasot ja jatkuva henkisen kehityksen pyrkimys, kaikki ne paranormaalit ilmiöt ja pakonomainen tarve uskoa ihmisestä itsestään löytyvään hyvyyteen olivatkin olleet _pelkkä ansa ja umpikuja_. Totuus on lopulta niin yksinkertainen, että lapsikin sen ymmärtää, koska totuus on henkilö. Jeesus ei opettanut tiestä eikä sanonut, että hän tunsi tien. Hän sanoi itse olevansa se tie -- SE tie, eikä vain yksi monista teistä."
http://www.vaino.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=26&Itemid=51
>>>Psykologista kemiaa? Nyt en ymmärrä. Ja mitä tarkalleen tarkoitat prosessilla tässä yhteydessä? >>>
Prosessi on tässä yhteydessä tunteiden ja ajatusten muuntamista. Selitin sitä aiemmassa repliikissä vertauskuvallisesti aineiden muuntamisena toisikseen. Psykologinen kemia syntyy uudelleen uudelle tasolle joskus tulevaisuudessa tieteellisenä oppiaineena, mikäli visio pitää paikkaansa. Tällä hetkellä se on meditoijien tutkimuksen kohteena. Se on psyykkisen ohjelmoinnin purkamista toisella tavalla sanottuna. Siinä on väljät lait; esim. kun tarkkailet jotain tunnetta ymmärtämyksellä sen täydesti kokien niin se alkaa purkautumaan tai se kokee muodonmuutoksen. Olennaista tuossa on tunteen täydesti tunteminen siihen mitään lisäämättä.
>>> Tiedät vaan et usko? No onhan sekin, tosin tietokin muuttuu koko ajan, kuten toivottavasti uskomuksetkin, joten tässä ei liene suurta eroa. >>>
Siinäpä se. Koska tieto muuttuu ja tarkentuu niin perinteisen uskomisen lopettaminen tuo tilaa virtaamiselle. On olemassa objektiivinen todellisuus, mutta olen varovainen sanomaan jotain objektiivisesti todeksi. Jokainen määritelköön sen itse. Usko on kyllä tärkeää koska sen kautta voi nähdä. On kahdenlaista uskoa ja tässä tarkoitan sitä toista. Uskon sillä toisella tavalla, sanon sitä ei-uskomiseksi. Kyse on siitä että pitääkö sitä mielessä vai antaako mielen tyhjentyä välillä, jolloin voi unohtaa mitä aiemmin on keskusteltu. On mahdollisuuksia nähdä silloin tuoreesti, kun asia tulee mahdollisesti uudelleen käsittelyyn.
>>>Kun ajatukset taukoavat... niin, mitäpä minä sinua opetan. Ahdistuksesta voi päästä aktiivisella mantran hokemisella. >>>
Mantran hokeminen on juuri tuota alkemiaa. Se luo voimavaroja jotka alkavat muuntaa. Luo myös kohteen johon voi keskittyä. Keskittymiskyky on ensimmäinen askel kohti meditaatiota. Se on meditaatioon valmistautumista. Ahdistus kun on loppunut, niin alkaa askarruttaminen. Se on seuraava oktaavi. Asiat eivät enää ahdistuta, vaan askarruttavat.
>>> On varmastikin, mutta ahdistus voi merkitä paljon muutakin. Ihan vaikkapa esimerkkinä posttraumaattinen stressi. Sotilaat kärsivät siitä joskus. Se, joka ei tunne... tiesitkö, että kiihtymys pitää ihmiset liikeellä? Kun kiihtymystä ei ole, ihminen on rauhallinen. Sellaisessa rauhallisessa tilassa ei kaipaa mitään. Niinpä munkit poistavat kiihtymyksen ja elävät tyytyväisenä vaikka missä luolassa. Välttäkää turhia toiveita, sanoi Buddha.
Toiveet panevat liikkeelle ja vievät usein turhaan kärsimykseen. Lienee turha huomauttaa, että yhteiskunta syöttää meille mitä erilaisimpia unelmia, joita toivoa. Tarpeeksi yksinäisyydessä olleelle niillä ei ole mitään merkitystä.>>>
Hienoa että on monenlaisia näkemyksiä. Niille ei löydy loppua, sillä mieli on näkemyskone. Se tuottaa niitä jatkuvasti kun sille antaa mahdollisuuden. Tuo on läsnäoloa josta kerroit. Se on psykologisen omaisuuden heittämistä pois. Kolikolla on toinen puoli, joka on myös arvokas - suunnitelmat. Ilman suunnitelmia ja unelmia yhteiskuntaa ei olisi. Kun ihminen oppii olemaan läsnä ja tyhjä, alkaa jossain vaiheessa näkemään suunnitelmia ja rakenteita yllätyksekseen. Ne ovat tämän universumin rakennuspiirustuksia. Tyhjyys on vain välivaihe, ei lopullinen saavutus.
>>>> Täydellisen optimistinen asenne on mitä suurinta typeryyttä. Mihin se perustuu? Sinä laitat pessimismin realistisuuden lainausmerkkeihin. >>>
Optimismille perustuu koko maailmankaikkeus, se on realismia. Pessimismi on utopiaa. Se on illuusio ja epätotta. Se muuntuu, optimismi säilyy. Kaikki alemmat energiat poistuvat tai muuntuvat korkeammiksi vastineikseen.
Hei. Nyt näen pessimismin uudessa valossa. Se on positiivisen aiheuttavaa negaatiota, turhan poisleikkaamista. Turha leikataan pois jotta uusi voi ilmentyä. Kiitoksia valaisevasta näkökannasta, melkein olin näkemättä tuota puolta tekstissäsi :)
Olet rakastunut motiiveihisi ja rakkaus on tunnetusti sokea.
Kristiuskon lisäksi[ kristiuskon valheen/epä-loogisuuden peittämiseksi], on umpi-uskovainen ennakko-asenteesi kaiken muun negatiivisesti alleen'peittävä, eli ymmärrät kaiken muun relavantinkin täysin väärässä valossa.
Miten haluat tuohon tekstiisi reagoitavan?
Haluatko [taas kerran] selvitettävän sen faktan, että jeesus ei ollut jumala [omien sanojensakaan mukaan!], ei edes välttämättä koskaan[todistetusti]olemassa, ja haluatko korostettavan sitä, että hänen kristiuskomainen kuviteltu kiiltokuvamainen asemansa on tuon ajan politiikan ja tuon ajan tilanteen huomioon ottaen aivan toinen [maallisen raadollinen] kuin se, jonka pohjilla kristi-usko-bisnestään nykyään pyörittää. Haluatko lisää todisteita siitä kuinka Raamatun nykyinen korruptoitunut tekstimassa on käännetty uskonnollisten kääntäjien ennakko-asenteiden vuoksi aivan suunnitellusti tukemaan kristiuskon tarvitsemaa saatana ja {e p ä]jumala-jeesus myyttiä, koska koko homma kaatuu tai seisoo noilla -oppi-jaloilla-. Vai haluatko[taas kerran] loogisen päättelyn--> saatanan, pelastuksen, perisynnin sun muun järjettömyydestä?
Haluatko siis että uskosi perustat [taas kerran] julkisesti paljastetaan?
>>>Luen nyt Atwaterin kirjaa Future memory, joka viittaa siihen, että kaikki on jo ennaltamäärätty.>>>
Sitä muijaa kannattaa kuunnella. Timanttisutrassa sanotaan ennaltamäärääminen seuraavasti: "...Kaikki tuntevat olennot saavuttavat minun toimestani nirvanan rajattoman vapautuksen. Kuitenkin kun suuri lukematon määrä olentoja on näin vapautettu, tosiasiassa yhtään olentoa ei ole vapautettu! "
- perustuu siihen että jostain samsarasta vapautumista ei ole olemassa todellisuudessa. On vain nirvana, ja sekin on olematon saavutettavana objektina. Sitä ei voi saavuttaa, se on jo. On ollut aina ja ei koskaan lopu. Oman kokemukseeni sisältyi vahvasti kaiken turhuus: ketään ei tarvitse vapauttaa koska kaikki ovat jo vapautuneet. Universumi näet jauhaa kaikista ikuisia tahtoivat nämä tai ei, suhteellisesti katsoen. Absoluuttisesti katsoen ei ole olemassa mitään pysymätöntä universumia. Vapaata tahtoa ei oikeasti ole.
Tietysti voi sanoa sillä tavalla, että voimme valita pitkässä juoksussa (tarkoittaa miljardeja vuosia) sen, että olemmeko tietoisia Buddhia vai tiedostamattomia. Kaikki palaa vapautukseen kun samsaran myllynkivet ovat riittävästi jauhaneet. Tiedostamattomat Buddhat laitetaan ilmeisesti taas kiertoon, kun uusi universumi syntyy, koska tarkoitus lienee tietoisuus. Silti he ovat vapautuneita koko ajan absoluuttisesti katsoen. Tähän perustuu kaiken naurettavuus, sillä mitä tahansa ihminen tekikään, niin se koituu hänen Budhuutensa hyväksi. Suhteelliselta näkökannalta tarkasteltuna tie on lyhyt tai pitkä. Loppujen lopuksi ei ole merkitystä, tiedostaako vapautuksen nyt vai 100000 vuoden kuluttua: ikuisuuden mittakaavassa se on kuitenkin kärpäsen surahdus. Aikaakaan ei todellisuudessa ole. Tämä aiheuttaa kärsivällisyyden, koska tiedämme kaiken päättyvän aivan varmasti hyvin ja näin se on jo.
Miksi siis buddha opettaa ketään? No siksi koska se on tällainen universumin leikki, voisi sanoa. Universumi kokeilee itsellään kaikenlaista, on laittanut itsensä leikkilaboratorioon tutkittavaksi. Nihilismi ja anarkia voidaan torjua sillä koska leikki pitää leikkiä loppuun niin siksi tinasotilas ei voi pistää ranttaliksi. Universumin mielestä on tärkeää että tinasotilaat leikkivät tätä hullunkurista leikkiä jossain järjestyksessä.
kuten lusiferkin teki aikoinaan.
Mutta putoaa synkimpään pimeyteen, saaden saman kohtalon herransa kanssa.
