ihan hirveetä: Minulle vanhemmat on tulossa jouluksi ja ilmoittavat saman tien että aikovat olla lähes 3 viikkoa. Itse keski-iässä ja he jo vanhoja, heillä ainoana ajatuksena että haluavat nyt olla oikein kunnolla kanssani. Heillä ei ole tullut mieleenkään kysyä, haluanko minä että he ovat luonani näin älyttömän kauan. Olen niin ahdistunut että miten pystyn olemaan etten sitä heille näytä. Ei vanhoille ihmisille voi sanoa että älkää nyt hyvänen aika täällä noin kauan ole. Viikossakin on aivan tekemistä.
jouluvieraat ahdistaa
höpenö
104
7720
Vastaukset
- jouluhörhö
Oletko kenties heidän ainoa lapsensa? Vanhempasi ovat jo vanhoja. Haluavat viettää aikaa kanssasi suunnilleen loppiaiseen asti. Maailmassa tapahtuu paljon pahempiakin asioita. Toki oma yksityisyytesi on sen aikaa kortilla. Mitä jos onkin heidän viimeinen joulunaikansa? Kannattaisiko hammastakin purren sietää heitä. Ehtii tulla vielä jouluja ilman heitäkin.
- ole itsekäs
Sinulla on OIKEUS olla terveesti itsekäs, jos asia sinua ahdistaa. Sano reilusti vanhemmillesi, että olet ajatellut, että kolme viikkoa on hippa liian pitkä aika yhdessäoloon. olethan jo aikuinen ja sinulla on oma elämäsi ja omat menosi. Kyllä vanhemmat ymmärtävät, usko pois.
- Filmitähti-voittaja
ole itsekäs kirjoitti:
Sinulla on OIKEUS olla terveesti itsekäs, jos asia sinua ahdistaa. Sano reilusti vanhemmillesi, että olet ajatellut, että kolme viikkoa on hippa liian pitkä aika yhdessäoloon. olethan jo aikuinen ja sinulla on oma elämäsi ja omat menosi. Kyllä vanhemmat ymmärtävät, usko pois.
http://www.julkkikset.fi/forum/index.php/topic,8777.0.html
- mhsshssm
Filmitähti-voittaja kirjoitti:
http://www.julkkikset.fi/forum/index.php/topic,8777.0.html
vahingoniloa sulle kateellinen.
ole itsekäs kirjoitti:
Sinulla on OIKEUS olla terveesti itsekäs, jos asia sinua ahdistaa. Sano reilusti vanhemmillesi, että olet ajatellut, että kolme viikkoa on hippa liian pitkä aika yhdessäoloon. olethan jo aikuinen ja sinulla on oma elämäsi ja omat menosi. Kyllä vanhemmat ymmärtävät, usko pois.
Onkohan kyseessä kuitenkin jonkin majoituspalvelun mainoskampanja...
- SAIRASTA SAIRASTA
ole itsekäs kirjoitti:
Sinulla on OIKEUS olla terveesti itsekäs, jos asia sinua ahdistaa. Sano reilusti vanhemmillesi, että olet ajatellut, että kolme viikkoa on hippa liian pitkä aika yhdessäoloon. olethan jo aikuinen ja sinulla on oma elämäsi ja omat menosi. Kyllä vanhemmat ymmärtävät, usko pois.
ON TÄÄ KULTTUURI MENNY KYLLÄ SAIRAAKSI JOS OMIEN VANHEMPIEN KARTTELU ON TERVETTÄ, VOI HELVETTI, KYLLÄ NE YKSINÄISET VANHUKSET KUOLEE AIKANAAN JOTEN EI PELKOA ETTÄ JOUDUT LOPUN ELÄMÄÄSI VANHEMPIASI HUOMIOIMAAN, NEHÄN SINUTKIN KASVATTI JA HOISI, ONKO MUUTEN ITELÄS LAPSIA?? OLETKO VANHEMPIESO AINOA LAPSI??? ITSEKKYYTESI KYLLÄ SITÄ LUOKKAA
- oiuyt
et voi kohteliaasti sanoa vanhemmillesi, että kolme viikkoa on vähän liikaa? Eihän kukaan mene noin pitkäksi aikaa kylään kenenkään kotiin....
- äitini on ystäväni
Kamala! Minun äitini tulee kaksi kertaa vuodessa minun luo kolmeksi kuukaudeksi ja minä olen vain onnellinen, että saa olla vanhan äidin kanssa.
- ratman65
äitini on ystäväni kirjoitti:
Kamala! Minun äitini tulee kaksi kertaa vuodessa minun luo kolmeksi kuukaudeksi ja minä olen vain onnellinen, että saa olla vanhan äidin kanssa.
se oletkin sinä ja sinun äitisi. Me ihmiset olemme erilaisiaja jokaisella oikeus omaan elämään soten kun sen haluaa
- EDUSTAT TERVEEMPÄÄ K
äitini on ystäväni kirjoitti:
Kamala! Minun äitini tulee kaksi kertaa vuodessa minun luo kolmeksi kuukaudeksi ja minä olen vain onnellinen, että saa olla vanhan äidin kanssa.
NOIN SOSIAALISESTI TERVETTÄ TEXTIÄ EI SUOMALAISELTA TULE, KUULUTKO JOHONKIN SOSIAALISESTI TERVEEMPÄÄN KULTTUURIN KUN HUOMIOIT AINOAN ÄITISI VANHUUDEN???
SINUN KALTAISIASI ON LIIAN VÄHÄN LÄNSIMAISSA, SIKSI TÄÄLÄ VOIDAANKIN PAHOIN!
- keiju margariini
muaki ahistaa jos mun äiti tulis , muutama tuntiki jo ni vois lähtee, ja kaik muutki vieraat , puol tuntii viiva pari tuntii ni siin riittävästi
- hellät tunteet
Jos noin niin suosittelen, että katsot peiliin.
- Hoikortin
Sama täällä! En jaksa "jutella", varsinkaan ihmisten kanssa jotka haluavat olla vain se kuunteleva osapuoli. Onneksi suurin osa on oppinut eikä änkeä väkisin tänn.e
- mummo jo
On se kyllä aika pitkä 3 viikkoa olla kylässä. Olen itsekkin jo vanha . Menen tytön perheen luo jouluksi mutta olen vain jouluaaton heillä. Kaipaan omaa rauhaani. Tykkään kyllä lastenlapsista mutta kun olen jo vanha niin väsyn nopeasti. Voihan olla että sinun vanhemmat lähtee aikasemmin jo kotiin . Missään nimessä älä kehoita heitä lähtemään pois. Siitä seurais vain riita ja surullinen mieli. Jouluhan pitäis olla kaikille ilonen . Toivotan teille hyvää ja rauhallista joulua. mummo jo
Niin, joulunhan pitäisi olla kaikille iloinen, ja aloittaja kertoi juuri olevansa hyvin ahdistunut.
- sinulla
Tuttu tilanne kun vuosia sitten oma äitini tuli viikoksi; hän kun vielä oli sellainen komentelija tyyppi. Yritin kerätä voimia etukäteen että en näyttäisi miten minua rasittaa mutta ei se aina onnistunut, omaa elämää kun ei oikein voinut viettää. OLisi pitänyt mennä nukkumaan ja herätä samaan aikaa kuin äitini yms. Nyt kun ätini on jo kuollut niin on syyllinen olo että miksi en jaksanut olla ystävällisempi ja ymmärtäväisempi. Mutta 3 viikkoa on liian paljon. Voitko ilmoittaa että et vaan jaksa pitää heitä niin kauan. Tai jos he tulevat niin tee ehdottoman selväksi että sinulla on omat aikataulut yms. joiden mukaan sinä elät ja että tarvitset myös yksityisyyttä, ei aina tarvitse seurustella ja kuunnella vanhempien sairauksia tms.
- Oma elämä
Hei, Höpenö, herää toki!
Kysymyshän on vain siitä, mihin sinä itse suostut! Olet jo kirjoittamasi mukaan aikuinen ihminen ja jos annat vanhempiesi vielä sanella elämääsi, niin sitten teet niin. "Minulle sopii, että tulette jouluksi ja uudeksi vuodeksi, mutta siitä eteenpäin minulla on omat suunnitelmani! Oikein mukavaa, että tulette ja vietetään juhlapyhät yhdessä!" - mk
Että siellä missä asut on hyvä hotelli ja siellä saa palvelua ja kaikkeqa muuta. Eroon pääset kun et tee ruokaa vain jouluna ja muuten teet niin kuin itse haluat tai tarjoat pizzaa, kebappia ja muita ruokia mitä vanhemmat ihmiset ei syö niin lähtevät varmasti. Omassa kodissasi voit sanoa vanhemmillesi suoraan että näin pitkä vierailu ei käy ja kutsuppa kavereita kylää ja kunnon bileet niin vanhemmat lähtevät alat aikayksikön kun eivat itse biletä. Kyllä siinä olisi kestämistä jos äitini tulisi meille kolmeksi viikoksi ja kun äitini käy etelässä ja tulee yöksi meille kun lento lähtee aamulla niin illassakin on kestämistä kun ei enää olla samalla aaltopituudella,.
- ei ainakaan
Keski-ikäiset eivät enää paljoa biletä...
- vamhemmat eolossa!
Koeta nyt hyvä ihminen kestää omia vanhempiasi. Itse en kyllä "junttautuisi" omien aikuisten lasteni luoksi noin pitkäksi aikaa. Mutta sallin sen kyllä muille, muistelkaa vaikka menneitä...
- ---
Aika erikoista ettei voi suoraan sanoa miltä tuntuu ja olla oma itsensä.
- 14+2
Kaunko aikaa vietit vanhempiesi luona ennekuin muutit omillesi?
- kettu.nenII
kaikki eivät ole kuin sinä ja muut jotka huutelevat hui kamalaa, et kolmea viikkoa kestä vanhempiasi...
Itse en kestä kolmea tuntiakaan, en omia vanhempiani, enkä muitakaan vieraita - olen lievästi autistinen ja alan hyppimään ahdistuksesta seinille, jos lähelläni on liian kauan ihmisiä, vieraita tai tuttuja, tai jos omia rutiineitani rikotaan ja joudun poikkeamaan niistä. Silloin paluu normaaliin arkeen ja järjestykseen vie lyhyenkin poikkeaman jälkeen tuhottoman kauan.
Joten en ala kiduttamaan itseäni ja läheisiäni yrittämällä olla väkisin jotain muuta kuin mitä olen.
Toisekseen omat vanhempani tekivät lapsena hyvin selväksi käytöksellään, että en ollut poikkeavana mitenkään erityisen haluttu ja pidetty, joten miksi alkaisin paapomaan heitä vanhoilla päivillään kun itse en saanut edes perusturvaa heiltä lapsena?
