Merenpinnan nousun vaikutuksia pohtiessa monellekin on saattanut tulla mieleen Tanskan salmien patoaminen Itämeren rannikkoalueiden pelastamiseksi.
Tällainen hanke olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa, ainakin jos toiseen vaakakuppiin pannaan merenpinnan nousun aiheuttamat vahingot.
Mutta mitä kaikkia seurauksia olisi Itämeren patoamisella? Itämereen tulee makeaa vettä enemmän kuin pinnalta haihtuu, ylijäämä poistuu Tanskan salmien kautta. Muistaakseni tämä vesiylijäämä on luokkaa 16000 kuutiometriä sekunnissa keskimäärin. Tämä vesimäärä olisi pumpattava pois. Pumppujen keskimääräinen tehontarve olisi karkeasti arvioiden vajaa 200 MW yhden metrin korkeuseroa kohden. Se kävisi vielä hyvin päinsä.
Tällainen hanke olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa, ainakin jos toiseen vaakakuppiin pannaan merenpinnan nousun aiheuttamat vahingot.
Mutta mitä kaikkia seurauksia olisi Itämeren patoamisella? Itämereen tulee makeaa vettä enemmän kuin pinnalta haihtuu, ylijäämä poistuu Tanskan salmien kautta. Muistaakseni tämä vesiylijäämä on luokkaa 16000 kuutiometriä sekunnissa keskimäärin. Tämä vesimäärä olisi pumpattava pois. Pumppujen keskimääräinen tehontarve olisi karkeasti arvioiden vajaa 200 MW yhden metrin korkeuseroa kohden. Se kävisi vielä hyvin päinsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jossa osa valumavesistä joudutaan pumppaamaan, mutta valtaosa voidaan johtaa fysiikanlakien mukaisesti padon yli ilman energiankäyttöä.
Riittää jos laskujoet ohjataan hieman ylempää rannikkoa mukaellen pitkin kanavistoa padon yli.
Eikö olekin yksinkertaista. Tarvitaan vain pari kanavaa ja suljetusta Itämerestä saadaan makeavesiallas ja sivutuotteena syntyy käyttökelpoinen kuljetuskanavisto, joka ei jäädy talvisin.
Alukset tulisivat konevoimalla pohjoiseen pitkin entistä merta ja palaisivat virran mukana pitkin kanavistoa.
Laskeppa kokonaishyöty.