Itse kolmiyhteinen Jumala siis kastaa.18) Pietari paransi sokean
miehen Jeesuksen nimessä. Se osoitti epäuskoisille juutalaisille, että
heidän tappamansa Jeesus eli. (Apt. 3:6,16). Jeesus oli todellinen
parantaja. Samoin ihminen ulkonaisesti toimittaa kasteen. — joka
sekin tapahtuu Jumalan nimessä ja on siis Jumalan teko —, mutta
sisäisen hengellisen työn kasteen kautta suorittaa Jumala. Markuksen
evankeliumin kohdassa se käy ilmi verbin muodosta. Se on passiivis-
sa. Uuden Testamentin kielenkäytön mukaan tällaisissa tapauksissa
passiivi ilmaisee teon suorittajaksi Jumalan (passivum divinum).
Kasteeseen liittyvä Pyhän Hengen toiminta ei ole lähtöisin ihmisestä.
On myös huomattava, että Jumala on liittänyt sanansa veteen ja ul-
konaiseen toimitukseen ja että tämä ulkonainenkin puoli tapahtuu
Jumalan käskystä. Koko kasteakti on Jumalan teko. Ihminen, joka
kastaa, on vain välikappale, jota Jumala käyttää.
Uudestikastajien mielestä kastajana on ihminen ja kaste on ihmisen teko. Man-
ninen sanoo:”... paneminen Jumalan teoksi ... on jo yliuskoa. Ihminen siis määrää
ajan ja paikan, milloin hän sen 'Jumalan teon' toimittaa tai milloin hänen mielestään
Jumalan olisi työnsä suoritettava."19) Saman johtopäättelyn mukaan Jumala ei vai-
kuttaisi saarnassakaan, koska ihminen määrää tilaisuuden ajan ja paikan. Uudesti-
kastajat joutuvat siten lapsikastetta vastustaessaan ristiriitaan omienkin toimintaperi-
aatteittensa kanssa. He näet myöntävät, että evankeliumin sana uudestisynnyttää.20)
Uudestikastajille on tärkeätä, että ihminen itse kastattaa itsensä. Tätä he pitävät
raamatullisena. Manninen kirjoittaa: "... raamatullinen kaste edellyttää kastettavan
omaa, henkilökohtaista tunnustusta, kun hän kastattaa itsensä, mikä sanamuoto
aina toistuu Raamatussa."21) Lasta ei siis pitäisi, kastaa, koska hän ei itse mene kas-
teelle. Väite kaatuu alkukieleen. Uudestikastajille on sanottava Jeesuksen sanoilla:
"Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia." (Matt. 22:29). Alkukielessä ei näet esiin-
ny lainkaan sanontaa "kastattaa itsensä", jota Manninen piti toistuvana sanamuotona
Raamatussa.22) Myöskään sanoja "ottaa", ”antaa”, ”itse" ei ole kasteesta puheen
18
) Apt. 3:6,15,16: "... Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä nouse ja käy...
Hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat. Ja uskon
kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen..." Mitä jon-
kun nimessä toimiminen merkitsee käy ilmi myös 1 Kor. 1:14-17:sta (katso viite
16). Korintossa oli syntynyt puolueita, kun seurakuntalaiset alkoivat valikoida lihal-
lisista syistä samaa apostolista uskoa ja oppia julistavien paimenten välillä. Paa-
vali iloitsi siitä, ettei hän ollut toimittanut siellä monta kastetta, etteivät pääsisi sen
varjolla sanomaan, että heidät olisi kastettu Paavalin nimeen ja että he sitten voi-
sivat olla paavalilaisia.
19
) Manninen, s. 29 s.
20
) Sama, s. 22 s.
21
) Sama, s. 30.
