Kohdun repeämisriskistä (alatiesynnytys sektion jälkeen)

jo luvattu sektio?

2+2 kirjoitti:

jo luvattu sektio?

Niinhän nuo neuvolassa "lupailivat", vaikka tiedän, että vasta äitipolin lääkäri synnytystapa-arviossa tekee päätöksen.

Tarjouduin menemään pelkopolille yms, mutta sanoivat vain, että kyllä tuon edellisen sektion tulisi riittää syyksi seuraavaankin, eivätkä nähneet pelkopolia tarpeelliseksi. Kaksi lääkäriä ja terveydenhoitaja siis olivat tuota mieltä.

Jokaisella neuvolakäynnillä olen asiasta sanonut, ja olen myös sanonut suoraan, että synnytystapa-arviossa en asiasta enää neuvottele. Voin keskustella aiheesta, mutta muuhun en suostu. Varsinaisesta synnytyspelosta en kärsi, ainakaan kipua en pelkää. Vaan enemmänkin haluan välttää kaikkia sektiota seuraavaan synnytykseen liittyviä riskjä, joita ikävä kyllä vähätellään aika lailla.

Saas nähdä, kuinka vaikeaksi väännöksi menee. Ikäväkseni olen kyllä kuullut sairaalasta (johon aion mennä) huonoa siinä mielessä, että kovasti koittavat painostaa alatiesynnytyksiin sektionkin jälkeen, myös kaksosraskauksissa. Itselläni tosin vain yksi tulossa, mutta ainakin kaksi ystävääni ovat toivomansa sektion saaneet loppujen lopuksi.

Henni78 kirjoitti:

Niinhän nuo neuvolassa "lupailivat", vaikka tiedän, että vasta äitipolin lääkäri synnytystapa-arviossa tekee päätöksen.

Tarjouduin menemään pelkopolille yms, mutta sanoivat vain, että kyllä tuon edellisen sektion tulisi riittää syyksi seuraavaankin, eivätkä nähneet pelkopolia tarpeelliseksi. Kaksi lääkäriä ja terveydenhoitaja siis olivat tuota mieltä.

Jokaisella neuvolakäynnillä olen asiasta sanonut, ja olen myös sanonut suoraan, että synnytystapa-arviossa en asiasta enää neuvottele. Voin keskustella aiheesta, mutta muuhun en suostu. Varsinaisesta synnytyspelosta en kärsi, ainakaan kipua en pelkää. Vaan enemmänkin haluan välttää kaikkia sektiota seuraavaan synnytykseen liittyviä riskjä, joita ikävä kyllä vähätellään aika lailla.

Saas nähdä, kuinka vaikeaksi väännöksi menee. Ikäväkseni olen kyllä kuullut sairaalasta (johon aion mennä) huonoa siinä mielessä, että kovasti koittavat painostaa alatiesynnytyksiin sektionkin jälkeen, myös kaksosraskauksissa. Itselläni tosin vain yksi tulossa, mutta ainakin kaksi ystävääni ovat toivomansa sektion saaneet loppujen lopuksi.

Lue lisää

Montako lasta sinulla on haaveissa? Jos teet vielä useampia lapsia, riskithän kasvavat eli kohtu voi revetä jo raskauden aikana tai istukka irrota tai tulla iso verenvuoto sektion aikana. Ja sektiollahan ei suositella tehtävän kuin max. 3 lasta, tosin osa ihmisistä voi tehdä useampiakin (etenkin jos nuori ja paraneminen hyvää). Ystävälleni tehtiin 3 sektiota ja viimeisessä meinattiin joutua poistamaan koko kohtu ja menetti lähes koko verimääränsä eli ilman verensiirtoa olisi kuollut. Teki niin tai näin, aina on riskejä :( Jos tietäisin että haluan monta lasta, synnyttäisin ehdottomasti alakautta. Mutta kun ikää on jo sen verran että ehkä kaksi lasta riittää.

greip kirjoitti:

Montako lasta sinulla on haaveissa? Jos teet vielä useampia lapsia, riskithän kasvavat eli kohtu voi revetä jo raskauden aikana tai istukka irrota tai tulla iso verenvuoto sektion aikana. Ja sektiollahan ei suositella tehtävän kuin max. 3 lasta, tosin osa ihmisistä voi tehdä useampiakin (etenkin jos nuori ja paraneminen hyvää). Ystävälleni tehtiin 3 sektiota ja viimeisessä meinattiin joutua poistamaan koko kohtu ja menetti lähes koko verimääränsä eli ilman verensiirtoa olisi kuollut. Teki niin tai näin, aina on riskejä :( Jos tietäisin että haluan monta lasta, synnyttäisin ehdottomasti alakautta. Mutta kun ikää on jo sen verran että ehkä kaksi lasta riittää.