Monella on vanhempiinsa syystä tai toisesta viileät tai vieraantuneet välit, se että sattuu ollut synnyttämään jonkun li tai sattunut syntymään jollekin, ei tarkoita sitä, että ko henkilön kanssa olisi tultava hampaat irvessä toimeen katkeraan loppuun saakka.
Eläinmaailmassakin on aika jolloin jälkikasvu potkaistaan maailmaalle ja thats it, vanhuksista huolehditaan sitten yleensä yhteisöllisesti, jos huolehditaan. - Jouluasinne
kettu.nenII kirjoitti:
kaikki eivät ole kuin sinä ja muut jotka huutelevat hui kamalaa, et kolmea viikkoa kestä vanhempiasi...
Itse en kestä kolmea tuntiakaan, en omia vanhempiani, enkä muitakaan vieraita - olen lievästi autistinen ja alan hyppimään ahdistuksesta seinille, jos lähelläni on liian kauan ihmisiä, vieraita tai tuttuja, tai jos omia rutiineitani rikotaan ja joudun poikkeamaan niistä. Silloin paluu normaaliin arkeen ja järjestykseen vie lyhyenkin poikkeaman jälkeen tuhottoman kauan.
Joten en ala kiduttamaan itseäni ja läheisiäni yrittämällä olla väkisin jotain muuta kuin mitä olen.
Toisekseen omat vanhempani tekivät lapsena hyvin selväksi käytöksellään, että en ollut poikkeavana mitenkään erityisen haluttu ja pidetty, joten miksi alkaisin paapomaan heitä vanhoilla päivillään kun itse en saanut edes perusturvaa heiltä lapsena?
Monella on vanhempiinsa syystä tai toisesta viileät tai vieraantuneet välit, se että sattuu ollut synnyttämään jonkun li tai sattunut syntymään jollekin, ei tarkoita sitä, että ko henkilön kanssa olisi tultava hampaat irvessä toimeen katkeraan loppuun saakka.
Eläinmaailmassakin on aika jolloin jälkikasvu potkaistaan maailmaalle ja thats it, vanhuksista huolehditaan sitten yleensä yhteisöllisesti, jos huolehditaan.että vanhempasi tulevat ja haluavat olla kanssasi. Kaikilla ei näin kuitenkaan ole, kuten minulla ,inhoavat vaan , oikeasti en ole vääryyttä tehnyt, helppo vaan "vahinko" hyljätä.
Vanhempani ovait siis eronneet , mutta kumpikaan ei välitä. jos välittääkin niin väärällä tavalla, kuten moittiminen ja heidän ojentamisensa vaan, itse olen aikuinen ihmminen ja asiani kunnossa. Äitini kanssa en ole ollut puoleenvuoteen tekemisissä, ja olen huomannut että näin on hyvä.
- äitinsä menettänyt
Onpa harmillista, että vanhempasi tulivat aikanaan hankkineeksi sinut :(
- Nyt ahdistaa.
Hirvittävin kauhupaikka - vanhemmat tulevat kotiini ja haluavat nähdä ja VIETTÄÄ AIKAA KANSSANI.
Apuaa. Nyt ahdistaa. Kuinka selviän? - -----
Jos täällä jollain on järkyttävä asenne niin sinulla.. Miten voit arvostella aloittajaa kun et tiedä mitään esimerkiksi hänen ja hänen vanhempiensa väleistä? Et myöskään tiedä kuinka suuri koti aloittajalla on ja kuinka hyvin vanhemmat mahtuvat kyläilemään. Kun lapsi muuttaa pois kotoaan, hän on vastuussa itsestään ja kun vanhemmat tulevat lapsen luo kyläilemään he ovat tämän kotona VIERAINA ja omassa kodissaan saa varmaan jokainen itse määrätä kuinka kauan vieraat saavat kyläillä.
Itseänikin ahdistaisi suuresti jos jotkut vieraani viipyisivät monta viikkoa. Pidän ihmisistä ympärilläni, mutta jos ei ole hetkeäkään omaa rauhaa, alkaa ahdistaa.
En ymmärrä tuota ihme käsitystä, että vahemmista täytyy pitää huolta ja heidän pillinsä mukaan pitää pomppia vielä aikuisenakin. Miksi? Siksi koska he ovat vanhempia? Entä jos esimerkiksi oma äiti/isä on todella vaikea luonne? Haluaa määrätä kaikesta, on aina oikeassa, kerää sääliä ja arvostelee muita minkä ehtii. Tätä pitää sitten vain sietää omassa kodissa hammasta purren vaikka viikko tolkulla? Enkä nyt sano että aloittajan vanhemmat ovat tällaisia kun en heitä tunne, mutta niinkin voisi olla, joten sinulla äitinsä menettänyt on tuskin oikeutta arvostella toisia..
- ohhos
Yleensä pyrin olemaan mahdollisimman kohtelias kommenteissani toisten ihmisten kirjoituksiin. Tällä kertaa teen poikkeuksen, on sen verran törkeä juttu.
Häpeä. Vanhempasi ovat antaneet sinulle elämän, kasvattaneet, maksaneet ja nyt he haluavat elämänsä ehtoopuolella viettää kanssasi kolme viikkoa etkä voi sitä tarjota sitä mukisematta? Häpeän puolestasi. Minulla ei ole vanhempia joista voisin pitää huolta, joten en tietenkään voi ymmärtää jos vanhempasi ovat hankalia sellaisia. Onneksi minulla on ihana anoppi, jota voi hoivata kuin omaa vanhempaansa.
Jos ahdistaa, niin mene lääkäriin. Antavat onnellisuusnappeja tai betasalpaajia ja ehkä kestät vanhempiesi reissun. Jos ei ole lääkäriin menemistä, niin toivon että vanhempiesi kuoltua tämä vierailu jää vaivaamaan sinua ja omat lapsesi/tuttavasi estävät sinulta myöhemmin pienet ilot elämässä.
Olen sitä mieltä, että kolme viikkoa on aika pitkä aika vierailulle, mutta ota sekin vastaan. Jos ei muuta niin ajattele sitä ainakin kuuttatoista vuotta, jonka he vähintään ovat antaneet sinulle elämästään.
Hyi, hyi ja vielä kerran hyi.- oli niin
törkeä vastaus, että oikein häpeän sinun puolesta.HYI ja HYI.Toivottavasti Joulusi menee pilalle.
- Metkal
Hahahaaa. täällä aloittaa ojentaa ihminen joka ei ole koskaan pitänyt vanhempiaan nurkissaan edes sitä ensimmäistä tuntia.
Häpeä! - Metkal
Metkal kirjoitti:
Hahahaaa. täällä aloittaa ojentaa ihminen joka ei ole koskaan pitänyt vanhempiaan nurkissaan edes sitä ensimmäistä tuntia.
Häpeä!piti sanomani: aloittajaa ojentaa ihminen
- mmarkku
Onko se tosiaan niin vaikeaa tajuta, että ihmisillä on erilaisia luonteita, mielipiteitä ja menneisyyksiä. Jos esim sinä haluat viettää aikaa vanhempiesi kanssa viikkotolkulla, niin miksi kaikkien muiden pitäisi? Mitä sinä tiedät alkuperäisen kirjoittajan menneisyydestä tai nykyisestä tilanteesta ja minkälainen luonne, asunto tai elämäntilanne hänellä on?
Toiset eivät vain yleensäkään viihdy seurassa samalla tavalla kuin toiset. Toiset viihtyvät esim. isoissa kommuuneissa helposti ja nauttivat siitä, mutta toisia ahdistaa yksityisyyden ja rauhan puute. Toiset viihtyvät armeijan kaltaisissa olosuhteissa, joissa joku koko ajan sanoo mitä pitää tehdä ja toiset eivät halua alistua komentoon vaan haluavat päättää omista tekemisistään itse.
Kuka päättää kenen tuntemukset ovat oikeassa? Sinäkö hyi-hyttelyinesi? Miltä sinusta tuntuisi, jos minä tulisin päättämään mistä sinun pitää pitää ja sinun pitää sopeutua siihen, koska muuten sinun pitäisi hävetä huonoa ihmisyyttäsi?
Se että joku toinen on erilainen kuin sinä ei tarkoita että hän tai sinä olisitte toisianne huonompia. Kai sinä nyt olet jo tuohon mennessä tajunnut, että ihmisillä on erilaisia makuja ja luonteita?
Jos sinä tykkäät maksalaatikosta, mutta minä en, niin pitääkö minun syödä sitä vaikka hampaat irvessä, koska onhan se niin hyvää ja ihanaa, vaikka jokainen haarukallinen mitä laitan suuhuni maistuu epämiellyttävältä? Epäilemättä minä olen huono hyi hyi-ihminen, kun oma makuaistini ei ymmärrä miten hyvää maksalaatikko oikeasti on, vaan antaa minulle aivan toisia singaaleja ja jokainen suupala maistuu epämiellyttävältä.
Oma äitini tai isäni eivät pidä kaikista ruuista mistä minä pidän. Tai minä en välttämättä pidä kaikista mistä he pitävät. Minä olen kunnioittanut heidän ruokatottumuksiaan ja he minun. Me ymmärrämme että kaikki eivät pidä kaikesta.
Sama yksityisyyden suhteen. Minä rakastan omia vanhempiani, enkä osaisi parempia toivoa. Meillä on aina ollut todella hyvät välit. Mutta siitä huolimatta en haluaisi itse viettää heillä 3 viikkoa, koska meillä on kuitenkin erilaiset elämäntavat ja luonteet ja itse kaipaan välillä omaa vapautta ja rauhaa. Äitini on itseasiassa sen suhteen aika samanlainen. Hän ei varmasti ole tulossa kenenkään luo kutsumatta viikkokausiksi. Enkä usko että tulisi edes kutsuttuna muutamaan päivää pidemmäksi aikaa. Näin hän on itse sanonut kun ollaan asioista juteltu.
Ja tuo synnyttämisellä syyllistäminen on naurettavaa. Vanhemmat tekivät päätöksen saada lapsen, tai hän syntyi puoli- tai kokonaan vahingossa vanhempien hetken hauskanpidon tuloksena. Pitäisikö lapsen tämän takia automaattisesti sopeutua ja hyväksyä kaikki, mitä vanhemmat keksivät pyytää tai vaatia? Kaikkeen pitää taipua, vuosikymmenten ajan ja sen jälkeenkin? Itsekin kunnioitan vanhempiani ja autan heitä niin paljon kuin pystyn, mutta rajansa silläkin.
