Kymmenisen vuotta eri puolilla maaimaa asuneena ja suomeen palanneena en voi muuta kuin ihmetellä! Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Pohjimmiltaan hyväsydämiset sekä persoonalliset suomalaiset ovat kaikki, kuin samasta kovasta puusta veistetty. Sisua tulee löytyä ( siis ketä ja mitä varten ) niin ja rehellisähän ollaan ( siis niinhän sen kuuluu olla, kun on suomalainen, hei ihan aikuisten oikeesti...) Suomalaiset on menettänyt persoonallisuuden, iloisuuden sekä välittömyyden. Ollan niin, kuin kuuluu olla. Erilaisuutta ei siedetä ( paitsi tietysti salaa ) ja jos mokia tulee niin aina löytyy, joku toinen joka on tehnyt saman mokan tai ainakin puolet pahemman. Missään muualla en ole tavannut näin "kloonattua" porukkaa. Ketä varten olemme jotain muuta, mitä emme ole? Vai onko oikeasti aivopesu tehnyt näin peruuttamatonta jälkeä. Onko sillä väliä, jos olemme erilaisia ( tosin suomalainen väittää päin naamaa sen olevan ok, mutta odotos kun ei ihan kaikki kuule ). Missään en ole nähnyt tälläistä elämisen rajoittamista ja sen mukanaan tuomaa yksinäisyyttä, alkoholismia, liiallista varallisuutta, masentuneisuutta sekä erilaisia kiusaamistianteita. Suomalainen mittailee, katselee olkansa ylitse, kyräilee, juoruaa, kadehtii, katkeroituu ja samalla on se rehellinen ja aina luotettava työntekijä sekä periaatteen mies. Mikähän mahtaa olle periaate? Ja kuka siitä hyötyy?
Miksi?
ajatuksiaerilaisia
0142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.