Lue lisää

Yksi lapsi siis on, ja tämän seuraavan jälkeen ehkä yksi olisi vielä haaveissa...ehkä. Voihan olla, että kaksikin riittää. Olen 31-vuotias. Esikoisen syntymästä, siis sektiosta paranin todella hyvin ja nopeasti, eikä kiinnikkeitä tms ole näillä näkymin ole päässyt syntymään.

Oma äitini on saanut 4 lasta ja kaikki sektiolla ahtaan lantion vuoksi. Samoin tätini on 4 lasta saanut sektiolla, ja samasta syystä. Suurin määrä, jonka tiedän sektiolla syntyneen, on 5 lasta. Kolme nyt on se yleisin suositus sektiolla syntyväksi. Osasyy juuri tuohon sektion haluamiseeni on myös juuri se, että suvussamme on todettu ahdasta lantiota (äitini, siskoni, tätini molemmilta puolin sukua, ja isoäitini, ja siitä syystä olin esikoisesta synnytystapa-arviossa, jossa alunperin siis selvisi esikoisen yllätysperätila, ja siksi siis sektio silloin.

Onhan näissä mietittävää jo, mutta tunnen, että voisin olla turvallisimmin mielin, jos tämä seuraavakin syntyy suosiolla sektiolla. En voisi itselleni tai sairaalan henkilökunnalle antaa anteeksi, jos suostuisin alatiesynnytykseen enää ja joku sitten menisikin pieleen...niin paljon en alatiesynnytystä halua kokea. Itseasiassa olin todella tyytyväinen ensimmäiseen sektiooni, enkä näe mitään syytä, miksen samalla tavoin haluaisi toistakin saada. Olisihan alatiesynnytys mukava kokea, jos vain tietäisi, ettei mikään mene pieleen, mutta sitähän ei kukaan voi luvata. Ja sektiossa on näillä näkymin pienemmät riskit edessä.

Henni78 kirjoitti:

Yksi lapsi siis on, ja tämän seuraavan jälkeen ehkä yksi olisi vielä haaveissa...ehkä. Voihan olla, että kaksikin riittää. Olen 31-vuotias. Esikoisen syntymästä, siis sektiosta paranin todella hyvin ja nopeasti, eikä kiinnikkeitä tms ole näillä näkymin ole päässyt syntymään.

Oma äitini on saanut 4 lasta ja kaikki sektiolla ahtaan lantion vuoksi. Samoin tätini on 4 lasta saanut sektiolla, ja samasta syystä. Suurin määrä, jonka tiedän sektiolla syntyneen, on 5 lasta. Kolme nyt on se yleisin suositus sektiolla syntyväksi. Osasyy juuri tuohon sektion haluamiseeni on myös juuri se, että suvussamme on todettu ahdasta lantiota (äitini, siskoni, tätini molemmilta puolin sukua, ja isoäitini, ja siitä syystä olin esikoisesta synnytystapa-arviossa, jossa alunperin siis selvisi esikoisen yllätysperätila, ja siksi siis sektio silloin.

Onhan näissä mietittävää jo, mutta tunnen, että voisin olla turvallisimmin mielin, jos tämä seuraavakin syntyy suosiolla sektiolla. En voisi itselleni tai sairaalan henkilökunnalle antaa anteeksi, jos suostuisin alatiesynnytykseen enää ja joku sitten menisikin pieleen...niin paljon en alatiesynnytystä halua kokea. Itseasiassa olin todella tyytyväinen ensimmäiseen sektiooni, enkä näe mitään syytä, miksen samalla tavoin haluaisi toistakin saada. Olisihan alatiesynnytys mukava kokea, jos vain tietäisi, ettei mikään mene pieleen, mutta sitähän ei kukaan voi luvata. Ja sektiossa on näillä näkymin pienemmät riskit edessä.

Lue lisää

Et halua synnyttää alateitse, koska et voi tietää ettei mikään mene pieleen???