Olet kiinnostavasti tehnyt samoja päätelmiä kuin minä. Pohdin samansuuntaisia ajatuksia viimeksi tänään. Luovuin tuosta valaistumisajatuksesta muutama kuukausi sitten. Kerroin aiemmin, miksi. Elämä menee minusta niin, että kokonaisuutta palvellaan suurina yksilöinä. Siitä ollaan vielä kovin kaukana. En kyllä usko, että maailmasta tulee koskaan mikään hyveen tyyssija. Silloinhan täällä ei olisi mitään opittavaa, ja kaikki rapistuisi kuten käy H. G. Wellsin novellissa Aikakone matkustajan matkatessa kauaksi tulevaisuuteen. Siellä on vain raunioita, kun henkistynyt ihmiskunta oli kadottanut yhteyden vaistoihinsa. Novellin lukemisesta on kylläkin aikaa, mutta jotenkin noin se meni. Maan alla oli jotain valoa sietämättömiä kannibaaleja. Onhan tästä Lucifer-prinsiipistä ollut aiemminkin puhetta. Se pitää elämän käynnissä, lihan terveenä, sivilisaation pystyssä. Universumi panee erilaisia ideoita vastakkain ja katselee traagista näytelmää. Tämä on todellakin jumalten elämää, kuten Platon sanoi.
Ja Shakespeare:
"All the world's a stage,
And all the men and women merely players."
Ihmiselle tulee aikoja, jolloin kaikki vanha saa mennä, se ei maistu enää miltään. Se on haastavaa aikaa: ihmissuhteet kärsivät, terveys saattaa heittelehtiä jne. Mutta nahka täytyy luoda yhä uudelleen. Todellakin, liekkien läpi on ihmisen käytävä, jos hän mielii jumalten seuraan!
http://www.youtube.com/watch?v=P9tbvQu6Iq8&fmt=18
kristinusko perustu pyhään kolminaisuuteen eli Isä,Poika ja Pyhähenki ja että Jeesus oli Jumalan poika ja että loppujenlopuksi kaikki oli yhtä ja samaa eli Jeesus,Jumala ja Pyhähenki. Ja jos ovat yhtä niin silloinhan Jeesus on myös Jumala koska niitä ei eroteta toisistaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi
Tuomitset minut siitä kun paljastan ihmis-opin?
Lusifer eli Valontuoja ei olisi hassumpi isäntä jos renki voisin olla, mutta en kumartele kuvia.
Raamatunkin opit on johdettu jostain, eli "pakanallisuudesta" ja arvaappas monelleko kristilliselle uskomukselle löytyy suoraan ja sananmukaisesti edes peruste Raamatusta? Siellä ei ole mm. sanaa kolminaisuus lainkaan.
Mitä tulee jeesukseen, niin esimerkiksi kaikki Vt:n Messias-nimitykset tarkoittavat maallista kuningasta.
Messias sen "taivaalisessa" merkityksessä tuli juutalaisuuteen varsin myöhään ja esiintyy pääasiallisesti kaanonin ulkopuolisissa teksteissä, lähinnä Heenokin kirjassa.
Matteus mm. käyttää jeesusta esitellessään juutalaismessiaanista nimitystä[ei paavalilaista kristologista nimitystä 'soter' ], joka oli maallista kuningasmessiasta tarkoittava.
On kummallista venkoilua sellainen, että kun jokin ajatus Raamatussa on sopivinaan omaan pirtaan, niin luetaan se hetimiten Raamattusta sopivasti soveltaen kuin "piru" ja jos ja kun Raamatun ajatus ei sovikkaan niin tämän huomaavat ja siitä huomauttavat ovatkin heti "piruja". :)
Jeesuksen jumalan kaltaisuus on Paavalin tulkintaa, Jeesus ei itse pitänyt itseään jumalana. Jeesus sanoi kyllä isän olevan jokaisessa opetuslapsessa: "NIIN KUIN sinä olet minussa ja minä Sinussa...", jeesus siis opetti jumalan asuvan j o k a i s e s s a ihmisessä.
Taikauskoisuus on ollut ja on edelleen uskonnoissa hyvin vallitseva piirre. Katselin Areenalta 'jälleensyntyvää etsimässä',,'vai mikä se oli' nimeltään se ohjelma, jossa budhistit kumartelivat tai siis oikeammin kirjaimellisesti ryömivät "kastijärjetelmällisesti" joidenkin edessä ja nostivat mm. kuolleen mestarin lähes jumalaksi. He etsivät hänen seuraavaa "kuortaan" joka löytyi pullean pojan muodossa, että tälläviisii se menee vielä nykyäänkin. Hienot ideat kuten Budhalle oli kirjoitettu, menevät lopulta "ketuille" ja tulevat irvokkaaksi bisnes/alistus temmellyskentäksi.
ohjelman ja se oli jotenkin tosi surullinen ohjelma kun pieni poika vietiin vanhemmiltaa munkkien opetettavaksi sen takia että on muka jonkun tiibetiläislaman reinkarnaatio. Se oli kyllä ihmeellistä että poika osasi tunnistaa kaikki oikeat esineet jotka kuuluivat tälle kuolleelle lamalle vai olikohan kaikki esineet sille kuuluvia ja piti TV-ohjelman takia saada osoitettua ja lopulta löytyä joku pikkupoika tähän osaan, kun niin kauan meni etsimisessä ja sopivasti asui lähellä sen kuolleen laman istuttamaa omenapuutakin? Oli muuten ihan mukava ohjelma katsella kun se pikkupojasta huolehtiva munkki oli niin sympaattinen:))
Olihan se tietenkin vähän surullista erottaa poika perheestään. Ei kuitenkaan mitään uutta noille Tiibetin ihmisille. Eiköhän se ole vielä suuri kunnia olla korkea-arvoisen laman uudelleensyntymän vanhempi? Tarjottiinhan pojan vanhemmille uutta elämää poikansa lähellä, mutta he siitä kieltäytyivät.
Ja kyllä tämä poika aika hyvän elämän itselleen tulee aika varmasti saamaan. Dalai Lamalle tehtiin samoin ja hän on hyvinkin arvostettu maailmanlaajuisesti. Voiko henkinen/hengellinen opettaja enää syntyä parempaan asemaan tänne maanpäälle? Tiibetin buddhalaisuus on muutenkin hyvin kiihkoton ja nöyräkin. Ja viisauttakin heillä piisaa. Perinteikäs ja pitää pintansa vielä tänäkin päivänä.
Dalai Laman kunniaksi on sanottava sekin, että hän on sanonut suoraan, että ei tiedä ovatko buddhalaiset käsitykset totta ja nauroi vielä päälle. Osoittaa vaan aika suurta rehellisyyttä ja huumorintajuakin hänen taholtaan. Moniko kristitty pystyy samaan? Eipä kovinkaan moni...
Jälleensyntymässä on sentään edes jotain järkeä! Toisin kuin muissa uskomuksissa!
ihminen on Jumala koska kaikki on Jumalasta.
mutta mitään rakkauden aaltoa en ole sieltä saanut, päinvastoin. Rakkauden aallon sain kun katselin tähtiä ja älysin että Jumalaa ei tarvitse etsiä kirkosta. Jumala on kaikkialla.
tämän maailman asiat paremmalle tolalle. Jos olet kaikkivoipa.
>>>Elämä menee minusta niin, että kokonaisuutta palvellaan suurina yksilöinä.>>>
Tämä lause sisältää sanoja, jotka itsessään voisivat olla mietiskelyn kohteina monelta kantilta:
- elämä? kokonaisuus? palvelu? (mihin ne viittaavat)
Onko palvelu jotain suurta ja mahtavaa johon vain joku jumala kykenee? Onko kokonaisuus niin kaukainen, että sitä voi palvella vasta sitten kun on suuri yksilö?
Voisin sanoa, että jumalien joukkoon ei pääse ellei palvele. Juuri he palveluistaan tunnetaan. Eivät he muuta teekään. Tämä on juuri se lucifer-prinsiippi joka pitää maailmoja koossa, palvelu. Luciferin merkitys ymmärretään yleensä täysin "pahana". Palveluun kykenee jollain tasolla kuka tahansa. Kun palvelee pienessä, niin voi joskus palvella suuressa. Jos ei koskaan palvele pienessä, niin ei voi koskaan kasvaa palveluun suuressa. Vasta suuressa palvelussa kykenee uhraamaan itsensä kokonaan kokonaisuudelle, mutta se alkaa hyvin pienestä. Vaikka yhdestä ainoasta puoliksi epäitsekkäästä ajatuksesta. Sen ei alussa tarvitse olla edes täysin epäitsekäs.
Itsekeskeiset jumalat ovat asuroita eli kateellsia henkiä. He eivät palvele, he sotivat hienostuneesti. He keksivät mukaälyllisiä syitä palvelun kieltämiseksi, joilla ei ole todellisuuspohjaa. He kadehtivat jumalien palvelua ja onnea, mutteivat tee sitä kuitenkaan itse. He ovat jollaintavalla sairaita, koska näkevät lähes kaiken väärinpäin.
Käytännössä palvelu on onnellisuuden edellytys. Se on syy, josta tulee onnellisuutta, ja joka poikii lisää palvelua, joka taas ruokkii onnellisuutta. Näin jumalat toimivat.
Shakespearea lisää:
Niin monen loistavan näin huomenen
ylhäisen katseen luovan vuorilta,
suudelmin viherniityt kullaten
ja virrat - taivaan alkemialla.
(33. sonetti)
[q]- elämä? kokonaisuus? palvelu? (mihin ne viittaavat)[/q]
Elämä on tämä koko suuri prosessi, liike, joka ei pääty koskaan. Kokonaisuus on kaiken ykseys. Palvelu merkitsee olemista. Jo ei-palvelu on palvelemista, koska kaikesta oppii.
[q]Onko palvelu jotain suurta ja mahtavaa johon vain joku jumala kykenee? Onko kokonaisuus niin kaukainen, että sitä voi palvella vasta sitten kun on suuri yksilö?[/q]
Tietenkin palveluun kykenee kuka vaan, ja niin jokainen tekee tällä hetkellä.
Kukaan ei ole täysin epäitsekäs, pois se ajatus! Itsensä alentaminen, nöyryys, on itsensä alentamista, jotta sitten ylennyttäisiin!