22
) Verbi kastaa on passiivissa kaikissa seuraavissa kohdissa: Luuk. 7:29 ("antoivat
kastaa itsensä" = tulivat kastetuiksi), Joh. 3:23 ("antoivat kastaa itsensä" = tulivat
26
miehen Jeesuksen nimessä. Se osoitti epäuskoisille juutalaisille, että
heidän tappamansa Jeesus eli. (Apt. 3:6,16). Jeesus oli todellinen
parantaja. Samoin ihminen ulkonaisesti toimittaa kasteen. — joka
sekin tapahtuu Jumalan nimessä ja on siis Jumalan teko —, mutta
sisäisen hengellisen työn kasteen kautta suorittaa Jumala. Markuksen
evankeliumin kohdassa se käy ilmi verbin muodosta. Se on passiivis-
sa. Uuden Testamentin kielenkäytön mukaan tällaisissa tapauksissa
passiivi ilmaisee teon suorittajaksi Jumalan (passivum divinum).
Kasteeseen liittyvä Pyhän Hengen toiminta ei ole lähtöisin ihmisestä.
On myös huomattava, että Jumala on liittänyt sanansa veteen ja ul-
konaiseen toimitukseen ja että tämä ulkonainenkin puoli tapahtuu
Jumalan käskystä. Koko kasteakti on Jumalan teko. Ihminen, joka
kastaa, on vain välikappale, jota Jumala käyttää.
Uudestikastajien mielestä kastajana on ihminen ja kaste on ihmisen teko. Man-
ninen sanoo:”... paneminen Jumalan teoksi ... on jo yliuskoa. Ihminen siis määrää
ajan ja paikan, milloin hän sen 'Jumalan teon' toimittaa tai milloin hänen mielestään
Jumalan olisi työnsä suoritettava."19) Saman johtopäättelyn mukaan Jumala ei vai-
kuttaisi saarnassakaan, koska ihminen määrää tilaisuuden ajan ja paikan. Uudesti-
kastajat joutuvat siten lapsikastetta vastustaessaan ristiriitaan omienkin toimintaperi-
aatteittensa kanssa. He näet myöntävät, että evankeliumin sana uudestisynnyttää.20)
Uudestikastajille on tärkeätä, että ihminen itse kastattaa itsensä. Tätä he pitävät
raamatullisena. Manninen kirjoittaa: "... raamatullinen kaste edellyttää kastettavan
omaa, henkilökohtaista tunnustusta, kun hän kastattaa itsensä, mikä sanamuoto
aina toistuu Raamatussa."21) Lasta ei siis pitäisi, kastaa, koska hän ei itse mene kas-
teelle. Väite kaatuu alkukieleen. Uudestikastajille on sanottava Jeesuksen sanoilla:
"Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia." (Matt. 22:29). Alkukielessä ei näet esiin-
ny lainkaan sanontaa "kastattaa itsensä", jota Manninen piti toistuvana sanamuotona
Raamatussa.22) Myöskään sanoja "ottaa", ”antaa”, ”itse" ei ole kasteesta puheen
18
) Apt. 3:6,15,16: "... Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä nouse ja käy...
Hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat. Ja uskon
kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen..." Mitä jon-
kun nimessä toimiminen merkitsee käy ilmi myös 1 Kor. 1:14-17:sta (katso viite
16). Korintossa oli syntynyt puolueita, kun seurakuntalaiset alkoivat valikoida lihal-
lisista syistä samaa apostolista uskoa ja oppia julistavien paimenten välillä. Paa-
vali iloitsi siitä, ettei hän ollut toimittanut siellä monta kastetta, etteivät pääsisi sen
varjolla sanomaan, että heidät olisi kastettu Paavalin nimeen ja että he sitten voi-
sivat olla paavalilaisia.
19
) Manninen, s. 29 s.
20
) Sama, s. 22 s.
21
) Sama, s. 30.
22
) Verbi kastaa on passiivissa kaikissa seuraavissa kohdissa: Luuk. 7:29 ("antoivat
kastaa itsensä" = tulivat kastetuiksi), Joh. 3:23 ("antoivat kastaa itsensä" = tulivat
26
Vastaukset 8
Vanhimmat
ollen. Verbi on säännöllisesti passiivissa, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi
(passivum divinum). Korostus on siinä, että ihminen tulee Jumalan kastamaksi,
eikä siinä, että ihminen itse menee kasteelle. Näin ollen esimerkiksi sanonta "antoi-
vat kastaa itsensä" olisi käännettävä "tulivat kastetuiksi" ja sanonta "ottakoon kukin
kasteen" "tulkoon kukin kastetuksi". Suomalainen Raamattu on joustavamman kie-
len takia käyttänyt muotoja "antoivat kastaa itsensä" ja "ottakoon kukin kasteen",
ilman että näihin sanontoihin olisi tahdottu sujuttaa tukea uudestikastajien opille.