Sitähän et koskaan voi tietää synnytitpä miten vain. Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle, koska sektiohetkellä ei ole vielä valmis syntymään luonnollisesti --> samoin jää alatiesynnytyksessä tapahtuvat luonnolliset toiminnot kokematta lapselta.

Mutta huolehdi sinä vain siitä 1% kohdunrepeämisriskistä. Entäs jos riski lapsella saada komplikaatio olisi alatiesynnytyksessä 0% ja sektiossa 2%. Kumpaan silloin kallistuisit?

sdt r ewa kirjoitti:

Et halua synnyttää alateitse, koska et voi tietää ettei mikään mene pieleen???

Sitähän et koskaan voi tietää synnytitpä miten vain. Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle, koska sektiohetkellä ei ole vielä valmis syntymään luonnollisesti --> samoin jää alatiesynnytyksessä tapahtuvat luonnolliset toiminnot kokematta lapselta.

Mutta huolehdi sinä vain siitä 1% kohdunrepeämisriskistä. Entäs jos riski lapsella saada komplikaatio olisi alatiesynnytyksessä 0% ja sektiossa 2%. Kumpaan silloin kallistuisit?

Lue lisää

"Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle"

Näin räikeä väite kaipaa ehdottomasti lähteen. Kerro myös millaisia riskejä sektiossa ylipäätään on lapselle ("riskeiksi" eivät kelpaa typerät puristus- ja alapääbakteereilta ilman jäämisen jauhannat, vaan oikeat, konkreettiset riskit).


"Entäs jos riski lapsella saada komplikaatio olisi alatiesynnytyksessä 0% ja sektiossa 2%. Kumpaan silloin kallistuisit?"

Miten ihmeessä tämä nyt liittyy mitenkään koko aiheeseen??!! Mistä edes repisit nämä "tilastoprosentit"?


Mikä oli tämän koko aivopierusi tarkoitus?

sdt r ewa kirjoitti:

Et halua synnyttää alateitse, koska et voi tietää ettei mikään mene pieleen???

Sitähän et koskaan voi tietää synnytitpä miten vain. Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle, koska sektiohetkellä ei ole vielä valmis syntymään luonnollisesti --> samoin jää alatiesynnytyksessä tapahtuvat luonnolliset toiminnot kokematta lapselta.

Mutta huolehdi sinä vain siitä 1% kohdunrepeämisriskistä. Entäs jos riski lapsella saada komplikaatio olisi alatiesynnytyksessä 0% ja sektiossa 2%. Kumpaan silloin kallistuisit?

Lue lisää

Jos sinulta on jokin asia mennyt ohi, niin tarkennetaas vielä, että en halua synnyttää enää alakautta, koska minut on kertaalleen leikattu ja alatiesynnytykseen liittyvät riskit ovat tällöin jo huomattavasti normaalia suuremmat. Kuten jo aiemmassa viestissä kirjoitin, ihan Hus:n omilla sivuilla tilastoissa kerrotaan, että alatiesynnytyksistä joka tapauksessa jopa 25-30 % päätyy kuitenkin sektioon, jos taustalla on aiempi sektio. Riippumatta aiemman sektion syistä.

Lisäksi useimmissa sivistysvaltioissa ei alatiesynnytystä suositella lainkaan aiemman sektion jälkeen. Siellä ne riskit otetaan hieman enemmän tosissaan kuin Suomessa. Ja täällähän asiasta ei turhan paljoa edes infota, liittyen riskeihin siis.

Ja et muuten voisi olla enempää väärässä oman väitteesi suhteen. Eli ... "Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle"... tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Sektiossa on omat riskinsä, mutta nimenomaan siis äidille, ei siis vauvalle. Sen sijaan alatiesynnytys on äidille turvallisempi, mutta vauvalle taas vaarallisempi, joskin luonnollisempi tapa syntyä. Faktat suoriksi...

Vaikka alatiesynnytyksessä on omat etunsa vauvalle, ei sektion takia jää mitään olennaista puuttumaan. Sektio on myös vauvalle kivuttomampi tapa saapua maailmaan. Toki stressiä syntyy jonkin verran yllättäen maailmaan tullessa, mutta tämä stressi on todella lyhytaikaista verrattuna alatiesynnytyksen aiheuttamaan stressiin ja kipuun lapselle. Nykyään sektion tehdään lähes laskettuna aikana, joten vauva on aivan yhtä valmis silloin syntymään kuin olisi muutenkin.