Olisi, jos herrajumala, kristittyjen Kuningas, tekisi jotain maailman kärsimysten eteen? Pieni ihme? Ruokkisi vaikka Afrikan lapset, puhdistaisi vedet jne. Kyllä töitä kaikkivoivalle Jumalalle riittää!
siinä kuin sinäkin ja kaikki muut ja yritän parhaani koko ajan mutta sitten on niin monta vastahankaan laittajaa, esim uskovaiset jotka odottavat vain apua ylhäältä eivätkä älyä itse tehdä asioiden hyväksi yhtään mitään.
Jos kaikki ymmärtäisivät että pystymme tosiaankin muuttamaan olosuhteet maapallolla muutos olisi silmänräpäyksen lyhyt.
Tässä nyt olen puhunut Luciferista, koska olen syntynyt opiskelemaan nöyryyttä. Lucifer arkkityyppinä on ulkokultainen palvelija (siis buddhalaisittain ei-palvelija) ja järjellisen ymmärryksen tuoja sekä ulkonaisen hyvän puolella, mutta ylpeä. Nöyryys onkin sen arkkityypin läksy.
Nöyryyden kautta voi lipsahtaa tietoiseen olemiseen. Minäkään en tavoittele mitään valaistumisia koska "oven toisen puolen" tavoittelu työntää ovea, jolloin vastavaikutuksen laki sulkee sitä entistä tiiviimmin kiinni. Nöyryyden ihminen oppii kun on riittävän kauan ollut samsaran myllynkivien jauhettavana. Itsensä väkisin alentaminen ei ole nöyryyttä, se on alemmuudentuntoa joka taas johtuu ylpeydestä. Mielestäni ylemmyys- että alemmuuskompleksi saavat syynsä ylpeysharhasta, joka on erillisyyden tajuamista. Kultainen keskitie lienee paras. Vain täydellisessä subjekti-objekti yhdistymisessä koemme olevamme oikeasti yhtä, nöyriä ja täydellisen epäitsekkäitä.
Täydellinen epäitsekkyys tai oikein käsitetty nöyryys ----> tulos lienee sama eli ykseys (samadhi). Kaava menee ilmeisesti toisinkinpäin.
Ettekö te kanssaluojat nimenomaan hyväksy kaiken pahan jonka te suunnittelette elämäänne? Raiskauksista on ollut täällä juttua jonka te myös hyväksytte. Onko niin että te kanssaluojat pidätte maapalloa pahan otteessa?
Paljasta vain uskon perustat. Ensin kaivat kaiken saastan pois jota kaltaisesi ihmiset suoltavat.
Kaiva kaiva, lapioi uskon perustan päältä lika pois, valheet ja vääryydet. Kun saavutat uskon perustan lapiosi kilahtaa ja sen lian alta pilkistää kulta, uskon kallio.
Mutta ethän sinä halua paljastaa sitä perustaa. Sehän olisi vastoin ajatusmaailmaasi. Ethän sinä koskaan ole pyrkinyt sitä edes paljastamaan, vain sotkemaan ja likaamaan.
Olemme luomassa parempaa maailmaa, mutta ne jotka eivät usko omiin kykyihinsä vastustavat sitä. Ei tietenkään tietoisesti.
Älytöntä jankuttamista raiskauksien hyväksymisestä, en ole ikinä hyväksynyt raiskauksia enkä murhia ym. Jos haluamme elää tällä planeetalla on meidän ajateltava ja tehtävä kaikki kaikkein korkeimman rakkauden kautta ja avulla. Siihen ei kuulu raiskaukset. Ne ovat ehkä karman aiheuttamia mutta kun elämme materiassa on yritettävä päästä sellaisesta eroon. Eli muutettava karmaa.
Sinun hyväksyminen raiskauksiin löytyy ihan itsekirjoittamanasi näiltä palstoilta. Älä nyt taas ala leikkimään asiasta tietämätöntä. Kuten me jo kaikki tiedämme kaltaistesi "oma totuus" vaihtelee mielialan mukaan joten voit kieltää sanomisiasi milloin vain mutta täällä kirjoitettu totuus on vielä aika hyvin pysynyt.
Tietenkin on hyvä jos sinä nyt olet tullut toisiin ajatuksiin raiskausten suhteen sun muun pahan suhteen.
Omia määritelmiä ja omia totuuksia nöyryydestä? Näköjään.
Oman totuuteni mukaan tässä kuvassa on kissa.
http://students.ou.edu/K/Sydney.E.Kieft-1/przewalskis-horse.jpg
Oma totuus kun on semmoinen asia että se totta vain itselle, eikös?
Tiedän että sinun mielestäsi tässä kuvassa on kissa.
http://z.about.com/d/paranormal/1/0/1/B/loch_ness_2_lg.jpg
Mutta se on se sinun totuutesi.
Oman toduuden logiikalla kukaan ei voi tietää miltä kissa näyttää, vai mitä?
Oman totuuden mukaan nöyryyden tietäminen on vieläkin hankalampaa.
Voisiko tässä olla kuva nöyristä ihmisistä (oman totuuden mukaan)?
http://leerburg.com/Photos/dogattack.jpg
että sinun lukutaitosi huonous näkyy joka ikisestä viestistä jonka olet osoittanut minulle.
Täysin epä-relevanttia kirjoitusta, varsinkin sinulta, jonka kanssa olen noita uskonperusteita jo käynyt lävitse.
Vaikka korostan ihmisen oikeutta ja vapautta uskoa mitä haluaa, niin, koska varsin monet sokean uskon seuraukset ovat olleet hirvittäviä ja uskoa ei ole kyetty pitämään vain uskona vaan ihmisten luomia uskonoppeja on monopolisoitu tiedoksi ja tuota tietoa on markkinoitu varsin kauhistuttavin menetelmin on minunkin "haasteeseen" vastattava.
Varsinaista kritiikittömyttä edustaa ns. sokea usko niihin dogmaattisiin opinkappaleisiin, jotka aikansa eksegeetit ovat oman vallan - ja rahanhimonsa tyydyttämiseksi kansalle uskottaviksi asettaneet.
Raamatusta ei ole ensinäkään löydettävissä selvää ilmoitusta, koska varmasti oikeita käsikirjoituksia ja niiden varmasti oikeita käännöksiä emme voi saada. Siksi jo lähtökohta tässä asettelussa jää "hieman" harmaaksi.
Toki mm. kääntäjien korruputoitunut helvettikuva saa monet ihmiset pelkäämään, sillä pelkäsiväthän jo alkukrititytkin ikuista helvettiä niin hirveästi, että antoivat mieluimmin leijonien raadella itsensä kuin kielsivät uskonsa, siis nimen ja omaan helvetinpelon vuoksi. Mutta kuten jokainen ajatteleva ihminen käsittää tuollainen usko on jäsenneltävissä psykologisin perustein itseään ruokkivaksi jutuksi.
>Olet rakastunut motiiveihisi ja rakkaus on tunnetusti sokea.<
Mitkähän näet motiiveikseni?
Logiikkasi mukaan siis itsekin olet rakastunut "motiiveihisi" [mitä ikinä ne ovatkin] kirjoituksillasi.
Sallinet että itse määrittelen, mitä rakastan?
Rakastan totuutta, siksi laitan sellaisten kokemuksia, joita itselläni ei ole, ja joilla haluan osoittaa, missä totuus piilee.
Jumalan rakkaus Jeesuksessa on nimenomaan silmiä AVAAVA, ei sokea kuten inhimillinen rakkaus, jolla käsitteellä yrität tehdä tyhjäksi erään vahvan todistuksen Raamatun Jumalan konkreettisesta, elämää muuttavasta voimasta. Mitä muutakaan voit kuin vetää hämyt eteen, jotta totuuden kirkas valo ei häikäisisi tahtotilaasi, joka kaikessa vastustaa kirkkauden Herraa.
>umpi-uskovainen ennakko-asenteesi<
Mitä tuo mahtaa olla?
Jos henkilö on kokenut idän oppien kahlitsevuuden eikä löytänyt sieltä vapautta, ei rakkautta, ei kasvua paremmaksi suurista puheista huolimatta, ja löytää vihdoin kristinuskon Jeesukselta vapauden ja vastauksen olemassaolon perimmäiseen kysymykseen, niin jos se on umpiuskovaisuutta, niin silloinhan umpiuskovaisuus on, katso se on sangen HYVÄÄ.
>ymmärrät kaiken muun relavantinkin täysin väärässä valossa.<
Jos ja kun umpiuskovaisuus-määritelmäni on releesti vantti, niin sitten saakin relevanttius rellestää rikkana rokassa ja raskaasti.
Kristitty tieteen pioneeri Blaise Pascal: "Sille joka tahtoo nähdä, on tarpeeksi valoisaa. Sille, joka ei tahdo nähdä, on tarpeeksi pimeää."
>Miten haluat tuohon tekstiisi reagoitavan? <
Mielen karmit säleiksi lyötynä, vastustuksen parrut majavalle patopuiksi luovutettuna, asennevammasäleikkö kalahaaviksi kiepaistuna, luulorakojen tilkkeet kottaraisten pesäpehmikkeeksi pantuna ==> mieli sepposen aukinaisena aukileena sekä sydämen sivistyksellä!
Turhaa on [taas kerran] olemattomia "todisteita" kristinuskon "ristiriidoista" esittää. Moni yrittänyt on, vaan harvakaiset ovat net kun ovat Raamatun sanoman tyhjäksi kyenneet osoittamaan, eli ei kukaan. Joka muuta luulee, luulee luulojaan ja menee menojaan kieltämisen kehässään.
>Jeesus ei ollut Jumala<
Oli omien sanojensa mukaan. Koska se ON kiusallista newagelle, on sen pitänyt keksiä kieltosi ja kummallinen kristusenergia.
1. Kun perkele kiusasi häntä erämaassa, Jeesus sanoi: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'." Matt.4:7
2. Joh. 1:1: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala."
Sana on Jeesus: "Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh.1:14
3. 1.Joh.5:20
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä."
4. Joh.20:28
"Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
5. Hepr.1:7-8
"Ja enkeleistä hän sanoo: "Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi";
mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka."