Suosittelisin sinullekin sitä, että kunnioittaiset myös muiden mielipiteitä ja tapoja elää, jos ne eivät haittaa tarkoituksella muiden elämää. Ihmiset nauttivat eri asioista, eikä ole yhtä oikeaa tapaa tallata tätä palloa. - Oman kotinsa herra
Ei kenenkään tarvitse ihan mitä tahansa kestää. Kaikkien vanhemmat eivät välttämättä ole sopuisia ja lämpimiä ihmisiä, vaan voivat olla komentelevia, juoppoja tai jopa väkivaltaisiakin.
Syytön jokainen ihminen omaan syntymäänsä on, joten turha tuollakaan on alkaa ketään syyllistämään.
Aloittajalle: vaikka itse arvostan ja kunnioitan omia vanhempiani ja olen kiitollinen siitä kaikesta mitä olen heiltä saanut, niin en voisi kuvitellakaan, että joutuisin heitä kestitsemään kolme viikkoa. Sillä se kenen nurkissa elät ja kenen leipää syöt niin sen lauluja sitten myös laulat, mutta mitä vanhempiin tulee, niin he eivät välttämättä edes ymmärrä olevansa lapsensa kodissa VIERAINA, vaan alkavat heti vaatia että lapsen kodissa olisi samanlaista kuin heillä itsellään on, tai syödään vain sitä ruokaa mitä he haluavat syödä jne. Ja ennen kuin joku alkaa inisemään, niin itse olen todellakin elänyt kotona asuessani vanhempia kunnioittaen ja yrittänyt täyttää heidän toiveensa ja tahtonsa, tehnyt paljon kotitöitä ja auttanut kaikessa missä vaan olen voinut ja osannut. Huvituksiin olen aina itse tienannut omat rahani, jo ala-aste ikäisestä lähtien. Mutta nyt omilla asuessani elän itseäni enkä vanhempiani varten, ja minulla on itseni elättävänä ihmisenä oikeus elää omaa elämää, eikä sitä jota vanhemmat haluavat minun elävän. Sinullakin on siihen oikeus. Toivottavasti vanhempasi ymmärtävät.
Joulurauhaa! - KAUHISTUTTAVAA
Olen kanssasi samaa mieltä, todella surullista luettavaa, koska huomaa että aika moni karttelee omia vanhempiaan ja ahdistuu omista huoltajistaan, on todella sairaaksi mennyt tämä nykyinen hyvinvointi suomi, asenteet todella sairaita valtaosin, kadehdittavia kulttuureita nuo valta kulttuurit mailmalla jotka vastavuoroisesti hoitavat vanhempansa loppuun joilta saanut lapsuuden turvansa, ei ihme jos suomessa syödään väkilukuun nähden mailman eniten psyyken lääkkeitä koska perhe ei enää ole tukiverkko vaan ahdistus, mihikä tämä mailma menee kun nyky nuoret vanhenee...onneksi he sitten ymmärtävät, mutta silloin on myöhäistä "parantaa omia lapsia"
- liian myöhään!
Tutustu omaan sukuusi = sinä, kun vielä ehdit, maailmasi avartuu ja silmäsi aukeavat. Kuuntele heidän lapsuudestaan tapahtumia, ymmärrät ehkä paljon, toivottavasti!
Hyvää Joulun aikaa! - ongelmaa
Vanhemmat eivät ole ikinä (ei kummankaan) edes käyneet jouluna kylässäkään kun olemme lapseton pariskunta, tilaa kyllä olisi. He viettävät ennemmin ahtaissa lapsiperheissä joulunsa. Joten olemme päättäneet ettemme mekään käy joulun ja uudenvuoden tienoilla vanhemmillamme edes kylässä, jotenka se siitä. Saammepahan olla rauhassa, ei tarvitse passata ketään, ei ruokia varata vieraille, ei ylimääräistä siivoomista ja saamme harrastella vapaasti mitä lystäämme. Vierailemme vain lapsettomilla ystävillämme puolin ja toisin. Ihanan stressitön on joulumme ilman lahjarumbaa, muuten vain joulun tunnelmasta ja rauhasta nauttien.
- Metkal
"Saammepahan olla rauhassa, ei tarvitse passata ketään, ei ruokia varata vieraille, ei ylimääräistä siivoomista ja saamme harrastella vapaasti mitä lystäämme."
Sanoit äsken että ette käy vanhemmillanne kylässä. Miten siivoaminen ja ruokien varaaminen siihen asiaan liittyy vai onko sinulla tapana mennä siivoamaan ja passaamaan kun menet vanhemmillasi käymään? Muista tsekata sitten kaapit uutenavuotena kun sinne kuitenkin olet menossa.
Toiseksi valitit närkästyneenä sitä kun vanhemmat eivät käy sinun luonasi, pelkästään niissä lapsiperheissä. Oletko varmasti päättänyt mitä mieltä olet ja mistä olet kiukkuinen?
- nauti kun voit
Toi kolme viikkoa kuulostaa pitkältä jos haluaa välillä ihan omaa rauhaa mutta et voi tietää onko se viimeinen joulu heidän kanssaan. Itse en ole viettänyt kotona joulua viiteen vuoteen; aina töissä. Tänä jouluna piti vihdoinkin mennä kotiin viettämään joulua vanhempien ja siskojen kanssa mutta:( isä kuoli juuri näin joulun alla.
Tuntuu ahdistavalta ajatus, että ei saa sitä aikaa enää käännettyä taaksepäin, että molemmat vanhemmat olisi elossa; sitä vaan aina ajattelee, että vanhemmat ovat aina luonamme vaikka tietää hyvin, että aika se jättää heistäkin.
Sulle, "höpenö", voin vaan sanoa, että vietä aikaa vanhempien kanssa vielä kun se on mahdollista, voin vaikka vannoa, että kun he ovat poissa tulee ikävä olemaan kova sinulla, usko vaan ja vielä kovempi jos ajattelet, että et jaksa heitä koko ajan. - a
Kestitä jos ei haluu! Heitä ulos.
- a
keski ikänen ihminen ja rutisee kun vanhemmet tulee 3v kylään,ettäs kehtaat,Ole onnellinen että sulla ylipäätään on vanhemmata vielä elossa.Ovat jo varmaan ikäihmisiä joten joulunne voi olla viimeinen eikä sinun tarvi pelätä että he ikinä tulevat luoksesi jos nukkuvat pois.Itse hoidin äitini monta vuotta ja hoitaisin vieläkin,mutta nukkui pois 2v sitten,mutta päivääkään en niistä vuosista antaisi pois.Sano suoraan vanhemmilles ettet halua heitä sillä sinä ett ole vanhempiesi arvoinen,ei ole heillekkään kivaa jos huomaavat että sinä siinä suu väärässä koko ajan olet,sillä närkästyksesi paistaa naamastasi tasan tarkkaan.Olet todella itserakas ihminen,mikä vain sinulle passaa tyyppi.Maailmassa on varmaankin miljoonia lapsia vailla vanhempia jotka eivät koskaan ole isän tai äidin sylissä istunut.Mutta täällä se vaan joku keski ikänen rutisee,tai no onhan Suomi vapaa maa
- Äiti ja tytär
Ei kenelläkään ole oikeutta "tuppautua" luoksesi kutsumatta, ei edes omilla vanhemmillasi. Sinuna ottaisin asian esiin vanhempasi kanssa, puhu heille hellästi ja ymmärtävästi, mutta selvästi. Yritä olla loukkaamatta. Muista että teet itse päätöksesi! Eikä se ettet halua heitä luoksesi kolmeksi viikoksi tarkoita ettetkö heitä rakastaisi. Vaikka he kuinka ovat sinut kasvattaneet... Lapset ovat aina, tai ainakin pitäisi olla vanhempiensa vastuulla. Toki vanhempiaan pitää auttaa, en tarkoita ettei pitäisi. Muttei vanhemmat voi pitää sinua "vallassaan" lopun ikääsi. Ole vahva ja kuuntele itseäsi, sinä tiedät parhaiten!
- Mummeli 72 v.
Kyllä vanhoille ihmisille voi huomauttaa liian pitkästä vierailusta. Se pitää vaan sanoa jotenkin kierrellen, esim. kuinkahan teidän aikanne täällä kuluu, kun joudun menemään töihin. Tai : minäkin voin tulla teillä käymään, niin tutustun teidän arkipäiväänne. En tiedä minkälainen asunto sinulla on tai onko perhettä, mutta lähtekää yhdessä kiertämään muissakin sukulaisissa, ainakin sitä voi ehdottaa. Tiedän kyllä kuinka jouluvierailut voi ahdistaa. Minunkin on kutsuttava miesvainajan sukulaisia kylään ja yksi päiväkin jo stressaa. Koeta keksiä jotain ja jos suuttuvat, niin kyllähän vanhemmat lapselleen anteeksi antaa.
Hyvää joulua teille kaikille! t. 72-vuotias mummeli - 61-vuotias
vanhempani vieraakseni.Ilo täyttäis sydämeni.Ikijouluun ovat menneet,ollessani nuori neito.
Älä sitten itke suotta,ollessasi kummun ääress.Miksi olin ynseä,itsekäs ja ajan määräss,jonka saivat luonas olla,
sovinnolla. Hyvää joulua Sinulle ja nauti yhdessäolosta! - Ne ihmissuhteet...
Olet ahdistunut sen takia, ettet ole kasvanut aikuiseksi. Siis myös henkisesti. Aikuinen vastaa asiat suoraan - mutta ystävällisesti. Onko se muka parempi, että kärsit ahdistuksessasi etkä aidosti pysty nauttimaan heidän seurastaan? He siitä sitten tulevat kuitenkin kärsimään...
Sano suoraan vanhemmillesi myös se, että ollaan viikko yhdessä oikein kunnolla ja tiiviisti, rupatelkaa vaikka yötä myöten; lyhyempi aika on myös laadullisesti parempi.
Ihmettelen kuitenkin, miksi he niin kauan haluavat olla? Yleensä vanhemmat haluavat takaisin omaan kotiin - onko heillä rahat loppu tai jotakin muuta vakavaa?
Lopuksi totean, että on täällä vastaajissa dorkaa porukkaa...varsinkin nuo tekopyhät marttyyri "hyi-häpeä"-tyypit...*syvä huokaus*. Älä välitä niistä.
Toivotan sinulle oikein hyvää joulua vanhempiesi kanssa.- ohhos
Terkopyhät marttyyrityypit..
Tekopyhyyttä ei ole, jos välittää muista ihmisistä. Marttyyrin tekee ihmisestä vain jos alistuu.
Sinä taidat olla juuri niitä itsekkäitä paskiaisia, joille oma napa on tärkein, eikö vain? - päälaellaan!!!
ohhos kirjoitti:
Terkopyhät marttyyrityypit..
