Kuinkahan paljon pohjoissuomlaiset

Näin pari vuotta sitten tv-ohjelman aiheesta,se oli japanilainen ja heillä lienee tarve käsitellä näitä asioita kiihkotta ja tutkijan asenteella.
Ohjelma perustui seurantaan ja mittauksiin. Käytetty mittayksikkö ei ollut bequeller,olisiko ollut sievert. Thsernobylin laskeuma oli huomioitu,samoin kaksi ydinvoimalaonnettomuutta Englannissa ja kolme USA.ssa. Lähteeltään tuntematon mittauspiikki jäi edelleen tuntemattomaksi,sitä arveltiin uponneen amerikkalaisen sukellusveneen tuottamaksi.

Maailmassa on koeräjäytetty runsas tuhat ydinlatausta. Noin 60 % kaikista räjäytyksistä on amerikkalaisten tekemiä,loput jää pääosin Neuvostoliiton,Ranskan ja Iso-Britannian piikkiin. Amerikkalaiset ovat tehneet myös valtaosan ilma- ja maanpäällisistä koeräjäytyksistä,säteilyn kannalta ne ovat haitallisimpia.
Ydinlatausten koealueena Bikinin saari Tyynessämeressä on tunnetuin,samalla suunnalla räjäytteli myös Ranska. Maapallon kannalta on yhdentekevää,missä räjäytykset tehdään. Ydinsaaste leviää ilmakehän kautta joka paikkaan. Kysymystä ei tulekaan asettaa niin,että miten kenenkin räjäytykset vaikuttavat vaan siten,että miksi helvetissä niitä ylimalkaan tehtiin kun seuraukset tiedettiin.

Ohjelman mukaan avaruuden taustasäteily esim. Pohjois Ruotsissa on 6 yksikköä,Tshernobyl oli siihen verraten n. 2 yksikköä pahimmalla leviämisalueella. Lähteeltään tarkentamattoman säteilyn osuus oli kaksinkertainen taustasäteilyyn verraten. Ydinräjäytyksillä on siis merkitystä laskettaessa ihmisen elinikäistä säteilyannosta. Asuimmepa me missä tahansa osassa maapalloa,saamme säteilyannoksemme melko tasapuolisesti. Bikinille tai Novaja Zemljalle en muuttaisi,en myöskään Arizonan koealueelle.

Joudun kuvauttamaan sisuskaluni vuosittain sairauden seuraamiseksi. Saamani röntgen-annos on ylittänyt jo aikaa sitten "turvallisena" pidetyn rajan. Säteilystä puhuessamme meidän tulisi ymmärtää mistä puhumme. Näkyvä valo on säteilyä. Janalla sen molemmille puolille sijoittuu ionisoitumatonta säteilyä ja ionisoivaa säteilyä,ne määritetään aallonpituuksilla. Ionisoitumatonta säteilyä käytetään hyödyksi mikroaaltouunissa,viestintälaitteissa ja esimerkiksi fysikaalisten hoitolaitosten koneissa vammoja hoidettaessa.Ionisoitumattomankin säteilyn arvellaan tuottavan haittoja niitä työkseen käyttäville,on viitteitä keskenmenojen suuremmasta määrästä,päänsärystä jne. Kellokoneistot ainakin mangnetisoituvat parissa vuodessa,se on ihan todettu.
Ionisoituvaa säteilyä on esim. gammasäteily. Suurvaltojen tutka-asemien työsuojelumääräykset antavat jonkinlaista osviittaa säteilyn vaarallisuudesta. Amerikkalainen normi sallii kahden tunnin työskentelyn mastossa kahden viikon aikana. Neukkunormi oli 20 minuuttia. Heidän tutkissaan lienee eroja taikka sitten tiedot eivät ole vertailukelpoisia.