>Raamatun nykyinen korruptoitunut tekstimassa on käännetty uskonnollisten kääntäjien ennakko-asenteiden vuoksi aivan suunnitellusti tukemaan kristiuskon tarvitsemaa saatana ja {e p ä]jumala-jeesus myyttiä, koska koko homma kaatuu tai seisoo noilla -oppi-jaloilla-.<
Tuohan on silkkaa tietämättömyyttä. Teksti on säilynyt joitakin kirjoitusvirheitä lukuun ottamatta sisällöltään muuttumattomana, kuten Qumranin löydöt osoittavat.
Meillä oleva vuoden 33/38 käännös on eräs maailman parhaista käännöksistä, sanoo heprean kielellä elämäntyönsä tehnyt rovasti Risto Santala. Lisäksi uusin Raamattu kansalle -käännös suoraan alkukielistä käännettynä on varmasti eräs parhaita suomalaisia käännöksiä. Jatkuu..
>Vai haluatko[taas kerran] loogisen päättelyn--> saatanan, pelastuksen, perisynnin sun muun järjettömyydestä?<
Looginen [inhimillinen] päättelysi ei yllä jumalalliseen tekstiin ilman Pyhää Henkeä.
"Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset." 1Kor 1:25
Tässä muutama selvitys niihin mielen mutkalle aiheuttaviin Raamatun "ristiriitoihin".
Pyytämällä Pyhää Henkeä avaamaan linkkien tekstit, kipeä vihasuhde Raamattuun saa väistyä. Se voi viedä aikaa, mutta se kannattaa.
Ristiriidoista:
http://raapustus.net/
Predestinaatiosta:
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/tahto1.shtml
>Haluatko siis että uskosi perustat [taas kerran] julkisesti paljastetaan?<
Asetut siis jumalaksi jumalan paikalle tietämään paremmin 1500 vuoden aikana ihmisille puhuneen Jumalan loogisen, ihmisjärjelle mahdottoman, vastaansanomattoman kiistattomasti profetiat toteennäyttäneen ilmoituksen?
Hui, minua pelottaa moinen uho Kaikkivaltiasta kohtaan.
Pelkoa "paljastuksistasi" ei sen sijaan ole, koska tiedän paljastustesi tyhjänpäiväisyyden.
Olet tehokkaan aivopesun uhri pappien salaliitoista, Raamatun sanan väärentämisistä, kansan hallitsemisesta, jotta se Väärentäjän oppi kaikkien teiden perille viemisestä näyttäisi oikeammalta. Koska miksi muuten pitää taistella juuri Raamatun sanomaa vastaan, jos kerran kaikki tiet ovat samanarvoisia? Juuri omien oppienne mukaistahan olisi tervetulleeksi toivottaa kristittyjenkin oppi, eikä taistella sitä vastaan. Kaikkien tiehän vie taivaaseen, ei siis vain buddhistien tai newagerien. Tässä olisi yksi epäloogisuus ihmisjumaluususkomuksissa, joista juuri kertomukseni henkilö todistaa.
Kuinka siis voisin uskoa, että LOOGISESTI pystyisit näyttämään Raamatun "järjettömyyden"?
Alkujuuresi allittaa sinua!
Aivan kuin Filippus selitti etiopialaiselle hoviherralle Raamattua, niin tarvitsee jokainen opetusta. Ilman opetusta Messias ei näyttäydy Messiaana, kuten olisi saattanut käydä tuolle hoviherrallekin.
Eiköhän ole sinunkin vain itse vastata puheistasi, sivullisen seliselit kun panevat asian vain pahemmaksi ja mm. viittaukset tyyliin; ”Herra sanoi” ovat vaarallisia, sillä ammutua nuolta ja kirjoitettua sanaa ei saa vedettyä takaisin, kun se osuu harhaan.
Vastaat itse motiiveistasi, joita toki kirjoituksistasi ei ole vaikea havaita. Tahdot luonnollisesti hyvää elämää, rauhaa ja pelastusta joten lankeat joukko-psykologisista ja tapa-kultturellisista syistä sopivan idean keksineitten "sormenliikkeisiin", jossa noustaan kiltisi mitään kyselemättä seisomaan ja istutaan kun annetaan istumismerkki sen enempää ajattelematta perusteita miksi niin pitäisi tehdä.
Mutta asiaan.
Mitä tulee kristiopin "logiikkaan", josta ensiksi tulee mieleeni ristiriita Jumalan valinnasta luoda enkeliolento, jonka sisinpään tulee paha, jonka tämä imee itseensä "geeneissään" isältään, jonka muuten Raamattukin todentaa: "Mi pheni Eljon lo jitsha ha tov ha raaa."
Asia etenee kun tähän, siis alkupelissä Jumalan itse aiheutettuun ongelmaan täytyy valmistaa uhri, siis alunperin omien virheiden korjaamiseksi.
Saatanan luominen tai synnyttäminen on Jumalan kannalta siis omituinen valinta. Jumalan valinta on ollut, että hän on asettanut ihmislapsen leikkikehään paholaisen, vaikka olisi voinut sen Kaikkivaltiaana jättää laittamatta nähdessään etukäteen, mihin tuo valintansa johtaa.
Vetoaminen olentojen vapaasen tahtoon, [joka itseasiassa ei kristinopin mukaisen Jumalan tosiasialliseen toimintaan nähden edes ole vapaa], on retoriikkaa, jolla täysin epälooginen kristinoppi yritetään kepulikonstein saada näyttämään loogiselta niiden ongelmien edessä, joita varhaiset dogman luojat eivät yksinkertaisesti tulleet ajatelleeksi.
Jokainen sydämessään tietää mitä oikeudenmukaisuus on vaikka sen
tekijät vaihtelevat eri kulttuureissa sen substanssi on sama. Teodokean ongelmassa ei toteudu käsite oikeudenmukaisuus suhteessa rakastavaan Jumalaan missään, sillä pahuus ja hyvyys ymmärretään kaikissa kulttuureissa ja kaikkien ihmisten toimesta.
Jumala on joko rakkaus tai sitten ei. Jos on Kaikkivaltius ja rakkaus, siihen ei oppi Paholaisesta ja Helvetistä loogisesti mahdu, eikä pelastajaa luonnollisesti tarvita.
Mitä tulee Raamatun käännöksiin ovat ne todellakin korruptoituneita, tämä ei merkitse sitä etteikö Raamatun alkuteksteissä olisi sellaisia diskursseja joilla ei olisi merkityksiä, mutta kristiopillisesti korruptoituneet käänökset ovat kadottaneet tuon merkityksen. Raamatussa on koodattuja merkityssisältöjä, Raamattu on maisema, johon on piilotettu paljon arvokasta, mutta maisema ei sinällään ole salattu ja sillä on oma sanomansa, tarkoituksensa ja merkityksensä ja myös arvonsa.
Kautta historian raamatunkääntäjiä on ohjannut paitsi jumalanpelko ennenkaikkea opillisen johdonmukaisuuden vaade ja vallassaolevien kirkkojen etu eli; "Sitä kuusta kuleminen, jonka juurella asunto".
Raamattu on teologien toimesta käännetty ja tulkittu kansalle vaarattomaksi.
Suomessa yksi etevämmistä kreikan taitajista, Pentti Saarikoski, sivuutettiin raamatunkäännöstyöstä vaikka hän oli itse ehtinyt paljonkin harjoitella Ut:n käännöstyön kanssa. Mistähän syystä? Ehkä hän älykkästi oli nähnyt Jeesuksen oikeudenmukaisuuden vaateen aikansa yhteiskuntapoliittisena julistuksena. Veikkaan että jos uskova ja profaani kielenkääntäjä kääntäisi kumpikin toisiinsa vaikuttamatta Raamatun täysin itslleen ja koulutukselleen rehellisesti, niin tuloksena olisi kaksi täysin eri kirjaa, koska niin tulkinnanvaraista on raamatun kääntäminen kahdesta äärimäisen vaikeasti tulkittavsta kielestä äärimmäisen vaikeasti tulkittaviin uskonnollis-poliittisiin sisältöihin.
Jeesuksen väitetystä jumaluudesta olen käynyt niin monta keskustelua etten jaksa edes linkittää siitä paljoudesta, voit hakea niitä nimimerkkini kautta menneisyydestä,, jos kiinnostaa. Sen voin tähän todeta, ettei Jeesus pitänyt itseään edes hyvänä["Miksi sanot m i n u a hyväksi?], koska hänen mielestään ainoastaan
y k s i n Jumala voi olla hyvä.
En tiedä mihin uskoon viittaat kun puhut sokeasta uskosta.
Ymmärrän sinun ongelmasi Raamatun suhteen. Sinulla ei ole tarpeeksi henkisyyttä ymmärtääksesi Raamatun sanomaa. Näet Raamatun vain mekaanisena laitoksena. Ei turhaan sanottu: "Kellä silmät on, se nähköön ja kellä korvat on, se kuulkoon."
Se joka näkee ja kuulee henkisesti ymmärtää tuon sanoman kun taas ne jotka eivät saattavat tehdä Raamatun, Jumalan tai Jeesuksen nimeen vannoen vaikka mitä tekoja, raakojakin. Olkoon se nyt sitten sitä sokeaa uskoa johon viittaat.
Ns. uskovissa on paljon ihmisiä jotka eivät ymmärrä että me olemme täällä vain hetken aikaa. Semmoiset 70-80 vuotta. Moni ns. uskova rukoilee itselleen menestystä työelämässä ja talousasioissa. Moni rukoilee voittoa lotossa tai jossakin muussa pelissä. Moni uskoo Jumalan rankaisevan "pakanamaita" esimerkiksi hirmumyrskyillä joissa kuolee useita ihmisiä. Moni hakee Raamatusta sanallisia aseita irroittamalla ne asiayhteydestään.
Mitä tekikään hyvä paimen kun huomasi lampaansa eksyneen? Kimmastui ja jätti lampaan sinne nälkiintymään. Siitä saa sitten muu lauma oppia . Ei kannata eksyä tai näännytte kuoliaiksi ja kärpäset tulee ja munii ruumiisenne ja olette pian matoja täynnä. Pelolla olisi helppo hallita. Yksikin harha-askel ja sinusta jauhetaan kebabbia. Pian lauma oppisi pelkäämään kaikkea joka ei paimenta miellytä. Ja surkeat Intialaiset ja muut ovat saaneet pakanauskoillaan Jumalan koston osakseen. Näin on!