Tekopyhyyttä ei ole, jos välittää muista ihmisistä. Marttyyrin tekee ihmisestä vain jos alistuu.
Sinä taidat olla juuri niitä itsekkäitä paskiaisia, joille oma napa on tärkein, eikö vain?meidän ihanassa hyvinvointi valtiossa ei vain ihmiset enää ymmärrä kuinka sairasta on kartella omia vanhempiaan, se on TÄÄLÄ normaalia, ikävä kyllä ja ne muut miljardit ihmiset jotka huoltavat vanhempansa lepoon, pidetään MEILLÄ kusipää kulttuureina jotka eivät osaa elää, eräs thaimaalainen sanoi että farangit (ulkomaalaiset länsimaiset) eivä koskaan osaa olla sydämestään onnellisia näillä asenteilla, mutta onhan meillä omat poppa ukko psykologit ja mieliala lääkkeemme
ps.perinnöt toki kelpaa, onhan se korvausta kivusta ja särystä henkisesti kun joutuu vanhoille ihmisille pitämään seuraa elämän ehtoo puolella.
- Yksin jouluna 3
Meitä on moneen junaan. Vielä voi tulla se päivä, ettei Sinulla ole vanhempia tai muita omaisia ollenkaan ja saat viettää joulusi ihan yksin. Ole onnellinen jokaisesta päivästä, jolloin voit vielä viettää aikaa läheistesi kanssa!
- ei aina helppoa
Ymmärrän kyllä sinua, sillä vanhat ihmiset ovat välillä todella rasittavia ja kolme viikkoa tuntuu pitkältä ajalta. Minuakin ahdistaa pelkkä kylään meneminen äitini luo ja se ainainen syyllistäminen, että käyn liian harvoin ja on liian vähän aikaa yms. Silti usein kun vaan pääsee alkuahdistuksen yli ja menee siihen heidän touhuunsa mukaan, suhtautuu lämmöllä vanhusten hömpötyksiin, menee suht aikaisin nukkumaan ja on vaan niin se yhdessäolo onkin loppujen lopuksi ihan mukavaa kunhan ensin lähtee käyntiin. Kolme viikkoa menee äkkiä ja jälkeenpäin sinulla on varmasti hyvä mieli, kun annoit aikaasi vanhemmillesi. Yritä siis tuunata sitä omaa asennettasi, vaikka se olisikin vaikeaa.
- Sopii mulle
Mitäs sitä kiukutteleen, mee itse siksi kolmeksi viikoksi hotelliin majaileen jos omien vanhempien katseleminen on noin tuskallista. Kumma kun eivät ole sinua, noin itsekeskeistä, hyljänneet jo tenavana , pyyhkineen peppuskin useamman vuoden.
Omien tunteiden näyttämistä ja sanomista lienee syytä harjoitella, vanhempiasi kun et vaihtaa voi. - Hotelli
Toivota vanhempasi tervetulleiksi ja kysy samassa lauseessa mihin hoteliin majoittuvat.
- liika on liikaa
Joulunpyhät menee ihan rattoisasti suvun kanssa, mutta kun arki koittaa niin kiva on järjestää oma ohjelmansa ilman vanhempiaan ja muita sukulaisiaan. Minä ainakin järjestäisin reissun joulunpyhien jälkeen, näin voi ihan syystäkin päästä eroon rakkaista sukulaisistaan. Olen itse isoäiti, mutta ei tulisi mieleenikään vierailla lasteni luonna viikkokaupalla. Rasittaisin siinä heitä ja myös itseäni. Meillä jokaisella on oma elämämme ja tietenkin aikanaan ne vanhemmat olivat tärkeimmät ja yhäkin rakkaimmat. Mutta eivät he voi odottaa lapsien viihtyvän heidän kanssaan kolme viikkoa varsinkin, jos on pienet tilat ja vanhemmat odottaa koko ajan passausta. - Keksi joku hyvä tekosyy: järjestä vaikka laivamatka tai ystäviesi kanssa kemut jne ihan mitä itse keksit pahoittamatta vanhemiesi mieltä. (Koettu käytännössä ja hyväksi havaittu).
- musta joulu
Että sillai teitä tunnevammaisia suomalaisia riittää. Kyllähän se niin on että lapset ovat vanhempiensa moraalisia huoltajia, on kamalaa katsoa suomalaisten välinpitämättömyyttä vanhuksia kohtaan, jätetään heitteille vanhainkotiin kuin käytetyt rukkaset SIAT -on karmeeta että on tollainen LAPSI
- MINÄ täällä
Eipä taida hääppöset välit olla vanhempien kanssa.. Olen itsekkin keski-ikäinen mutta välitän vanhemmistani ja joka ikinen hetki saattaa olla se viimeinen vaikka terveitä ovatkin kuten itsekkin! Nauti hetkistä vanhempiesi kanssa sillä he eivät ole ikuisesti täällä! 3 viikkoa on lyhyt aika ihmiselämässä.
- nhbgvgbn
Tulen kuukaudeksi syömään. Nähdään.
- Tavismamma
Ymmärän syllä höpenön tilannetta, enkä itsekään jaksais äitiäni kolmea viikkoa. Taustojahan en tiedä... Omalla kohdallani äiti tulee aina viikoksi "hoitoon" joulun aikaan ja samoin kaikkina juhlapyhinä.Kotihoito saa näin "hankalat" asiakkaat minimoitua ja toki nautimmekin siitä, että lapsilla on mahdollisuus tutustua mummoonsa, mutta... Äitini on vaikeasti masentunut, eikä löydä mistään mitään hyvää sanottavaa. Heittäytyy sokeaksi, kuuroksi ja jalattomaksi, eikä yritäkään tehdä mitään itse. Onnistuu syyllistämään koko perheemme parhaimmillaan. Pienet lapsetkaan eivät ole yhtä työläitä. Ruoka pitää olla valmis tiettyyn aikaan, häntä pitää "huvittaa" ja kauppareissulla käyminenkin on heitteillejättö. Jos tilanne höpenön vanhempien kanssa on tätä laatua, ymärrän täysin, ettei jaksaisi kolmen viikon vierailua. Joskus kolmen päivänkin jälkeen olo tuntuu tyhjiin imetyltä ja saatuani äidin taas kotiin, "juhlin" siiderillä, vaikka en yleensä edes juo alkoholia. Koska äitini pelkää rahan menoa, käymme hänellä reilun sadan kilometrin päässä siivoamassa ja matkathan tietty taittuvat meidän kyydissämme mennen tullen. Joululahjat aiheuttaisivat äidille konkurssin, joten ostamme itst lahjat ja kerromme lapsille mummon antaneen ne. Yritämme saada häntä muuttamaan lähemmäs, että olisi helpompi auttaa, mutta hän on mieluummin marttyyri ja asuu kaukana. Voihan silloin aina sanoa, että kun ei kukaan käy, eikä välitä. Vanhempiakin on moneen junaan, eli enpä olisi valmis ketään tuomitsemaan, jos omat vanhemmat käyvät isoina annoksina hermoille. Ainakin tuollainen henkisesti sairas ihminen pystyy sairastuttamaan myös läheisensä ja meidän on joskus pakkko suojella itseämme. Jos ei muuta, niin omien lasten vuoksi. Koskaan en voisi ajatella asuvani oman äitini kanssa saman katon alla, mutta anopin kanssa se tuskin olisi mikään ongelma.
- Tyyne-mummo
Olen ihmeissäni noista syyllistäjistä. En missään nimessä mene miniöitteni luo kahta päivää kauemmaksi. Tyttäriä ei ole, mutta luulen, että tilanne olisi suunnilleen sama. Jokaisella on omat tapansa elää jo keski-ikäisenä ja pyhinä pitäisi saada kerätä voimia tulevaan. Kuuntele siinä sitten vanhempia, uudelleen ja uudelleen samoja asioita, tee ruoka heidän makunsa mukaan, älä nuku pitkään, jaksa, jaksa...
Enpä ymmärrä vanhempia, jotka nykyaikana noin tekevät, kyllä ainakin kysyä pitäisi aina, mikä sopii, myös omalta lapselta.
- Hävettää...
Sellaisia monet suomalaiset ovat. Kärsimys ei haittaa mitään, kun itse "tiedetään" paremmin.
- Joo tota
Miten on mahdollista, että keski-ikäinen on noin lapsellinen vanhempiensa suhteen? Siis epäitsenäinen. Sinulla on oma perhe nyt ja olet ensisijaisesti heille velvollinen pitämään huolta asiosta, pärjäämisestä, jne.
Miten asetat rajat muille ihmisille, jos et ole koskaan asettanut niitä vanhemmillesi? Sinulla on velvollisuus kasvaa erillesi, eikä olla vain sukusi ja lapsuudenkotisi jatke. Voi kuvitella, että on todella vaikeaa sanoa muillekaan "ei", jos et voi edes keskustella omien vanhempiesi kanssa. He ilmeisesti ovat jyränneet ylitsesi muissakin asioissa.
Riitele vaikka, jos et muuta keksi. Kyllä tähän maailmaan meteliä mahtuu! Suomalaiseen kulttuuriin ei vain kuulu sellainen. Hauskempaa on kiusata muut hulluiksi, ryypätä, tappaa perheensä kännissä ja vetää lopuksi itsensä hirteen - kunhan vältetään viimeiseen asti kaikenlainen ilmaa puhdistava keskustelu.
Et koskaan pyytänyt syntyä kenenkään lapseksi, joten vanhemmillasi on sinua kohtaan ihan yhtä paljon velvotteita, kuin sinulla heille. Sääli vain, että usein niiden tasapuolisuudesta keskustellaan ( ? ) viimeiseen asti, kun henkisen itsenäistyminen kuuluisi tapahtua parikymppisenä. Sen puutteestahan tässä on kyse, eikä vierailun kirjaimellisesta pituudesta.- northeast
Aivan totta!Itsenäistykää jo hyvät ihmiset vanhemmistanne!Oma äitini on kuollut kun olin 4 ja isä meni uusiin naimisiin ja sain pirullisen äitipuolen.Hänestäkin on pitänyt itsenäistyä, vaikeaa on ollut!Mutta-ennenkaikkea- tullakseeen itsekseen, jokaisen on itsenäistyttävä ja se voi tarkoittaa joskus myös välien rikoontumista, kun sanoo oman mielipiteensä.Vanhat käävät on usein niin yksisilmäisiä, etteivät hyväksy lapseltaan ei-sanaa, vaan loukkaantuvat.Lapsenlapsista taas ei ole mitään väliä.Edellinen kirjoitus oli naulankantaan!Kuka herättäisi äitini henkiin, että saisin edes yhden joulun olla hänen kanssaan!