Jumalan sanaa ymmärtävillä kielimiehillä olisi varmaan aihetta pohtia, kuinka
tällaiset sanonnat olisi osuvimmin suomennettava. Heikot käännösratkaisut aiheutta-
vat helposti alkukieleen kuulumattoman lakimaisen, ihmisen tekoa ja ratkaisua ko-
rostavan sävyn ja hävittävät tekstiin kuuluvan Jumalan yksinomaista armotekoa ja
lahjaa ilmentävän evankeliuminomaisen merkityksen.23)
kastetuiksi), Apt. 2:38 ("ottakoon kukin kasteen" = tulkoon kukin kastetuksi), Apt.
2:41 ("ne kastettiin"), Apt. 8:12 ("he ottivat kasteen" = heidät kastettiin), Apt. 8:13
("kasteen saatuansa" = tultuaan kastetuksi), Apt. 8:16 ("olivat kastetut Kristuksen
nimeen"), Ap.t. 8:36 ("mikä estää kastamasta minua" = mikä estää minua tulemas-
ta kastetuksi), Apt. 9:18 ("hän... otti kasteen" = hänet kastettiin), Apt. 10:47 ("ei
kukaan voi kieltää kastamasta näitä" = ei kukaan voi kieltää, että nämä kaste-
taan), Apt. 10:48 ("käski kastaa heidät" = käski toimimaan niin, että he tulisivat
kastetuiksi), Apt. 16:15 ("oli kastettu"), Apt. 16:33 ("kastettiin"), Apt. 18:8 ("heidät
kastettiin"), 1 Kor. 12:13 ("olemme kastetut"), Gal. 3:27 ("olette Kristukseen kaste-
tut"). Kun on kysymyksessä kasteen ulkonainen toimittaja, verbi on aktiivissa tai
käytetään agenttia. Vain yhdessä kohdassa on kasteelle menemisestä käytetty
mediumia (Apt. 22:16). Medium ilmaisee, että subjekti tulee verbin vaikutuksen
alaiseksi jollakin tavoin. Kyseisessä kohdassa Ananias sanoo Paavalille: "ja nyt
mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksesi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja
pestä pois syntisi." Sanoja "anna kastaa itsesi" vastaa kreikassa vain yksi sana
(baptisai). Sanoja "antaa" ja "itsesi" ei ole tekstissä. Tuon sanan voisimme kään-
tää suomeksikin kankeasti yhdellä sanalla: "kastaudu” toisin sanoen, toimi niin, et-
tä tulet kastetuksi. Se oli siis evankelinen kehotus ottaa kaste vastaan. Apt. 9:18
sanotaankin, että Paavali ”otti kasteen" eli tuli kastetuksi. Siinä oleva passiivi il-
maisee Jumalan kastaneen hänet. Ananias oli välikappale, Paavali kohde. Uudes-
tikastajat tulkitsevat väärin Ananiaan sanaa ja rakentavat tulkinnalleen omaa op-
piaan. Heidän mielestään kaste edellyttää Jumalan avuksi huutamista, mihin lapsi
ei kykene. Lasta ei siis voitaisi kastaa. Näin esim. Kai Antturi, Lapsikaste ei perus-
tu Raamattuun. Pääkaupunki 26. 2. 1970, n:o 7. Väite kaatuu suoraan alkukie-
leen. Kreikassa sanat ovat toisessa järjestyksessä kuin suomalaisessa käännök-
sessä ja kuuluvat sanatarkasti käännettyinä: "Nouse, ota kaste ja peseydy syn-
neistäsi, avuksihuutaen hänen nimeänsä." Aapeli Saarisalo kääntää uudessa
käännöksessään asiallisesti ottaen samoin: "Nouse, anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi avuksi huutaen Herran nimeä." Kaste kolmiyhteisen Jumalan nimeen
oli juuri Jumalan nimen avuksihuutamista ja siinä tapahtui syntien pois peseminen.