...vaan ei olekaan. Hyvä paimen lähti etsimään eksynyttä lammastaan, jätti muun lauman kedolle sillä ne olivat turvassa. Hyvä paimen iloitsi löytäessään eksyneen lampaan ja saattoi sen takaisin.
Ihmisen pitää tajuta se että Jumala ei pidä meitä pelinappiloina pelilaudallansa. Jumala ei nostele pelikortteja ja lue: "Tänään hirmumyrsky Intiaan, 3000 kuolee!. Jumala loi maailman ja sen olosuhteet jotka ovat vaihtelevia. Jumala loi elämää ei pelilautoja. Jumala antoi meille ymmärryksen asioiden älyämiseen. Henkisyyden hyväksymisen lukot ovat jokaisen murrettavissa.
Raamatun mekanisoiminen ei auta ketään. Se ei kosketa uskoon tullutta joka näkee kuinka harhaan taas mennään ja se ei auta mekanisoijaa joka astuu koko ajan harhaan. Tosin on tietysti paljon poikkeuksiakin, on uskovia jotka eivät olleet kokonaisuutta ymmärtäneet tai uskossa koska kaveritkin on ja näin he saattavat irtaantua uskostaan ja on mekanisoijia jotka alkavat nähdä kokonaisuuden ja ymmärtää mistä on kyse, he henkistyvät.
Monesti uskoville toitotetaan että pitää ajatella itse. Se onkin hyvin sanottu niille jotka ovat uskossa näennäisesti. He saattavat olla uskossa sen takia kun muukin perhe on tai vaikka sen takia koska näin on aina ollut. He eivät ole hengellisesti kasvaneet uskoon. Hengellisesti uskoon tullut on avannut silmänsä ja korvansa. Se on tapahtunut asioita pohtimalla. Ajattelemalla.
Uskoisin tietäväni mitä tekstejä nyt irroitellaan asiayhteydestään Raamatusta.
Tarkoitan sokealla uskolla mm. sellaista sokeutta, jossa kristinuksoa ja Mithralaisuutta Sol invictus kulttia yhdistäviä tekijöitä ei sokeudessaan nähdä tai ei haluta nähdä. Kyllä tuon yhteyden varhaiset kirkkoisät havaitsivat, jotka sanoivat Saatanan etukäteen kavaltaneen mithralaisille kristinuskon tulevat pyhät salaisuudet. Muuttumatonta kristinuskoa ei siis ole koskaan ollut. Todellisuudessa alusta asti on ollut keskenään kilpailevia essealaisuudesta ja gnostisimista nousseita eri johtajien henkilökohtaisilla lisänäkemyksillä maustettuja keskenään kilpailevia suuntauksia.
Inhimillisyys, johon paimen vertauksessa[kin] viittaat ja minkä olisi luullut olevan kristinuskossa keskeisintä, nousi koko yhteiskuntaan vaikuttaen näkyviin vasta ateistis-deistisessä valistuksessa. Oikeastaan siis inhimillisyyden kannattajat pesivät kristinuskon kasvot, joskus sananmukaiseti jopa omalla verellellään.
Olen käynyt lukemattomia kertoja sinunkin kanssa kristinuskon perusteita lävitse, osoitten kristiuskon
t u l k i n n a n epä-loogisuuden epä-oikeudenmukaisine jumal'kuvineen ja tästä huolimatta kehtaat edelleen kääntää [muka ovelasti] kaiken päälaelleen syyttäen minua Raamatun sellaisesta tulkinnasta, siis sellaisesta jota itse asiasssa käymme t e i d ä n uskonne perusteina lävitse.
Omasta uskostani tai sanotaan Tiedosta[Gnosis] en ole mölissyt juuri lainkaan. Voin kerota että Raamattu on mielestäni tärkeä teos, mutta kristiuskon naivi/epälooginen jeesus'jumala'pelastaja-tulkinta ei tee oikeutta sen kirjan todelliselle arvolle. Raamatusta löytyy tosiaan useampi 'helmi' ja 'salaisuus'.
ja pakanallisuuden opit:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6270455/flat_thread#comment-32926452
Kolminaisuudesta:
Vaikka sanaa 'kolminaisuus' ei suoranaisesti ole Raamatussa, silti se on siellä.
http://www.gotquestions.org/Suomi/Raamattu-kolminaisuus.html
http://www.vapaasatama.net/kolminaisuus.html
http://kotisivu.dnainternet.net/hehde/helsrk/kolmi.htm
http://74.125.77.132/search?q=cache:3T0XK0VWiYsJ:matti.vaisanen.sekl.fi/rtunti/kolmiyks.rtf Vaikka sanaa Kolminaisuus ei ole Raamatussa, silti itse käsitteellä on vahva raamatullinen perusta&cd=1&hl=fi&ct=clnk&client=safari
Messias-nimityksistä:
http://gamma.nic.fi/~jlindell/messias.htm
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Messiasprofetiat.html
http://www.avaimia.net/index.php?option=com_content&view=article&id=601:messias-vanhassa-testamentissa-josef-ben-zvi&catid=43:ha...
Professori Peter W. Stoner laski yleisesti käytetyillä todennäköisyyslaskumenetelmillä, mikä on Jeesuksen elämässä toteutuneiden kahdeksan Messias-ennustuksen satunnaisen toteutumisen mahdollisuus:
http://www.miksiuskon.net/5_messiaanisia_ennustuksia.html
Stoner toteaa: "Henkilö, joka ei hyväksy Jeesusta Kristusta Jumalan Poikana, hylkää faktan, joka on todistettu ehkä absoluuttisemmin kuin mikään muu fakta maailmassa."
Jeesus itse sanoo kuninkuudestaan:
– "Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella." Luuk.22:69
– "Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot". Luuk.23:3
– "Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä".
Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni." Joh.18:36-37
>On kummallista venkoilua sellainen, että kun jokin ajatus Raamatussa on sopivinaan omaan pirtaan, niin luetaan se hetimiten Raamatusta sopivasti soveltaen kuin "piru" ja jos ja kun Raamatun ajatus ei sovikkaan niin tämän huomaavat ja siitä huomauttavat ovatkin heti "piruja"<
Juuri itse teet niin!
Käytät Raamattua ja sen ulkopuolisia kirjoja omien näkemystesi pönkittämiseen. Kun haluat osoittaa Raamatun kirjat virheellisiksi, käytät siihen Raamatun ulkopuolisia kirjoja valikoivasti. Heenokin kirja ei nyt ole pätevä, kun omasta mielestäsi vain siinä on Messias taivaallisessa merkityksessä, joka ei mielestäsi ole oikea. Mutta sitten taas jossain toisessa asiassa ulkopuoliset kirjat ovatkin oikeampia kuin Raamattu.
Kristitty EI hae Raamatun ulkopuolisista kirjoista tukea käsityksilleen, vaan Raamattu on ainoa lähde. Raamattua ei suinkaan sovelleta oman pirtaan, noin sanoo vain se, joka ei käsitä Raamatun tekstejä.
Jeesus sanoo olevansa Jumala, se tieto on Raamatussa, ja jos lähdet kaanonin ulkopuolisista lähteistä hakemaan tukea käsityksellesi, venkoilet itse kummallisesti.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8699402/41905857
Jeesus ei opettanut, että jumaluus asuu jokaisessa. Tuo on selektiivistä tulkintaasi. Hän nimenomaan opetti, että jumaluus EI OLE jokaisessa. Hän vaatii uudestisyntymistä:
"Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä." Joh.3:7
Ja hän antaa Pyhän Hengen vain uudestisyntyneille:
"Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. " Joh.14:16-17
jatkuu..
Buddhistien vääristyneistä opeista ei kannata vetää suoraa yhtäläisyyttä kristinuskoon. Muissa uskonnoissahan EI ole sellaista käsitettä kuin Pyhä Henki. Tämä on se, joka erottaa kristinuskon kirkkaasti muiden uskomusten yläpuolelle. Sen avulla on kristinusko säilynyt vahvana ja vahvana säilyy hamaan Jumalan aivoittaman ajan loppuun saakka. Tällä en tarkoita, etteikö kristinuskossakin ole haksahdettu virhetulkintoihin, mutta PH on se, joka pitää ne, jotka vilpittömästi haluavat totuutta seurata, oikealla tiellä. Jo Jeesus varoitti eksymisestä, ja eksyneitä on kristinuskossakin. Se on se heikko ihmisen liha, joka eksyttää.
Juuri taikauskoisuus rehottaa tälläkin palstalla jälleensyntymään uskovien uskomuksissa. Jeesuksen hienot ideat vääristellään omiin käsityksiin sopiviksi, omitaan Pyhä Henki itsellä olevaksi, vaikka Jeesuksen sanoin maailma ei sitä näe eikä tunne, vain Jeesuksen seuraajat sen tuntevat. Jeesus selitetään joksikin Kristus-voimaksi, jolla kierretään Jeesuksen jumalallisuus.
Palstalla on kirjoittajia, joiden teksteistä kristitty voi ihan suoraan lukea, miten saatana on vaurioittanut sielunelämää, vaikka henkilö itse pitää sitä matkaksi jumaluuteen. Se on surullista, miten tämän maailman ruhtinas saakaan sokaista ihmisiä. Ihan yhtä lailla voisin olla itsekin samanlaisessa sokeuden tilassa, mutta kiitän Jumalaa, että hän löysi minut ajoissa, etten ehtinyt mennä syvälle mihinkään saatanan petoksiin.
Näillä kirjoittajilla ei näytä olevan rauhaa ei lepoa, vaan ovat loputtomalla tekojen tiellä, joka ei johda sinne, mihin luulevat sen johtavan vaan kuten viestissäni ollut todistaja toteaa: pelkkään ansaan ja umpikujaan, eli pahuuden henkivaltojen petokseen.
"Ellei totuutta ollut olemassa, mitä merkitystä oli, mihin lopulta uskoi?"