- Haka73
Tänä vuonna ajateltiin olla kotosalla ihan oman perheen voimin. Muiden paapominen ei nappaa, joten keskitymme itsekkäästä ihan vain toisiimme. Arkena edes oman perheen jäseniä ei ehdi helliä, joten mielellään edes jouluna nautimme vain toistemme seurasta. Viime vuonna vieraanamme oli anoppi ja miehen kaksi veljeä perheineen. Toisen perhe jäi jopa yökylään, joten jopa nappasi jouluaamuna herätä hoitamaan muiden aamupaloja pöytään.
Eiköhän se joulurauha pidä sisällään myös sen, että saa olla rauhassa.
AP:lle: ei se tee sinua yhtään huomnommaksi ihmiseksi, jos ilmoitat, että vierailu viikoksi on ihan maksimi. Vaikka kyse olisikin vanhemmistasi.- menettelee
Äitini, 82, käy meillä kolmisen kertaa vuodessa, viipyy 4-7 päivää. Tulossa meille jouluksi tänä vuonna. Myönnän väsyväni lähes joka kerta jossain vaiheessa. Äiti on seurallinen rupattelija, ja aika nopsa huomauttelemaan, muttei ilkeä. Itse olen hiljainen, omissa oloissani viihtyvä. Luonnekysymyksiä pitkälti, mutta toki ymmärrän että yksin asuva äiti kaipaa juttuseuraa. Mieheni ja äitini tulevat erinomaisesti juttuun. Joskus valjastan miehen pitämään seuraa äidille ja livahdan lukemaan tai nokosille.
Äiti on kyllä sellainen, että vaikka näkee minun lepäävän, tulee siihen viereen seisomaan, keskustelua virittämään.
Joskus syntyy kärhämää, sitten mökötetään molemmat muutama tunti. Olen valmis sietämään yksityisyyden puutetta ja väsymystä tuon ajan koska äidin seura on myös toivottua. Tämä rakkauden ja uupumisen ristiriita lie aika yleistä joten ei siitä kannata syyllistää eikä syyllistyä.
Levollista joulunaikaa kaikille!
- jabadaduu
Lapsuudesta olen oppinut sen, että itseään vanhemmille pitää antaa periksi vaikka he olisivat väärässä, koska on nuorempi. Olen itse keski-ikäinen ja en enää kaipaa vieraita. Nautin omissa oloissa olosta ja kännykin on äänettömällä vapaa-ajat. Pojat soittelee silloin tällöin ja nähdään samaan tahtiin. Nyt saatiin ensimmäinen lapsenlapsi ja olen halunnut antaa heille oman rauhan, niinkuin olen itse saanut lasten ollessa vastasyntyneitä. Mutta ne joulut me vietettiin aina yhdessä äidin eläessä ja lasten ollessa pieniä. Sen jälkeen joulu ei ole enää tuntunut samalta, kun äiti kuoli -94. Olin itse silloin vasta 34-vuotias ja nyt antaisin mitä tahansa jos äiti olisi jouluna luonani. Ota härkää sarvista ja kestä kolme viikkoa kuin mies tai sitten keskustele asiasta vanhempiesi kanssa, olette aikuisia. Tutkaile syita ahdistukseesi ja toimi sen mukaan. Silloin ei tartte kärsiä syyllisyyden tunteista jos tämä olisikin se viimeinen joulu yhdessä.
- Olisi jo aika
Kyllä minä sanoisin vanhemmilleni että ihan joulukin riittää. En jaksaisi enempää, riita teillekin varmaan tulee. Minun vanhemmat on kuolleet enkä ole yhtään katumusta tuntenut mistään ajasta jota emme ole yhdessä viettäneet. Aikuistumiseen kuuluu vanhemmista irtautuminen!
- Timbe1
älä vietä joulua
- Joulurauhaa
Itse olen mummero. Tyttäreni perheineen asuu kaukana. Minä käyn useimmin heidän luonaan, mutta mieheni ei kaupunki asunnossa viihdy kun ei ole tekemistä.
Minäkään en jaksaisi olla kolmeaviikkoa kylässä. Kaupat museot ja näyttelyt kerkeisi käydä lyhyemmässäkin ajassa. Meillä on kimpassa ruokaa laittaessa ja jutustellessa kivaa ja ehtii siinä monet asiat puhua.
Mutta.. mutta.. Oletko tullut ajatelleeksi, että heillä voi olla sinulle jotakin vaikeaa puhumista.
He ovat varanneet ajan asioiden hoitoon ja selvittelyyn.
Soita. Kysy kuulumisia. Kerro mitä he haluavat lomalla nähdä. Jos sinua kovin ahdistaa niin varaa heille joululahjaksi kylpyläpaikka lähi kylpylään ja mene itse mukaan.
Voit yllättyä, miten he ovat muuttuneet siitä entisestä vanhemmista ja huomaat ettet tunnekkan näitä ihmisiä yhtään vaikka ovat isä ja äiti.
Hyvää ja Rauhaisaa Joulua Sinulle - lapsenlapsi-
aika surullista lukea ja suututtaa kuinka ihmiset tuomitsevat sinut siitä ettet marttyyrillisesti uhraa kolmea viikkoa vanhempiesi paapomiseen vain siksi että he ovat vanhoja ja kupsahtavat kohta. Kyllä sinullakin on omat oikeutesi levähtää ja nauttia joulurauhasta muita passaamatta jos itse haluat. Passaat sen minkä haluat. Voithan sanoa että sinulla on kyllä nyt vähän menoja suunniteltuna, ettei ikäväkyllä taida kolme viikkoa oikein käydä nyt... kyllä se siitä, luulisi heidän ymmärtävän. Tuntuu kyllä että miten hekään jaksavat niin pitkään vierailulla olla jos ovat vanhoja ja väsyneitä..
- AntiTrolli
Kuhan et olis Trolli....mutta anyway otan osaa!
- miten,
Monta vuotta vanhempasi olivat ahdistuneita,kun asuit vielä kotona? Ehkä sinäkin jaksat 3 viikkoa,olethan sentään aikuinen ihminen? Jos olet todellakin jo keski-iässä,silloin ei vanhempasi ole enään montaa vuotta riesanasi ja pääset sitten viemään kynttilöitä heidän haudoilleen, kuten teen minäkin Jouluna. Vaikka mieluummin menisin käymään heidän luona Jouluna,jos olisivat vielä elossa. Pieniä ovat ihmisten murheet,täytyy kyllä sanoa.
- KOHTA 50V.
No jo on murheet!!!Oma äitini kuoli kun olin 11v ja isäkin sairauden tähden kun olin 5v (myös äiti sairasti) eli mieti asiaa jos et åitiäsi voi sietää em. aikaa.Nykyaika on tällaista valittamista ja urputtamista,oltaisi tyytyväisiä että aika usealla elävät vanhemmat ja eiköhän nämä meidän emot ole nähneet toisenkinlaista elämänmenoa eli ei ennen haettu kaupasta kaikkea valmiina kuin nykyisin.....
- Suuret surut
Jumalalle kiitos elävistä vanhemmista. Kyllä, arvostan sitä työtä mitä vanhempani ovat tehneet eteeni. Tapaan heitä säännöllisesti, useamman kerran kuukaudessa. Aion todellakin huolehtia, että kun he eivät enää pysty kokonaan huolehtimaan itsestään, se saavat tarvitsemansa avun ja hyvän kohtelun - minulta ja/tai muualta avun tarpeesta riippuen. Siitä huolimatta ei tulisi pieneen mieleenikään ottaa vanhempieni meille kolmeksi viikoksi majailemaan!
Kolme viikkoa sitä "normaalia" tissuttelua (joka monien mielestä kuuluu lomaan/vapaapäiviin mutta vaivaa minua, koska äitini muuttuu yhdenkin viinilasillisen jälkeen ja alkaa käyttäytyä kiusaannuttavalla tavalla), äidillisen kasvattavaa mutta käytännössä itsetuntoa latistavaa utelua (painosta, lapsenlapsista, puutarhatöiden hoidosta...), painostusta (toisten ehdoilla tapahtuvaan) sosiaaliseen toimintaan silloin kun kaipaisin hetken rauhaa, vuodatusta elämän murheista (kun olin teini-iässä, äitini keksi että osaan kuunnella - ei hyvä, koska sen jälkeen hän ei ole kuunnellut minua! tunnen empatiaa, koska tiedän, että hänellä on vähän läheisiä joille purkaa sydäntään, mutta esimerkiksi isäni ja hänen väliset parisuhdeongelmat jäävät kaihertamaan mina niin, että en ole oikea ihminen kuuntelijaksi siinä tilanteessa). Puhumattakaan siitä että olen tehnyt kymmenen vuotta töitä jotta voimme isäni kanssa viettää juhlapyhiin liittyvät pitkät viikonloput hyvässä hengessä yhdessä ilman että olen säpäleinä kyseisen "loman" jälkeen - haluan säilyttää saavuttamani taidon, ja kolme viikkoa saman katon alla tuhoaisi sen. Rakastan heitä, mutta en aina pidä heistä.
Mutta ei kai sitä ihmisillä saa olla mitään murheita niin kauan kuin Afrikan lapsilla ei ole ruokaa. Osallistun kyllä itse kehitysapuun ja minulla on parikin kummilasta muailmalta, mutta silti minua harmittaa jos potkaisen varpaani kipeästi ovenpieleen. Olen paha ihminen.
- rs
Oma äitini (83v) ilmoitti juuri tänään, ettei oikeastaan haluaisi lähteä pienestä kodistaan jouluksi , mutta ei oikein tiedä kuinka kieltäytyä',ettei loukkaisi ketään.
- Lapseni välittävät
Kyllä olette hävyttömiä ihmisiä. Teidän vanhemmat ovat hoitaneet teitä noin 20 vuotta ja nyt ette kestäisi muutamaa viikkoa. Saisitte hävetä, hyi!!!!
- ollilat
No minä olen asunut yli kymmenen vuotta tässä nykyisessä talossani vaan enpä ole vielä vanhempiani kylään kutsunut vaikka asuvat tuossa 5 km päässä mitä sitä nyt yhtenään...
- Heartless bitch
Nehän ovat sun vanhemmat ???!!?!? tulee päivä jolloin sua vielä kaduttaa ja harmittaa. MENETTÄMISEN jälkeen vasta arvostat asioita ja ihmisiä. Kolme viikkoo menee todella nopeasti , sinuna olisin onnellinen vanhempien tulosta,nauttisin heidän seurastaan ja tekisin kaikkeni jotta heillä olisi mukavaa. Häpeäisit oikeasti.