Jos tosiaan sellainen ihme olisi olemassa, että lapsella olisi 0% riski vammautua tms alatiesynnytyksessä, niin totta hemmetissä synnyttäisin alateitse, ei siinä sen kummempaa. Mutta nyt se riski vaan on huomattavasti suurempi sekä vauvalle, että äidille, niin ei tulisi mieleenkään lähteä varsinkaan vauvan hengellä leikkimään. Jos kohtu pääsee repeämään, eikä sitä ajoissa huomata (miksi huomattaisiin, kun Suomessa sitä ei edes seurata), niin silloin on tosi kyseessä.

Ymmärtäisin tuohtumisesi, jos rutisisin sektiota ns. mukavuussyistä, mutta asia ei kuitenkaan nyt niin ole. Taustalla on ihan lääketieteellinen syy, josta ne, jotka eivät ole sektiota kokeneet, eivät voi samalla tavalla tietääkään tai ymmärtää, joten suotakoon se sinulle. Jos olisi lääketieteellisesti todistettu, ettei kohtu voi revetä sektion jälkeen, niin toki alakautta normaalisti synnyttäisin silloin. Mutta asia ei valitettavasti näin ole.

Jos kohtu repeää, on hengenlähtö lähellä, varsinkin vauvalla. Ottaisitko itse moisen riskin? Ja vaikka repeämisriski on "vain" 1%, niin joka viides synnytys päätyy kuitenkin syystä tai toisesta kiireelliseen tai hätäsektioon. Eli oikeamminkin voisi sanoa, että sektion jälkeen on 25 % mahdollisuus joutua kuitenkin sektioon, vaikkei haluaisikaan. Eli riskit liittyen alatiesynnytykseen sektion jälkeen ovat sitä prosenttia huomattavasti suuremmat.

Kuten myös jo kirjoitin, sektiossa on omat riskinsä (lähinnä äidille siis), mutta nämäkin riskit ovat minimaaliset silloin, kun äiti on perusterve ja sektio suunniteltu. Tilastot, koskien sektion riskejä, koskevat lähes yksinomaan niitä sektioita, joihin mentäessä on jo jokin valmiiksi ollut pahasti pielessä, eli kyse on kiireellisistä tai hätäsektioista. On paljon harvinaisempaa, että jokin menee suunnitellussa sektiossa pieleen, kuin että jokin menee normaalissa alatiesynnytyksessä pieleen. Ja alatiesynnytyksessä vauva on aina altavastaajana, jos ongelmia ilmenee.

Ihmettelen suuresti, miksi tämä on sinulle ongelma, tai muillekaan ... Oikeaa synnytyspelkoa lainkaan vähättelemättä, tässä nyt on ihan lääketieteelliset syyt sektiolle.

Henni78 kirjoitti:

Jos sinulta on jokin asia mennyt ohi, niin tarkennetaas vielä, että en halua synnyttää enää alakautta, koska minut on kertaalleen leikattu ja alatiesynnytykseen liittyvät riskit ovat tällöin jo huomattavasti normaalia suuremmat. Kuten jo aiemmassa viestissä kirjoitin, ihan Hus:n omilla sivuilla tilastoissa kerrotaan, että alatiesynnytyksistä joka tapauksessa jopa 25-30 % päätyy kuitenkin sektioon, jos taustalla on aiempi sektio. Riippumatta aiemman sektion syistä.

Lisäksi useimmissa sivistysvaltioissa ei alatiesynnytystä suositella lainkaan aiemman sektion jälkeen. Siellä ne riskit otetaan hieman enemmän tosissaan kuin Suomessa. Ja täällähän asiasta ei turhan paljoa edes infota, liittyen riskeihin siis.

Ja et muuten voisi olla enempää väärässä oman väitteesi suhteen. Eli ... "Sektiossahan ne riskit ovat suuremmat --> etenkin lapselle"... tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Sektiossa on omat riskinsä, mutta nimenomaan siis äidille, ei siis vauvalle. Sen sijaan alatiesynnytys on äidille turvallisempi, mutta vauvalle taas vaarallisempi, joskin luonnollisempi tapa syntyä. Faktat suoriksi...