Tämä toteutuu yhtä hyvin aikuisia kuin lapsia kastettaessa.
23
) Esimerkkinä tällaisista heikoista, jopa onnettomista, ratkaisuista sopii mainita Uusi
testamentti nykysuomeksi, jonka avulla ei paljon kasteen evankeliumia voi saarna-
ta. Kun UTN:n ilmestymisen jälkeen käyty keskustelu on osoittanut, ettei käännös-
tä valmisteltaessa käyty yhtään opillista (dogmaattista) keskustelua ja kun ei
käännöstä ole toimittajien ilmoituksen mukaan tarkoitettu uusien oppien levittäjäk-
27
kirjasta lapsikaste on raamatullinen
että Jumala kastaa.
Ef. 5:26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
Tiit. 3:5 . pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Ef. 5:27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
Kannatetaan!!!!
Annetaan Jumalan hoitaa se saarnaaminenkin, niin säästyy paljon rahaa kun ei tarvitse
lähettää ihmisiä saarnaamaan evankeliumia!
PS. Tarviiko Jumala suntion apua sen veden kaatamiseen kastemaljaan?
Mutta kai nyt sentään ihmiset saavat kerätä kolehtia, vai pitääkö Jumalan tehdä
sekin?
Kun luemme, että opetuslapset paransivat sairaita, oikeastaan Jumala paransi, mutta ihminen oli välikappaleena. Kun joku saarnaa Jumalan sanaa, oikeastaan Jumala saarnaa, mutta ihminen on välikappale. Onhan sanottu että Jumala puhuu meille sanassaan.
Miten todistat raamatun UT:n Jumalan ja Jeesuksen Omalla Sanalla että omia syyttömiä uskovaisiakiin tappaneen rikollisen järjestön antama kaste on Heidän tahdon mukainen???
Ellei tuota lupaa löydy raamatun UT:n Jumalan ja Jeesuksen Omalla Sanalla yhtä selvästi niinkuin esim. älä tapa käsky on, niin opetat meille väärennetyn raamatun Jumalan ja Jeesuksen vastaisuutta rikollisen järjentön herran oppeja!
Kristinusko uskovaiset ja kristityt kuuluvat eri ryhmään.
Kristinuskon uskovaisuudessa kastetaan ja väkisin kastetaan, esim. lapsia.
Kristinuskon uskovaisten kasteelle ei ole raamatullista Jumalan ja Jeesuksen Oman Sanan tukea, ei edes Jeesuksen vuorisaarnana tunnetussa raamatun tekstissä.
Asia on yksinkertainen selvyys kristityille sillä RAAMATUN JUMALAN JA JEESUKSEN OMAN SANAN MUKAAN KETÄÄN IHMISTÄ EI OLE MÄÄRÄTTY OMIA USKOVAISIAKIN TAPPANEEN RIKOLLISEN JÄRJESTÖN KASTEELLE.
Näin ollen tilanne on se, että he jotka ovat pakolla, miekan voima, pakkolapsikasteella jne kastettuja perkeleen perisyntiin ovat syyttömiä.
Mutta kun he tulevat tietoiseksi Jumalan tai Jeesuksen kutsusta että on olemassa Jumalan valtakunnan kaltaisuus ja sen sielullisuus niin he joutuvat valitsemaan ketä palvelevat.
Jeesuksen vuorisaarna joka vuoden 1992 raamatussa on väärennetty lähetyskäskyksi ei käske ketään omia syyttömiä uskovaisia, pikku lapsiakin tappaneen rikollisen kasteella.
Ymmärtäkää se.
Vuorisaarnassa Jeesus antaa ohjeet omille opetuslapsilleen kuinka heidän tulee toimia itselleen seuraajia hankkiessaan AIKUISISTA Jumala ja Jeesuksen Lakia uskovista, tottelevista, noudattavista kristityistä.
mukainen tuo sinun selityksesi.