Todella sairasta, tunneköyhää ,itsekästä, järkyttävää, liian kylmää, mutta joillekkin suomalaisille tyypillistä ja aivan normaalia kuten sinulle.
Mä en koskaan voisi sanoa/kuvitella tekeväni niin mun vanhemmille, en todellakaan.
En ole koskaan edes huutanut , kiroillut , loukannut tai satuttanut äitiä/isää , en voi tehdä sellaista ,en todellakaan vaikka jos he olisivat kuinka vaikeita ihmisiä.
Äitini joka kasvatti ,kesti, kärsi ,huolehti ja valvoi yöt jotta nukkuisin yöni hyvin, en voi tehdä mitään sellaista mistä sä valitit.
Arvosta sitä mitä sinulla on.
”Paratiisi on äidin jalkojen juuressa"
miss you mom, I really miss you :'( - ihan orpo
Heartless bitch kirjoitti:
Nehän ovat sun vanhemmat ???!!?!? tulee päivä jolloin sua vielä kaduttaa ja harmittaa. MENETTÄMISEN jälkeen vasta arvostat asioita ja ihmisiä. Kolme viikkoo menee todella nopeasti , sinuna olisin onnellinen vanhempien tulosta,nauttisin heidän seurastaan ja tekisin kaikkeni jotta heillä olisi mukavaa. Häpeäisit oikeasti.
Todella sairasta, tunneköyhää ,itsekästä, järkyttävää, liian kylmää, mutta joillekkin suomalaisille tyypillistä ja aivan normaalia kuten sinulle.
Mä en koskaan voisi sanoa/kuvitella tekeväni niin mun vanhemmille, en todellakaan.
En ole koskaan edes huutanut , kiroillut , loukannut tai satuttanut äitiä/isää , en voi tehdä sellaista ,en todellakaan vaikka jos he olisivat kuinka vaikeita ihmisiä.
Äitini joka kasvatti ,kesti, kärsi ,huolehti ja valvoi yöt jotta nukkuisin yöni hyvin, en voi tehdä mitään sellaista mistä sä valitit.
Arvosta sitä mitä sinulla on.
”Paratiisi on äidin jalkojen juuressa"
miss you mom, I really miss you :'(Kun tulet vanhaksi, toivon sinun istuvan nurkassa (ei ruokapöydässä) ja syövän puulusikalla.
Häpeä käytöstäs, oma äiti ja isä. Itkettää säälistä heitä kohtaan.
- kuunauta
Se nyt vain on niin, että lapset eivät automaattisesti tule toimeen vanhempiensa kanssa, koska ovat täysin eri ihmisiä, kenties täysin erilaisilla ajatuksilla ja temperamentilla varustettuja. Miksi pitäisi olla kiitollinen siitä, että on vanhemmat? Itse en panisi pahakseni, jos vanhempani olisivat (jättäneet minut tekemättä!!!) luonani kolme viikkoa - he itse kyllä, koska eivät tule toimeen keskenään enää. Ja äitiäni kestäisin vain, jos hän olisi selvinpäin - sitä kännistä typerää lapsenasteelle taantuvaa äitiä olen joutunut itse lapsena ja nuorena katselemaan aivan riittämiin. MUTTA en tajua, miksi jonkun AIKUISEN pitäisi vielä aikuisenakin taipua siihen, mitä on joutunut lapsena kestämään.
Ei se todellakaan aina ole ollut sitä auvoisaa perhe-elämää, missä pullantuoksuinen äiti on aina valmis ottamaan syliin ja halaamaan ja isä kiikuttamaan polvellaan. Eivät kaikki vanhemmat TODELLAKAAN ole "uhrautuneet" lapsensa puolesta ja nähneet vaivaa hänen kasvattamisekseen. Kyllä joskus lapset saivat kasvaa ihan itsekseen, hyvä jos oli jotain syötävää kaapissa kun yksinhuoltajaäiti horjui kapakasta toiseen ja lapset yksin kotona.
Ja vaikka suhde olisikin ollut toimiva, niin aikuiseksi kasvamiseen kuuluu myös irroittautuminen vanhempien käskynalaisuudesta - se on täysin luonnollinen elämänkulku. Luonnotonta on nöyristellä vanhemmilleen aina, vasten tahtoaankin.
Jos on pakosti joutunut elämään vanhempiensa kanssa sen 15-20 vuotta, vaikka ei tule niiden kanssa toimeen, niin miksi kummassa niitä pitäisi jaksaa vain sen takia, että kaikilla ei ole vanhempia? Tässä ketjussa näyttää olevan paljon kommentteja tyyliin: "Häpeä! Sun on jaksettava vanhempiasi, koska minulla ei olen niitä!" "Oi kuinka mielelläni MINÄ olisin vanhempieni kanssa, mutta kun ne on kuollu - SUN pitää nyt jaksaa mun puolesta!"
Just joo. Syö nyt perkele se hapansilakka homehtuneen puolukkamehun kanssa, koska jossain on joku nälkäinen, jolla ei ole ruokaa ja juotavaa! Juokse, kun jossain on joku jolla ei ole jalkoja ja tahtois juosta! Anna äijän hakata päätäs lattiaan, kun jossain on joku, jolla ei ole ollenkaan miestä, ja jossain joku, jolla ei ole kotia jossa olis lattia.
Aloittajalle voimia tehdä ratkaisu! Ja ehkäpä vanhempasi "kyllästyvät" ja lähtevät jo aiemmin, jos eivät koe loukkaavansa sinua... - jouluon
Joo, tollasta se on kun ihmisillä ei ole omaa elämää. Eletään lasten kautta ja oletetaan sen sopivan lapsillekin! Hienotunteisuutta tarvittaisiin lähisukulaisushteissakin ja kunnioitusta toisten elämään vaikka kuinka olisi kysessä oma lapsi. Oma isäni viettää aina joulun meillä, mutta joka kerta kysyy voiko tulla eikä milloinkaan ole pyhiä pidempään. Kaikilla on mukavaa ja aikaa jää olla ihan oman perheen ja puolisonkin kanssa kahdestaan. Voihan se joulu olla kelle tahansa se viimeinen joten eikö se saisi olla sellainen kuin itse kukin toivoo. Ihmisiä on tasan kahdenlaisia; niitä jotka käyttävät hyväksi ja niitä joita käytetään, sukulaisissakin! Kumpaakaan ei olisi ilman toista. Itsestä riippuu mihin suostuu ja jokaisella on oikeus ihan omaan elämään ilman suurempia omantunnontuskia! Joten eikun tervettä itsekkyyttä kehiin ja ilmoitat vaikka meneväsi matkoille tai mihin tahansa ja vietät sellaisen joulun kuin haluat!!!
- Äiti53
Hmm...jopa on monenlaista vastaajaa, mutta mielipiteitähän tässä pyydettiinkin ;) Ikävää, että monet sortuvat vain syyllistämään aloittajaa.
Omat vanhempani ovat kuolleet jo aikapäiviä sitten, mutta eivät eläessään onneksi minua syyllistäneet tuollaisilla velvotteilla. Heille riitti se, että kävin heillä kylässä lasteni kanssa muutaman kerran vuodessa; laitoin siellä ruoat ja kahveet ja ennen lähtöäni vielä tiskasin astiat ja imuroitsin koko kodin, ettei kukaan sisaruksistani pääsisi sanomaan, että "siellä se vaan luuhaa lasten kanssa toisten kustannuksella" Heh, siis tuo ihan leikkimiellä. Mutta kun olivat vanhoja, niin en halunnut heitä rasittaa lasten sotkuilla yms.
Kun äiti joutui vanhainkotiin, niin alkoi sieltä sitten soittelemaan ns. "katumuspuheluita", että "kun ei tullut silloin ja silloin tehtyä sitä ja tätä" - eli sotavuosien jälkeen pelkkä elämästä selviytyminen vei kaiken ajan niin, ettei ehtinyt ja jaksanut tutustua/rakastaa lapsiaan niin kuin olisi ehkä pitänyt. Ymmärsin sen kyllä, vaikken ehkä silloin osannut asiaa syvemmin ajatella. Nyt harmittaa, etten osannut ehkä äitiäni oikein lohduttaa. Toisaalta, äitinä hänen olisi pitänyt ymmärtää enemmän kuin minun "lapsena".
Itse en kyllä menisi nyt aikuisten lasteni luo vain ilmoittamalla, että "tulen nyt kolmeksi viikoksi kylään, että ehditään tutustua kunnolla!" En halua edes omia lapsiani tänne kolmeksi viikoksi kutsumatta luurailemaan. Huh huh!!!
Mitäkö sinulle neuvoksi?
No, voisit ehkä sanoa vanhemmillesi, että tuovat sitten mukanaan kaikki valokuva-albumit joita heillä on. Voisitte viettää laatuaikaa katsomalla vanhoja kuvia/kenties videoitakin ja muistelemalla menneitä. Mutta tämän pitäisi kuitenkin tapahtua sinun ehdoillasi. Voisiko olla niin, että vanhempasi ovat alkaneet tuntea syyllisyyden tuskia ja nyt haluaisivat hyvittää sinulle jotakin? Väärällä tavalla ehkä, mutta ihmisiähän me vaan olemme.
Jos heiltä löytyy vielä sinun lapsuuteesi liittyviä tavaroita, niin voisivat tuoda ehkä lelutkin mukanaan. Heillä saattaa olla monia muistoja sinusta, joista et ole ollut tietoinenkaan. Niitä voisi olla mukavakin kuunnella.
Monissa vastauksissa syyllistettiin, että entä sitten kun sinulla ei ole vanhempia joiden kanssa viettää laatuaikaa. Minusta voimme elää elämäämme senkin uhalla, että joku meistä jonakin päivänä kuolee - koska se on elämän laki. Jokainen kuolee joskus, ja joskus se voi olla myös lapsi.
Tuo totuus täytyy pitää mielessä - niin lasten kuin vanhempienkin - mutta se ei saa olla määräävä asenne elämässämme. Eli syyllisyyden pelossa ei pidä toimia, aina voi sanoa oman mielipiteensä ja neuvotella eri tilanteissa. Usein lapset (aikuiset) pelkäävät jollain tavoin vanhempiaan, eivätkä uskalla sanoa sitä mitä haluavat ja mitä ajattelevat.
Uskon, että viestin aloittaja kokee ahdistusta juuri siksi. Vaikka olemme aikuisia, olemme silti vanhempiemme silmissä aina lapsia - ja monesti tunnemme sitä olevamme loppuikämme ;) Ja on vanhempia, joitten kanssa on todella vaikea tulla toimeen. Mutta jos puhevälit ovat kunnossa, niin kannattaa silti sanoa oma mielipiteensä; mieluusti rauhallisesti eikä räjäyttämällä kaiken ahdistuksensa toisten niskaan. Esim. voitaisiinko tästä asiasta keskustella; sovitella; järjestää tapaamisia vaikka useammin jne.