Vaikka alatiesynnytyksessä on omat etunsa vauvalle, ei sektion takia jää mitään olennaista puuttumaan. Sektio on myös vauvalle kivuttomampi tapa saapua maailmaan. Toki stressiä syntyy jonkin verran yllättäen maailmaan tullessa, mutta tämä stressi on todella lyhytaikaista verrattuna alatiesynnytyksen aiheuttamaan stressiin ja kipuun lapselle. Nykyään sektion tehdään lähes laskettuna aikana, joten vauva on aivan yhtä valmis silloin syntymään kuin olisi muutenkin.

Jos tosiaan sellainen ihme olisi olemassa, että lapsella olisi 0% riski vammautua tms alatiesynnytyksessä, niin totta hemmetissä synnyttäisin alateitse, ei siinä sen kummempaa. Mutta nyt se riski vaan on huomattavasti suurempi sekä vauvalle, että äidille, niin ei tulisi mieleenkään lähteä varsinkaan vauvan hengellä leikkimään. Jos kohtu pääsee repeämään, eikä sitä ajoissa huomata (miksi huomattaisiin, kun Suomessa sitä ei edes seurata), niin silloin on tosi kyseessä.

Ymmärtäisin tuohtumisesi, jos rutisisin sektiota ns. mukavuussyistä, mutta asia ei kuitenkaan nyt niin ole. Taustalla on ihan lääketieteellinen syy, josta ne, jotka eivät ole sektiota kokeneet, eivät voi samalla tavalla tietääkään tai ymmärtää, joten suotakoon se sinulle. Jos olisi lääketieteellisesti todistettu, ettei kohtu voi revetä sektion jälkeen, niin toki alakautta normaalisti synnyttäisin silloin. Mutta asia ei valitettavasti näin ole.

Jos kohtu repeää, on hengenlähtö lähellä, varsinkin vauvalla. Ottaisitko itse moisen riskin? Ja vaikka repeämisriski on "vain" 1%, niin joka viides synnytys päätyy kuitenkin syystä tai toisesta kiireelliseen tai hätäsektioon. Eli oikeamminkin voisi sanoa, että sektion jälkeen on 25 % mahdollisuus joutua kuitenkin sektioon, vaikkei haluaisikaan. Eli riskit liittyen alatiesynnytykseen sektion jälkeen ovat sitä prosenttia huomattavasti suuremmat.

Kuten myös jo kirjoitin, sektiossa on omat riskinsä (lähinnä äidille siis), mutta nämäkin riskit ovat minimaaliset silloin, kun äiti on perusterve ja sektio suunniteltu. Tilastot, koskien sektion riskejä, koskevat lähes yksinomaan niitä sektioita, joihin mentäessä on jo jokin valmiiksi ollut pahasti pielessä, eli kyse on kiireellisistä tai hätäsektioista. On paljon harvinaisempaa, että jokin menee suunnitellussa sektiossa pieleen, kuin että jokin menee normaalissa alatiesynnytyksessä pieleen. Ja alatiesynnytyksessä vauva on aina altavastaajana, jos ongelmia ilmenee.

Ihmettelen suuresti, miksi tämä on sinulle ongelma, tai muillekaan ... Oikeaa synnytyspelkoa lainkaan vähättelemättä, tässä nyt on ihan lääketieteelliset syyt sektiolle.

Lue lisää

Miten toivuit ensimmäisestä sektiostasi, kuinka pian esimerkiksi juokseminen (liikuntatarkoituksessa) olisi tuntunut susta mahdolliselta?

? kirjoitti:

Miten toivuit ensimmäisestä sektiostasi, kuinka pian esimerkiksi juokseminen (liikuntatarkoituksessa) olisi tuntunut susta mahdolliselta?

Ekasta sektiosta toivuin melko nopeasti. Jo seuraavalla vkolla kannoin ostoskasseja kaupasta ja vauvaa kaukalossa ilman sen ihmeellisempiä tuntemuksia tai epämukavuutta. Kävelylenkkejä vaunulla myös vko sektion jälkeen. Haava ei oikeastaan kipuillut ollenkaan kotiutumisen jälkeen, paitsi aivastaessa kiristi jonkin verran. Parin vkon päästä olo oli kuin ennenkin. Kuitenkin töyssyt autoillessa tuntuivat hieman inhottavilta ja äkkinäiset liikkeet. Reippaampaa kävelylenkkiä tein parin vkon päästä leikkauksesta.