Kolminaisuuden tueksi haettujen kohtien joukossa mm. se ”sana/logos” juttu[Joh 1:1 >> ”Alussa oli Sana, [Logos] ja Sana [Logos] oli Jumalan tykönä, ja Sana [Logos] oli Jumala.” ], kuuluu oikeammin: "Alussa oli tuo sana, [logos pienellä kirjaimella] ja tuo sana oli edessä tuon jumalan ja tuo sana oli theos[jumala].”, antaa ymmärtää ettei tässä puhuta Jeesuksesta vaan VT:n sana-parista 'jhvh elohjim', jossa toinen jumalaa tarkoittava sana lause-opillisesti sijaitsee toisen jumala-sanan edessä.
Jeesus rukoili että opetuslapset yhtä olisivat ---> ”n i i n k u i n isä on hänessä ja hän isässä”, eli olivatko opetuslapset siis kaksitoistanaisuuksia?
Kuten Jeesus itse totesi ja jos 'yksin Jumala on hyvä' ja Jeesus oli Jumala, niin myös hän olisi ollut silloin hyvä eikä Jeesuksella olisi ollut mitään syytä kieltää hyvyyttään kuten hän siis yksiselitteisesti teki.
Kun Jeesusta kutsutaan Herraksi ei se tee Jeesusta jumalaksi. Pitää myös tietää, että jumalaksi tuohon aikaan kutsuttiin i h m i s i ä, siis korkea'arvoisia, arvostettuja virkamiehiä, keisaria jne. Samoin ”enkelit” olivat ihmis'sanansaattajia, terahpeutteja jne, joiden merkitys on myöhemmin mystifoitu uskonnollisten ennakko-asenteiden sävyttämissä käänöksissä. Raamatusta voisi poimia vaikkapa jeesus-jumaluus aiheeseen liittyen 'alma' -sanan, joka tarkoittaa 'nuorta naista', jolloin voimme kritisoida kristillistä oppia neitsyestä syntymisestä milloin oppia juuri esim. neisyestä'syntynyt kaltaisilla tulkinnoilla kyseisestä raamatunkohdasta perustellaan.
Meillä ei ole yhtään aukotonta lähde-kritiikin todistusta Jeesuksen olemassaolosta saati jumaluudesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
Jeesuksen Golgatha- kertomus ei aika-taulullisesti voi pitää kutiaan ja vaikka Raamatun sisältämät astrologiset aiheet on kirkon tahjolta johdonmukaisesti torjuttu voimme sanoa, että koko Raamattu niin vanha kuin Uusi testamentti on sydämeltään astrologinen, jonka sisältämä astrologia on luonteeltaan esoteerista, sillä heprealaiset esoteerikot katsovat, että ihmisen on mahdollista vaikuttaa astrologisiin tähtivoimiin itsein ja tässä mielessä heprealainen astrologia eroaa perinteisestä vastaavasta länsimaisesta. Tähtivoimat asuvat ihmisen sydämessä ja syämen kautta voidaan niihinmystisesti vaikuttaa. Golgatha- kertomus voidaan tulkita loogisemmin aurinko/kalenteri allegoriaksi, jota Raamattu siis sisältää pinta-kertomusten alle kätkettynä pesher-koodauksena.
Myökään uudestisyntyminen ei poista sitä, etteikö jokainen luotu olisi tekijästään lähtöisin, eli jos kausaalista ketjutusta palataan alkuun, mikä tulee vastaan?
Eli kun ahtaudutaan lokiigan pariin, niin jeesus-jumaluus-pelastus-asiassa tulee vastaan niin korkeita seiniä, joiden yli ei löydy tarpeeksi korkeita tikkaita.
Sanotaan nyt vaikka näin jotta, vaikka ihminen on juridisesti vastuussa tekemisistään, niin maallisestikin on paradokaalisesti,,, saadaksemme ihminen juridisesti vastuuseen, kausaaliketjuja leikatava raa'asti ja epäoikeudenmukaisesti poikki. Eli juridinen vastaaminen ei läheskään aina ole sama kuin oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Ja tämän saman tekee huomaamattaan kristillinen oppi omassa moraalikäsityksessään. Jumalan työ pannaan vain ihmisen syyksi vaikka pohjimmainen causa on aina Jumala itse, jos nyt olemassa on ja on sellainen miksi kristityt hänet mahdollisimman objektiivisesti määrittelevät, ja joka on tehnyt sitä, mitä kristityt väittävät.
Miten sivullisten todistukset laittavat asioita pahemmaksi? Kun sivullisten kertomukset ovat noinkin kovaa kamaa, voihan se pelottaa ja kieltäminen on yksi keino käsitellä asiaa, joka ravistelee omia käsityksiä.
Juuri toisten kokemukset puhuttelevat ja sitä kautta evankeliumin sanoma leviää tehokkaasti.
"Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa." 2.Piet.16
"Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta." 1.Joh.1
Antamalla Raamatun vastata itse itsestään pääsee kiinni sen sanomaan. Jos sana ei sitten jostain syystä olisikaan niin kuin se on kirjoitettu, ei siitä VOIDA meitä lukijoita syyttää. Jos sana sanoo, että sana pysyy iäti ja että se on kokonansa totuus, että "Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä", niin ihminen voi huoletta heittäytyä sanan varaan. Vasta sitten se alkaa elää: usko antaa ukottuvuuden, johon ihmisen järki ei yllä. Eikä tämä merkitse järjettömyyttä, minkä tulkinnan poikkeuksetta jokainen Raamatun kyseenalaistaja tekee tässä yhteydessä. Juuri järki tekee ristinsanomasta hullutuksen. Ihmisessä on muitakin ulottuvuuksia kuin järki, jolla tietoa voi saada. Sydän on se ydinminä, joka ihmisen ihmiseksi tekee.
http://vastaus.net/fi/raamatun-tutkiminen
Jos kerran Raamatun sana muuttaa konkreettisesti ihmisten elämiä, onko lainkaan relevanttia edes järkeillä, että sanaa on manipuloitu kääntäjien toimesta salaliittomaisesti, että Jeesuksen se ja se sana onkin väärin käännetty ja se pitäisi kääntää runoilija Saarikosken vaatimalla tavalla.
Japanissa pitkään lähetystyössä ollut Mailis Janatuinen sanoo: "Sitä paitsi olen nähnyt lähetyskentillä, miten Jumalan sana muuttaa ihmisten elämää. Juopot lopettavat juomisen, varkaat varastelun, toivottomat saavat toivon, moraalittomat moraalin, ajelehtijat saavat elämäänsä tarkoituksen ja päämäärän, rauhattomat saavat omantunnon rauhan, kuoleman ja henkien pelon täytyy väistyä. Mihin mikään muu uskonto tai ideologia ei ole pystynyt, siihen pystyy Raamattu. Kuinka siis voisin kieltää sen voiman?
Ja jos Jumala voi kaiken, niin kaipa hän on osannut suunnitella sellaisen ”kännykän”, joka pystyy välittämään hänen puheensa ihmiskunnalle ilman, että se vääristyy tai häipyy välillä kuulumattomiin. Ja jos Hän kerran päätti puhua meille Kirjan muodossa, niin varmastikin hän piti huolen siitä, etteivät kirjoittajat, kokoajat ja kopioijat sitä turmelisi. Eihän tämä nyt voi olla mahdoton tehtävä maailmankaikkeuden Luojalle!"
Raamatussa on todellinen VOIMA, se muuttaa konkreettisesti ihmisiä. Ja mitään muuta ei tarvitse ihmisen tehdä kuin hyväksyä Jumalan sana lapsenomaisesti. Tästäkö ei saisi puhua? Onko tämä seli-seliä?
Yhtä hyvin omat sanasi voi olla harhaan ammuttuja. Ja ovatkin, jos sanot Raamattua tapakultturellisista ja joukkopsykologisista syistä keksityksi salaliittohämäykseksi ja ihmisten hallitsemisvälineeksi. Tuostahan ei ole mitään todisteita, Raamatun muuttavasta voimasta sen sijaan on!
Pahan olemassaolon kysymys avautuu ymmärryksestä mitä täydelliseen vapauteen sisältyy. Samalla avautuisi ymmärrys täydellisestä rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta, joka ei VOI toimia luontonsa vastaisesti. Muuten selitysyritykset jäävät vääristyneen, inhimillisen järjen tasolle, joka on niin paljon alempana kohdettaan.
Kas kun homma ei olekaan yksin "korruptoituneiden kääntäjien" varassa, vaan Pyhä Henki paljastaa virheellisiä kohtia.
Onko siis Jeesuksen oikeudenmukaisuuden vaade pois esim. 33/38 käännöksestä? Pelkkä hyvä kielitaito ei riitä käännöstyöhön, ja ilman muuta uskovan ja maallisen kielenkääntäjän versiot olisivat erilaisia, koska toiselta puuttuu yhteys Pyhään Henkeen.
jatkuu...
Raamatun paradoksitkin jäävät hämäriksi, jos ei ymmärrä kokonaisuutta. 'Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin' -lause on tällainen paradoksi. Suora tulkinta vailla yhteyttä Raamatun kokonaisilmoitukseen tuottaa vajaan ymmärryksen kohdan merkityksestä.
Mies piti Jeesusta vain ihmisenä ja tästä lähtökohdasta Jeesus vastasi hänelle että vain Jumala yksin on hyvä, ei ihminen.
"Hän piti Jeesusta vain ihmisenä, antamatta hänelle sitä täyttä arvoa, joka hänelle kuuluu. Hän ei kääntynyt Jeesuksen puoleen saadakseen itselleen Vapahtajan vaan hyvän opettajan hyvät neuvot. Jeesus on hyvä opettaja, mutta erityisesti hän on Vapahtaja. Hän toi syntien anteeksiannon ja Jumalan laupeuden synnin tähden hätään joutuneelle ihmiskunnalle. Hänessä me kohtaamme Jumalan, täydellisen Hyvän. Jeesus tunsi miehen ajatukset ja antoi karkealla vastauksellaan hänelle mahdollisuuden arvioida uudelleen itseään, kuka hän on. Vain opettajako?"