Käsittelin aikoinani Neuvostoliitosta tuotavaa metalliromua. Huhu kertoi tuontiromun sekaan kipatusta,romutetusta kobolttikanuunasta,tällaisesta syövän hoitoon käytetystä laitteesta. Mittasimme kannettavalla mittarilla kuormia. Yleistaso tässä viitteellisessä mittauksessa oli 3-4 sievertiä (vai onko mittayksikkö mikrosievertiä,en muista enkä viitsi tässä nyt asiaa suhteuttaa). Suurin mittaamamme lukema oli 16 ja mikä hauskinta,se mittautui vahingossa kaverin likaisten työhaalareitten sepalmuksen kohdalta.
Kaupunkitarina kertoo porilaisen jääkaappifirman tuotteiden kuorista mitatuista hurjista säteilymääristä. Nämä kaapit olivat juuri siitä neukkuromusta tehtyjä ja Neuvostoliittoon ne kaapit tilauksen mukaan toimitettiinkin. Tilaaja valitti säteilystä. Korostan,että tämä kuulostaa kaupunkitarinalta ja että minä en ollut mittaamassa tuon firman romukuormia. Kysykää Rosenlew-museolta. Samalla tavalla kerrotaan kaupunkitarinoita lapin poronlihasta, Novaja Zemlja sopii tuohon kuvaan kuin nenä päähän. Tyynellämerellä tarinat ovat samat,kohde vain toinen.
Yksi asia on varmaa,kaikkea meille ei ole kerrottu. Kenties ei koskaan kerrotakaan. Nokea näyttäisi olevan nokassa kaikilla joilla ydinase on. Mitä arvelet,aikooko Israel puolustautua kokeilemattomalla ydinaseella,vai liekkö sitä jossakin kokeiltu?

Mahasyövän osalta Kaakkois-suomen kylä nimeltä Koitsanlahti oli mustin tutkittu piste maailmankartalla. Kylän vatsasyöpätapauksia tutkittiin samoihin aikoihin,kun Pohjois-Karjalan sydäntautiprojekti alkoi. Keskeyttikö joku tutkimuksen vai kuiviko se muuten kokoon,sitä en tiedä. Olisi mielenkiintoista tietää,asialla on merkitystä kaikille suomalaisille. Kylän lähistöllä on rautalouhos ja pohjaveden mitatut radon-pitoisuudet korkeat.Radon on ongelma lähes kaikialla Suomessa.

Partek louhi Tuusniemen Paakkilan kylässä antofylliitti-asbestia,pölyä oli joka paikassa melkoisesti. Asbestikivi on lämpöominaisuuksiltaan erinomainen saunan kiukaassa ja sitä kyläläiset käyttivät. Kun keuhkosairaudet kylällä ylittivät keskiarvon moninkertaisesti,asiaa tutkittiin ja syyksi määritettiin asbestialtistus. Partek veti päänsä pois silmukasta syyttämällä kyläläisiä louhoksensa kivien varastamisesta. Elämä on raakaa. Minun tarkoitukseni ei ole puolustella neukkujen ydinkokeita. Mielestäni pitäisi sen ohella huomioida,että meillä on vähän helvetisti omiakin lähteitä joista sairastua tai kuolla. Teollisuus käyttää päivittäin yli 60 000 kemikaalia tuotannossaan,niiden vaikutuksista ja etenkään yhteisvaikutuksista ei ole suurimmalta osalta tutkimustietoa. Takavuosina piensahoja oli kylässä kuin kylässä,ne saastuttivat maaperän sinistymisenestoaineellaan. Sähköistämisen aikaan ja raivattaessa sodan jälkeen uusia tiloja joka niemessä ja notkossa,yleensä vesistöjen vierellä, oli pannu pylväspuiden painekyllästystä varten. Ne myrkyt ovat maaperässä. Mäntypistiäistä torjuttiin lentokoneruiskutuksin,se myrkky oli ihan oikeaa DDT:tä.Vesaikkomyrkytykset talousmetsissä olivat mittavat. VR myrkytti höyryveturiaikaan kaikki radanvarret maastopalojen estämiseksi, puisia ratapölkkyjä tehtiin ja säilytettiin ratapihoilla,niiden kyllästysaine oli myrkyllinen greosoottiterva. Maatalouden torjunta-aineet kuljetettiin rautateitse lasipulloissa,jotka nykyinen sukupolvi tuntee kotiviinin valmistusastioina. Lasi ei ole kestävintä materiaalia ja hukkaprosentti oli suuri, rautatieasemillahan lastaukset ja purkamiset tehtiin. Siellä maaperässä ne myrkyt ovat vieläkin ja niillä on paremminkin taipumus rikastua kuin laimeta. Tuholaistorjunnassa käytettiin elohopepitoisia aineita,bensiinissä oli lyijy. Molemmat kovia myrkkyjä. Näitä esimerkkejä löytyy loputtomiin. Kuten sanoin,tarkoitukseni ei ole väittää etteivätkö ydinkokeitten laskeumat aiheuttaisi tilastollista poikkeamaa kuolleisuuteen. Jotenkin minusta tuntuu,että ydinlaskeumalla ratsastavat ne,jotka toisessa tapauksessa olisivat maksumiehiä. Näet oikeustaju sanoo,että se kuka paskaa - se maksaa. Muistathan että meillä samoin argumentein on perusteltu niin lobotomia kuin pakkosteriloinnitkin. Nekin miehet elävät vielä keskuudessamme.