Joskus joutuu olemaan "kova" ja sanomaan sen "EI:n" vaikka haluaisi ehkä tehdä muuta, olla mieliksi vanhemmilleen. Suosittelen neuvottelutietä, tai jos vanhemmat ovat teflonia niin sitten vaan ilmoittamaan, mitkä ajat itselle sopivat parhaiten. Olisiko viikko sopiva? Ja sitten ne valokuvat, pelit jms. kuvioihin mukaan!
Pitäkää hauskaa! Äläkä välitä noista potaskapuheista, mitä tällä foorumilla tavallisesti tulee niskaan!
Iloa ja Valoa elämäänne! - joulutonttunen
Äiti53 kirjoitti:
Hmm...jopa on monenlaista vastaajaa, mutta mielipiteitähän tässä pyydettiinkin ;) Ikävää, että monet sortuvat vain syyllistämään aloittajaa.
Omat vanhempani ovat kuolleet jo aikapäiviä sitten, mutta eivät eläessään onneksi minua syyllistäneet tuollaisilla velvotteilla. Heille riitti se, että kävin heillä kylässä lasteni kanssa muutaman kerran vuodessa; laitoin siellä ruoat ja kahveet ja ennen lähtöäni vielä tiskasin astiat ja imuroitsin koko kodin, ettei kukaan sisaruksistani pääsisi sanomaan, että "siellä se vaan luuhaa lasten kanssa toisten kustannuksella" Heh, siis tuo ihan leikkimiellä. Mutta kun olivat vanhoja, niin en halunnut heitä rasittaa lasten sotkuilla yms.
Kun äiti joutui vanhainkotiin, niin alkoi sieltä sitten soittelemaan ns. "katumuspuheluita", että "kun ei tullut silloin ja silloin tehtyä sitä ja tätä" - eli sotavuosien jälkeen pelkkä elämästä selviytyminen vei kaiken ajan niin, ettei ehtinyt ja jaksanut tutustua/rakastaa lapsiaan niin kuin olisi ehkä pitänyt. Ymmärsin sen kyllä, vaikken ehkä silloin osannut asiaa syvemmin ajatella. Nyt harmittaa, etten osannut ehkä äitiäni oikein lohduttaa. Toisaalta, äitinä hänen olisi pitänyt ymmärtää enemmän kuin minun "lapsena".
Itse en kyllä menisi nyt aikuisten lasteni luo vain ilmoittamalla, että "tulen nyt kolmeksi viikoksi kylään, että ehditään tutustua kunnolla!" En halua edes omia lapsiani tänne kolmeksi viikoksi kutsumatta luurailemaan. Huh huh!!!
Mitäkö sinulle neuvoksi?
No, voisit ehkä sanoa vanhemmillesi, että tuovat sitten mukanaan kaikki valokuva-albumit joita heillä on. Voisitte viettää laatuaikaa katsomalla vanhoja kuvia/kenties videoitakin ja muistelemalla menneitä. Mutta tämän pitäisi kuitenkin tapahtua sinun ehdoillasi. Voisiko olla niin, että vanhempasi ovat alkaneet tuntea syyllisyyden tuskia ja nyt haluaisivat hyvittää sinulle jotakin? Väärällä tavalla ehkä, mutta ihmisiähän me vaan olemme.
Jos heiltä löytyy vielä sinun lapsuuteesi liittyviä tavaroita, niin voisivat tuoda ehkä lelutkin mukanaan. Heillä saattaa olla monia muistoja sinusta, joista et ole ollut tietoinenkaan. Niitä voisi olla mukavakin kuunnella.
Monissa vastauksissa syyllistettiin, että entä sitten kun sinulla ei ole vanhempia joiden kanssa viettää laatuaikaa. Minusta voimme elää elämäämme senkin uhalla, että joku meistä jonakin päivänä kuolee - koska se on elämän laki. Jokainen kuolee joskus, ja joskus se voi olla myös lapsi.
Tuo totuus täytyy pitää mielessä - niin lasten kuin vanhempienkin - mutta se ei saa olla määräävä asenne elämässämme. Eli syyllisyyden pelossa ei pidä toimia, aina voi sanoa oman mielipiteensä ja neuvotella eri tilanteissa. Usein lapset (aikuiset) pelkäävät jollain tavoin vanhempiaan, eivätkä uskalla sanoa sitä mitä haluavat ja mitä ajattelevat.
Uskon, että viestin aloittaja kokee ahdistusta juuri siksi. Vaikka olemme aikuisia, olemme silti vanhempiemme silmissä aina lapsia - ja monesti tunnemme sitä olevamme loppuikämme ;) Ja on vanhempia, joitten kanssa on todella vaikea tulla toimeen. Mutta jos puhevälit ovat kunnossa, niin kannattaa silti sanoa oma mielipiteensä; mieluusti rauhallisesti eikä räjäyttämällä kaiken ahdistuksensa toisten niskaan. Esim. voitaisiinko tästä asiasta keskustella; sovitella; järjestää tapaamisia vaikka useammin jne.
Joskus joutuu olemaan "kova" ja sanomaan sen "EI:n" vaikka haluaisi ehkä tehdä muuta, olla mieliksi vanhemmilleen. Suosittelen neuvottelutietä, tai jos vanhemmat ovat teflonia niin sitten vaan ilmoittamaan, mitkä ajat itselle sopivat parhaiten. Olisiko viikko sopiva? Ja sitten ne valokuvat, pelit jms. kuvioihin mukaan!
Pitäkää hauskaa! Äläkä välitä noista potaskapuheista, mitä tällä foorumilla tavallisesti tulee niskaan!
Iloa ja Valoa elämäänne!Olen itse vanhempi ja isoäiti. Lapseni asuu tässä ihan lähellä. Heillä on tällä hetkellä suurempi asunto kuin meillä yli 65 vuotiailla.
Vaikka meillä on hyvät välit poikani perheen kanssa, en voisi kuvitellakaan, että menisin heille kolmeksi viikoksi tai edes lyhyemmäksi ajaksi. He ovat jo ansainneet oman elämän.
Viikonloppuisin pojan perhe käy meillä ruokailemassa ja minusta se on ihan riittävä aika seurustella
lapseni perheen kanssa.
Jouluaattona he kutsuvat meidät ruokailemaan heille ja minusta se on ihan mukavaa. Toki joskus viikolla pistäymme katsomassa nuorten elämää, mutta mielestäni suon heille mahdollisuuden viettää joulu oman perheen kanssa ja tavata omia ystäviään.
- äippä itekkin..
Minulla itselläni on aivan niinkuin monen muunkin mielestä...MAAILMAN PARAS ÄITI...mutta voin kertoa että en ihan välttämättä jaksaisi 3 viikon vierailua..ja tiedän että äitini olisi ihan samaa mieltä:))
Joten tässä on ihan turha syytellä aloittajaa...minäkin ahdistuisin.. - äitiäitiisä
Häpeä, jos vanhat vanhempasi haluavat olla lähelläsi, niin he "aavistavat" , että nyt on viimeinen aika olla luonasi ennenkuin tuoni korjaa heidät.
Häpeä todellakin, sillä vanhat vanhempasi eivät enää monia vuosia "kiusaa" sinua seurallaan, mutta sinä ehkä olet ollut heille rakas, kaivattu lapsi. Heidän rakkautensa hedelmä!
Häpeä sinä vanhempiesi "rakkaudenhedelmä" jos et halua heitä luoksesi. Mahdolliset omat lapsesi tulee tekemään saman sinulle! - jaha----
vanhempiasi.. kyllä pian, kuollon korjaa taltee..
- isätäidit
Hävettää lukea tuollaisia mielipiteitä! Olkaa onnellisia jos teillä vielä on äitejä, isiä, setiä ja tätejä joita voitte kutsua jouluksi luoksenne!
- ratman65
Kyllä voi sanoa, joseivät itse ymmärrä kysyä. Jos et ota asiaa puheeksi ennen kuin tulevat,kuvittelevat oikeesti et ooot iloinen kun viipyvät riemunasi koko sen ajan
- rakastava tytär
Asun ulkomailla, joten vanhempani, sekä jokaisen vieraani kyläilyaika on 3-4vikkoo..en ole koskaan sitä kokenut haitaksi, näin rakkaitani harvoin ja mielelläni pidin heidät luonani ja vieläkun näin heidän viihtyvän. Rakastin vanhempiani-ja minulla oli hyväkoti ja rakastavat vanhemmat..Olen iloinen että saatoin puolestani nyt jotenkin antaa heille aikaani ja huolenpitoani..Molemmat ovat jo poissa..mutta näistä vierailuista uskon lapsieni saaneen myös elämälleen paljon arvokasta..Tunnen syvää onnea , kun lapseni äitienpäivä korteissaan kiittävät minua lahjasta Elämä!
Mielestäni kannattaisi antaa vanhemmilleen arvo, tulet siten itsekkin saamaan jokupäivä omilta lapsiltasi,,
3-viikkoa on lyhytaika, he ovat tuttuja ihmisiä, sinun vanhempasi, jotka antoivat sinulle elämän ja hoivasivat sinua kun olit sairas, auttoivat sinua monissa kipeissä asioissa..Miten voit ajatella että he olisivat sinulle riesa?? Annat omille lapsillesi esimerkkiä, miten tulevat sinua kohtelemaan, kun tulet vanhaksi..hyvin surullista ! Jospa kuitenkin ottaisit heidät avoiminsyin vastaan, kyllä se kannattaa.