( Opetustekstistä Rakkauden laki, Antti Herkkola)
http://74.125.77.132/search?q=cache:OHSTz425ugwJ:www.teolinst.fi/j/images/saarnat/sa08_3.pdf Miksi sanot minua hyväksi jeesus&cd=21&hl=fi&ct=clnk&lr=lang_fi&client=safari
"Jumala (Isä ja Poika) loivat taivaan ja maan. Jeesus tarkoitti, että hei älä unohda Isää, Jumala (Isä ja Poika) on yksin hyvä. Raamatun kokonaisuusopetus tuo selvyyttä Hänen ilmoitukseensa ja estää meitä yhdistelemään yksittäisten jakeiden perusteella vääränlaisia johtopäätöksiä."
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesus_on_Jumala
http://taiwas.net/opetus/muukkonen/hyvaihminen.htm
Millä subjektiiviset ”musta-tuntuu-jutut” voidaan koskaan vertifoida todeksi, ei millään?
Minua ei puhuttele omat ja vielä vähemmän muiden ”fiilis-jutut”, koska ymmärrän [tieto kokemus] hieman siitä mistä nuo ”fiilikset” kumpuavat.
Se on myös yksi syy miksi en mielelläni lähde ”musta-tuntuu-keskusteluun” mukaan, koska ”meistä-tuntuu-kaikista-aina-joltain”, eikä se tarkoita yleis-pätevää mitään, no ehkä yleis-pätevää todistusa ihmistä hallitsevista vietti-halu-voimista.
Jotenkin voisin kuvitella todellisen henkistymisen ja ymmärryksen olevan ihmisen analysointia tunne-tilojensa kirjosta aina ihmisen tarpeisiin asti. Tavoite voisi olla ”inhimillisyyden” jonkinlainen "selättäminen", jotta se "jumalallinen puoli" saisi tilaa nousta esiin, mutta kuten varmaan huomaat, menen tässä ihaite juuri siihen ”musta-tuntuu-että” juttuun.
Mitä tulee muutos-voimiin ihmisissä on minun kokemukseni siitä aivan päin'vastainen. Vapaus ei merkitse mielestäni sitä, että ei olla rehellsiä, tai itse ajatella, kanneta vastuuta vaikka tekee kipeää. Rehellisyys kaiken epä-varmuudenkin edessä on parempi kuin valhe vain siksi ettei ahdista.
Kristillisyys ei ole uuniikkia, jeesus-jumaluus-pelastaja[EI erisnimi-->vaan pelastaja tehtävänimike historiasta] ei ollut ensimmäinen, eikä vimeinen, siis ainut'kertainen tapaus. Nasaretilainen on kansojen seasta nouseeen villiintyneen ja kertautuneen hurjan huhumyllyn ja inhimillisen tarpeen tuottama myyttinen epä-jumala, joka ei tee oikeutta mahdolliselle mestarille ja suurelle filosofille, opettajalle tuon pinta- kertomuksen alla.
Raamattua ei voi ottaa mielestäni kirjaimellisena, eikä missään nimessä yksinomaisena uskonperustana. Miksi, siksi että Raamattu lukeutuu siinä missä kaikki muutkin ”pyhät” kirjat siihen pyhitys'kirjallisuuden laajaan joukkoon sisältäen hyvin kapean ja monesti ristiriitaisen ja jossain kohtaa virheellisenkin ihmis-kuvan ole-m a s s a-olostamme jumal'kuvineen.
Oppinne kehällisyyttä on turha enää pohtia, sillä et ilmeisesti joko sitä käsitä, tai olet
i t s e l l e s i epä-rehellinen? Minulle ja monelle muulle tämän oppinne järjettömyys on selvää, niin että on helppo tehdä tarvittavat johto-päättökset sen totuudellisuudesta.
ps. en tässä kiittele asiallisuuttasi enkä pyytele anteexi moukkamaisuuttani, mutta kuva jonka jeesuksesta tulkinnassanne annatte ei ole minun jeesukseni, sori. :)
"Musta-tuntuu-jutut" ovat monen tutkijankin lähtökohtana. Miten saada esim. opettajien työoloista tietoa muuten kuin kuunnella, kuinka opet itse kertovat miltä heistä tuntuu. Tällaisen tiedon perusteella voidaan arvioida kriittisesti opettajien työympäristöä ja keksiä keinoja mm. työn kuormittavuuden vähentämiseksi.
http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw?${BASE}=tuhti&${HTML}=docu3&${FREETEXT}=ID=01601058&${TRIPSHOW}=form=fh1
Siinä vaiheessa kun itseäni alkoi Henki vetää, toisten jutut erityisesti ja nimenomaan kiinnosti: jos nuo on kokeneet Jumalan voimaa, voisinko minäkin kokea. Miljoonien kokemukset ovat täyttä yleispätevää todistetta. Jos niiden edessä täytyy leimata ne epärehelliseksi vastuuntunnottomaksi ajattelemattomuudeksi, niin johan nyt menee varsinaisen epätieteelliseksi sielutieteen saivarteluksi!
Kristinuskossa on uniikkia se, että Jeesus itse haluaa antaa oikean kuvan itsestään jokaiselle ja johdattaa itse kutakin henkilökohtaisesti. Opetuslastensa epätäydellisyyttä voi ihmiset tietenkin kritisoida, mutta paras kritiikki saadaan kuitenkin Jeesukselta.
"Musta-tuntuu" on "Musta-tuntuu", se ei ole edes "Meistä-tuntuu" saatika vielä laajemmin mitään yleis-pätevää, jota kuitenkin pohjimmiltaan n ä i s s ä jutuissa haetaan.
Raamattu kertoo monista projekteista, mutta myös projektista, jossa kristiopin tulkinnan mukaan Jumala korjaa muiden tekemiä virheitä uhraamalla itsestään tai itsensä itselleen. Tämä idea on tavallaan totta, siis se että "Jumala" eli Kaikki on korjaamassa, kehittymässä, palaamassa "Juurilleen",,, "tai jotain". Kyse on nyt siitä miten se voi tapahtua?
Kristiopin mukaan geissi, joka loogisesti loppu-pelissä on aina Jumalan, koska Jumala on kaiken alku, ei olisikaan yksin tekeleistään[luomisestaan] vastuussa.
Syy tekeleen[luomisen] epä-täydellisyydestä vieritetään kristiopissa epä-loogisesti jollekin ulkopuoliselle taholle; 'saatanalle' tai "vapaalle tahdolle" jne,, eikä ymmärretä sitä, että kaikki palautuu lopulta aina Jumalaan josta kaikki täytyy olla lähtöisin.
Kun ulkoistamisen-ajatus-virhettä kristiopissa kerrataan saadaan aikaan se erillisyys, jossa saatana&synti tarvitsee erillisen jeesus-pelastus-jumalan epä-loogisuuksineen.
Karmallisuudessa[syyn seurauksen-laki], jälleensyntymissä[puhdistus osa-tietoisuuksille riittävän kokemuksen kiirastulessa/"Mitäs ite läksit"] vastuun todellinen kantaminen jokaisen Jumalan osasen kohdalla[kaikki on "Jumalaa"] kulminoituu paljon loogisemmaksi ideaksi kuin kristiopillisessa vastuun pakoilussa "ulkoistamisineen" jne.
Jeesus voidaan nähdä monella tapaa realistisemminkin kuin kristiopillisena jumalana.
Todisteita, loogisuutta on monissa skenaarioissa, joita kristikunta ei voi luonnollisesti hyväksyä, koska kirkko menettäisi kaiken haalimansa. Esoteerisesti nousee Jeesus merkittäväksi opettajaksi ja mestariksi, jossa ihmis-kuoressa vaikuttaa "Korkeimman7Kaiken"[ei Jahve] spesiaali-Kristus-voima sen viisaudellisessa merkityksessä.
Maailmojen-halki-matkaaja-opastajana[tietoisuuksille] toimiva Kristus-Logos-voima["Pyhä henki"] voidaan mieltää Jeesus kokemusta rikkaampana paremmin tästä olevaisuudesta poistuvien tietoisuuksien opastajaksi jne. Poliittisesti historiallista Jeesusta voidaan pitää yhtenä kapina-johtajana ja kansan odotettuna maallisena messiaana ja kuninkaana jonka kapina meni 'ketuille', jonka tuomio ostettiin Jeesuksen rikkaan isän kautta pakaloisuudeksi, jonka "kuolleista nouseminen" ja siten tyhjä hauta ja tovereilleen ilmestyminen saavat luonnollisemman selityksen tätä kautta [josta kristkunta on vetänyt omat mystiset tarinansa tulkinnoissaan].
Marttyyrikäsityksesi kuvaa omaa ajatteluasi selkeimmillään. Tahdot Saatanaa seurata, jos voisit kuvia kumarrella. Valitset pahan hyvän sijaan. Näet puolillaan olevan lasin puoleksi tyhjänä. Näet marttyyrien kieltäytyvän kumartamasta keisareita helvetin pelosta, kun todellisuudessa he halusivat Jeesuksen seuraan, ei Saatanan, kuten itse valitset. Onko omille käsityksillesi historiallisia todisteita vai onko ne pelkkää ennakkoluuloa, koska historiallisia todisteitakin marttyyreista löytyy:
"Kisapäivän koittaessa Perpetua ja Felicitas menivät amfiteatteriin iloisesti kuin matkalla taivaaseen. Perpetua kulki kasvot loistaen ja hymniä laulaen. Hän asteli levollisesti kuin Kristuksen puoliso ja Jumalan rakastama.
Kolme miesmarttyyria, Revocatus, Saturnius ja Saturus heitettiin areenalle ensin. Eräs heistä, Saturnius, lohdutti äskettäin kääntynyttä vankilan johtajaa: ”Hyvästi! Muista uskoa ja muista minua. Älä anna tämän hämmentää vaan anna sen vahvistaa mieltäsi.”
http://www.ort.fi/ortodoksiviesti/ov0504/min_pyh.htm
Ensimmäinen marttyyri Stefanus kivitettiin ja kuolinhetkellään hän rukoili kivittäjiensä puolesta: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!" "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ei mitään pelkoa helvetistä vaan toivo nähdä Jeesus pian.
http://www.netmission.fi/fi/kristillinen_elama/kristittyna_kasvaminen/ensimmainen_marttyyri/?id=122
>Sokea usko dogmaattisiin opinkappaleisiin<
Tuotahan on nähtävissä ihan missä vaan, niin kommunismissa, islamissa, vääristyneissä kristinuskon tulkinnoissa, newagessa, idän opeissa...