Kevyellä hölkkälenkillä kävin ekan kerran kuukauden päästä, jolloin juoksusta aiheutunut tärähtely ei oikeastaan enää tuntunut, mutta ahkerammin aloin liikkumaan vasta pari kuukautta sektion jälkeen. Eli silloin vasta ekan kerran kokeilin kunnon lenkkeilyä. Sektion jälkeenhän olisi suositeltavaa, ettei mitään kävelyä reippaampaa harrastaisi ainakaan kuuteen viikkoon, jotta kohdussa oleva haavakin ehtisi kunnolla parantua. Vatsalihasten teko onnistui kunnolla vasta noin puoli vuotta leikkauksen jälkeen, mutta sitä ennen poljin crosstrainerilla aika lailla normaalisti päivittäin jo kuukausi sektiosta.

Eli periaatteessa voi sanoa, että olo oli normaali parin viikon päästä, mutta ahkerampi liikunta tuntui mukavalta vasta parin kuukauden päästä. Tosin eipä mulla kiirettä liikkeelle ollutkaan, alussa laiskotti niiiiin paljon.. :)

Nyt toinenkin perätilassa, ja jos ei käänny, niin sitten ainakin taas sektioon. Voi olla että mennään muutenkin. Saas nähdä, onko toipuminen tällä kertaa minkälaista, kun on tuota ikääkin hieman enemmän.

Juu, en anna käynnistää sektion jälkeen, en todellakaan. Niistä riskeistä olen lukenut. Mutta pelkään että laittavat oksitosiinitipan ihan normaalissakin synnytyksessä jos ei etene tarpeeksi nopeasti :( Tai jos ottaa epiduraalin niin supistukset voivat heiketä ja synnytys viivästyä ja silloin pistävät myös vauhdittavia aineita.

Tuo sydänseurantakin pitää sitten muistaa vaatia.

greip kirjoitti:

Juu, en anna käynnistää sektion jälkeen, en todellakaan. Niistä riskeistä olen lukenut. Mutta pelkään että laittavat oksitosiinitipan ihan normaalissakin synnytyksessä jos ei etene tarpeeksi nopeasti :( Tai jos ottaa epiduraalin niin supistukset voivat heiketä ja synnytys viivästyä ja silloin pistävät myös vauhdittavia aineita.

Tuo sydänseurantakin pitää sitten muistaa vaatia.

Lue lisää

voi antaa jos supistukset laantuu koska silloin annos on paljon pienempi ja onhan siellä ne omat supistukset kuitenkin allalla. O:ta pystytään kontrolloimaan ja vähentämään heti jos liiaksi alkaa tulee supistuksia ja siihen on myös vastalääke.
En usko että sinulla huolta sen suhteen, mutta jos synnytys pysähtyy täysin niin silloin suosittelisin sectiota, ihan vaan turvallisuuden takia.
Pitää sanoa, että minulla on kokemusta myös tästä oksitosiini-tipasta kesken synnytyksen ja silloin meni kaikki ok,terve tyttö syntyi, mutta käynnistetystä synnytyksessä kohtu repesi ja istukka irtosi ja kaikki ei mennyt niin kuin piti.
Minulla siis kolme lasta ja ensimmäinen lapsi on syntynyt sectiolla. Tyttö oli tässä välissä.

Edelleenkin muistutan, että älä anna käynnistää millään aineella synnytystä!!!! Anteeksi toitotus, mutta en kenellekkään halua sitä samaa mitä itse saimme kokea.

kokemusta on kirjoitti:

voi antaa jos supistukset laantuu koska silloin annos on paljon pienempi ja onhan siellä ne omat supistukset kuitenkin allalla. O:ta pystytään kontrolloimaan ja vähentämään heti jos liiaksi alkaa tulee supistuksia ja siihen on myös vastalääke.
En usko että sinulla huolta sen suhteen, mutta jos synnytys pysähtyy täysin niin silloin suosittelisin sectiota, ihan vaan turvallisuuden takia.
Pitää sanoa, että minulla on kokemusta myös tästä oksitosiini-tipasta kesken synnytyksen ja silloin meni kaikki ok,terve tyttö syntyi, mutta käynnistetystä synnytyksessä kohtu repesi ja istukka irtosi ja kaikki ei mennyt niin kuin piti.
Minulla siis kolme lasta ja ensimmäinen lapsi on syntynyt sectiolla. Tyttö oli tässä välissä.