Muuten poikalapset eivät koskaan täällä palstoilla narise, eivätkä moiti vanhempiaan, mikähän siinä? - isoisä_aina
SAISIT HÄVETÄ KUN TÄÄLLÄ RUTISET KUIN AVUTON PIKKU KAKARA ITSE OLIN 7 KUN ISÄ NUKKU POIS SEN JÄLKEEN VIETIN JOULUT KAHDEN PIKKUSISKON JA ÄIDIN KANSSA NYT ITSE MUISTELEN KUINKA IHANIA NE JOULUT OLIVAT ITSE MENIN NAIMISIIN PERUSTIN PERHEEN JOKA JOULU ÄITI OLI MEILLÄ KUUKAUDEN VERRAN KYLÄSSÄ SE OLI IHANAA AIKAA PUHUTTIIN ÄIDIN LAPSUUDESTA MUISTELTIIN MINUN LAPSUUS JOULUJA SIITÄ ON VIISIVUOTTA KUN ÄITI NUKKU POIS ÄIDIN POIS MENON JÄLKEEN OLI ENSIMMÄINEN JOULU TOSI SURULLISTA KUN HÄN EI OLLUT MEIDÄN KANSSA VIETTÄMÄSÄ SITÄ ENÄÄN ON SE IHANAA KUN MINUN OMAT LAPSET JA KAKSI LASTEN LASTA TULEE PARIKSI VIIKOKSI MUN LUOKSE VOI SITÄ RIEMUA KUN SAAMME MUISTELLA NIITÄ IHANIA JOULUJA MITKÄ OLEMME VIETTÄNEET YHDESSÄ SILLON KUN MUN ÄITI OLI MUKANA OLI MUN LAPSILLE HYVIN TÄRKEE MUMMU SIIS HÄPEE SIIS HÄPEE KESKIIKÄNEN AKKA SITTEN KUN SUN VANHEMMAT KUOLEE TOIVON ETTÄ OMATUNTOS ALKAA KOLKUTTAAN OIKEIN KUNNOLLA
- taado
Sinulla on ollut ylimääräistä aikaa, kun olet ehtinyt olla kuukauden äitisi kannsa, joku täällä oli 2 kertaa vuodessa 3kk... eli puoli vuotta... minä käyn TÖISSÄ! En jaksaisi passata äitiä tai muitakaan sukulaisia puolta vuotta...
- pekkapottu
ahdistuksesi, mutta ehkä voisit vihjaista siitä että 3 vk on vähän pitkä aika... Itselläni on kokemusta asiasta, tosin ei ollut joulu ja oli muu sukulainen; piti olla vieraisilla pari päivää - mutta olikin pari kolme viikkoo... Viikko meni hyvin, mutta sitten rupesi jo välillä ahdistaa ;)
- NYKYAIKA0,0
Tämä viesti ketjun aloitus kuvaa hyvin nyky maailman arvoja.Kunhan itsellä kaikki hyvin muista viis .
- Mummumamma
Ettet vaan viettäisi kesälomiasi vanhempiesi mökillä?
- Ilman stressiä
Joo, tuttu tunne tuo ahdistus jouluvieraista. Samoin tunne, kun lapset "pakottavat isovanhempia viettämään joulua kanssaan. Ei kaikki isovanhemmat ja vanhemmat halua olla jouluna aikuisten tai edes pienten laseten ja lastenlasten kanssa vaan kaipaavat omaa rauhaansa, omaa tapaansa viettää joulua. Mutta miten tämän saisi sanotuksi niin, ettei kukaan pahoita mieltään? Ehkä asiasta pitää alkaa puhua ja tehdä sopimus jo hyvissä ajoin. Jos ottaisi puheeksi tänä jouluna, että mitäs, jos alettaisiin elää ihan joulujamme, te kotonanne ja minä omassani. Että minä ainakin toivoisin niin...Tai että; minä olen ajatellut viettää ensi joulun yksin kotona..matkustaa...
- äidinkielenopettaja
Mikä siinä on, ettei niitä sijapäätteitä vaivauduta opettelemaan vaan ihan julkisesti pitää jo otsikoissa raiskata suomen kieltä ?
- bojangg
joko alkaa Joulu ahdistaa??
- ei ainakan joulutont
Minä aion viettää joulun ihan yksin. En hanki joulukoristeita tai tee jouluruokiakaan.En vastaa kenenkään viesteihin. Muiden kestitseminen osaltani on nyt totaalisesti loppu. En myöskään halua rikastuttaa kauppiaita turhilla ostoksilla.
- taado
Sinulla on oma elämä! Jokaisen on muistettava, että läheisistä pitää pitää huolta, mutta niin ettei oma elämä tai oma terveys siitä kärsi! Jokaisen vanhemman luulisi osaavan kunnioittaa lastensa perhe-elämää, eikä telläydy viikoiksi toisten nurkkiin. Minä autan paljon sukulaisia ja mummojani, mutta en aio antaa kaikkea aikaani lasten joululomasta mummoilleni. Haluan viettää aikaa myös vain ja ainoastaan oman perheeni kanssa. Toki tunnen paljon perheitä jotka lomailevat mielellään koko perheen kera useita viikkoja ystäviensä nurkissa...kuvittellen, että heidät on ihanaa saada ruokittavaksi ja passattavaksi... He tuskin ymmärtävät koskaan...
Toki joku voisi olla onnellinen jäädessään 3 viikon lomalle ja saadessaan vieraita koko ajaksi =), huh! - appi anoppi
numeroon 112
- kunnioita Isää ja äi
jotakin,ajattele he antaneet sinulle elämän,ilman heitä sinua ei olisi,jos minulla olisi vielä vanhemmat toivottaisin heidät tervetulleeksi,ajasta riippumatta,he todennäköisesti viihtyy luonasi jos kerran niin monta viikkoa haluavat olla,montako vuotta itse olit riippuvainen vanhemmista?Ehkä olisit onnellisempi jos vanhempasi olisivat hylänneet sinut lastenkotiin!
- Kokemusta on
Jos minulla olisi sama tilanne, tilaisin äkkilähdön vähintään viikoksi aurinkolomalle.
Vanhempasi olisivat onnellisia, kun saisivat auttaa sinua olemalla "kotimiehinä".
Tuntisivat itsenä tarpeelliseksi. Heillähän on selvästi tekemisen puutetta.
Kun toteutat tämän ehdotuksen, kaikki osapuolet ovat onnellisia! - ...
Kyllä vanhempia täytyy kestää vaikka se kolme viikkoakin, jos sinulla ei ole siihen mitään estettä eli menoja tms.
Toki jokaisella saa olla mielipiteet ja tässä nykysuomessa ei paljoa välitetä enää kunniasta, mutta niin se vain on faktisesti että sinun pitää omat vanhempasi kestää!
Jossain kehitysmaassa joutuisit kyläneuvoston eteen ja nappi otsaan jos et vanhempiasi kunnioittaisi!
Itse en kestä sukulaisiani ja siinä ei ole mitään pahaa, mutta kyllä omat vanhemmat pitää kestää elleivät sitten ole tehneet jotain vääryyttä lapselleen!- tai juhlaa,
se kuumin peruna on aina ihmissuhteet! Meidän ihmisten perusolemukseen kaiketi kuuluu, että jos jonkin tai jonkun on muututtava, mieluiten se ei ole oma itse vaan vastapuoli.
Kun hankkii tai saa - miten sen nyt itse kukin tykönään ajattelee - lapsia, niin onko hyvä lastata kovinkaan paljon odotelmia?
Jospa toinen ei niitä unelmia täytäkään - se lapsi tai vanhempi tai kuka hyvänsä läheinen. Tulee kipeä itsetutkiskelun paikka ja aika usein se osuu juuri tällaiseen tunteilla ladattuun juhlaan kuten joulu on.
- arjatara
Joissakin viesteissä sinun sanotaan olevan 16-vuotias ?! Yhdessä viestissä olit parikymppinen?!
Selkeästi kuitenkin sanot olevasi KESKI-IKÄINEN ja vanhempiesi vanhoja.
Ymmärrän, että sinua ahdistaa kolmen viikon työleiri tuossa iässä. Jollain parikymppisellä vanhemmat varmaankin siivoaisivat ja tekisivät ruokia ja kävisivät kaupassa, mutta sinä joudut tekemään kaiken kuin palvelutalossa. Montako lautasta katat normaaliarkena ruokapöytään?
Kolme viikkoa vieraita... mitä kanavaa katsotaan...kuka varaa vessaa...mitä ruoaksi, kun kinkku on syöty...mitä nähtävyyksiä pitää käydä katsomassa...onko lehti tuhantena irtosivuna joka aamu, ennen kuin pääset sitä lukemaan...mitä tekemistä niille keksii, kun itse menet pyhien jälkeen takaisin töihin...pitääkö niitä käydä ruokkimassa omalla lyhyellä ruokatunnilla, vai selviävätkö itse...saako lukea kirjaa, joka jäi niin jännään kohtaan...
Ei se ole aina niin yksinkertaista. Monet vanhemmat eivät missään tapauksessa olisi omasta sängystä poissa paria yötä kauempaa. En ikinä syyllistäisi alkup. kirjoittajaa. Huh huh, kolme viikkoa täysihoitolan emännyyttä. - oppia aasiasta ym
onko aloittajalla itsellä lapsia?
Mitäs kun sinun lapsesi ajattelevat samoin kun olet vanha ja yksinäinen??
mitä jos vanhempasi olisi ajatellut samoin kun synnyit??? o9lisit lastenkodissa ollut.
Tämä on tätä paskaa länsimaista kulttuuria, onneksi miljardit muut ihmiset eivät ahdistu omista vanhoista sukulaisistaan vaan huolehtivat heistä, karmeeta ajatella millainen nykyyhteiskunta on kun tämän päivän nuoret ovat vanhoja, onneksi en ole näkemässä sitä! - Kuka jaksaa
En itsekään kestäisi kolmea viikkoa vanhempia, tosin he eivät ole enää elossa, korkeintaan 3 päivää, kyllä vanhemmille voi sanoa, että kolme päivää on sopiva aika. Kuka jaksaa emännöidä viikkoja, tosi harva. Eikö heillä ole kiire omaan kotiin ja omaan vuoteeseen?
- zassy
tänne kirjoittelevista vaahtoajista. Vanhempien tulee pitää huolta alaikäisistä lapsistaan sanan kaikissa merkityksissä pyyteettömästi ja viettää heidän kanssaan aikaa kun he vielä ovat lapsia, odottamatta, että vanhoilla päivillään heillä on oikeus tunkea kysymättä aikuisten lastensa koteihin viikoiksi täysihoitoon. Et kerro, onko sinulla puolisoa tai sisaruksia tukenasi, toivon todella ettet joudu yksin kestitsemään ja huvittamaan vanhempiasi kolmea viikkoa, olivatpa he sinulle kuinka rakkaita hyvänsä. 3 viikkoa on pitkä aika ja voi kiristää lämpimiäkin välejä. Omat vanhempani ovat jo kuolleet. He viettivät joinakin jouluina pari päivää luonani ja olivat tervetulleita, rakkaita vieraita. Muina jouluina vierailimme koko perhe heidän luonaan jouluaattona ja lähdimme kotiin illalla, koska emme halunneet rasittaa vanhoja ihmisiä lapsiperheen majoittamisella. Kolme viikkoa olisi ollut minullekin aivan liikaa. Jaksamista sinulle, ja oikein rauhallista ja hyvää joulua sinulle ja vanhemmillesi!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 803639
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t302404Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä852060Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian191590- 281431
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261429Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71384Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu671337Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101237Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.531085