Jeesus käski opetuslapsia SAARNAAMAAN JA KASTAMAAN!!!!!
Vai lukeeko sinun Raamatussasi, että Jumala kastaa?????
Jumala tekee sellaista mihin ihminen ei kykene, eli parantaa sairaita tai jakaa
armolahjoja, mutta Jumala ei tee meidän puolestamme sellaista, minkä Hän on antanut
ihmisille tehtäväksi.
Jumala VAIKUTTAA TAHTOMISTA JA TEKEMISTÄ, Fil 2:13, mutta kyllä meidän itse
on tehtävä!!!
Tuo sinun harhainen käsityksesi johtuu siitä väärästä opetuksesta, että ihmisellä ei olisi
vapaata tahtoa tehdä mitään.
Mutta Jeesus itse sanoo:
"Kaiken, minkä OLETTE TEHNEET yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette
tehneet minulle"!!!!!
Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
Mitäs jos Jumalan sanaa ei olisi ollenkaan? Jumala vaikuttaa sanallansa tahtomisen ja tekemisen. Varmaan ajattelet, että eikö ihmisestä itsestään lähde mitään tahtomista Jumalan puoleen. Ei, jos ei Jumala vaikuta.
Jeesusta ei kastettu lapsena eikä aikusenakaan omia uskovaisia tappaneen rikollisen toimesta!
Jeesus ei ollut uskossa vaan Jumalallisuuden tietoudessa.
1/Jeesuksen seuraajat olivat kristittyjä.
2/Jeesuksen seuraajien murhaajat (Paavalin tuella) olivat kristinuskon uskovaisia.
Siis kristityt ja kristinuskon uskovaiset ovat eri ryhmään kuuluvia.
Siis kasteen mahdollinen Jumalallisuus riippuu siitä kuka, ketä herranaan palveleva suorittaa kasteen. Jumalan ja Jeesuksen Nimissä toimivan rikollisien kasteen saaneiden syntejä ei pestä pois! Sen lisäksi en löydä raamatun UT:stä Jumalan tai Jeesuksen Omin Sanoin antamaa tietoa, että rikollisen kristinuskon kasteet olis parempia kuin kristittyjen kasteet. Ja raamatun UT:ssä ei ole Jumalan tai Jeesuksen antamaa tietoa, että ihmisillä olis oikeus Jumalan valtakunnan oikeuksiin puhumattakaan, että rikollisella kristinuskolla olis sellaista oikeutta.
Toisaalta on niin, että Jeesus on teoillaan todistanut että kaste ei pelasta. Kristinusko tavallaan todistaan Jeesuksen tehneet muka "virkavirheen" ryövärin suhteen, ryöväri ei ollut uskossa eikä kastettu. Voitte olla varmoja että Jeesus tiesi mikä on oikein....
Jeesus ei lähettänyt opetuslapsiaan kastamaan kaikkia kansoja vaan lähetti heidät raamatun mukaan julistamaan evankeliumia:
1.Korinttolaiskirje
1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
Kaste ei pelasta (lue: Apt.2:21, Joh.3:10-15 ym.)
Kaste ei uudestisynnytä (lue: 1.Piet.1:23, Joh.1:12-13, Joh.3:3, Jaak.1:18 ym.)
Kaste ei ole vain muodollisuus (lue: Kol.3:23, Room.7:4 ym.)
Kaste ei vanhurskauta (lue: Room.3:22, 2.Tess.2:13-14 ym.)
Kasteessa ei saada syntejä anteeksi (lue: 1.Joh.1:9, 2:12, Apt.10:43, 26:18 ym.)
Kaste ei synnytä uskoa (lue: Room.10:17, 1:1-6)
Kasteessa ei liitytä Jumalan ja Kristuksen seurakuntaan (lue: Kol.1:9-13, Ef.2, 1.Piet.2:9 ym.)
Kaste ei ole pakanuudesta kääntymistä (lue: Apt.15:23, 19)
Kaste ei ole sama kuin Jumalan kutsu lapsekseen (lue: 2.Tess.2:14 ym.)
Kaste ei ole tie/portti Jumalan valtakuntaan (lue: Joh.14:6, 10:9)