Tieteenfilosofi Paul Feyerabend: "Tiede on paljon lähempänä mytologiaa kuin tieteenfilosofia haluaisi myöntää. Se on eräs ihmisen kehittämistä ajattelun muodoista, eikä välttämättä edes paras. Tiede on nuorin, agressiivisin ja dogmaattisin uskonnollinen instituutio."
Ihmisjärjellä saat Raamatusta vain vääristynyttä tulkintapuuroa, joka kadottaa loogisuuden jo ensimetreillään. Kirjoituksiin avain on Pyhä Henki, jonka poissaolo luo kummallisia tulkintoja ja ymmärtämättömyyttä. Eli sitä psykologista itseään ruokkivaa tuttua huttua/juttua.
Siitä yhtenä esimerkkinä on perustella kristinusko paikkansapitämättömäksi vääristyneillä kristinuskon toteutuksilla. Eli nähdä lasi puoleksi tyhjänä, kun mieltä kiristää kiivaus kaikkea kristillistä kohtaan.
Osaavat kristitytkin puuhastella, kuten Hypatian, kuuluisan matemaatikon, kirkkoisä Kyrilloksen myötävaikuttama murha osoittaa.
Murha tapahtui Aleksandriassa maaliskuussa vuonna 415 jKr. Kristityt raastoivat tämän antiikin jalon hengen, uskovaisen fanaatikko Petroksen johdolla vaunuistaan, raahasivat hänet läheiseen Kaisarein-nimiseen kirkkoon, riisuivat hänet, nuijivat uhrinsa hengiltä ja kaapivat vielä terävillä simpukankuorilla tai ruukunsirpaleilla lihan hänen luistaan. Revittyään ruumiin vielä kappaleiksi siirsivät murhaajat Hypatian runnellut jäsenet läheiseen Kinaroniin, missä jäännökset kuin tulevia laajempia vainoja ennakoiden poltettiin roviolla.
Jos joku nyky-kristitty tuntee nyt aiheelliseksi huomauttaa, ettei murha voinut olla ’oikeiden’ kristittyjen eli aitojen uskovien tekemä, niin hänen on syytä muistaa tuolloisen piispa Johanneksen toteamus, että murhaajat olivat ”joukko Jumalaan uskovia aleksandrialaisia” ja että Hypatialle kateellinen luennoitsija Petros, joka joukkoa johti oli ”kaikissa suhteissa täydellinen Jumalaan uskova henkilö.”.
Murhaajat olivat siis fundamentalisteja, jos käyttäisimme nykyajan termiä. Tietenkin on todettava, etteivät kaikki fundamentalistit [yleistäminen on eräs valehtelemisen vastenmielisimpiä muotoja] ole murhaajia, mutta sangen monet murhaajat ovat kylläkin olleet, eivät vain uskonnoissa, vaan kaikilla inhimillisen elämän alueilla, musta-valko-ajatteluun ja dogmatismiin sitoutuneita peripateettisia fundamentalisteja. Viitekehyksestä riippuen tunnemme heidät myös dogmaatikkoina, fasisteina tai totalitaristeina, ylipäätään ihmisinä, joiden mustavalkoiseen maailman'kuvaan mahtuu vain yksi totuus kerrallaan, totuus joka on heidän omansa ja joka usein perustuu annettuun käsitykseen, jota ei kyseenalaisteta.
Mitä tulee Raamattuun, niin Jeesuksen sanat: ”Jos tahdot olla täydellinen, mene ja myy kaikki, mitä sinulla on. Olkaa siis täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen isännekin täydellinen on.” vihjaa, että kaikki evankeliumit sisältävät sellaista esoteriaa[sisäistä ja erityistä--> rajatulle joukolle] mitä on vaikea ymmärtää niin taviksen kuin älykönkin. Kyse on sisäpiireille tarkoitettuista esoteerisista salaisuuksista, jotka sisälsivät vihkimyksen eli täydellistymisen Tien. Se mitä olen kritisoinut ja esille ristiriitoina Raamatusta tuonut koskee t e i d ä n tulkintaanne ja oppianne, johon kuuluu; "saatana", "pelastus" sun muu mytologinen jonka sisällytätte oppiinne ja t u o kaikki on loogisesti sekä itse Raamatulla ja loogisesti kumottavissa.
Sitä minkä itse näen Raamatusta löytyvän, ei ole tullut, eikä tule koskaan tulemaankaan näillä palstoilla tarkemmin esiin.
Sanoit: "Se mitä olen kritisoinut ja esille ristiriitoina Raamatusta tuonut koskee t e i d ä n tulkintaanne ja oppianne, johon kuuluu; "saatana", "pelastus" sun muu mytologinen jonka sisällytätte oppiinne "
Millaisena näet esimerkiksi minun "oppini" noista asioista?
Eikö kristinusko alkanut mielestäsi Jeesuksesta? Eikö koko juutalais'kristillinen usko ole Jeesus-liikettä missä Jeesusta apuun huudetaan siihen perus-lähtöön, jossa kirkko on manipuloinut ihmiset uskomaan äärimmäiseen tuskalliseen iankaikkista kidutusta antavaan helvettiin jota luonnollisesti pelätään? Ihminen elää edelleen paljolti kauhujen maailmassa, johon yhdistetään yliluonnollinen saatana ja johon tarvitaan yliluonnollinen, mutta inhimillisen tuttu pelastaja Jeesus'ihminen'jumala.
Kirkko, "lahkot" aito-uskovineen toimittaa nykyisellään paljolti vain siirtymä-rituaaleja ja uskonto-viihdettä, sellaista "minä-psykologiaa", olette jättäneet sen helvetillä peloittelun vähemmälle. Asia on siis käännetty maksavien asiakkaiden takia nykyisellään niin, jotta hyvin pienen aito-uskovaisten lisäksi tiedostunut kansa ei kaikkoaisi kirkoista ja veisi rahaansa mukanaan.
Hoet minulle mm. Pyhän Hengen valaistuksesta ja juuri sitä Pyhän Hengen valaisemien pahuutta minä tässä monesti ihmettelen, sillä yksikään todella merkittävä koko yhteiskuntaa koskeva sosiaalinen reformi ei ole käynnistynyt kirkon tai muun kristillisen yheisön tai uskovan yksilön toimesta. Päivastoin kaikkia uudistuksia vastutettiin raivokkaasti, mikä ilmenee esim. senaatin ja eduskunnan pöytäkirjoista, kun käsiteltiin lapsityövoiman käyttöä, naisen yötyötä, naisen opiskeluoikeutta, työaikojen yleistä inhimillistymistä, uskonnonvapautta jne jne. Kyseenalaistan siis sinun väittämän Pyhän Hengen toiminnastakin "hengen hedelmineen", se ei vastaa historiallista todellisuutta missään suhteessa.
Jeesuksen olemusta, historiallisuutta, symboliikkaa en jaksa alkaa taas käymään lävitse, mutta tiivistäen voisi todeta, ettei historiasta löydy kristikunnan myöhempinä aikoina luomaa uskonnollistaennakkoasenteellistatulkintakuvatusta Jeesuksesta.
Jim Carrey, rakastettu koomikko, on kokenut, mitä on olla vapaa yleismieli! Eläköön varoventtiilin vuotaminen.
http://www.youtube.com/watch?v=leqlejzRTRQ
Niin se on, että kun sen kerran kokee, ei enää muuta haluakaan.
Siihen aamen.
Se on luonnollinen olotila. Jos ylivuoto aikaansaa lisääntyvää tasapainoa ja iloa yhteydessä Kokonaisuuteen ja yksinäisyyden poistumista, niin mikäs siinä ollessa. Elämä vasta alkaa siitä, kaikki on kirkkaampaa, kokemukset intensiivisempiä ja maiseman väritkin loistavampia. Ilmakin voi hohtaa kristallinkirkkaana.
On yksinolevuus joka poistaa yksinäisyyden iäksi. Luultavasti benji-hyppääjät ja vapaan pudotuksen laskuvarjoilijat kykenevät kokemaan tätä ylivuotoa hetken ajan toisinaan hypyn aikana. Tullessaan luonnolliseksi olotilaksi ollaan flowssa koko ajan. Kaikki on uutta. Esim. siinä mitä nimitetään kahvikupiksi on miljoonia yksityiskohtia joita voi ihmeissään tutkailla loputtomiin ihastuksissaan. Jotain samankaltaista on elämä 3-vuotiaana. Nyt vaan frontaalikontrollia on enempi mutta elämä on yhtä hulvatonta.
Kiva kun Jimillä vuoti yli myönteisellä tavalla, siihen ehkä auttoi hänen taipumuksensa irrottaa otettaan liiallisesta frontaalikontrollista, koomikko kun on. Jonain erityisenä minänä olemisen pakko estää tehokkaasti myönteisiä ylivuotoja. Laaja-alainen ja joustava mieli Jimillä, ei helposti säikähdä.
Löytyihän se viimein, nimittäin psykologiasta etsimäni tiettyjä transpersoonallisia kokemuksia kuvaava rautalankamalli. Roberto Assagioli on kehittänyt perinteisiä psykodynaamisia persoonallisuuskäsityksiä transpersoonalliseen suuntaan. Vanhoja malleja edustavat Sigmund Freud, Anna Freud, Jung, A. Adler, Heinz Hartmann. Tähän näkemykseen voi pääpiirteissään yhtyä.
http://www.prometheus.fi/terapiat/psyko.htm
Olen samaa mieltä Aurobindon kanssa. Pohjamutaa analysoimalla ei saada yliminää esiin, se saadaan ilmenemään kasvamalla sirpaleisesta analysaattorista kokonaiseksi. Tämä persoonan "takana" olevan hiljainen vartija saadaan hallitusti esiin eheytymällä luontaisen individuaatioprosessin kautta. Individuaatiota voi nopeuttaa elämällä täydesti ja antamalla koko ajan kaikkensa tai meditoimalla.
Individuaatioprosessin suorittaneella molemmat aivopuoliskot toimivat harmonisesti keskenään, vasen on aktiivinen niin tärkeän oikean puoliskon ohella. Aivopuoliskoja esim. musiikilla tasapainottamalla (neuroakustinen terapia; Dr. J. Thompson) voidaan lähestyä harmonista balanssia.