Voihan tätäkin kohtaa hieman mietiskellä

Selvästi Paavali siinä sanoo että:

Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet.
Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.

Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Mutta JOS te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette LOPULLISESTI TUHOA toisianne.

TARKOITAN TÄTÄ:
ANTAKAA HENGEN OHJATA ELÄMÄÄNNE, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.

Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha.

Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.

MUTTA JOS Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia.

Lihan aikaansaannokset ovat SELVÄSTI NÄHTÄVISSÄ.

Niitä ovat siveettömyys,
saastaisuus,
irstaus,
epäjumalien palveleminen,
noituus,
vihamielisyys,
riidat,
kiihkoilu,
kiukku,
juonittelu,
eripuraisuus,
lahkolaisuus,
kateus,
juomingit,
remuaminen
ja muu sellainen.

VAROITAN teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: NE, JOTKA syyllistyvät tällaiseen, EIVÄT SAA omakseen Jumalan valtakuntaa.
--------------

Paavali kirjoitti SAMAN ASIAN näinkin.

Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, EI SE MINUA MITÄÄN HYÖDYTTÄISI.

Rakkaus on pitkämielinen,
rakkaus on lempeä;
rakkaus ei kadehdi,
ei kerskaa,
ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti,
ei etsi omaansa,
ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä,
vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.

Mutta kun tulee se, mikä TÄYDELLISTÄ ON, katoaa se, mikä on vajavaista.

Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin Lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.

Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.

Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme;

mutta suurin niistä on rakkaus.

Tuo kohta lienee avainjakeesi ..

Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha.
Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.
[Room. 7:15; 1. Piet. 2:11]
Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. [Room. 8:2]