Edelleenkin muistutan, että älä anna käynnistää millään aineella synnytystä!!!! Anteeksi toitotus, mutta en kenellekkään halua sitä samaa mitä itse saimme kokea.

Lue lisää

Hui kamala. Miten sinun lapsellesi siis kävi tuossa kun istukka irtosi? Miten se havaittiin? Mitä itsellesi tapahtui kun kohtu repesi? Tunsitko mitään tuossa, erityisiä kipuja tms. ?

greip kirjoitti:

Hui kamala. Miten sinun lapsellesi siis kävi tuossa kun istukka irtosi? Miten se havaittiin? Mitä itsellesi tapahtui kun kohtu repesi? Tunsitko mitään tuossa, erityisiä kipuja tms. ?

Lue lisää

minun pieni poikani kuoli siinä rytäkässä- Supistus jäi päälle ja sectioarpi repesi ja vielä tuli siitä sitten alaspäin repeämä kohdunsuulle asti. Repeämän johdosta istukka irtosi mitä ei sitten kätilö tajunnut. Terve poika syntyi muutama tunti tapahtuman jälkeen sectiolla.
Tämän takia varoittelen ihmisiä varmaan/ehkä liiankin innokkaasti section jälkeisestä käynnistämisestä.
Onneksi nämä on harvinaisia tapauksia

kokemusta on kirjoitti:

minun pieni poikani kuoli siinä rytäkässä- Supistus jäi päälle ja sectioarpi repesi ja vielä tuli siitä sitten alaspäin repeämä kohdunsuulle asti. Repeämän johdosta istukka irtosi mitä ei sitten kätilö tajunnut. Terve poika syntyi muutama tunti tapahtuman jälkeen sectiolla.
Tämän takia varoittelen ihmisiä varmaan/ehkä liiankin innokkaasti section jälkeisestä käynnistämisestä.
Onneksi nämä on harvinaisia tapauksia

Lue lisää

Siis poika olisi muuten ollut täysin terve jos istukka ei olisi irronnut ja poika kuollut.
Pitää myös sanoa, että kohdun repeäminen on aivan hirveää(pelotella en tahdo, mutta tämä on ja ainoastaan totuus)luulin , että kuolen siihen. Liikkua en voinut kuin sitten pakosta. Repeämää ja istukan irtoamista ei huomattu kuin vasta sectiossa. Pari tuntia sitä ennen oli tarkoitus synnyttää alateitse, vaikka itse en siihen olisi tahtonut ja pyysin leikkausta. No onneksi lääkäri päätti toisin, koska siinä olisi sit menny aika varmasti henki myös minulta.
Kaikesta selviää se on ihme juttu ja nyt olemme uutta vauvaa yrittämässä.

kokemusta on kirjoitti:

Siis poika olisi muuten ollut täysin terve jos istukka ei olisi irronnut ja poika kuollut.
Pitää myös sanoa, että kohdun repeäminen on aivan hirveää(pelotella en tahdo, mutta tämä on ja ainoastaan totuus)luulin , että kuolen siihen. Liikkua en voinut kuin sitten pakosta. Repeämää ja istukan irtoamista ei huomattu kuin vasta sectiossa. Pari tuntia sitä ennen oli tarkoitus synnyttää alateitse, vaikka itse en siihen olisi tahtonut ja pyysin leikkausta. No onneksi lääkäri päätti toisin, koska siinä olisi sit menny aika varmasti henki myös minulta.
Kaikesta selviää se on ihme juttu ja nyt olemme uutta vauvaa yrittämässä.

Lue lisää

:( Olipa surullinen tarinasi, ei tuollaista soisi tapahtuvan edes 0,0001%:ssa synnytyksistä. Toivottavasti raskaudut pian ja kaikki menee hyvin.

greip kirjoitti:

:( Olipa surullinen tarinasi, ei tuollaista soisi tapahtuvan edes 0,0001%:ssa synnytyksistä. Toivottavasti raskaudut pian ja kaikki menee hyvin.

raskautta on nyt yritetty 7 kk ja toistaiseksi on vain ollut epäonni matkassa,mutta tosiaan toivo elää :) Aika rankka tulee varmasti mahdollisesta raskaudesta kun ei tosiaankaan tiedä kuinka se päättyy

Ja kiitos osanotostasi